LAHJOITA
In English
Kuvapankki
Seuralainen
Nuorisoseurarekisteri
Puoti
Työkalupakki
Tapahtumakalenteri
menu-icon

Blog

  • Nuorisoseurojen uusi kotisivupalvelu käyttöön

    Nuorisoseurojen uusi kotisivupalvelu käyttöön

    Suomen Nuorisoseurat on solminut yhteistyösopimuksen nuorisoseurojen kotisivupalveluista Yhdistysavaimen kanssa. Yhdistysavain on yhdistyksille suunniteltu helppokäyttöinen kotisivupalvelu, jota käyttää jo tuhannet suomalaiset yhdistykset ja seurat. Yhdistysavain ja Suomen Nuorisoseurat ry haluavat yhteistyössä tarjota liiton jäsenyhdistyksille edullisesti aidosti helppokäyttöiset työkalut kotisivujen ylläpitoon. 

    Suomen Nuorisoseurojen jäsenenä nuorisoseurat saavat:

    • 20 % alennus kaikista Yhdistysavaimen maksullisista versioista

    • valmiin Nuorisoseuroille suunnitellun ulkoasupohjan

    • veloituksetta käyttöön nuorisoseurat.fi-verkkotunnuspäätteen (sivuston osoite muotoa jotakin.nuorisoseurat.fi)

    – voit ottaa käyttöön myös kokonaan oman verkkotunnuksen Start-versiosta alkaen

    Yhdistysavainta voit kokeilla ilmaiseksi ja sitoumuksetta täyttämällä vain lomakkeen osoitteessa: https://www.yhdistysavain.fi/liitot/nuorisoseurat/

    Jos Yhdistysavaimesta herää jotakin kysyttävää, voit aina olla yhteydessä Yhdistysavaimen asiakaspalveluun sähköpostitse asiakaspalvelu@yhdistysavain.fi tai chatissa osoitteessa www.yhdistysavain.fi.

    Torstaina 9.2. klo 17-19 pidettävässä maksuttomassa etäkoulutuksessa esitellään Nuorisoseuroille suunnattu tarjous, uudistetun Yhdistysavain-kotisivutyökalun käyttöönotto ja perusominaisuudet. Koulutus on avoin kaikille Nuorisoseurojen jäsenyhdistyksille.

    Koulutus järjestetään Teams-etäyhteydellä. Erillistä ilmoittautumista ei tarvita.

    Osallistu koulutukseen 9.2. tästä linkistä.

  • Vuoden tanssiteko on Elssa Antikaisen ja Hanna Poikelan Viimeinen sapiens

    Vuoden tanssiteko on Elssa Antikaisen ja Hanna Poikelan Viimeinen sapiens

    Suomen Nuorisoseurojen myöntämä Vuoden tanssiteko -tunnustus myönnettiin Folklandia-risteilyllä järjestetyssä Eläköön Folk! -gaalassa 13.1.2023 Elssa Antikaisen ja Hanna Poikelan teokselle Viimeinen sapiens.  Valinta tehtiin mestarikansantanssija Antti Savilammen esityksestä, ja hän myös luovutti tunnustuksen.

    Musiikin Viimeinen sapiens -teokseen on tehnyt Jarkko Martikainen. Teos kumpuaa tekijöidensä rohkeasta ajattelusta, uusien maailmojen näkemisestä ja pelottomuudesta. Teoksen tanssiensembleen kuuluu kansantanssin pitkän linjan harrastajia, ammattiin opiskelevia sekä kansantanssin ammattilaisia. Viimeinen sapiens yhdistää Haaga Folk Machine -yhtyeen ja Jarkko Martikaisen esittämän musiikin dynaamiseen ja intohimolla tehtyyn esittävään kansantanssiin.

    Viimeinen sapiens on dystooppinen soiva kuvaelma, joka vie katsojan retkikunnan jäsenenä tarkkailemaan runneltua maailmaa, joka muuttuu pienen yhteisön valtapelien näyttämöksi missä yhteiskuntajärjestystä etsitään keskiajalta. Osana esitystä soivat Jarkko Martikaisen laulut kuin tuhon soundtrackina. Martikaisen taustalla soittavan Haaga Folk Machine -yhtyeen muusikot tuovat kansanmusiikin poljennon Martikaisen ikonisiin kappaleisiin.

