LAHJOITA
In English
Kuvapankki
Seuralainen
Nuorisoseurarekisteri
Puoti
Työkalupakki
Tapahtumakalenteri
menu-icon

Blog

  • Yhdenvertaisuusosaamistaan voi tunnistaa ja tunnustaa osaamismerkin avulla

    Yhdenvertaisuusosaamistaan voi tunnistaa ja tunnustaa osaamismerkin avulla

    Nuorisoseurat tekee aktiivista työtä osaamisen tunnistamisessa digitaalisten osaamismerkkien saralla. Merkkiä hakeneet henkilöt voivat todentaa yhdistys- ja järjestötoiminnasta kertyneen osaamisen digitaalisen merkin avulla ja näin hyödyntää sitä esimerkiksi työnhaussa tai oppilaitokseen hakiessa.  

    Merkkejä voi tällä hetkellä hakea mm. esihenkilötyön, tuottamisen, ohjauksen, kouluttamisen ja seurantaloihin liittyvän osaamisen osalta. Nyt uutena merkkinä on julkaistu myös yhdenvertaisuusosaajan merkki. Merkkiä voi hakea henkilö, joka on osallistunut nuorisoseurojen yhdenvertaisuus- ja moninaisuuskoulutukseen, ymmärtää ja tiedostaa aidosti yhdenvertaisuuteen pyrkivän toiminnan periaatteita.  

    Olennaista yhdenvertaisuuteen ja moninaisuuteen liittyvän osaamisen edistämisessä on erityisesti tiedon lisääminen, avoin keskustelu ja oman aseman tunnistaminen. Kaikkea ei tarvitse osata, vaan tunnistaa ja tunnustaa ennakko-oletuksiaan, jolloin niitä voi mahdollisuuksien rajoissa myös purkaa. 

    Nuorisoseuroilla halu tarkastella uusia näkökulmia 

    Tehtäväni Nuorisoalan kattojärjestössä Allianssissa on tukea nuorisoalan toimijoita yhdenvertaisuuden edistämisessä. Meillä on yhteensä 140 jäsenjärjestöä, Nuorisoseurat on yksi isoimmista. On tuntunut tärkeältä päästä auttamaan niin monia lapsia ja nuoria tavoittavaa järjestöä. Olemme työskennelleet yhdessä monien tärkeiden teemojen, kuten kehitysvammaisten nuorten harrastusmahdollisuuksien, parissa.  

    Järjestötoiminnan yhdenvertaisuuden kannalta keskeistä on kehittää tapahtumien käytäntöjä, ja olenkin saanut olla kouluttamassa Folklandia-risteilyn laajaa tekijäjoukkoa. Ymmärtääkseni festivaalin ajatuksena on luoda tilaa kansanmusiikin ja kansantanssin moninaisuudelle ja tarjota kaikille harrastajille mahdollisuus olla näkyvänä osana yhteisöä. Siksi on ollut hienoa, miten valmis Nuorisoseurat kumppaneineen on ollut katsomaan omia toimintatapojaan kriittisesti ja ymmärtämään uusia näkökulmia tapahtuman tekemisessä.  

    Mikään yhteisö ei ole vapaa syrjinnältä ja epäasiallisen kohtelun ilmiöiltä, ja vain ne, joissa ongelmia halutaan aktiivisesti ehkäistä ja esimerkiksi häirintään ollaan valmiita puuttumaan, voivat olla aidosti avoimia ja turvallisia kaikille. Olen ollut vaikuttunut myös Nuorisoseurojen valmiudesta tunnistaa tarpeettomia stereotypioita ja tarkastella uudelleen perinteisiä jaotteluja esimerkiksi tanssitoiminnassaan.  

    Laura Heinonen 
    Yhdenvertaisuusasiantuntija 
    Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi  

    Suomen Nuorisoseurat on kehittänyt vuoden 2020-21 aikana järjestön yhdenvertaisuus- ja moninaisuusosaamista muun muassa Erätauko-dialogien, koulutusten ja pian julkaistavan oppaan voimin. Opasta on työstänyt Riikka Järvinen osana kulttuurituotannon yamk-opintojaan yhdessä pääsihteeri Annina Laaksosen kanssa. Yhteistyötä aiheen tiimoilta tehdään Rauhankasvatusinstituutin ja SKAFin kanssa.

  • Paavo Tolvanen Etelä-Suomen vuoden nuorisoseuralainen

    Paavo Tolvanen Hollo ja Martta festivaalilla Kukko-talossa.

    Etelä-Suomen alueen vuoden nuorisoseuralaiseksi 2020-2021 valittiin Paavo Tolvanen Lahden Tanhuujista.

