Ilmoittautuminen Kalkkareitten Kultuurikeikka ja Kevätpäivät -yhteistapahtumaan on nyt auki. Yhteistapahtumaa vietetään Nokialla Harjuniityn koululla lauantaista sunnuntaihin 18.–19.3.2023. Tapahtuman järjestävät yhdessä Nuorisoseurat ja Karjalainen Nuorisoliitto.
Tapahtuma koostuu eri alojen katselmuksista, työpajoista ja iloisesta yhdessä olemisesta. Kevätpäivät vastaavat kansantanssikatselmuksista, joka on tällä kertaa Kevätpäivien sääntöjen mukaisesti avoin kaiken ikäisille. Kalkkareilta puolestaan löytyy muiden alojen katselmuksia; muut tanssit, musiikki, näyttämötaiteet, visuaaliset taiteet ja sanataide. Nämä katselmukset ovat tarkoitettua 16-vuotiaille ja sitä nuoremmille. Näiden lisäksi voi osallistua kaikille avoimeen kuvataidenäyttelyyn. Osallistuvat teokset ovat nähtävillä tapahtumassa.
Ilmoittautumislomakkeet ja lisätietoa tapahtumasta löydät Kalkkareitten nettisivuilta.
Blog
-
llmoittautuminen Kalkkareitten Kultuurikeikka ja Kevätpäivät -yhteistapahtumaan on auki
-
Yhdistysavaimen verkkosivukoulutus siirtyy
Yhdistysavaimen torstain 9.2.2023 verkkokoulutus on peruttu kouluttajan sairastumisen vuoksi. Uusi aika ilmoitetaan 15.2.2023 ilmestyvässä Nuorisoseurapostissa.
-
Paukkulan juhlavuosi tuo teatterikoulutuksen takaisin kampukselle
Suomen Nuoriso-opisto viettää 100-vuotisjuhlavuotta, jonka vauhdissa myös teatterikoulutus palaa Paukkulan koulutustarjontaan. Lukuvuoden mittainen kansanopistotasoinen koulutus kantaa nimeä
Teatterilinja. Koulutus on suunnattu 18 vuotta täyttäneille teatterialasta ja sen korkeakouluopinnoista kiinnostuneille opiskelijoille.
Teatterilinjan vastuuopettajana toimii teatteriopettaja ja teatteritaiteen maisteri Esko Korpelainen.
Mikkelissä Korpelainen tunnetaan Esittävän taiteen kollektiivi Kaukasuksen kautta toimivana syväluotaavana taiteen tekijänä. Korpelainen luotsasi Paukkulan teatterikoulutusta aiemmin
lukuvuonna 2020–2021. Vastuuopettajana Korpelainen painottaa omassa opetustyössään
feministisen pedagogiikan arvoja ja näkökulmia.
”Teatterilinjan opiskelijat ja opettajat muodostavat ensemblen, joka produktioiden ja muun
opetuksen kautta saa yhdessä kokea runsaan, antoisan ja kehittävän lukuvuoden”, muotoilee
Korpelainen yhdeksän kuukauden mittaisia opintoja.
Paukkulan Teatterilinjan sisällöissä korostuvat opiskelijan oma ääni, teatteritaitojen kokonaisvaltainen kehittäminen, tasavertaisuus ja kestävyys. Uutena piirteenä Teatterilinja tarjoaa mahdollisuuden kahteen eri suuntautumisvaihtoehtoon: näyttelijäntyöhön tai ohjaajantyöhön. Osa opinnoista on yhteisiä, mutta lukuvuoden aikana suuntautumisvaihtoehdot opiskelevat luonnollisesti täysin omia kurssikokonaisuuksiaan.
Korpelainen on palaamassa innoissaan teatterikoulutuksen vastuuopettajaksi: ”Paukkula on erinomainen paikka teatteriopinnoille. Kampus tarjoaa erittäin laadukkaat teatteri- ja opetustilat. Teatteri kuuluu tänne.”
