Blog

Kiinnostaako vaikuttaminen nuorten asioihin?

10.1.2022
Nuorisoseuroissa eri puolilla Suomea voi harrastaa mm. tanssia, teatteria, sirkusta, monipuolista liikuntaa ja paljon muuta. Yli 600 paikallisen nuorisoseuran tukena ovat alueelliset keskusseurat sekä valtakunnallinen liitto aluetoimistoineen.

Haemme nyt Nuoret Vaikuttajat – toimintaan mukaan 15-25-vuotiaita nuoria, joita kiinnostaa vaikuttaminen omaan lähiympäristöön, omaan harrastustoimintaan sekä vaikkapa yleisesti nuorten asioihin.

Toiminnan tavoitteena on:
- Valmentaa 15-25-vuotiaita harrastajia kansalaisyhteiskuntaan, järjestötoimintaan sekä vaikuttamiseen
- Tukea alueellista ja valtakunnallista nuorten osallisuutta heitä itseään koskevassa päätöksenteossa
- Sparrata uusia nuorisoseuravaikuttajia
- Lisätä nuorten vaikuttamismahdollisuuksia järjestömme joka tasolla
Mitä tämä konkreettisesti tarkoittaa?

Kokoamme yhteensä seitsemän alueellista ryhmää eri puolille Suomea aikavälille 2/2022-6/2023. Ryhmät kokoontuvat kaksi kertaa kasvokkaiseen tapaamiseen vuoden 2022 aikana ja muutaman kerran virtuaaliseen tapaamiseen Teams – alustalla. Vuonna 2023 on yksi kasvokkainen alueellinen tapaaminen ja 2-3 Teams – tapaamista. Lisäksi kaikille alueellisille ryhmille järjestetään vuoden 2022 aikana valtakunnallinen tapaaminen elokuussa 2022 ja toinen toukokuussa 2023. Ryhmät voivat halutessaan osallistua myös kansainvälisiin ryhmävaihtoihin vuoden 2023 aikana. Mukaan tuleminen ei vaadi aiempaa kokemusta vastaavasta toiminnasta.

Kuhunkin ryhmään mahtuu mukaan 8-10 nuorta. Kullakin ryhmällä on mukana nuorisoseurojen työntekijä sekä mentori, jolla on itsellään aiempaa kokemusta vaikuttajanuorten toiminnasta.

Ryhmät ovat:
- Etelä-Suomi (kokoontumiset akselilla Helsinki – Riihimäki – Lahti)
- Kaakkois-Suomi (kokoontumiset akselilla Lappeenranta – Imatra – Kymi – Mikkeli)
- Itä-Suomi (kokoontumiset akselilla Joensuu – Kuopio – Iisalmi)
- Keski-Suomi (kokoontumiset akselilla Etelä-Pohjanmaa – Keski-Pohjanmaa – Keski-Suomi)
- Lounais-Suomi (kokoontumiset akselilla Turku – Pori – Tampere)
- Pohjois-Suomi (kokoontumiset akselilla Sodankylä – Rovaniemi – Oulu)
- Pääkaupunkiseutu (kokoontumiset akselilla Helsinki – Espoo – Vantaa)
Miten haen mukaan?

Hae mukaan tällä lomakkeella 15.2. mennessä Ilmoittautumislomake Nuorisoseuravaikuttajat 2022-2023 toimintaan. Ensimmäiset tapaamiset järjestetään kevään 2022 aikana. Valitse lomakkeesta alueryhmä, johon ilmoittaudut mukaan. Linkki ilmoittautumiseen löytyy kotisivuilta https://nuorisoseurat.fi/vaikuttajaksi

Lisätietoja Riina Kylmälahti, Joonas Pokkinen, Annina Laaksonen

Sähköpostit: etunimi.sukunimi@nuorisoseurat.fi

Tammikuussa 2022 tulossa info Nuorisoseurojen Insta-kanavalla.
Mikä ihmeen improliiga?

5.1.2022

Vuonna 2003 toisistaan tietämättä kahden maakunnan, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Karjalan alueella käynnistettiin ensimmäiset improliigat, leikinomaiseen kisailuun pohjaavat improvisaatiokilpailut.

Improvisointi kaikessa yksinkertaisuudessaan tarkoittaa esityksen luomista esittämishetkellä, ilman aikaisemmin tehtyä suunnitelmaa tai harjoittelua. Mutta mistä puhutaan, kun puhutaan improliigasta, Joensuussa toimintaa käynnistänyt teatteri-ilmaisun ohjaaja Tero Sarkkinen?

“Improliigaotteluissa on vastakkain 2–3 joukkuetta, jotka pelaavat 3–4 erän mittaisia otteluita. Jokaisessa erässä jokainen joukkue pelaa yhden impron. Erän lopuksi tuomarit (yleensä kolme henkilöä) pisteyttävät suoritukset, ja eniten pisteitä saanut joukkue voittaa erän ja eniten erävoittoja saanut joukkue voittaa ottelun. Käytössä on ollut myös yleisöäänet, jotka lisätään tuomareiden pisteisiin. Jos ottelun lopuksi pisteet ovat tasan, pelataan jatkoaika. Pidemmän matkan kulkevissa liigoissa on runkosarjan lopuksi pelattu playoffit, jotka ovat huipentuneet suureen finaaliin.

Vuoteen 2021 mennessä maakunnallisia imroliigoja on nuorisoseurojen järjestämänä kisattu kuudessa eri maakunnassa, ja tämän lisäksi improkisat ovat kuuluneet olennaisena osana Teatterilaivan ohjelmaan.