    Koreografia: Elssa Antikainen & Hanna Poikela
    Musiikki: Jarkko Martikainen & Haaga Folk Machine
    Tanssijat: Mitja Pilke, Jyrki Kontkanen, Anna Myllylä, Anni Kirppu, Anni Koponen, Béla Gazdag, Eeva-Maria Kauniskangas, Ella Rautamies, Emma Kantelinen, Emma Laitinen, Ida Kujala, Jenna-Riikka Mäkinen, Jyrki Kontkanen, Neea-Reeta Aaltonen, Nelli Terävä, Petri Heikinmatti, Rene Ounaslehto, Riina Hosio, Samuel Aaltonen, Samuel Tuisku, Sofia Timonen ja Tatu Aspelund
    Muusikot: Jarkko Martikainen, Anssi Salminen, Sami Zimmermann ja Tero Hyväluoma.
    Kuratointi: Milla Korja

    Kuva: Sami Perttilä

  • Vuoden ohjaajat ovat Veera Henttonen, Marja Jalli ja Eveliina Pilke

    Vuoden ohjaajat ovat Veera Henttonen, Marja Jalli ja Eveliina Pilke

    Vuoden 2023 ohjaajiksi on valittu Veera Henttonen Jyväskylästä, Marja Jalli Koski Tl:stä ja Eveliina Pilke Joensuusta. Suomen Nuorisoseurojen Vuoden ohjaaja -tunnustukset jaettiin kansantanssi- ja kansanmusiikkifestivaali Folklandialla järjestetyssä Eläköön Folk! -gaalassa 13.1.2023.

    Veera Henttosen persoona perustuu neljään kivijalkaan: osallisuuteen, yhdenvertaisuuteen, yhteisöllisyyteen ja moninaisuuteen. Häneltä taipuvat niin Knoppi-ohjaajakoulutukset kuin mentorointikin. Viime vuosina Veera on toiminut Keski-Suomen alueen luottokouluttajana ja keskittynyt Nuoret Vaikuttajat -ryhmän mentorointiin. Hyvä järjestötuntemus vain vahvistaa hänen ohjaajuuttaan.

    Marja Jalli on jo kolmekymmentä vuotta luotsannut maineikasta Kööri-kuoroa. Tämä omatoiminen ja aikaansaava nainen sovittaa kappaleen kuin kappaleen kööriläisille sopivaksi, ja löytää kaikille sopivan äänialan laadusta tinkimättä. Marja ei tee itsestään numeroa, vaan saa letkeällä, mutta päättäväisellä otteellaan porukan puhaltamaan yhteen hiileen.

    Eveliina Pilke on huippuluokan tanssinopettaja, jolla on monipuolisia taitoja ohjata eri-ikäisiä harrastajia. Hän on luova ja kekseliäs koreografi sekä kannustava ja tanssitaitoja kehittävä tanssinohjaaja. Viime vuonna kaikki Joensuun kaupungin 4.-luokkalaiset saivat kokea tanssin riemua ja onnistumisen elämyksiä Eveliinan ohjaamissa tanssityöpajoissa. Työssään hänelle on tärkeää vastuullisuus ja turvallisen toimintaympäristön luominen kaikille osallistujille.

    Suomen Nuorisoseurat myöntää Vuoden ohjaaja -tunnustukset vuosittain. Niiden tarkoituksena on nostaa ohjaajan työn arvostusta ja kannustaa tekemään tätä arvokasta työtä jatkossakin. Hyvä ohjaaja innostaa, inspiroi ja opettaa. Tunnustukset luovuttivat Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Elina Weckström ja pääsihteeri Annina Laaksonen. 

    Kuvakollaasissa vuoden ohjaajat Eveliina Pilke (vas.), Marja Jalli ja Veera Henttonen.

  • Kulttuurituulahduksia Keski-Suomessa -hanke tarjoaa uudenlaisia kulttuurin harrastamisen ja osallistumisen mahdollisuuksia keskisuomalaisille

    Kulttuurituulahduksia Keski-Suomessa -hanke tarjoaa uudenlaisia kulttuurin harrastamisen ja osallistumisen mahdollisuuksia keskisuomalaisille

    Keski-Suomen alueella vuoden 2023 alussa aloittanut hanke Kulttuurituulahduksia Keski-Suomessa tuo kulttuuriprojektien mahdollisuudet paikallisten nuorisoseurojen ja kyläyhdistysten ulottuville uudenlaisella tavalla. Hankkeen tavoitteena on kulttuuritoiminnan vetovoiman lisääntyminen maaseutualueilla, erilaisten kulttuurin kokemisen ja osallistumisen tapojen mahdollistaminen.

    Hanke mahdollistaa keskisuomalaisten nuorisoseurojen ja kyläyhdistysten toiveiden mukaisten kulttuuriprojektien tekemisen. Paikalliset toimijat kutsutaan koolle yhteisiin dialogeihin, joiden pohjalta kulttuuriprojektit eli kulttuurituulahdukset laitetaan vireille. 

    Hankkeessa työskentelee projektityöntekijä Riikka Järvinen (kulttuurituottaja YAMK), joka koordinoi ja tuottaa kulttuurituulahduksia yhdessä paikallisten kanssa. ”Hanke mahdollistaa sen, että kulttuuriprojektit tehdään täysin seurojen tarpeista käsin, ja hankkeessa on resursseja projektien tuottamiseen. Olen iloinen päästessäni mukaan tuottamaan tällaista toimintaa, sillä kulttuuri ja osallisuuden kokemukset lisäävät tutkitusti hyvinvointia. Toivon myös, että yhteisöllisillä projekteilla on mahdollista ehkäistä syrjäytymistä.”, kertoo Järvinen. 