    Paavo on pitkän linjan nuorisoseuralainen ja kansantanssin harrastaja. Kansantanssi-innostus tuli vanhempien perintönä, jotka olivat olleet harrastajia Valtimolla, josta Paavo on kotoisin. Muutettuaan Lahteen, Paavo lähti mukaan 26-vuotiaana Lahden Tanhuujien joukkoon ajatuksena löytää itselleen mielekäs harrastus, oppia tanssimaan polkkaa ja löytää myös samanhenkisiä ystäviä kaupungista, jossa ei tuntenut ketään aikaisemmin. Kansantassia on tullut harrastettua nyt 42-vuotta ja elinikäisiä ystäviäkin on löytynyt nuorisoseuran parista. Paavo on ollut aktiivisesti mukana harjoituksissa sekä esiintymismatkoilla niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Onpa harrastuksen parista löytynyt aikoinaan myös vaimo.

    Aktiivinen kun on, nuorisoseuran talkooasiat ovat aina vetäneet puoleensa ja Paavo on ollut useaan otteeseen Lahden Tanhuujien johtokunnassa ja edustanut seuraa nuorisoseurakokouksessa. Lahdessa järjestettiin useiden vuosien ajan SM- ja MM-mölkkykisoja, joissa Paavo oli niin tekemässä kenttiä, rakentamis- ja purkuhommissa sekä mölkkytuomarina. Paavo on ollut Kalevan Nuorten Sampo- ja Taigametsäleireillä rakennus- ja huoltojoukoissa. Lisäksi löytyy lukematon joukko erilaisia tapahtumia, joissa Paavo on nähty auttamassa ja toimimassa talkooapuna.

    Paavo on koulutukseltaan puuseppä, jonka vuoksi häneltä on usein pyydetty apua jos jonkinmoisen rekvisiitan tekemisessä niin seuran tapahtumiin kuin tanssiryhmien esityksiinkin.

    Paavon mukaan parasta nuorisoseuratoiminnassa on ollut ihmisiin tutustuminen ja oman kaveripiirin löytäminen vieraassa kaupungissa. Tanssimisen riemu, osaaminen ja uuden oppiminen on myös pitäneet kiinni harrastuksen parissa. Yhdessä tekeminen muiden saman henkisten kanssa on tosi mukavaa summaa Paavo.

    Terveisinä muille nuorisoseuralaisille Paavo haluaa toivottaa positiivista asennetta kaikille toimijoille ja toisten kunnioittamista nuorisoseuratoiminnasta. Avoin ote elämään ja harrastustoimintaan luo hyvää mieltä niin itselle kuin muillekin.

    Paavon oma slogan: ”Tanhu on ihan perheestä”

  • J. H. Erkon kirjoituskilpailun voittajaksi Iiris Miettinen  

    J. H. Erkon kirjoituskilpailun voittajaksi Iiris Miettinen  

    J. H. Erkon kirjoituskilpailun on voittanut Kööpenhaminassa asuva Iiris Miettinen. Jaetulle toiselle sijalle kilpailussa sijoittuivat Anni Kaila Helsingistä, Carlos Lievonen Riihimäeltä ja Saana Erkkilä Tampereelta. Kunniamaininnan kilpailussa saivat Isa Hukka Helsingistä, Hermanni Härmälä Helsingistä, Elli Kuusisto Tampereelta, Riikka Kujanen Turusta sekä Anna Kallio Helsingistä. Kilpailulajina oli runous. Tulokset julkistettiin Helsingin kirjamessuilla Töölö-lavalla torstaina 28.10. 

    Kilpailuraadin muodostivat tänä vuonna runoilija ja sanataideohjaaja Juho Kuusi, Annikin Runofestivaalin tuottaja Simo Ollila, opiskelija Deria Kurkan Kallion lukion KirjaKalliosta sekä raadin puheenjohtaja, runoilija Pauliina Haasjoki. Kilpailuun lähetettiin yhteensä 290 tekstiä. 

    Kilpailu järjestetään 66. kerran vuonna 2022, ja uusi kilpailukausi on avattu. Tekstilaji on proosa, ja raadissa mukana ovat puheenjohtaja, kirjailija Hanna-Riikka Kuisma, kirjailijat Magdalena Hai ja Harry Salmenniemi sekä Kallion lukion opiskelija Johannes Helama. J. H. Erkon kirjoituskilpailuun voivat osallistua alle 30-vuotiaat kirjoittajat, jotka eivät ole vielä julkaisseet esikoisteostaan. Kilpailua järjestävät yhteistyössä Suomen Nuoriso-opisto, Suomen Nuorisoseurat ja Nuoren Voiman Liitto. 