Uniikkia toimintaa

Moni muistaa improvisaation 1990-luvun Nyhjää tyhjästä -ohjelmasta tai vastaavista viihdeformaateista, joissa ammattinäyttelijät loistavat taidoillaan. Perimmäiseltä ajatukseltaan improvisaatiossa on kuitenkin kyse jostain aivan muusta, sillä kaikki osaavat improvisoida ja maailman parhaat improajatkin tulevatkin useasti ammattinäyttelijäkentän ulkopuolelta.

Improliiga on maailmalaajuisestikin varsin uniikki konsepti, koska vastaavaa, urheilusta johdettua kilpailuun pohjaavaa improliigaa, ei ole olemassa missään päin maailmaa.

”On olemassa joitain viikonlopputurnauksia, mutta liigan kaltaista ei ole missään”, Karelia-ammattikorkeakoulussa Joensuussa improvisaation erilaisia gameshow-formaatteja tutkinut Sarkkinen ihmettelee.

”Tällä hetkellä improvisaatio on kuin lumilautailu 1980-luvulla. Lajia harrastetaan ja osa on tehnyt sitä enemmän tai vähemmän työkseen; improvisaation ympärillä on ollut erilaista kisailua, mutta voittajaformaattia kukaan ei ole vielä luonut.

Vaikka Improliiga pyörii urheilun, taiteen ja viihteen rajapinnoilla, erottuu se urheilusta siinä, että improliiga loppupeleissä enemmänkin leikkii urheilua kuin on sitä. Improon ei kuulu viholliset tai vastustajat, vaan pikemminkin yhteisöllisyys.

”Liigaan osallistuminen tuottaa vaikeuksia taatusti erityisesti niille, jotka eivät pysty häviämään Kimble-ottelua paiskomatta peliä tappion hetkellä seinään. Tasapaino urheilun ja impron välillä ei ole helppoa, mutta se on mahdollista saada liigassa niin, että molempien parhaat puolet pääsee esiin.”

Valtakunnallinen liiga?

Sarkkinen haaveilee tulevaisuuden Improliigasta, joka voisi pyöriä kuten eri palloilusarjat. Olisi mestaruussarja, valtakunnallinen l-divisioona ja maakunnallisia sarjoja, joista joka vuosi joukkueita nousee sarjaporrasta ylemmäksi tai tippuu alemmaksi.

”Ajatellaanpa teatteria, jonka fanit käyvät katsomassa kaikki teatterin esitykset! He pukeutuvat teatterin väreihin ja huutavat ja kannustavat aina kun suosikkinäyttelijä tulee esiin. He ottavat banderolleilla kantaa teatterin toimintaan ja hoilaavat pubissa teatterinsa kannustuslauluja.”

Tämä on suomalaisia koukuttavassa penkkiurheilussa arkea, kuten kaikki spekulointikin ja tilastot. Miksei se improliigan kautta tulisi myös penkkikulttuurinkin puolelle?

Nähtäväksi jää, kääntyykö nuorisoseurojen maakunnalliset improliigat valtakunnalliseksi liigaksi. Varmaa on ainakin se, että nykyisessä yhteiskunnallisessa keskustelussa olisi paljon sijaa improvisaation hyväksyvään, toisia kunnioittavaan ja kuuntelemiseen perustuvaan ilmapiiriin.

Teksti: Pasi Saarinen
Kuva: Otto-Pekka Keramaa
Kuvassa Keski-Suomen Improliigan 2017 finaalin tuomarit Mikko Maasalo, Antti-Jussi Sairanen ja Ragni Reichardt.

Juttu on julkaistu Nuorisoseurat-lehdessä 4/21.
Vesilahden Nuorisoseurantalon ikkunaremontti paransi energiatehokkuutta

3.1.2022

Vesilahden Nuorisoseurantalon energiatehokkuus parani kerta heitolla, kun seura päätti uudistaa vanhat ikkunat. ”Talon alkuperäiset ikkunat eivät olleet kovin tiiviit, joten seuran johtokunnassa päätimme, että aloitamme ikkunaremontin”, kertoo Nuorisoseuran puheenjohtaja Riina Laine. Vaihtoehtoina oli uusien ikkunoiden hankkiminen tai nykyisten entistäminen. ”Koska kyseessä on vanha, historiallinen ja suojeltukin kohde ikkunoiden uusiminen unohdettiin ja päädyttiin entistystyöhön. Työ päätettiin tehdä osissa, sillä talossa on paljon ikkunoita”, Laine jatkaa.

Hankkeen aluksi seura selvitti yrityksiä, jotka hoitavat entisöintitöitä. Yhteistyökumppaniksi valikoitui Entisöinti Oksa Tampereelta. He kävivät paikan päällä tekemässä kartoituksen entisöintitarpeesta ja laativat aikataulun. Aikataulussa oli pakko huomioida myös talon käyttö. ”Tarkoitus oli, että muun muassa vuokraustoiminta pystyttäisiin hoitamaan koko remontin ajan, koska vuokratulot ovat talon ylläpitoa ajatellen elinehto”, Laine toteaa. 