    Vuosina 2023-2024 toimiva hanke on Suomen Nuorisoseuroille uusi myös rahoitusnäkökulmasta, sillä sitä rahoittaa Keski-Suomen Liitto.  

    ”Maakuntaliitto on meille uusi rahoittaja, ja myös tästä syystä tämä hanke on valtakunnallisellakin tasolla kiinnostava Nuorisoseuroille. Uskomme yhteiseen kehittämiseen ja elävään kulttuuriperintöön, ja odotan innolla, mitä kaikkea Keski-Suomessa hankkeen kautta saadaan aikaan!”, iloitsee Suomen Nuorisoseurat ry:n kehittämispäällikkö Henna Liiri-Turunen. 

    Lisätietoja 

    Projektityöntekijä Riikka Järvinen, 044 901 8458, riikka.jarvinen@nuorisoseurat.fi  

    Kehittämispäällikkö Henna Liiri-Turunen, 044 207 3072, henna.liiri-turunen@nuorisoseurat.fi 

    Kulttuurituulahduksia Keski-Suomeen – Nuorisoseurat Keski-Suomi – Tekemisen riemua!

  • Suomen Nuorisoseurat käynnistää Tekemisen riemua Kainuussa -hankkeen

    Suomen Nuorisoseurat käynnistää Tekemisen riemua Kainuussa -hankkeen

    Hankkeen avulla kehitetään kainuulaisten paikallisseurojen toimintaa ja yhteistyötä.

    Tammikuun alussa käynnistyi Suomen Nuorisoseurojen perustama kehittämishanke Tekemisen riemua Kainuussa, jonka tavoitteena on kehittää ja tukea alueella toimivien nuorisoseurojen toimintaa, luoda maakunnan nuorisoseuraverkosto ja lisätä paikallisten seurojen välistä yhteistyötä. Toiveena on, että hankkeen myötä seurat saavat uusia jäseniä ja aktiiveja mukaan nuorisoseuratoimintaan, mikä puolestaan turvaa toiminnan jatkuvuutta tulevaisuudessa sekä kehittää ja luo uutta nuorisoseuratoimintaa alueelle. Hankkeen aikana selvitetään, miten Kainuun alueellinen toiminta voisi toteutua niin, että sinne voidaan jatkossa ohjata valtionavustusta nuorisotyöhön.

    Hankkeella on viisi virallista yhteistyöseuraa. Mukava ovat Kuhmon Nuorisoseura, Kuhmon Keiketys, Sotkamon Nuorisoseura, Oterman Nuorisoseura sekä Neittävän Nuorisoseura. Lisäksi hankkeessa työskentelee projektikoordinaattori Maarit Malinen sekä Suomen Nuorisoseurojen kehittämispäällikkö Henna Liiri-Turunen.

    ”Aloitan innolla uuden hankkeen parissa ja odotan jo toiminnallista yhteistyötä maakunnan nuorisoseurojen kanssa. Ensimmäinen kokoontuminen pidetään tammikuussa ja silloin lähdemme katsomaan, millaisista toiveista ja lähtökohdista käsin hankkeeseen kuuluvia tapahtumia jatkossa järjestetään”, Maarit Malinen tiivistää. ”Olemme todella iloisia, että hanke Kainuussa nyt toteutuu. Tämä on organisaatiomme kannalta merkityksellistä. Kainuussa on vahvoja nuorisoseuroja, ja hankkeen avulla pääsemme yhdessä kehittämään toimintaa koko maakunnassa”, iloitsee Henna Liiri-Turunen. Idea hankkeen toteuttamiseen syntyi maakunnan nuorisoseuratoimijoiden toiveesta.

    Suomen Nuorisoseurat on Suomen merkittävin kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön toimija. Järjestön tehtävä on tuottaa laadukasta ja monipuolista kulttuurista harrastustoimintaa kaiken ikäisille. Suurimmat harrastusalat ovat tanssi ja teatteri. Nuorisoseuroilla on pitkä kokemus erilaisten kehittämis-, työllisyys- ja kulttuurihankkeiden toteuttajana. Nyt alkanut hanke kestää 30.6.2024 saakka ja sen avulla liiton tarjoamat harrastusmahdollisuudet ovat entistä paremmin tarjolla myös kainuulaisille. Hankkeen rahoittajina toimivat Elävä Kainuu Leader sekä Oulujärvi Leader.