    Lisätietoja: 

    Anna Borgman 
    Tuottaja, Nuoren Voiman Liitto 
    044 207 4651 
    anna.borgman@nvl.fi 

  • Kerkkoon nuorisoseurantalo Toivolan korjaukset onnistuivat

    Kerkkoon nuorisoseurantalo Toivolan korjaukset onnistuivat

    Esteettömyys parantaa talon saavutettavuutta 

     Kerkkoon Nuorisoseura halusi talonsa Toivolan mittavan peruskorjauksen yhteydessä parantaa myös esteettömyyttä, jotta talo palvelisi paremmin erilaisten käyttäjien tarpeita. Suunnitelmiin kuului esteettömän wc:n ja sisääntuloluiskan rakentaminen.  

    ”Suunnittelun alkuvaiheessa tapasimme Kotiseutuliiton rakennustutkijan kanssa paikan päällä Toivolassa ja saimme tietoa muun muassa eri wc-ratkaisujen mitoitusperiaatteista sekä sisääntuloluiskan korkoeroista ja nousukulmasta. Tutkimme myös aiheeseen liittyviä nettisivustoja ja rakentamismääräyksiä. Olimme yhteydessä Porvoon museon rakennustutkijaan, joka kannusti sisääntuloluiskan rakentamiseen, vaikka se vaikuttaakin talon ulkoasuun”, kertoo Kerkkoon Nuorisoseuran puheenjohtaja Heli Pelkonen.  Peruskorjauksessa mukana ollut arkkitehti teki tarvittavat suunnitelmat. Suunnitteluvaiheessa kysyttiin myös kokemuksia ja vinkkejä seuran toiminnassa mukana olevalta perheeltä, jossa on pyörätuolia käyttävä henkilö. 

    Vanhan talon käytettävissä olevat neliöt ja rakenteet asettivat rajat wc:n sijoittamiselle ja koolle. Toteutuksessa jouduttiin hieman joustamaan joidenkin vaatimusten kohdalla, jotta kokonaisuus saatiin toimivaksi. ”Kantavia seiniä ei voinut siirtää, mutta yksi uusi oviaukko oli mahdollista tehdä, ja niin palapelin palat loksahtivat kohdilleen”, kertoo Pelkonen. 

    Sisääntuloluiska päätettiin rakentaa talon sivusisäänkäynnin yhteyteen, jossa sen toteutus oli helpompaa eikä talon julkisivu muuttunut niin paljon. Myös maasto sivusisäänkäynnin ympäristössä oli valmiiksi tasaisempaa. Ulko-ovien uusimisen yhteydessä oven avautumissuunta vaihdettiin, jotta luiskaa käytettäessä oven avaaminen ja käynti on helpompaa.  

    Liuta asiantuntijoita apuna 

    Suunnitteluvaiheessa käytettiin paljon asiantuntijoita: Kotiseutuliiton rakennustutkija, korjauksen suunnitellut rakennusarkkitehti, Porvoon museon rakennustutkija sekä lämpö- vesi- sähkö- ja ilmanvaihtotöiden ammattilaiset.  Remontin toteutusvaiheessa oli mukana eri alojen ammattilaisia: kirvesmies, sähköasentaja, lvi-asentaja, lattiavalutyön osaaja ja lattiapinnoitteen asentaja. 

      Hankkeen suunnittelu käynnistettiin keväällä 2017 ja työt tehtiin vuoden 2018 aikana. Korjauksen akuuttivaihe kesti reilut kaksi kuukautta. Tuona aikana talolla ei ollut tilaisuuksia eikä juhlia, joten töistä ei ollut juurikaan haittaa talon normaalille toiminnalle. Ainoastaan talkoolaiset ja työntekijät joutuivat turvautumaan välillä viereisen koulun saniteettitiloihin uusia wc-tiloja odotellessa.  

    Sisääntuloluiskan rakentaminen ei vaikeuttanut talon käyttöä tai kulkua taloon. ”Kestopuupinokin hupeni keittiön nurkalta nopeasti, kun luiskaan rakennettiin kaiteet”, Pelkonen muistelee. 

    Esteettömyyskorjaukset toteutettiin osana laajempaa korjaushanketta. Korjauksiin saatiin opetus- ja kulttuuriministeriön seurantalojen peruskorjausavustusta kahtena vuotena. Yli puolet hankkeen kokonaiskustannuksista katettiin kuitenkin talkootyönä ja omarahoituksella. 