Haku lukuvuodelle 2023–2024 alkaa maanantaina 6.3.2023, jolloin Teatterilinjan kotisivuilla julkaistaan hakulomake sekä ennakkotehtävät, joiden lisäksi hakuprosessiin kuuluu haastattelu.Kuva: Aada Lahtinen; Teatterikoulutuksen esityksestä Rakas painajainen (2021).
Lisätiedustelut:
Esko Korpelainen
Teatterilinjan vastuuopettaja
044 416 2401
esko.korpelainen@sno.fi
paukkula.fi/teatterilinja -
Nuori Kulttuuri Talks: Mitä väliä kulttuurilla on? – eduskuntavaalipaneelissa keskustellaan kulttuurihyvinvoinnista
Suomen Nuorisoseurat ja Nuori Kulttuuri, Suomen Nuorisosirkusliitto, Sivistysliitto Kansalaisfoorumi (SKAF) sekä Kulttuurihyvinvointipooli järjestävät yhteisen Nuori Kulttuuri Talks: Mitä väliä kulttuurilla on? -eduskuntavaalipaneelin torstaina 16.3. klo 18.30–19.30 keskustakirjasto Oodin Maijansalissa Helsingissä. Tilaisuus myös striimataan Nuorisoseurojen YouTube-kanavalle (@nuorisoseurat).
Paneelikeskustelussa ovat mukana eduskuntavaaliehdokkaat Fatim Diarra (vihr.), Daniel Sazonov (kok.), Jutta Seppinen (rkp), Dimitri Qvintus (sd.), Johannes Lahtela (kesk.), Petra Malin (vas.) sekä Teija Makkonen (ps). Tilaisuudessa keskustellaan kulttuurin harrastamisen merkityksestä sekä sen hyvinvointivaikutuksista monipuolisesti. Paneelin juontavat Suomen Nuorisoseurojen Nuoret Vaikuttajat Sandra Strömberg ja Sohvi Vanhatalo.
Hyvänä virittäytymisenä tilaisuuteen voi perehtyä kulttuurin harrastamisen koettujen vaikutusten selvitykseen, jonka joukko järjestöjä teki viime syksynä Kansalaisfoorumin johdolla: Kulttuuriharrastamisen koetut vaikutukset – selvitys ja mittaristo | Kansalaisfoorumi
Tilaisuuteen ei ole ennakkoilmoittautumista ja kutsua saa jakaa vapaasti. Tilaisuus on avoin yleisölle.
Suomen Nuorisoseurojen eduskuntavaalitavoitteet löytyvät täältä: Eduskuntavaalitavoitteet 2023 – Nuorisoseurat
-
Vuoden teatteriteko on Lanneveden Sampon Kyyrän tohtori
Suomen Nuorisoseurojen Vuoden Teatteriteko -palkinto vuodelta 2022 myönnetään Lanneveden Sampo Nuorisoseuralle Kyyrän Tohtori -näytelmästä. Näytelmä kertoi paikkakunnalla vaikuttaneesta kansanparantajasta. Paikallisesta aiheesta toteutettu esitys sykähdytti näyttämöllä sekä sen ympärillä.
“Kyyrän tohtori on esimerkillinen nuorisoseurojen projekti, joka on kasvanut ideasta toteutukseen luoden ympärilleen yksittäistä näytelmää laajempaa yhteisöllisyyttä. Paikallisesta aiheesta tehty esitys keräsi ympärilleen laajan joukon ihmisiä ja täysille katsomoille näytellyt esitykset loivat ympärilleen valoa kuin kevätaurinko konsanaan”, kertoo Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Elina Weckström valinnan taustoista.
Kyyrän tohtori keräsi tekijäjoukoksi runsaan määrän kyläläisiä. Saarijärven Lannevedellä vuosina 1864–1907 elänyt Kyyrän Jussi uskoi tarinan voimaan – ja niin uskoivat parannettavatkin. Lyhyen elämänsä aikana Kyyrän tohtorin maine kiiri ruotsinkieliselle Pohjanmaalle asti. Hänen kuolemastaan uutisoitiin valtakunnan sanomalehdissä Turkua myöten.