Talon käyttö ei keskeytynyt

Ensimmäisessä vaiheessa entistettiin pukuhuoneen ikkunat sekä yleisövessojen ja eteisen ikkunat. Entisöinti tapahtui urakoitsijan omissa tiloissa.  Toisessa vaiheessa oli tarkoitus entistää juhlasalin korkeat ikkunat. “Pirkanmaan maakuntamuseon perinnerakennusmestari Anne Uosukaisen mukaan ikkunat eivät kuitenkaan olekaan se suurin lämmönhukkaaja salissa, vaan salin korkea ja puutteellisesti eristetty katto ja puuttuvat tuulenohjainlevyt. Salin ikkunat ovat myös hyvin suuritöiset, joten olemme toistaiseksi päättäneet siirtää niiden entistämisen tulevaisuuteen”, Riina Laine sanoo.

Viimeisimpänä on entistetty talon kahvion ikkunat. Aikatauluongelmista johtuen ikkunoiden entistäjä vaihtui, ja työ toteutettiin talossa paikan päällä. Työstä huolehti rakennusrestauroija Mari Savolainen henkilökuntansa kanssa. Kaikki entistäminen on pyritty tekemään niin, ettei talon käyttö ja vuokraustoiminta kärsinyt. Haasteena oli, että hiljaisin aika töiden toteuttamiseen on talvella, jolloin taas talon lämmitys on kaikkein kalleinta.

Ikkunat ovat nyt tiiviit

Hankkeeseen on käytetty nuorisoseuran teatterilla, tapahtumilla ja vuokrauksilla saatua rahaa sekä opetus- ja kulttuuriministeriön avustusta. Avustuksen kriteerinä on ollut nimenomaan ikkunoiden entistäminen. Projektit ovat vaatineet niin paljon erikoisosaamista, että talkootyötä ei juurikaan ole voitu hyödyntää. Hankkeen eri vaiheissa asiantuntijoina ovat olleet rakennusrestauroija Satu Pirinen, konservaattori Niina Mäntylä ja rakennusrestauroija Mari Savolainen.

“Kaikki tilat, joissa ikkunat on uusittu ovat käyttömukavuudeltaan parantuneet. Tiloissa on lämpimämpi, eikä ikkunoista vedä. Ja tietysti uudistunut ulkonäkö miellyttää silmää. Olemme tyytyväisiä tähän mennessä tehtyyn entisöintiin. Onnistuneet työt rohkaisevat jatkamaan projekteja myös tulevaisuudessa”, Riina Laine ja seuran varapuheenjohtaja ja kiinteistövastaava Vesa Aalto toteavat.

Kohde: Vesilahden nuorisoseurantalo, Vesilahti, Pirkanmaa
Ikkunoiden korjaus
Talon rakennusvuosi: 1948
Talon henkilökapasiteetti: 300

Teksti: Hannu Ala-Sankola
Kuva: Anni Hanhiniemi

Juttu on julkaistu Nuorisoseurat-lehdessä 4/21.
Nuorisoseuraliikkeen 140-vuotisjuhlavuoden tunnelmia

31.12.2021

Tänään on vuoden 2021 viimeinen päivä ja on hyvä hetki tarkastella, mitä kaikkea nuorisoseuraliikkeen 140-vuotisjuhlavuonna saatiinkaan aikaiseksi. Tapahtumia on ollut kaikesta huolimatta paljon. Juhlavuoden suojelijana on toiminut Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Nuorisoseuraliikkeen 140-vuotisjuhlavuosi käynnistyi virtuaalisesti tammikuussa, ja koronapandemian vuoksi juhlavuotta vietettiin vahvasti verkkoalustoilla. Helmikuun loppupuolella järjestettiin striimattu Eläköön Folk! -tapahtuma Tampereelta tammikuulta peruuntuneen Folklandian tilalle. Kansanmusiikin ja -tanssin äärelle kokoontui tuhansia ihmisiä niin Suomesta kuin ulkomailtakin. Katselukertoja kertyi noin 4000. Lämmin kiitos tapahtumayhteistyöstä Tampereen kaupungille!

Maaliskuussa saimme nauttia hienosta ohjelmasta Nuorisoseurapäivän striimin äärellä. Upean juhlan oli koonnut Karjalan nuorten väki. Tunnin mittaisessa juhlassa näimme erilaisia tanssi- ja teatteriesityksiä sekä kuulimme fiiliksiä lasten ja nuorten harrastuksista. Juhlassa palkittiin myös vuoden nuorisoseuraksi Lapin Ylioppilasteatteri, vuoden nuorisoseuralaiseksi Taina Salminen Koski TL:n Nuorisoseurasta ja vuoden hermanskaksi Marja-Liisa ”Maisa” Selimäki. Juhlassa kuultiin myös kaikkien palkittujen ensitunnelmia. Virtuaalisen juhlan äärelle kokoontui satoja nuorisoseuralaisia ympäri Suomen. Juhlastriimi lähetettiin Facebookissa, ja tapahtuman seinältä olikin mukava lukea kuulumisia, onnitteluja, terveisiä ja muisteloita. Striimi sai kaiken kaikkiaan 1800 katselukertaa.

Juhlavuoden virtuaalisten tapahtumien lisäksi työssämme korostui tänä vuonna huomattavan paljon vaikuttaminen ja edunvalvonta. Ennen kaikkea paikallisten nuorisoseurojen tilanne on aiheuttanut suurta huolta pitkin vuotta. Toinen merkittävä, osittain koronasta johtuva muuttuja, on koko suomalaisen kansalaisjärjestökentän rahoitus. Olemme pitäneet isosti esillä sitä, että kansalaisjärjestökenttä niin valtakunnallisella, alueellisella kuin paikallisellakin tasolla tarvitsee tukea niin valtiolta kuin kunnilta.