    Lisätietoja:
    Projektikoordinaattori Maarit Malinen 
    Puh. 044 901 8461, maarit.malinen@nuorisoseurat.fi                                                              

    Kehittämispäällikkö Henna Liiri-Turunen                                                              
    Puh. 044 207 3072, henna.liiri-turunen@nuorisoseurat.fi

  • Eläköön Folk! -gaalassa jaettiin tunnustuksia suomalaisen folkloren merkittäville tekijöille

    Eläköön Folk! -gaalassa jaettiin tunnustuksia suomalaisen folkloren merkittäville tekijöille

    Kansantanssi- ja kansanmusiikkifestivaali Folklandialla järjestetyssä Eläköön Folk! -gaalassa jaettiin 13.1.2023 tunnustuksia ja palkintoja suomalaisen folkloren merkittäville tekijöille ja toimijoille.

    Tunnustukset myönnettiin sarjoissa vuoden kansanmusiikkilevy, vuoden tanssiteko, vuoden tanssintekijä, vuoden kansanmusiikkitekijä, vuoden tulokas ja vuoden nuori pelimanni. Tilaisuudessa julkistettiin myös  vuoden Wäinö -elämäntyötunnustuksen ja Vuoden kantele -palkinnon saajat sekä Kaustinen Folk Music Festivalin vuoden yhtye.

    Oman tunnustuksensa saivat myös Suomen Nuorisoseurojen vuoden ohjaajat, jotka ovat Veera Henttonen, Arja Jalli ja Eveliina Pilke. Hyvä ohjaaja innostaa, inspiroi ja opettaa. Suomen Nuorisoseurojen vuosittain myöntämän Vuoden ohjaaja -tunnustuksen tarkoituksena on nostaa ohjaajan työn arvostusta ja kannustaa tekemään tätä arvokasta työtä edelleenkin.

    Vuoden tanssiteko

    Vuoden tanssiteko on Elssa Antikaisen ja Hanna Poikelan tanssiteos Viimeinen sapiens. Musiikin teokseen on tehnyt Jarkko Martikainen. Teos kumpuaa tekijöidensä rohkeasta ajattelusta, uusien maailmojen näkemisestä ja pelottomuudesta. Teoksen tanssiensembleen kuuluu kansantanssin pitkän linjan harrastajia, ammattiin opiskelevia sekä kansantanssin ammattilaisia. Viimeinen sapiens yhdistää Haaga Folk Machine -yhtyeen ja Jarkko Martikaisen esittämän musiikin dynaamiseen ja intohimolla tehtyyn esittävään kansantanssiin. Vuoden tanssiteko -tunnustuksen myöntää Suomen Nuorisoseurat.

    Vuoden kansanmusiikkilevy

    Vuoden kansanmusiikkilevy -sarjan voittaja on Susanna Leppänen & Vallitseva tilanne -yhtyeen Ptitsi Pajut -levy. Kanteletar ja muu perinnerunous on inspiroinut Leppästä säveltämään linnuista kertovien tarinoiden lisäksi lauluja erityisesti kuoleman eri sävyistä. Vanhemman ja runollisen suomen kielen rikkaus ja rytmi on toiminut pitkään haudutellun levyn laulujen inspiraationa. Vuoden kansanmusiikkilevy -tunnustuksen myöntävät Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus ja Kansanmusiikki-lehti.

    Vuoden tanssintekijä

    Vuoden tanssintekijä on Riina Hosio. Hän on kansantanssin käsityöläinen: tanssija, opettaja ja koreografi. Hosion työ näkyy monipuolisesti kansantanssin kentällä ja laajemmaltikin. Hän arvostaa perinteitä, mutta luo pelotta uutta ja uskaltaa rikkoa rajoja. Erityisen arvokasta Hosion työssä on halu kurottaa yli lajirajojen ja kyky toimia sekä harrastajaryhmien että ammattituotantojen parissa. Vuoden tanssintekijä -tunnustuksen myöntää Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus.

    Vuoden kansanmusiikkitekijä

    Vuoden kansanmusiikkitekijä on Loimolan voima -yhtye. Loimolan voima on kohottanut monipuolisella ja kunnianhimoisella työskentelyllään kansanmusiikin tekemisen rimaa. Syntetisaattorit ja loopperit yhdistyvät heidän musiikissaan luontevasti perinteisten kansanmusiikki-instrumenttien kanssa, luoden samalla jotain uutta ja oivaltavaa. Ansiokasta on myös se, että he käyttävät musiikissaan uhanalaista karjalan kieltä. Vuoden kansanmusiikkitekijä -tunnustuksen myöntää Suomen musiikintekijät ry.