    Esteettömyys on markkinoinnin valttikortti  

    ”Palaute ja käyttökokemukset ovat olleet todella positiivisia”, kertoo Heli Pelkonen. Sisääntuloluiska on parantanut paljon talon saavutettavuutta. Luiskaa ovat käyttäneet mm. pyörätuolia käyttävät, rollaattorin avulla kulkijat, ihmiset, joille portaiden nousu on vaikeampaa ja myös lastenvaunuja ja -rattaita työntävät perheet. Myös tavarankuljetus esimerkiksi keittiöön tai orkestereiden roudaus on helpompaa luiskaa käyttäen. Luiskan teräsritilät on helppo puhdistaa lumesta, joten rampin käyttö onnistuu myös ympäri vuoden. 

    Esteetön vessa on myös ollut hyvä ja tarpeellinen. Wc-istuimen käsinojat ovat toimiva,t ja hieman tavanomaista alempana oleva pesuallas toimii hyvin myös lasten kohdalla.  Joskus esteetön vessa on tilavuutensa ansiosta palvellut myös morsiamen wc:nä, jos ei juhlissa muuten ole ollut esteettömälle wc:lle tarvetta. 

    ”Perehtyminen kunnolla esteettömyyteen ja saavutettavuuteen ennen korjaushankkeeseen ryhtymistä kannattaa. Se on niin paljon enemmän kuin ensin tulee ajatelleeksikaan. Edelleen vuosia hankkeen jälkeenkin tulee mieleen, mitä kaikkea vielä tulevissa kunnostuksissa voisikaan parantaa.  

    Monet talomme vuokraamista suunnittelevat kiinnittävät myös huomiota esteettömyyteen. Se onkin myös markkinoinnissa valttikortti. Tärkeintä on käyttäjiltä saatu hyvä palaute – se on lämmittänyt mieltä. Yhdenvertaisuus on Toivolassa tärkeää”, kiteyttää Pelkonen. 

    Kerkkoon Nuorisoseurantalo Toivola, Porvoo, Uusimaa: 
    – Kokonaisbudjetti: 161 000, josta esteettömyyskorjaukset 35 000 euroa
    – Rahoitus: 45 000 euroa peruskorjausavustusta; loppu omarahoitusta ja talkootyötä 
    – Talo rakennuttu 1919 
    – Talon virallinen maksimihenkilömäärä 350, käytännössä noin 200  

    Teksti: Hannu Ala-Sankola

  • Tehdään tätä yhdessä! – Motoran syksyssä ensi-iltahuumaa ja uusia avauksia

    Sateinen tervehdys Joensuusta! Syksy on lähtenyt todella vauhdikkaasti käyntiin. Omalta osaltani arki täyttyy Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyön parissa, Motorasta ja tietenkin omista kahdesta pienestä vauhti tyypästä.

    Motoralla on saatu käynnistettyä kaikki ryhmät, mutta valitettavasti korona-aikana jäi paljon alle kouluikäisiä lapsiharrastajia pois ja tuntuu ettei tämän ikäluokan harrastajamäärät ole elpyneet sen jälkeen. Suureksi iloksi, aikuiset palasivat jälleen kansantanssin pariin, joten Lupsakat ryhmä täyttää jälleen Motti-salin ääriään myöten. Motorassa toimii tällä hetkellä 11 ryhmää, joista itse opetan 7:ää.

    Keikkaelämä on jälleen herännyt eloon. Kesällä järjestettiin Rääkkylässä Kihaus Folk, jossa Motoralla oli oma konsertti. Motoran Pelmakat saivat ensi-iltansa Riina Hosion teokselle, Verensulkusanoja, Tanssimaniassa ja Motoran Vinhakat ovat ottaneet turistiryhmät Nurmeksessa haltuun. Mutta isoja juttuja on vielä edessä. Vinhakoiden kanssa olemme olleet erittäin tekeväisiä, sillä useampi suurempi projekti on meneillään tai on jo tehty. Yksi valmistunut projekti on Pyhäselän Marjatta-teos, joka pohjautuu Myrskyluodon Maijan tarinaan. Tämä teos odottaa vielä suurta yleisöensi-iltaansa, jota odotamme jo erittäin innolla! Ehkä suurin tällä hetkellä teikeillä oleva projekti on opinnäytetyöni taiteellinen osuus, 30 min tanssiteos Ajastaika- Elämän juhlat. Olen saanut tehdä yhteistyötä huikean muusikon Joonas Ojajärven kanssa, joka on säveltänyt musiikit Ajastaika-teokseen ja soitto-osuudesta vastaa ikioma Rälläkkä-bändimme. Opinnäytetyöni ensi-ilta on 27.11. ja tästä tuleekin huikeaa, sillä yhdistämme voimamme Pelmakoiden kanssa ja pidämme yhteiskonsertin, missä teokseni lisäksi nähdään Verensulkusanoja. Joten kannattaa suunnata tuolloin Joensuuhun, sillä silloin tanssinnälkäisiä hemmotellaan! Hiukan pienempi projekti, jota on Vinhakoiden kanssa työstetty jo vuosi, alkaa olla myös loppusuoralla. Joten täten julkistan ensikerran, että olemme tekemässä Vinhakoiden omaa kalenteria, joka tulee myyntiin vielä ennen joulua! Tästä sitten tarkemmat informaatiot, kun kalenteri ilmestyy. Ennakkotilauksia saa tehdä. 😉