Vuonna 1997 Sampo Nuorisoseura oli teettänyt taiteilija Frans Toikkasella (1926–2008) Kyyrän Jussin muistomerkin nimeltään Taikalastu. Patsas sijaitsee nuorisoseurantalon pihassa, ja se kuvaa, kuinka tarinan mukaan Kyyrä näki kolme kertaa siirretyn rakennuksen hirren oksanreiästä tulevaisuuteen.
Paluumuuttajan käsikirjoitus
Patsaan innoittamana kylälle paluumuuttanut Heikki Takala alkoi tutkia Kyyrän elämää. Viime vuosituhannen loppupuolelta alkanut tutkimustyö jalostui näytelmäkäsikirjoitukseksi kymmenisen vuotta sitten ja käsikirjoitus vihdoin näytelmäksi keväällä 2022. Kyyrän Tohtori sai kantaesityksensä 17.4.2022 Sampolan näyttämöllä. Samalla näyttämöllä, jossa aikoinaan on esiintymistaitojaan tulevaa varten virittänyt myös muuan Tarmo Manni.
Kyyrän Jussi oli nähnyt tarinan mukaan tulevaisuuteen. Näytelmän kirjoittaja Heikki Takala, mikä kirjoittamisprosessissa oli antoisinta?
“Se, että Kyyrän Jussista löytyi niin paljon tietoa. Oikeudenkäyntimateriaalit löytyivät maakunta-arkistosta ja netistä sitten paljon muuta materiaalia.”
Kirjoitusprosessin aikana Takala mietti välillä, että onko kasassa kuitenkaan tarpeeksi materiaalia kokonaiseen näytelmään. Luetettuaan käsikirjoitusta teatterin ammattilaisella, hän vakuuttui, että kokonaisen näytelmän ainekset olivat koossa. “Sen verran oli mukana sukulaisten suosimista, että esimerkiksi pappani Emil Takala valikoitui näytelmään mukaan”, Takala hymähtää.
Kyyrön Jussia näytteli esityksessä Harri Rautainen, ohjaus oli Otto Rautiaisen käsialaa. Turvallinen tunne kokeilla omia kykyjä
Kyyrän Jussin näyttelijäkaarti koostui kymmenistä paikallisista harrastajista. Yksi ensikertalainen harrastajateatterin näyttämöllä oli Ville Rautiainen. “Keväällä pääosan esittäjä kyseli Facebookin messengerissä mukaan ja ennen kuin huomasinkaan, niin olin mukana näytelmän WhatsApp-ryhmässä, eikä sieltä enää ollut paluuta”, Rautiainen naureskelee.
”Parasta jutussa oli se, että kyseessä oli vahvasti oman kylän juttu. Porukka oli hurja! Ihastelin sitä, miten sitoutuneita lannevetiset on tähän toimintaan. Kaikilla oli hirveä halu tehdä juttua. Tässä huomasi sen yhteisöllisyyden, mitä se parhaimmillaan on: Huumaava tunne.”
Mitkä ovat Rautiaisen terveiset ihmisille, jotka arpovat uskaltavatko lähteä mukaan harrastajateatteriin?
“Kynnyksen ylittäminen on se tärkein. Kerran kun mukaan lähtee, niin huomaa olevansa uudemman kerran mukana. Ei tarvitse heti mennä päärooliin. Porukassa on turvallinen tunne olla mukana ja kokeilla omia kykyjä”, tuumaa tänä keväänä jo kolmannessa näytelmässään näyttelevä Rautiainen.