     Vuoden tulokas

    Vuoden tulokas on Rällä-yhtye. Rällä on juurevan tanssimusiikkiperinteen sanansaattaja pohjoisesta, joka on ottanut rohkeasti paikkansa uutena tekijänä kansanmusiikin ja kansantanssin piirissä. Yhtye luottaa perinteisen soiton voimaan. Trio ammentaa rohkeasti perinteestä, ja tuo esiin tanssin ja musiikin yhteenkuuluvuuden tärkeyttä. Yhtyeen Tanssikone-esikoisalbumin materiaali onkin parasta tanssittuna. Rällä kiertää esiintymässä aktiivisesti ja vie kansanmusiikkia yllättäviinkin paikkoihin.  Vuoden tulokas -tunnustuksen myöntää Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus.

    Vuoden nuori pelimanni

    Vuoden nuori pelimanni -tunnustus ja Juho Koirasen muistorahaston stipendi myönnettiin vuonna 2016 perustetulle Marin Skraidu Smuidut -yhtyeelle.  Ainutlaatuisen tästä nuorten yhtyeestä tekee se, että soittajat eivät ole jämähtäneet vain omiin pääsoittimiinsa, vaan instrumentteja vaihdellaan matalalla kynnyksellä tarpeen mukaan. Marin Skraidu Smuidujen ojelmisto koostuu vanhasta ja vähän modernimmastakin kansanmusiikista. Biisien rakenteista ja nasevista stemmoista vastaa soittajien ohella yhtyeen äitihahmo Leena Joutsenlahti. Vuoden tulokas -tunnustuksen myöntää Kansanmusiikkiliitto.

    Vuoden kantele -palkinto

    Vuoden kantele -palkinnon saivat Lähde-koululaisoopperan työryhmä, Kansallisooppera.

    Tunnustuksen saaja on tuonut maamme lasten ulottuville upean oopperakokemuksen. Esityksessä mukana olevat kanteleensoittajat toimivat myös sen kapellimestareina. He kouluttavat 5.- ja 6.-luokkalaisia omissa kouluissaan teoksen lapsille suunnattuun osuuteen. Näin he pääsevät mukaan esitykseen ja saavat kokemuksen ammattilaisproduktiossa työskentelystä. Oopperan musiikki toteutetaan lähes kokonaan kanteleilla. Lähde-oopperan myötä maamme lapset ovat päässeet näkemään kanteleen mahdollisuudet. Vuoden kantele -palkinnon myöntää Kanteleliitto.

    Vuoden Wäinö

    Vuoden Wäinöksi valittu Petri Hoppu on filosofian tohtori, tanssintutkija ja mestarikansantanssija. Hän on tuonut menuettia esille viime vuoden aikana työpajojen ja luentojen muodossa. Myös Hopun väitöskirja menuetista on merkittävä lähde alan tutkimukselle. Oulun ammattikorkeakoulun Kulttuurialan yksikössä yliopettajana toimivan Hopun panos ammattilaisten ja harrastajien koulutukselle on alan jatkuvuuden kannalta merkittävä.  Vuoden Wäinöksi nimetään vuosittain kansanmusiikin tai kansantanssin alalla pitkään toiminut ja monipuolisesti ansioitunut henkilö. Tunnustuksen myöntää Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus.

    Kaustinen Folk Music Festivalin vuoden yhtye

    Kaustinen Folk Music Festivalin vuoden yhtye on Ääniteatteri Iki-Turso. Yhtye on jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan keskittynyt runolauluperinteen tutkimiseen ja esittämiseen erilaisissa ympäristöissä. Kahdeksan kansanlaulajan muodostama kollektiivi on emeritusprofessori Heikki Laitisen johdolla vienyt runolaulua uusiin ympäristöihin ja yhdistänyt sitä taiteellisesti ainutlaatuisella tavalla kokeelliseen ääni-improvisaatioon. Tunnustuksen luovutti yhtyeelle Kaustinen Folk Music Festivalin ohjelmajohtaja Anne-Mari Hakamäki.

    Kuvassa vuoden ohjaajat Eveliina Pilke (vas.) ja Marja Jalli. Vuoden ohjaaja -tittelin sai myös Veera Henttonen.

    Kuva: Ville Kurki

    Lisätietoja
    Toimialajohtaja Jukka Heinämäki
    050 526 8957, jukka.heinamaki@nuorisoseurat.fi

    Tiedottaja Simo Ollila
    045 676 6873, simo.ollila@nuorisoseurat.fi

  • Folklandia-risteily palaa kolmen vuoden tauon jälkeen todistaen maamme folkin elinvoimaisuudesta

    Folklandia-risteily palaa kolmen vuoden tauon jälkeen todistaen maamme folkin elinvoimaisuudesta

    Suomen suurin folkloren talvitapahtuma, kansantanssi- ja kansanmusiikkifestivaali Folklandia järjestetään kahden vuoden tauon jälkeen Baltic Princess -laivalla 13.–14.1.2023. Luvassa on kokonaisvaltainen tapahtumaelämys, jonka ohjelmistoa tähdittävät niin folkin eturivin artistit, kansantanssin huiput kuin maamme kokeneet ruohonjuuritason folk-harrastajatkin. Kahdelle tuhannelle risteilyvieraalle on tiedossa ympäri vuorokauden sykkivää villiä folkpoljentoa yli seitsemänsadan hengen esiintyjäjoukon voimin. Myös yleisö pääsee monin tavoin osallistumaan tapahtumaan.