Vuoden keskeinen valopilkku on ollut Nuoret Vaikuttajat -ryhmän toiminta. On ollut ilo seurata eri puolilta Suomea tulevien nuorten keskusteluja vaikuttamisesta, harrastamisen merkityksestä ja nuorisoseurajärjestön tulevaisuuden pohdinnoista.

Toukokuussa järjestettiin Porista käsin todella onnistuneesti Nuori Kulttuuri DigiFestival, jossa pääosassa olivat nuoret. Digistagen ja verkon välityksellä järjestettyjen työpajojen lisäksi tapahtumassa oli mukana yhteiskunnallista keskustelua Nuori Kulttuuri Talks -tilaisuuksien muodossa. Niissä keskusteltiin muun muassa taiteen ja kulttuurin harrastamisen hyvinvointivaikutuksista. Talks-tilaisuuksia olivat tekemässä Nuoret Vaikuttajat yhdessä porilaisten nuorten kanssa. Katselijoita tälle toukokuun lopun kokonaisuudelle kertyi lähes 10 000 lyhyen ajan sisällä.

Touko-kesäkuussa järjestettiin juhlavuotemme lasten ja nuorten päätapahtuma Kalenat. Koronan vuoksi se jouduttiin järjestämään myös verkossa, mutta yli kuukauden mittainen kokonaisuus mahdollisti sen, että kokoontumaan pääseet ryhmät saivat käyttöönsä riemukasta tanssimateriaalia sekä synttäripaketin Repe- ja Rilla-kissoilta. Kalenat huipentui Lappeenrannasta lähetettyyn juhlakonserttiin 12.6.

Kesäkuussa juhannuksen aatonaattona järjestettiin juhlavuotemme kunniaksi Suomen suurimmat kakkukahvit. Tilaisuuksia järjestettiin yli 100 eri puolilla Suomea ja kahvittelijoita oli jopa viitisentuhatta.

Syksyllä järjestettiin hybridinä Tampereella Tanssimania-tapahtuma, mikä pääsi mukaan myös Ylen Let’s lauantai -ohjelmaan TV2:lle ja Yle Areenaan. Katselukertoja kertyi noin 100 000.

Lokakuussa järjestetyssä Nuorisoseurakokouksessa hyväksyttiin järjestömme uusi strategia, mikä tähtää vuoteen 2030. Siinä nostettiin vahvasti esiin se, miten nuorisoseuraliikkeen voima on ylisukupolvisessa toiminnassa, mukaan ottavissa ja turvallisissa paikallisyhteisöissä, oman yhteisön kansalaistoiminnan keskuksina toimivissa nuorisoseurantaloissa sekä siinä, että kaikkialla Suomessa olisi mahdollisuus laadukkaaseen yhdessä tekemiseen ja harrastamiseen.

Mitä uusi vuosi mahtaa tuoda tullessaan? Toimintasuunnitelmamme on kunnianhimoinen, ja tähtäämme kohti strategiamme visiota monenlaisin kärkihankkein ja toimin. Koronapandemia ei ole vielä jättänyt meitä rauhaan, mutta toivokaamme, että voimme elää tilanteen kanssa parhaamme mukaan.

Onnellista Uutta Vuotta 2022!

Annina Laaksonen
Pääsihteeri
Suomen Nuorisoseurat
Valtiosihteeri Maria Kaisa Aula: Ajattelen isosti, toimin paikallisesti

30.12.2021

Maria Kaisa Aula ei ole omien sanojensa mukaan nuorisoseura-aktiivi, vaan enemmänkin henkinen tukija ja nuorisoseurahengen puolesta puhuja.

”Kävin aikoinaan kotiseudulla Tervolassa Kalevan Nuorten kerhossa, mutta lapsuuden ja nuoruuden ydinharrastus se ei ollut. Aikuisena olen ollut jo monta kymmentä vuotta Tervolan Nuorisoseuran jäsen ja käyn heidän tapahtumissaan ja kesäteatteriesityksissään aina, kun se on mahdollista. Olen aina arvostanut nuorisoseuran toimintaa paikallisen yhteis- ja kotiseutuhengen vahvistajana ja ylläpitäjänä”, kertoo nyt Viitasaarella asuva Aula, joka on ollut muun muassa nuorisoseurojen valtuuston puheenjohtaja, keskustan kansanedustaja ja Suomen ensimmäinen lapsiasiavaltuutettu. Nyt hän toimii valtiosihteerinä valtiovarainministeriössä.

Harrastuksena vaikuttaminen
”Äitini oli nuorisoseuraihminen henkeen ja vereen: entisten iltamien palkittu puhuja ja runon lausuja eli olen kasvanut tässä ilmapiirissä. Lisäksi minulla on paljon ystäviä, tuttavia ja sukulaisia, jotka ovat todella aktiivisia nuorisoseuralaisia. Koen, että olen yhdistynyt aina nuorisoseuraan samanhenkisten ihmisten kautta. Nuorisoseurayhteisössä on jokaisella isot mahdollisuudet, jotka pitää löytää ja saada kasvamaan. Pienemmilläkin paikkakunnilla ohjaajat tekevät tinkimätöntä työtä nuorten kanssa. On hyvä, että löytyy ohjaavia vanhempia, joilla on sydämen palo ja kyky työskennellä nuorten ja lasten kanssa, summaa Aula nuorisoseuralaisuuttaan.

”Nykyisin olen etänuorisoseuralainen eli käyn erilaisissa tapahtumissa ja seuraan asioita. Harrastan myös kuorolaulua, ja olen nyt vuoden verran käynyt myös yksinlaulutunneilla. Ja puutarhanhoitoa, erityisesti kukkapenkkejä. Luen myös paljon, sillä minusta on kiinnostavaa pysyä ajan hermolla”, Aula kertoo.