    Viime keväänä, kun keikkakalenterit kumisi tyhjyyttään ajattelin, että yritän käynnistää erään yhteistyöprojektin, joka oli ollut mielessäni jo pidempään. Laitoin viestiä Siinalle Siepakoihin ja ehdotin ystävyysryhmätoimintaa ryhmien välille. Sain Siinan mukaan ja tapasimmekin muutamien ryhmien kanssa etäyhteyksin viime kevään aikana. Nyt viikolla 42 lähdemme Vinhakoiden kanssa Rovaniemelle Siepakoiden edustuksen vieraiksi Rovaniemelle. Tämä on jännää ja huikeaa ja odotan niin innolla, mitä kaikkea yhdessä saadaan tehdä ja mitä kaikkia mahdollisuuksia tämä avaa.

    Tehdään tätä yhdessä!

    Millainen pöhinä on pääkaupunkiseudun suomenruotsalaisilla?

    Eveliina Pilke, tanssinopettaja

    Nainen hymyilee kameralle taustalla iso ruusu taulu

    Tämä kirjoitus on osa Kaikuja kansantanssin maailmasta -kirjoitussarjaa, jossa kuullaan kansantanssitoimijoiden kuulumisia ympäri Suomen kerran kuussa tämän vuoden loppuun. Jos sinua kiinnostaisi osallistua kirjoitussarjaan kirjoittamalla, otathan yhteyttä 044 744 3939 / paula.kettu@nuorisoseurat.fi.

  • Seurantalot ovat paikallisyhteisöjen toimintakeskuksia ja merkittävää rakennus- ja kulttuuriperintöä

    Seurantalot ovat paikallisyhteisöjen toimintakeskuksia ja merkittävää rakennus- ja kulttuuriperintöä

    Kuulimme tiistaina 12.10. uutisen, miten opetus- ja kulttuuriministeriö on kohdentanut taiteen, kulttuurin, tieteen ja urheilun määrärahaleikkaukset vuodelle 2022. Leikkaukset johtuvat vähenevistä Veikkauksen rahapelituotoista. Huolimatta valtion kompensaatioista eri toimijoille ja järjestöille rahapelituottojen vähenemisestä johtuvista menetyksistä, ensi vuodelle kompensaatioita ei tule täysimääräisinä. Opetus- ja kulttuuriministeriön jakamien rahapelituottojen arvioitu vähenemä vuodelle 2022 on 43 miljoonaa euroa.

    Seurantalojen korjausavuksiin esitetään peräti 50 prosentin leikkauksia. Määrärahaa on leikattu jo kahden viimeisen vuoden aikana. Tänä vuonna määräraha on 1 697 000 euroa. Talousarviossa esitys ensi vuodelle on 848 000 euroa. Avustuksia on haettu vuosittain kolminkertainen määrä normaalivuosien määrärahaan nähden. Seurantaloja on Suomessa noin 2 500. Noin puolet taloista sijaitsee paikkakunnilla, joilla ei ole muuta avoimeen kansalaistoimintaan sopivaa tilaa. Niitä ylläpitää joukko erilaisia paikallisyhdistyksiä kuten nuorisoseuroja ja kyläyhdistyksiä.

    ”Seurantalot ovat merkittäviä paikkoja lasten, nuorten ja aikuisten harrastus- ja kansalaistoiminnalle. Korona-aika on ollut erityisen kovaa kaikille seurantaloja ylläpitäville, vapaaehtoisvetoisille yhteisöille, joten emme voi käsittää, miksi sekä kulttuurihistoriallisesti merkittävien että toiminnaltaan paikallisyhteisöille tärkeiden tilojen halutaan antaa ränsistyä”, sanoo Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen. 

    Avustusta myönnetään korjaustoimenpiteisiin, jotka säilyttävät talojen ominaispiirteitä, parantavat toiminnallisuutta ja vastaavat kestävän kehityksen toteutumiseen muun muassa energiatehokkuuden kautta.