Suomen Nuorisoseurat jakaa Vuoden teatteriteko -palkinnon vuosittain. Vuoden teatteriteko voi olla yksittäinen esitys, teatteriseura, pitkäjänteinen prosessi tai vaikka uuden toimintaryhmän luominen. Vuodesta 1948 alkaen jaetun tunnustuksen saajan teatteria pääsee vuodeksi koristamaan pronssinen Esko-patsas. Kiertopalkinto on taustaltaan Aleksis Kiven Nummisuutareiden Eskon kuvitteellinen näköispatsas. Pronssisen patsaan on veistänyt kuvanveistäjä Kalervo Kallio.
Teksti Pasi Saarinen
Kuvat Leena Aijasaho
-
Valtioneuvosto esittää seurantaloille energia-avustusta
Valtioneuvosto on sopinut lisätalousarviossaan seurantaloja ylläpitävien yhteisöjen tukemisesta vallitsevan energiakriisin aikana. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle ehdotetaan 2,3 miljoonaa euroa avustuksiin yhteisöllisiä taloja eli seurantaloja omistaville yhteisöille kohonneiden sähkö- ja lämmityskustannusten nousun johdosta.
Energia-avustusten käsittely on tarkoitus delegoida Suomen Kotiseutuliitolle. Kotiseutuliitto on huolehtinut opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta seurantalojen korjausavustusten jakamisesta vuodesta 2004 ja niihin liittyvästä neuvonnasta jo vuodesta 1984 lähtien.
”Seurantalojen ahdinkoa on kuultu ja siihen on vastattu. Siitä lämmin kiitos. Odotamme nyt eduskunnan päätöstä asiassa ja etenemme sitten ministeriön ohjeiden mukaan. Työskentelemme pika-aikataululla, jotta avustukset saadaan mahdollisimman nopeasti hakuun ja maksuun”, Kotiseutuliiton vs. toiminnanjohtaja Teppo Ylitalo sanoo.
Suurella osalla yhteisöllisiä taloja ylläpitävistä tahoista tulot ovat romahtaneet viime vuosien kokoontumisrajoitusten vuoksi. Talouden puskurit on kulutettu ylläpitokustannuksiin ja välttämättömiin korjauksiin. Samaan aikaan sähkön ja polttoaineiden hinnannousu on kasvattanut ylläpitokustannuksia jopa moninkertaisiksi.
”Teimme kyselyn nuorisoseuroille energiakriisin vaikutuksista, ja saimme viikossa lähes 200 vastausta. 85 prosenttia vastaajista sanoi energiakriisillä olevan vakavia vaikutuksia nuorisoseurantalojen toimintaan. Kriisi vaikuttaa suoraan lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksiin sekä sitä kautta ystävyyssuhteisiin ja hyvinvointiin. Olemme valtavan kiitollisia energiatuesta, joka tulee toden teolla tarpeeseen. Harrastustoiminta voi jatkua eikä taloja tarvitse laittaa kylmäksi”, sanoo Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen.
Yhteisöllisiksi taloiksi tai seurantaloiksi kutsutaan mm. kyläyhdistysten, nuorisoseurojen, työväenyhdistysten ja maamiesseurojen kaikille avoimia kokoontumis-, harrastus- ja juhlatiloja. Nämä tilat ovat kansalaisyhteiskunnan infrastruktuuria ja monilla seuduilla ainoita kokoontumispaikkoja. Merkittävä osa rakennuksista on kulttuurihistoriallisesti arvokkaita, ja niiden ylläpitäminen on jo itsessään valtava ponnistus taloja omistaville yhdistyksille.
Lue uutinen Kotiseutuliiton sivuilta: https://kotiseutuliitto.fi/valtioneuvosto-esittaa-seurantaloille-energia-avustusta/
Nuorisoseurat tiedottavat jäsenistöään heti, kun yksityiskohdat selviävät. Järjestämme myös webinaarin avustushausta pian tiedotettavana ajankohtana.