    Nyt jo 26. kertaa järjestettävän Folklandia-risteilyn musiikkiohjelmistossa nähdään tuttuun tapaan huima kattaus kotimaisen ja pohjoismaisen folkin ajankohtaisimmista ja kiinnostavimmista esiintyjänimistä. Kuudella esiintymislavalla on luvassa niin rosoista folkia, pirskahtelevaa polkkaa, indie-vaikutteita, konemusiikin siivittämää tanssipoljentoa kuin perinnetietoista pelimannimeininkiäkin. Mukana on 96 esiintyjää tai esiintyjäryhmää.

    Vilma Jää on yksi 2023 Folklandian kiinnostavimmista artisteista. Hänen musiikissaan akustiset perinnesoittimet kanteleesta kampiliiraan sulautuvat karjalaisiin karjankutsuhuutoihin ja elektronisiin biitteihin. Vilma Jää on saanut myös osakseen myös laajaa kansainvälistä huomiota roolistaan Kaija Saariahon Innocence-oopperassa.

    Muita Folklandian artisteja ovat muun muassa viime vuonna Konsta Jylhä -kilpailun voittanut Luomuduo sekä 22-Pistepirkko-yhtyeestä tutun PK Keräsen ja haitaristi Leija Lautamajan The Moontwins -duo. Ruotsalainen Northern Resonance -jousitrio vie kamarimusiikkiin viittaavine sovituksineen skandinaavisen kansanmusiikin vaikutteet aivan uusiin ulottuvuuksiin. Zäpämmät-duo tuo musiikkinsa kautta esiin vaiettuja naisten kertomuksia laulun, kanteleen ja eksoottisen lyömäsoitinarsenaalin voimin.

    Kielo Ilonan folk-rockissa taas kohtaavat rosoinen folk, indie-pop ja nordic noir, ja kun Junna-yhtye törmäyttää konemusiikkia vanhoihin pelimannisävelmiin, voi lopputuloksena olla vain hikinen polkkahurmos. Timo Alakotilan Petri Hakalalle säveltämän mandoliinikonserton kantaesitys on yksi 2023 Folklandian musiikkitarjonnan ehdottomista tapauksista samoin kuin Tsuumi Sound Systemin levynjulkaisukeikka. Muita Folklandian esiintyjänimiä ovat lisäksi muun muassa Enkel, ALDA, Eeva Meret, Äijäkanteleet sekä Timo Rautiainen & Ville Ojanen Band.

    Folklandian ohjelmisto tuo vahvasti esiin aikamme kansantanssin laadukkuuden ja monipuolisuuden. Kymmenien tanssiryhmien ja satojen tanssijoiden joukko todistaa maamme kansantanssin elinvoimaisuudesta. Mukana ovat muu muassa Pispalan Sottiisin vuoden kansantanssiyhtyeeksi valittu PRO sekä oman esityskokonaisuuden toteuttava Siepakat. Oululaiset kansantanssiryhmät Hipasu, Raito, Polokkarit ja Flikat ovat yhdistäneet voimansa omaan Ookkonä-esitykseensä. Mukana ovat lisäksi muun muassa tanssiryhmät Motora, Ottoset, Kärri, Kimara ja Katrilli.

    Folklandialla järjestettävässä Eläköön Folk! -gaalassa jaetaan tunnustuksia suomalaisen folkloren merkittäville tekijöille ja toimijoille. Tunnustuksen saavat muun muassa vuoden kansanmusiikkilevy, vuoden tanssiteko, vuoden kansanmusiikkitekijä, vuoden tanssintekijä ja vuoden nuori pelimanni. Tilaisuudessa julkistetaan myös Kaustinen Folk Music Festivalin vuoden yhtye. Gaalassa saa avauksensa myös Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskuksen Arkistojen äärellä -teemavuosi.

    Folklandia-risteilyn järjestää Suomen Nuorisoseurat yhteistyössä 43 valtakunnallisen ja kansainvälisen taustajärjestäjän kanssa.

    Kuva: Mikko Malmivaara

    Lisätietoja
    Toimialajohtaja Jukka Heinämäki
    050 526 8957, jukka.heinamaki@nuorisoseurat.fi

    Ohjelmatuottaja Jaana Kari
    050 409 8332, jaana.kari@nuorisoseurat.fi

    Tiedottaja Simo Ollila
    045 676 6873, simo.ollila@nuorisoseurat.fi

  • Hyvää joulua ja onnea uudelle vuodelle

    Hyvää joulua ja onnea uudelle vuodelle

    Suomen Nuorisoseurojen tontut ovat siirtyneet joulun viettoon ja toimistojemme väki on seuraavan kerran tavoitettavissa maanantaina 9.1. Joulun välipäivinä käynnistyy vuoden nuorisoseuran kannatusäänestys Facebookissa, joten kannattaa seurata somea!