    ”Seurantalojen korjaamisella on seurantaraportin mukaan merkittävä työllistävä vaikutus. Alkuun avustusta käytettiin voittopuolisesti materiaalikuluihin, ja taloja korjattiin enemmän talkoovoimin. Nykyisin vaativat korjaustyöt tilataan useimmiten paikallisilta yrittäjiltä, jotka vuorostaan maksavat veroja. Siten korjausavustusmäärärahasta palautuu valtiolle yrittäjien veroina suurempi osa kuin ennen”, sanoo toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo Suomen Kotiseutuliitosta.

    Seurantalojen korjauksiin on myönnetty valtionavustuksia vuodesta 1978 alkaen. Suomen Kotiseutuliitto on huolehtinut avustusten jakamisesta opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta vuodesta 2004 lähtien. Seurantalojen korjaamiseen liittyvää neuvontaa on annettu vuodesta 1985 lähtien.

    Allekirjoittaneiden 13 valtakunnallisen keskusjärjestön mukaan nyt on väärä aika leikata kansalaisyhteiskunnan rahoituksesta. Suomessa taiteella, kulttuurilla ja vireällä kansalaisyhteiskunnalla on aina ollut merkittävä rooli. Kannammekin suurta huolta suomalaisen sivistyksen murenemisesta sekä sanoinkuvaamattoman arvokkaan kulttuuriperinnön katoamisesta näiden leikkausuutisten myötä.

    Finlands Svenska Hembygdsförbund, Finlands Svenska Marthaförbund, Finlands Svenska Ungdomsförbund, Kansantalojen Liitto, Marttaliitto, ProAgria Keskusten Liitto ja Keskukset sekä Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ja piirikeskukset, Raittiuden ystävät, Suomen Kotiseutuliitto, Suomen Kylät, Suomen Nuorisoseurat, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Suomen Työväentalojen Liitto

    Lisätietoja:
    Annina Laaksonen
    pääsihteeri
    p. 040 726 7450
    annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi

  • Nuorisoseurojen monipuoliset ja kaikille avoimet harrastusmahdollisuudet ovat kuntien vetovoimatekijöitä

    Nuorisoseurojen monipuoliset ja kaikille avoimet harrastusmahdollisuudet ovat kuntien vetovoimatekijöitä

    Lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksissa on merkittäviä alueellisista ja sosiaalisista lähtökohdista aiheutuvia eroja. Harrastamisen Suomen mallissa tavoitteena pitäisi olla kaikkien lasten ja nuorten yhdenvertainen mahdollisuus löytää itselleen kiinnostava harrastus. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää kiinteää yhteistyötä kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Nuorisoseurat on valmis tarjoamaan kunnille oman asiantuntemuksensa kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön merkittävimpänä valtakunnallisena toimijana. 

    Maailmanlaajuinen koronapandemia ja sen vaikutuksesta syntynyt etätyön suosiminen on saanut aikaan pysyvän muutoksen ihmisten muuttaessa kaupunkikeskuksista pienemmille paikkakunnille. Monet ovat siirtyneet väliaikaisesti vapaa-ajan asunnolleen tai jopa muuttaneet kokonaan väljempään asumismuotoon lisätilan ja huokeampien asumiskustannusten perässä. Muutos on saanut ihmiset pohtimaan myös omia arvojaan, jonka myötä vastuullisuuteen, kestävään kehitykseen ja luonnon huomioimiseen liittyvät asiat ovat nousseet tärkeään asemaan. 

    Tässä tilanteessa paikkakunnan aktiiviset harrastusmahdollisuudet ja mukaan ottava yhteisö voivat olla kunnan vetovoimatekijöitä. Vireän kansalais- ja harrastustoiminnan toimintaedellytysten turvaaminen edellyttää toimintatilojen ja muiden tarvittavien resurssien antamista yhdistysten käyttöön. Maamme yli 600 paikallista nuorisoseuraa tarjoavat laadukkaita harrastusmahdollisuuksia ja tältä osin voivat täydentää kuntien olemassa olevaa palvelutarjontaa.  

    Nuoriseurojen toiminta on kaikille avointa ja sen arvoina ovat osallisuus, yhdenvertaisuus, moninaisuus ja yhteisöllisyys. Harrastustoiminta on mukaan ottavaa, turvallista ja saa aikaan hyvinvointia kaikille toimintaan osallistuville.  

    Valtakunnallinen nuorisoseurakokous järjestettiin 9.-10.10.2021 Lahdessa. Kokouksessa vahvistettiin nuorisoseurojen visio ja strategia vuoteen 2030 saakka sekä hyväksyttiin toiminnan kolmivuotisohjelma vuosille 2022-2024.  