-
Kansantanssin ohjaajakoulutuksesta valmistui 15 uutta ohjaajaa
Viime viikonloppuna saatiin päätökseen kansantanssin valtakunnallisen ohjaajakoulutuksen perusopinnot ja näin valmistui 15 uutta kansantanssin ohjaajaa. Opiskelijat kuvasivat koulutusta erittäin inspiroivaksi ja monipuoliseksi. Koulutuksen aikana vallitsi toisiaan kannustava ja tsemppaava tunnelma ja opiskelijat imivät pesusienen lailla itseensä kaiken opetuksen. Kouluttajina toimivat Susanna Kivinen (tanssinopettaja AMK) ja Maiju Laurila (tanssinopettaja YAMK). Koulutus alkoi vuoden 2022 puolella ja se järjestettiin Klaukkalan Nuorisoseurantalo Roinelassa. Kurssitodistuksen lisäksi uusille ohjaajille myönnettiin digitaalinen Kansantanssin ohjaaja-osaamismerkki.
Suomen Nuorisoseurat järjestää yhdessä muiden kansantanssijärjestöjen kanssa kansantanssin ohjaajakoulutusta. Tavoitteena on antaa kansantanssin harrastajalle valmiudet toimia kansantanssiryhmän ohjaajana seuratoiminnassa tai päiväkotien ja koulujen kerhotoiminnassa.
Kansantanssin ohjaajakoulutus perehdyttää suomalaisen kansantanssin tekniikkaan ja sen opettamiseen, suomalaiseen kansanperinteeseen, ryhmän toimintaan ja sen ohjaamiseen sekä harrastustoiminnassa kasvattajana toimimiseen. Koulutuksesta saa myös valmiuksia kansantanssialan ammatilliseen koulutukseen hakeutumiselle.
Koulutus koostuu perusopinnoista ja valinnaisista lisäopinnoista. Perusopinnot (kaksi viikonloppua ja verkko-opinnot) suoritetaan yhtenäisenä kokonaisuutena. Lisäopintoja järjestetään tarpeen mukaan erilaisina teemakursseina ja niihin voi osallistua kurssi kerrallaan. Jokaisesta suoritetusta valinnaisesta lisäopinnosta saa kurssitodistuksen. Teemakursseja voi myös tilata alueille/ seuroihin/ ryhmille ja niitä voidaan räätälöidä erilaisiin oppimistarpeisiin.
Kysy lisää kansantanssin ohjaajakoulutuksesta, osaamismerkeistä ja teemakursseista Teija Nikkarilta teija.nikkari@nuorisoseurat.fi / p. 0447443939.
Uudet kansantanssin ohjaajat kouluttajineen koulutuksen päätteeksi. Kuva: Teija Nikkari -
Suomen Nuorisoseurat ry:n hallitus järjestäytyi
Järjestömme hallitus kokoontui vuoden ensimmäiseen kokoukseen Tampereelle 28.-29.1. Kokousta edeltävässä seminaarissa keskusteltiin muun muassa edunvalvonnan ajankohtaisista.
Hallitus valitsi keskuudestaan varapuheenjohtajiksi Lauri Haltsosen ja Hannu Harmaalan. Kokouksessa valittiin myös hallituksen jäsenten vastuusalkut toimintasuunnitelmasta. Sanni Antinniemen salkuksi valikoitui painopiste 1 eli yhteinen ja yhdenvertainen nuorisoseuralaisuus, kun taas Riikka Kumpulan vastuulle tuli painopiste 2 eli yhteistyön kartoittaminen ja lisääminen sekä osaamisen jakaminen. Taneli Arosaran vastuulle tuli painopiste 3 eli kestävä kehitys ja hyvinvointi nuorisoseuroissa ja Elli Myöhäsen vastuulle painopiste 4 eli hyvä ja laadukas ohjaajuus. Elsa Weckström vastaa painopisteestä 5 eli harrastaminen ja vapaaehtoistoiminta kuuluvat kaikille ja painopisteestä 6 eli vahvistamme harrastajien yhteisöllisyyttä tapahtumiemme kautta vastaa Hannu Harmaala. Nuori Kulttuuri – toiminta on Jyri Siimeksen vastuusalkkuna ja henkilöstö ja hallinto puheenjohtaja Elina Weckströmin vastuulla. Taloudesta ja varainhankinnasta vastaa hallituksen jäsenistä Lauri Haltsonen ja viestinnästä ja edunvalvonnasta Joonas Autio. Hankkeet ja kumppanuudet – vastuusalkku on Maaria Koivula-Talkkarin vastuulla.