    Haluamme kiittää kaikkia kuluneesta vuodesta ja toivottaa rauhallista joulua ja valoisaa uutta vuotta!

  • Miten meidän opet ja ohjaajat voi?

    Miten meidän opet ja ohjaajat voi?

    Moikka! Tämä kirje kajahtaa Hämeenlinnasta, jonne tein pesäni muutama vuosi sitten. Kansantanssin saralla kuljen kutenkin monia polkuja ja olen toiminut kansantanssinopettajana nopealla laskulla ainakin kymmenellä paikkakunnalla ympäri Suomea.

    Tällä hetkellä toimin opettajana omassa kotiseurassani Kerkkoon Nuorisoseurassa, Klaukkalan Nuorisoseurassa, Hämeenlinna Nuoret ry:ssä sekä Lounais-Suomen nuorisoseurojen Tempoa Tenaviin® ja FolkJam® -ryhmissä Tampereella. Olen myös osa Kalenat 2023-tapahtuman yhteisohjelmatyöryhmää. Minulla on ollut ihana tanssisyksy ja odotan innolla Folklandiaa (VIHDOIN!) ja kevään opetuskautta. Elämässä on paljon jännittäviä ja kivoja tanhujuttuja tiedossa. Olen tänä vuonna tutustunut moniin uusin alan ihmisiin, joiden pöydistä ruokaillessa kansantanssin parissa nälkä vain kasvaa syödessä.

    Saan itse elää omaa pientä kansantanssiunelmaani monen mutkan ja ison ponnistelun tuloksena. Ajatukseni ovat olleet paljon viime aikoina kansantanssitoiminnan jatkuvuuden ympärillä. Olin itse kymmenen vuotias, kun oma ryhmäni lakkasi olemasta ja siirryimme siskoni kanssa apuohjaajiksi pienempien ryhmään ja siitä edelleen ohjaajakoulutuksen kautta ohjaamaan itse. Olen opettajana nähnyt, kun kansantanssitoiminta seurassa kuihtuu, kun kuljen itse elämässä eteenpäin toiselle paikkakunnalle. Olen myös saanut todistaa miten toiminta kasvaa askel askeleelta isommaksi ja toimintaa kannattelee yhtenäinen joukko, joka ei roiku pelkästään yhdestä lenkistä.

    Kuopiossa etsitte osaavaa ohjaajaa ja jäin miettimään mahtaisiko sellainen löytyä elinvoimaisesta aikuisten toiminnastanne. Ja entäs, jos se ei olisikaan yksi ihminen, vaan useampi mahtityyppi, jotka ottaisivat yhteistoiminnallisesti kopin lasten toiminnasta, vuorottelisivat ohjausvuoroja ja suunnittelisivat toimintaa yhdessä?

    Tanssinopettajan työ voi olla todella yksinäistä, vaikka kansantanssi elää vuovaikutuksesta ja yhteisöllisyydestä. Uskon että tanssiopettajien ja ohjaajien yhteistoiminnallisuus, harrasteohjaajien kouluttamien sekä työhyvinvoinnin kehittäminen on isossa roolissa jatkuvuuden takaamiseksi. Kun kaikki täällä töikseen ja/tai vapaaehtoisena tekee rakkaudesta lajiin, on yhteisön tehtävä pitää liekit palamassa ja varmistaa ettei yksikään vain tukahdu kuormansa alle. On kaikkien etu, että toimeenpanovoimaset ja osaavat ihmiset innostuvat aina uudelleen siitä mitä tekevät, jotta jaksavat innostaa myös muita.

    Kiertokirje saa jatkaa matkaansa seuraavaksi Kymenlaakson sydämeen eli Kouvolaan. Haluisin kuulla Kouvolan kuulumiset ja mitä suuresti ihailemani kokenut ohjaajakollega Elina Heino odottaa kansantanssivuodelta 2023.

    Ihanaa vuoden vaihteen aikaa toivottaa

    Siiri Suoniemi, tanssinopettaja AMK

    Siiri Suoniemi, omakuva

    Tämä kirjoitus on osa Kaikuja kansantanssin maailmasta -kirjoitussarjaa, jossa kuullaan kansantanssitoimijoiden kuulumisia ympäri Suomen kerran kuussa. Jos sinua kiinnostaisi osallistua kirjoitussarjaan kirjoittamalla, otathan yhteyttä 044 744 3939 / teija.nikkari@nuorisoseurat.fi.