Pienen mietinnän jälkeen hän kertoo harrastavansa myös vaikuttamista ja maailmanparantamista. Hän on Viitasaarella kaupunginvaltuustossa, kirkkovaltuustossa ja puheenjohtajan kyläseurassa. Hänen mottonsa onkin asiassa kuin asiassa: ajattelen isosti, toimin paikallisesti.

Enemmän leikkiä, vähemmän suorittamista
Maria Kaisa Aula katsoo, että nuorisoseuroissa olisi myös tulevaisuudessa tärkeätä vaalia leikinomaisuutta, vapaamuotoisuutta ja moninaisuutta. ”Lapsen elämään tarvitaan enemmän leikkiä ja vähemmän suorittamista, koska usein nykypäivänä harrastaminenkin näyttäytyy suorittamisena: siinä on joku tavoite tai valmentaudutaan jonnekin. Harrastaminen on muuttunut paljon omasta lapsuudestani; silloin oli paljon yleiskerhoja, missä tehtiin, mitä milloinkin. Sellaisessakin on hyvät puolensa. Toki omalle erikoistumisellekin on paikkansa ja se on nuorille tärkeää, mutta riittävän paljon pitäisi olla yhteisen kohtaamisen ja tekemisen paikkoja. Tätä pitäisi arvostaa enemmän.”, Aula summaa terveisensä nuorisoseurassa harrastaville nuorille ja nuorten toiminnan mahdollistaville henkilöille.

Aulan mielestä yksi moninaisuuden kulmakivi on, että nuorilla ja lapsilla on oikeus olla oma itsensä. Ja tätä pitää arvostaa. ”Meillä ihmisillä on erilaisia mielipiteitä ja erilaisia näkemyksiä asioista, mutta pitää kyetä erilaisten näkemysten välillä vuoropuheluun ja hakemaan yhteistä hyvää. Moninaisuus on myös vuorovaikutusta, että rohjetaan keskustella asioista avoimesti, tuoda erilaisia näkemyksiäkin esille, perustella niitä ja mahdollisesti päätyä johonkin uuteen näkökulmaan asiassa.”

Juttu on julkaistu Nuorisoseurat-lehdessä 4/21 juttusarjassa ”Tunnetut nuorisoseuralaiset”.
Sami Sivosen nuorisoseuratie on usean seuran summa: ”Talkooväki on jokaisen seuran pohja”

28.12.2021

“Mie olen Sami, 36-vuotias teatterin tekijä, nuorisoseuralainen ja teatteriagentti. Asun perheeni kanssa Luumäellä ja työskentelen freelancer-ohjaajana muun muassa Saimaan Nuorisoseuroissa”, kertoo Sami Sivonen, jolla on kokemusta useasta erilaisesta seurasta ympäri Suomen.

Miten tulit mukaan nuoriseuratoimintaan? 
Olen ollut ujo koko lapsuuteni, mutta esiintyminen kiinnosti valtavasti. Koulun ilmaisutaidon tuntien kautta sain kerättyä rohkeutta ja tammikuussa 2002 liityin Vuoksenniskan Nuorisoseuran IRTI-teatteriin. Se aloitti aivan uuden ajanjakson elämässäni, ja Jorma Piispasen ohjauksessa rohkaistun entisestään. Vuoden aikana pääsin osaksi nuorisoseuran johtokuntatoimintaa, joka avasi tien Eteläkarjalaisten Nuorisoseurojen Liiton (nyk. Saimaan Nuorisoseurat) teatteritoimikuntaan ja lopulta johtokuntaan. Muutaman vuoden päästä minut valittiin Kalevan Nuorten valtuustoon, ja silloin viimein sain jonkinlaisen käsityksen, miten monimuotoisesti ja intohimoisesti joka puolella Suomea nuorisoseuratoimintaa tehdään.

Missä nuorisoseuroissa olet ollut ja millaisissa rooleissa olet toiminut?
Harrastin teatteria Vuoksenniskan Nuorisoseurassa, jossa tein kaikkea mahdollista seuran hyväksi. Aholan Nuorisoseuran kanssa on pitkät perinteet yhteistyöstä. Lemin Nuorisoseura on muodostunut rakkaaksi yhteisöksi, johon pidän yhteyttä myös töiden ulkopuolella. Suomenniemen Nuorisoseuralla on myös oma paikka sydämessäni. Asuessani Pirkkalassa kävimme Lauran kanssa Kansalaisfoorumin järjestämän Perheteatteri-kurssin, jolloin liityimme Sottiisi Fun Clubiin. Ja keväällä 2021 muutettuamme Luumäelle, liityimme koko perhe Kangasvarren Nuorisoseuran jäseniksi. Olen myös kokenut kunniatehtäväksi auttaa ja edustaa nuorisoseuroja teatteriagenttina viime vuosien aikana.

Miksi olet muuttanut? Onko muuttoihin vaikuttanut se, millaista nuorisoseuratoimintaa uudella paikkakunnalla on?
Kokkolaan muutin opiskelemaan, mutta side Vuoksenniskan Nuorisoseuraan oli vahva ja se kesti toisaalla asumisen. Oli mukavaa tutustua Keski-Pohjanmaan paikallisseuroihin ohjaamisen kautta. Tampereelle muuttaessa jatkoin luottamustehtävääni teatteriagenttina niin Saimaalla kuin Hämeessä, mutta työn ja perheen lisäksi aikaa ei jäänyt paikallisen nuorisoseuran löytymiselle. Sottiisi Fun Club jäi myös harmillisen lyhytaikaiseksi jäsenyydeksi. Nuorisoseura voisi olla todella hyvä keino uuden asukkaan tutustua lähialueen ihmisiin.