Kullakin vastuusalkun haltijalla on vastinparinaan toimihenkilö, jonka virkavastuulla on toimintasuunnitelman täytäntöönpano kyseisen osa-alueen osalta.
-
Hei nuorten teatteriryhmät! Vielä ehdit hakea mukaan Ramppikuumeeseen!
RAMPPIKUUME – Valtakunnalliset nuorisoteatteripäivät Kankaanpäässä kutsuu nuoret ympäri Suomen kokemaan, näkemään yhdessä teatteria ja oppimaan uutta! Tapahtuma järjestetään
21.–23.4.2023.
Ramppikuumeen ohjelmallisen ytimen muodostavat koulutuspajat sekä valtakunnallinen nuorisoteatterikatselmus. Päivät tarjoavat nuorille ainutlaatuisen mahdollisuuden kokea ja nähdä nuorisoteatteriryhmien esityksiä ympäri Suomen, saada palautetta teatterin kärkinimiltä sekä kouluttautua alan ammattilaisten ohjauksessa.
Nuorisoteatterikatselmus – hae nyt
Ramppikuumeen esityskatselmukseen voivat hakea kaikki 13–20-vuotiaat nuoret ohjaajineen. Nuorisoteatteriryhmän kokoonpanosta 1/3 voi poiketa annetusta ikärajasta. Katselmushaku on käynnissä 19.2.2023 asti. Katselmukseen haetaan lähettämällä videoitu esitys sekä täyttämällä hakulomake viimeiseen hakupäivään mennessä. Hakulomake ja ohjeet löytyvät Ramppikuume.net-sivustolta kohdasta Katselmus/hakeminen.
Esityksen ei tarvitse vielä olla valmis videota lähetettäessä. Hakutallenteesta on kuitenkin
hahmotuttava esityksen rakenne tai kokonaisuus. Osoitteessa www.ramppikuume.net/osallistuminen/katselmus on listattuna vinkkejä tallenteen tekoon.
Nuorista Ramppikuume-konkareista koostuva esiraati valitsee hakemusten perusteella
ryhmät esiintymään katselmukseen Kankaanpäähän 21.–23.4.2023. Tapahtumassa
ammattilaisista koostuva raati antaa palautteen esityksistä.
Koulutuspajat
Katselmuksen lisäksi tapahtumassa on tarjolla koulutuspajoja, joihin ilmoittautuminen on
auki 6.–31.3.2023. Pajojen sisällöt julkaistaan tapahtuman nettisivuilla helmikuussa 2023.
Koulutuspajoihin voi ilmoittautua, vaikka itsellä ei olisi katselmuksessa esitystä tai kuuluisi
mihinkään nuorisoteatteriryhmään.
Ilmoittautumiskaavakkeet ja tarkemmat lisätiedot tapahtumasta, mm. osallistumismaksut
ja majoitus/ruokailutiedot: www.ramppikuume.net.
Muu ohjelma
Katselmuksen ja koulutuspajojen lisäksi Ramppikuume tarjoaa mahdollisuuden vaihtaa ajatuksia muiden nuorten ja nuorisoteatterin ystävien kanssa sekä osallistua illanviettoihin, joissa nuoret ja teatterin ammattilaiset kohtaavat ja pääsevät keskustelemaan. Tapahtuman osuuksiin on osittain mahdollista osallistua myös etänä. Tapahtuman ohjelma muodostuu kevään aikana ja julkaistaan osoitteessa ramppikuume.net. Seuraa tapahtuman tiedotusta myös sosiaalisessa mediassa!