  • Moninaisuus nousi järjestön neljänneksi arvoksi

    Moninaisuus nousi järjestön neljänneksi arvoksi

    “Meille on äärimmäisen tärkeää, että jokainen saa tulla mukaan sellaisena kuin on. Se on myös paluu juurillemme. Sen vuoksi moninaisuus tuntuu meille erittäin luontevalta arvolta”, toteaa hallituksen puheenjohtaja Ragni Reichardt.  

    Suomen Nuorisoseurat on päättänyt järjestön uudessa strategiassaan nostaa järjestön neljänneksi arvoksi moninaisuuden; arvostamme sitä, että jokainen voi tulla mukaan sellaisena kuin on. Kaikessa toiminnassa noudatamme myös turvallisemman tilan periaatteita.  

    Kolme muuta järjestön arvoa ovat tutut osallisuus, yhteisöllisyys ja yhdenvertaisuus. Suomen Nuorisoseurat päätti uudesta strategiasta, joka ulottuu vuoteen 2030 sekä kolmivuotisohjelmasta vuosille 2022–24 tänään sunnuntaina päättyneessä ja etänä toteutetussa Nuorisoseurakokouksessa. Kolmivuotisohjelma on ensimmäinen strategiaa toteuttava asiakirja.

    Valtuuston puheenjohtajisto jatkaa samana seuraavan kolmivuotiskauden 

    Suomen Nuorisoseurat valitsi myös tänään uudet päättäjät seuraavalle kolmivuotiskaudelle. Valtuuston puheenjohtajana jatkaa Anu Hynynen (kuvassa vasemmalla) Ylä-Savosta, Ulmalan Nuorisoseurasta ja varapuheenjohtajana Petra Mäkeläinen Sottiisi Fun Clubista, Hämeestä.  

    “Kiitämme luottamuksesta ja odotamme innolla ja ilolla, että pääsemme tekemään töitä uuden valtuuston kanssa”, Anu Hynynen ja Petra Mäkeläinen toteavat.   

    Valtuustoon valittiin 40 varsinaista jäsentä ja heille 40 henkilökohtaista varajäsentä.  

    Nuorisoseurakokous pidettiin etäkokouksena Teams-sovelluksen kautta 9.–10.10. ja se antoi kokouksen päätteeksi julkilausuman: 

    Nuorisoseurojen monipuoliset ja kaikille avoimet harrastusmahdollisuudet ovat kuntien vetovoimatekijöitä  

    Lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksissa on merkittäviä alueellisista ja sosiaalisista lähtökohdista aiheutuvia eroja. Harrastamisen Suomen mallissa tavoitteena pitäisi olla kaikkien lasten ja nuorten yhdenvertainen mahdollisuus löytää itselleen kiinnostava harrastus. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää kiinteää yhteistyötä kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Nuorisoseurat on valmis tarjoamaan kunnille oman asiantuntemuksensa kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön merkittävimpänä valtakunnallisena toimijana. 

    Maailmanlaajuinen koronapandemia ja sen vaikutuksesta syntynyt etätyön suosiminen on saanut aikaan pysyvän muutoksen ihmisten muuttaessa kaupunkikeskuksista pienemmille paikkakunnille. Monet ovat siirtyneet väliaikaisesti vapaa-ajan asunnolleen tai jopa muuttaneet kokonaan väljempään asumismuotoon lisätilan ja huokeampien asumiskustannusten perässä. Muutos on saanut ihmiset pohtimaan myös omia arvojaan, jonka myötä vastuullisuuteen, kestävään kehitykseen ja luonnon huomioimiseen liittyvät asiat ovat nousseet tärkeään asemaan. 

    Tässä tilanteessa paikkakunnan aktiiviset harrastusmahdollisuudet ja mukaan ottava yhteisö voivat olla kunnan vetovoimatekijöitä. Vireän kansalais- ja harrastustoiminnan toimintaedellytysten turvaaminen edellyttää toimintatilojen ja muiden tarvittavien resurssien antamista yhdistysten käyttöön. Maamme yli 600 paikallista nuorisoseuraa tarjoavat laadukkaita harrastusmahdollisuuksia ja tältä osin voivat täydentää kuntien olemassa olevaa palvelutarjontaa.  

    Nuoriseurojen toiminta on kaikille avointa ja sen arvoina ovat osallisuus, yhdenvertaisuus, moninaisuus ja yhteisöllisyys. Harrastustoiminta on mukaan ottavaa, turvallista ja saa aikaan hyvinvointia kaikille toimintaan osallistuville. 