Miten paikallisuus on näkynyt eri nuorisoseuroissa?
Paikallisuus on mielestäni ollut yhtä lailla hyvä asia kuin myös rajoittava tekijä. On suuri etu, että paikallistoimijoita on monilta eri osa-alueilta, jolloin apua ja tukea on saatavilla melko vaivattomasti, oli sitten kyse materiaaleista tai osaamisesta. Samalla tämä ajatus saattaa luoda harhan, ettei lähellä olevilla seuroilla olisi mitään annettavaa. Toivon, että yhteistyö lähiseurojen ja miksei myös kaukaisempienkin seurojen kanssa toisi toimintaan uutta intoa ja uskoa tulevaan.

Mitä yhteistä ja mitä eroavaisuuksia olet huomannut eri seuroissa?
Teatterityöni kautta olen päässyt näkemään ja osallistumaan monien seurojen toimintaan. Oli seura mikä tahansa, niin talkooväki on sen pohja. Vakavaraisetkaan seurat eivät pääse kehittymään, ellei sieltä löydy ihmisiä toteuttamaan vanhaa ja uutta. Huolestuttava piirre on myös seuran henkilöityminen. Aktiivisen nuorisoseuralaisen jäädessä pois toiminnasta olisi hyvä, että tietoa ja taitoa olisi jaettu jo hyvissä ajoin. On kohtuutonta, että muutama henkilö kannattelee seuran asioita ja pahimmillaan saattaa päättää asioista muiden yli.

Jos voisit ottaa yhden hyvän asian jokaisesta seurasta mukaasi, mitä ne olisivat?
Tämä onkin perustavanlaatuinen kysymys. Teatterin tekeminen on oma intohimoni, ja sitä olen saanut toteuttaa erityisesti nuorisoseurojen kautta. Heiltä olen myös saanut ymmärryksen yhteistyöstä, yhdessä olemisesta ja tekemisestä sekä perinteiden arvostamisesta. Ilman Nuorisoseuroja ja niitä upeita ihmisiä, joita olen vuosien mittaan tavannut, en olisi tällainen kuin olen. Joten on mahdotonta luetella niitä kaikkia.

Mitä moninaisuus merkitsee sinulle? 
Se ympäröi meitä. Luonnossa, arjessa, elämässä. Ihminen nähdään ja kohdataan ihmisenä, ja kaikki olemme arvokkaita. On ollut aikoja, jolloin moninaisuutta ei nähty hyvänä asiana. Toivon, että tuo aika olisi jo ohi. Ja jokainen meistä voi vaikuttaa siihen.

Teksti: Pasi Saarinen
Kuva: Jussi Kaijankangas

Kuvassa Sami Sivonen vuoden 2015 Lasten Kalenoissa Lappeenrannassa.

Juttu on julkaistu Nuorisoseurat-lehdessä 4/2021 juttusarjassa ”Nuorisoseurasta toiseen”.
Kansanmusiikki- ja kansantanssiristeily Folklandia perutaan 7.–8.1.2022

22.12.2021

Suomen hallitus päätti 21.12. vaikeutuneen koronatilanteen vuoksi uusista toimenpiteistä koronapandemian leviämisen hillitsemiseksi. Kansanmusiikki- ja kansantanssiristeily Folklandia oli suunniteltu toteutettavaksi ottamalla käyttöön koronapassi. Valtioneuvoston asettamien uusien koronapassin käyttöön liittyvien rajoitusten vuoksi Suomen Nuorisoseurat on päättänyt perua Folklandian 7.–8.1.2022.

Folklandia on kansanmusiikin ja -tanssin suurin talvitapahtuma, johon osallistuu vuosittain yli 2000 risteilijää ja yli 600 esiintyjää. Folklandian taustajärjestäjinä toimii 48 valtakunnallista ja kansainvälistä toimijaa. Tuleva risteily olisi järjestetty Silja Europalla jo 26. kerran.

Vuoden 2022 Folklandialle paikkansa varanneet voivat siirtää varauksensa samoilla ehdoilla vuodelle 2023. Mikäli asiakas haluaa perua risteilyvarauksensa, palauttaa matkatoimisto ennakkomaksun täysimääräisenä. Folklandian varauksia hoitaa Ikaalisten Matkatoimisto, joka ottaa yhteyttä kaikkiin varauksen tehneisiin asiakkaisiin ja sopii varauksien siirrosta seuraavalle vuodelle tai niiden peruutuksesta.

Folklandiaa edeltäväksi suunniteltu Kansanmusiikin ja kansantanssin Edistämiskeskuksen FolkForum-seminaari toteutetaan webinaarina perjantaina 7.1. klo 13–15.

Folklandian järjestäjät toivovat osallistujilta kärsivällisyyttä tapahtuman peruuntumisesta johtuvissa järjestelyissä. Folklandia suunnitellaan järjestettäväksi seuraavan kerran 13.–14.1.2023.