  • Harrastusjärjestöt: Harrastustoiminta tuottaa hyvinvointia ja yhteisöön kuulumisen tunnetta

    Harrastusjärjestöt: Harrastustoiminta tuottaa hyvinvointia ja yhteisöön kuulumisen tunnetta

    Oppositiopuolueet Perussuomalaisten johdolla jättivät hallitukselle välikysymyksen nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin torstaina 8.12. Välikysymyksen mukaan Suomea on ravisuttanut kuluneen vuoden aikana poikkeuksellinen nuorten väkivalta-, ryöstö- ja jengirikollisuuden aalto etenkin pääkaupunkiseudulla sekä muissa isoissa kaupungeissa. Välikysymyksessä korostetaan maahanmuuttajataustaisten nuorten yliedustusta ja peräänkuulutetaan sekä kovia eli korjaavia että pehmeitä eli ennalta ehkäiseviä keinoja puuttua tilanteeseen. Keinoiksi mainitaan muun muassa poliisin ja lastensuojelun resurssien tuntuva kasvattaminen.  

    Keskiviikkona 14.12. Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi julkaisi lukuisten nuorisoalan toimijoiden yhteisen vetoomuksen kansanedustajille otsikolla ”Keskittykää nuorten syrjäytymisen juurisyihin, jättäkää jengipopulismi”, jossa toivotaan laajempaa keskustelua ja ratkaisuehdotuksia nuorten pahoinvoinnin syrjäyttämisen juurisyihin, ei yksittäiseen oireeseen, jota jengiytyminen ja sen mukanaan tuomat lieveilmiöt ovat. Haluamme osaltamme nostaa esiin harrastamisen roolin vastavoimana nuorten pahoinvoinnille, syrjäytymiselle, jengiytymiselle ja muulle epätoivotulle kehitykselle.

    Niin nuorisoseuroissa, partiossa kuin 4H:ssa harrastaminen on lähtökohtaisesti edullista ja saavutettavaa, sillä järjestöjemme paikalliset toimijat tavoittavat lapsia ja nuoria niin kaupungeissa kuin maaseudulla. Järjestöt tavoittavat vuosittain yhteensä satoja tuhansia lapsia ja nuoria. Toimintamme on laadukasta, aikuisten tukemaa sekä lasten ja nuorten osallisuudesta kumpuavaa.

    Vapaaehtoisten rooli on merkittävä ja lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus kasvaa harrastaessaan myös vastuutehtäviin. Näemme päivittäin toiminnassamme sen, miten turvalliseen harrastusyhteisöön kuuluminen lisää lapsen ja nuoren kokemusta siitä, miten hän on merkityksellinen osa omaa lähiyhteisöään sekä ympäröivää yhteiskuntaa. Harrastaminen lisää myös eri selvitysten mukaan hyvinvointia, auttaa ratkomaan ongelmia yhteistyössä, kantamaan vastuuta yhteisöstään, ja kasvattaa aktiiviseen kansalaisuuteen. Nuorisoseurojen kulttuuriharrastamisen vaikutusten arviointi osoitti, että jopa 75 % vastaajista kokee saaneensa harrastuksensa kautta uusia kavereita sekä kokee kuuluvansa porukkaan. Suomen Partiolaisten vaikuttavuustutkimuksen (2020) mukaan partiolainen sitoutuu 1,7 kertaa muita useammin yhteiseen etuun ja 2,2 kertaa useammin kokee vapaaehtoistyön tekemisen omassa yhteisössään tärkeäksi.

    Vallitseva kolmoiskriisi eli ilmastonmuutos, koronapandemia sekä Venäjän hyökkäyssota ovat vaikuttaneet negatiivisesti varsinkin lasten ja nuorten tulevaisuususkoon. Valvontayhteiskunta ei poista ihmisten tarvetta tuntea olevansa tärkeä, ja sitä tunnetta voidaan vahvistaa vain positiivisilla kokemuksilla. Harrastukset tarjoavat mielekästä tekemistä ja omannäköisen porukan, johon kiinnittyä positiivisten kokemusten kautta. Toivomme kansanedustajien tunnistavan harrastusten ja aktiivisen kansalaisyhteiskunnan pahoinvointia ja syrjäytymistä ennaltaehkäisevän roolin keskusteluissa välikysymyksestä ja ylipäätään nuorten hyvinvoinnista.

    Lasten ja nuorten harrastamiseen kannattaa satsata nyt. Näin voidaan tehokkaasti ennalta ehkäistä syrjäytymiskierrettä ja osattomuuden kokemusta.

    Kuva: Jussi Kaijankangas

    Lisätietoja:
    Annina Laaksonen, pääsihteeri, Suomen Nuorisoseurat ry
    annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi, puh. 040 726 7450

    Kaisa Leikola, toiminnanjohtaja, Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry
    kaisa.leikola@partio.fi, puh. (09) 8865 1140

    Tomi Alakoski, toimitusjohtaja, Suomen 4H-liitto ry
    tomi.alakoski@4h.fi, puh. 040 501 5307