Tule mukaan vuoden hauskimpaan nuorisoteatteritapahtumaan!
Lisätietoja tapahtumasta antavat:
Minna-Reetta Kuusinen
Suomen Nuorisoseurat, Lounais-Suomen aluetoimisto
puh. 0440 591 913
minna-reetta.kuusinen@nuorisoseurat.fi
Terhi Lehikoinen
Kankaanpään kaupungin kulttuuri- ja nuorisokoordinaattori
puh. 044 577 2692
terhi.lehikoinen@kankaanpaa.fi
Tapahtuman tuottavat Suomen Nuorisoseurat, Kankaanpään kaupunki ja Kankaanpään
Nuorisoseura ry. Yhteistyössä mukana Opintokeskus Kansalaisfoorumi. -
Kansantanssia Kymenlaaksossa!
Kiitos Siiri luottamuksesta. Kun sain puhelusi, ajattelin ei, en osaa, kirjoittaminen on minulle vaikeaa. Samalla muistin, mitä olen sanonut toisille nuorisoseura-aikani varrella: Nuorisoseurat on koulutusjärjestö. Mitä ei osaa, se opetellaan.
Paljon on mahtunut tapahtumaa matkan varrelle. Aloittaessani 70-luvulla ryhmien kesken tapeltiin, kuka osaa Kökarin enkeliskan askeleen oikein. Onko kansallispuvussasi kaikki tarvittavat osat? Onneksi näistä on päästy eroon. Kekseliäisyys ja luovuus ovat tulleet tilalle.
Kouvolaan kuuluu hyvää – erittäin hyvää. Olen saanut itselleni tänne Aitomäkeen työn jatkajan, Maiju Laurilan. Kaikista sattumuksista ja johdatuksesta voisi kirjoittaa kirjan, siinä ei vain olisi yhtään draamaa. Kaikki on sujunut yhteisin askelin. Ryhmiä on tullut lisää ja yhdessä olemme pitäneet lavatanssikursseja. Kurssien ajatuksena meillä on ollut tuoda kansanomaiset tanssit lavatanssimusiikkiin. Aika hyvin ollaan onnistuttukin. Hidas Valssi Hambo on oma suosikkini.
Meillä on ollut paljon erilaisia hankkeita. Kymi-Kymmene 2020-2021 keskellä koronaa kokosi tanssijoita, laulajia ja soittajia läpi koko Kymenlaakson. Huhtikuussa vietämme Lempo-festivaalia, johon saamme omien tanssijoiden lisäksi vieraita Oulusta ja Lappeenrannasta. Tämän vuoden teema ”Arkistojen äärellä” tulee käyttöön, kun esitämme perinnenäytelmän Oravan Matti Valkealan kesäteatterissa. ”Suvinen tuuli se tuuditti viljaa” soi jo korvamatona.
Tulevalta vuodelta odotan tietysti, että kaikki tapahtumat onnistuisivat ja yleisö tulisi paikalle. Myös, että jokainen tanssija tuntisi kuuluvansa yhteiseen joukkoon, suurempaan voimaan.
Viestikapulan heitän Ilmari Hunsalle Nousiaisiin. Ilmari on tanssiva hanuristivirtuoosi. Toivon kuulevani hänen mietteitään, miten kansantanssi näkyy hänen arjessaan ja minkä kansanomaisen tanssin haluaisit nostaa esille kesällä 2023.
Elina Heino, kuvaaja Jukka Laitnen Tämä kirjoitus on osa Kaikuja kansantanssin maailmasta -kirjoitussarjaa, jossa kuullaan kansantanssitoimijoiden kuulumisia ympäri Suomen kerran kuussa. Jos sinua kiinnostaisi osallistua kirjoitussarjaan kirjoittamalla, otathan yhteyttä 044 744 3939 / teija.nikkari@nuorisoseurat.fi.