Lisätietoja:

Jukka Heinämäki, toimialajohtaja, tanssi ja tapahtumat, Suomen Nuorisoseurat
Puh. +358 50 526 8957, sähköposti jukka.heinamaki@nuorisoseurat.fi

Annina Laaksonen, pääsihteeri, Suomen Nuorisoseurat
Puh. +358 40 726 7450, sähköposti annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi

Folklandian varaukset: Ikaalisten Matkatoimisto
folklandia@ikaalistenmatkatoimisto.fi , www.ikaalistenmatkatoimisto.fi/matkan/folklandia
Kaikuja kansantanssin maailmasta – uusia tuulia tulevalle vuodelle!

21.12.2021

Siellä se häämöttää, uusi vuosi – ladattuna odotuksilla ja uusilla avauksilla. Olkoonkin, että tämä vuosi on ollut täynnä epävarmuutta, muutoksia, sopeutumista ja venymistä. Yhdessä olemme kuitenkin selvinneet, vaikka lähikontaktit ovat olleet harvassa. Ilahduttavaa on, että tämä ei ole viimeinen Kaikuja kansantanssin maailmasta kiertokirje vaan kirjoitussarja jatkuu! Onpa ihanaa päästä lukemaan lisää tarinoita eri puolilta maata, joiden keskiössä on kansantanssi yhdessä sitä harjoittavien ihmisten kanssa. Näin on lupa kurkistaa laajaan kirjoon ajatuksia ja toimintaa kurkistaen ikään kuin kulissien taa.

Toiminannan takana on paljon suunnittelua ja pohdintaa, joka ei välttämättä näy ulospäin. Huomaan usein miettiväni kansantanssia ja sen moninaisuutta. On paritanssia, koreografioita, perinteisiä tansseja, sommitelmia, leikkejä ja lauluja. Kaikki nämä nivoutuvat yhteen, ihan jo solutasolla. Rakastan tanssimista kaikissa sen muodoissa, esiintymistä ja esityksien kokemisesta. Toisaalta samanlaista hetkeä on vaikea jäljitellä, jonka saavuttaa vapaata paritanssia tanssiessa – sulautuessa parin kanssa yhdeksi. Voiko näitä kahta yhdistää, miten ja mitä jos ei? Entäpä se kaikki nauru, riemu ja liike flikuleeria tai Seniä tanssiessa, ihan muuten vaan? Mitäpä tuumit ajatuksesta, että ensi vuonna tanssitaan ja soitetaan ihan vaan huvin vuoksi? Siellä missä kansantanssija kohtaa samalle sykkeelle läpättävän kehon ja/ tai soittajan, pistetään pystyyn jamit – ilman sen suurempaa tavoitetta! Tai ajanvietto mielessä.

Tämän ajatuksen jätän muhimaan.

Vuoden vaihtuminen tuo mukanaan myös uuden tanssin palvelutuottajan. Siirryn töihin toisaalle ja haluan kiittää kaikkia teitä, keiden kanssa olen saanut ja saan tehdä töitä Nuorisoseuroissa. Eikä huolta, en poistu planeetalta, vaan minut löytää edelleen tanssin ja musiikin parista Nuorisoseurojen tapahtumista.

Heti tammikuussa seilataan samassa veneessä Folklandialla, missä saan marssia yleisön eteen järisyttävän upean Tallarin kanssa. Kotia -teos pohtii kodin merkitystä ja muotoa. Onko se paikka vai mielentila? Voiko kotona olla, vaikka onkin kaukana? Minulle yksi koti on nuorisoseura, siellä olen saanut kasvaa ja kokeilla, epäonnistua ja tuntea yhteenkuuluvuutta yhteisen päämäärän tavoittelussa ja sen saavuttamisessa. Sieltä olen löytynyt elinikäisiä ystäviä. Kiitos <3

Seuraavalta kynäniekalta haluaisin kuulla, miten tanssi näkyy arjen valinnoissasi?

Toivottavasti nähdään myös ensi kesänä Pispalan Sottiisissa, vaikkapa Metsän Lapsen merkeissä!

Iloa ja valoa, tanssin ja musiikin täyttämää uutta vuotta 2022!

Paula Kettu

Tanssinopettaja YAMK

Nuorisoseuralainen

Kuva: Kimmo Känsälä
Avoinna projektityöntekijän paikka Etelä-Savossa

20.12.2021

Suomen Nuorisoseurat ry etsii määräaikaiseen työsuhteeseen PROJEKTITYÖNTEKIJÄÄ ESR-rahoitteiseen Nuoret Etelä-Savon dynamoina -hankkeeseen. Hanke toimii Mikkelissä ja Pieksämäellä, ja se kestää 31.8.2023 saakka. Työpaikan pääasiallinen sijainti on Mikkelissä, mutta työtä tehdään myös Pieksämäellä. Työsuhde on määräaikainen, aloitus 1.2.2022 tai sopimuksen mukaan ja kesto hankkeen loppuun asti, 31.8.2023 saakka.

Nuoret Etelä-Savon dynamoina -hankkeessa on tavoitteena ehkäistä syrjäytymistä, lisätä nuorten osallisuutta sekä tukea nuorten omaa toimijuutta. Hankkeessa kokeillaan nuorten tapahtumatuottajaryhmien toimintaa. Nuortenryhmät suunnittelevat ja tuottavat itse tapahtumia nuorille Mikkelissä ja Pieksämäellä. Hankkeen aikana toimii vähintään neljä ryhmää, joiden lopuksi nuoret tuottavat tapahtuman. Nuoret rekrytoidaan mukaan toimintaa esittelevin työpajoin yhdessä Mikkelin ja Pieksämäen Ohjaamojen, nuorisopalveluiden sekä Suomen Nuoriso-opisto Paukkulan kanssa.