    Kuva: Jukka Heinämäki 

  • Nuorisoseurakokous alkoi tasavallan presidentti Sauli Niinistön tervehdyksellä

    Nuorisoseurakokous alkoi tasavallan presidentti Sauli Niinistön tervehdyksellä

    Etänä toteutettava Nuorisoseurakokous on alkanut. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö lähetti kokouksen alkuun kirjallisen tervehdyksensä kokousväelle ja onnitteli samalla 140-vuotiasta Nuorisoseuraliikettä. 

    Varsinaisia kokousedustajia on mukana lähes sata henkilöä. Kaikkiaan kokousta seuraa linjoilla noin 130 henkilöä. Ennen varsinaisen kokouksen alkua keskusteltiin pienryhmissä puolentoistatunnin ajan uudesta strategiasta ja kolmivuotisohjelmasta.  

    Nuorisoseurakokous on järjestömme ylin päättävä kokous eli siellä tehdään järjestön tärkeimmät päätökset: kokous päättää tulevasta strategiasta, kolmivuotisohjelmasta, valtuuston jäsenistä ja käsittelee mahdolliset jäsenseurojen tekemät aloitteet. 

    Kokous jatkuu vielä huomenna sunnuntaina, jolloin on vuorossa muun muassa uuden valtuuston valitseminen. 

  • Nuoret vaikuttajat kokoontuivat virtuaalisesti Nuorisoseurakokouksen aattona

    Nuoret vaikuttajat kokoontuivat virtuaalisesti Nuorisoseurakokouksen aattona

    Nuorisoseurojen Nuorten Vaikuttajien -ryhmä kutsui tänään perjantaina 8.10. eli Nuorisoseurakokouksen aattona koolle kaikki alle 29-vuotiaat valtuustoehdokkaat sekä Nuorisoseurakokouksen alle 29-vuotiaat kokousedustajat. Tavoitteena oli kertoa vaikuttamistoiminnasta sekä pohtia yhdessä, miksi vaikuttaminen niin kansalaisjärjestöissä kuin yhteiskunnassa ylipäätänsä on tärkeää. Nykyinen Nuorten Vaikuttajien -ryhmä on ollut koossa vuodesta 2020 alkaen.

    ”Sain vinkin tähän liittymisestä omalta ohjaajalta. Olen oppinut paljon vaikuttamisesta yhteiskunnassa eli esimerkiksi siitä, miten päätöksenteko toimii yhdistyksessä. Tässä ryhmässä on ollut turvallinen olo, saa olla oma itsensä. Meillä on ollut erilaisia mielipiteitä, mutta ollaan keskusteltu sivistyneesti eikä ole väitelty aggressiivisesti”, yksi ryhmäläinen kertoo.

    Toinen ryhmässä mukana oleva henkilö kertoi oppineensa siitä, mitä tapahtuman järjestäminen vaatii. Nuorten Vaikuttajien -ryhmä on ollut mukana esimerkiksi Nuori Kulttuuri Talks -keskustelutilaisuuden järjestämisessä, missä koottiin yhteen nuoria, päättäjiä sekä ammattitaiteilijoita ja kulttuurin tekijöitä.

    Miksi vaikuttaminen on yhteiskunnassa tärkeää?

    Pienryhmäkeskusteluissa nousi esiin esimerkiksi se, että kun yhteiskunnassa puhutaan siitä, että nuoret ovat tulevaisuus, on tärkeää huolehtia myös vaikuttamisen jatkumosta eli siitä, että valta myös vaihtuu ja siirtyy nuoremmille polville. Lisäksi keskusteluissa huomioitiin, että jokaisen äänen pitäisi kuulua, ei vain etuoikeutettujen. Kaikenlaisten ihmisten pitäisi päästä mukaan.

    Järjestöjen, kuten nuorisoseurojen, tulee mahdollistaa ja tarjota vaikuttamisen paikkoja. Tätä voisi tehdä esimerkiksi antamalla tiloja nuorten käyttöön omaehtoiseen toimintaan.

    ”Yhteiskunta koskettaa jokaisen elämää: jokaisella pitäisi olla mahdollisuus vaikuttaa, varsinkin jos päätökset koskettavat itseä. Ei voi muuttaa asioita, jos ei pyri itse puuttumaan epäkohtiin tai muutoin vaikuttamaan. Koko ajan muuttuvassa yhteiskunnassa pysyy muutoksessa mukana myös itse ottamalla kantaa ja vaikuttamalla”, osallistujat tuumivat.

    Nuoret huomioivat myös, että on tärkeää kertoa muille omia kokemuksia; se saattaa innostaa mukaan.  Tämän pitää tapahtua nuorelta nuorelle.