Hankkeessa tapahtuman tekeminen on nuorelle toiminta-alusta, jolla hän kehittää omia henkilökohtaisia taitojaan sekä osallistuu säännölliseen, ohjattuun vapaa-ajan toimintaan. Hankkeen aikana nuoria tuetaan myös arjenhallintataitojen karttumisessa sekä tarpeen mukaan työn ja opiskelupaikkojen haussa sekä oman osaamisen tunnistamisessa. Tavoitteena on luoda yhdessä osallisuutta, joka pitää kiinni arjessa.

Projektityöntekijän keskeisin tehtävä on nuorten toimintaryhmien ohjaaminen ja valmentaminen sekä nuorten tukeminen palveluohjauksen eri vaiheissa. Projektityöntekijä ja projektipäällikkö muodostavat työparin, jotka vastaavat hankkeen laadukkaasta toteutuksesta.

Projektityöntekijän tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää sosiaali- tai nuorisoalan koulutusta ja työkokemusta alalta. Odotamme valittavalta kykyä tunnistaa asiakkaan tarpeita, tuntemusta nuorten palveluista, hyviä yhteistyötaitoja sekä jonkin verran ymmärrystä tapahtumatuotannon vaatimuksista. Työotteen toivomme olevan innostava, utelias ja lämminhenkinen. Kokemus hanketyöstä on eduksi.

Tarjoamme innostavan työn, jossa ihmisläheinen työ kohtaa kehittämisen. Pääset osaksi työyhteisöä, jossa on mahdollista kehittää osaamistaan hankkeen aikana ja tutustua monipuolisesti kulttuurisen nuorisotyön eri menetelmiin. Elämme arjessa liittomme arvoja moninaisuus, yhteisöllisyys, osallisuus ja yhdenvertaisuus todeksi.

Tehtävässä noudatetaan 6kk koeaikaa. Tehtävään valittavan on ennen valinnan vahvistamista esitettävä lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain mukainen rikosrekisteriote.

Hakeminen: Vapaamuotoinen hakemus ja CV viimeistään sunnuntaina 2.1. sähköpostitse osoitteeseen rekry@nuorisoseurat.fi. Haastattelut järjestetään 5.1. Mikkelissä tai Teams-alustalla. Haastatteluihin valituille ilmoitamme maanantain 3.1. aikana.

Viikottainen työaika hanketyöntekijällä on 36,25 tuntia ja palkka 2500-2800 euroa työkokemuksesta ja koulutuksesta riippuen. Työehtosopimuksena järjestössä noudatetaan Paltan ja Jytyn välistä yleissopimusta. Lisätietoja tehtävästä voi tiedustella puhelimitse 22.12 klo 13-15 ja 29.12. klo 12-14 hanke- ja kumppanuuspäällikkö Joonas Pokkiselta, puhelinnumero 050 567 2586. Sähköpostitiedusteluihin emme valitettavasti pysty vastaamaan.

Suomen Nuorisoseurat on Suomen vanhin nuorisotyötä tekevä järjestöperhe. Yli 600 jäsenseurassa harrastetaan kulttuuria, liikuntaa ja muuta järjestötoimintaa noin 30 000 jäsenen sekä tuhansien muiden harrastajien toimesta. Keskusjärjestössä työskentelee eri puolilla Suomea noin 50 nuoriso- ja kulttuurialan ammattilaista. Järjestön ydinkohderyhmä ovat alle 29-vuotiaat lapset ja nuoret.
Antirasismi haastaa nuorisotyöntekijää

20.12.2021

Nuorisotyöllä ja -toiminnalla on velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta. Yhdenvertaisuuden toteutumista kuitenkin usein tarkastellaan enemmistön näkökulmasta. Miten kuulemme ja tavoitamme ne nuoret, joille nuorisotoiminta tuntuu turvattomalta ja muunlaisille nuorille kuin itselle suunnatulta?

Olen tehnyt nuorisotyötä ammatikseni yli 20 vuotta ja tullut johtopäätökseen, että nuorisotyössä tarvittava keskeinen taito on kyky kuunnella. Toiseksi tärkeintä on kyky sietää ilmiöiden monimutkaisuutta ja hallitsemattomuutta sekä työtapojen, prosessien ja ihmisten epätäydellisyyttä.

Nuorten parissa toimiessamme olemme osa jatkuvaa muutosta ja uuden oppimisen äärellä. Osaammeko kuitenkaan tunnistaa ja uskallammeko tunnustaa nuorisotyön käytänteisiin sisään rakennetun epätasa-arvon ja oman osuutemme epätasa-arvon ylläpitäjinä? Antirasistisessa työssä olemme nyt kehityksen haastavassa murrosvaiheessa, jossa totuttuja valtarakenteita ja käytänteitä haastetaan ja hyvää tarkoittavia, mutta epätasa-arvoa ylläpitäviä valkonormatiivisia toimintatapoja kyseenalaistetaan uudella tavalla.

Uskallanko katsoa peiliin ja tarkastella, miten rakenteet, käytänteet ja toimintatavat ylläpitävät etuoikeuksiani?  Mitä asioita otan itsestäänselvyytenä? Olenko sinut etuoikeuksieni tunnistamisesta syntyvän epämukavuuden kanssa vai selitänkö sitä pois omalle kohdalleni sattuneiden epäoikeudenmukaisuuksien kautta?

Antirasistisessa työssä tarvitaan kykyä itsereflektioon ja epämiellyttävien tunteiden käsittelyyn. Kun tänä päivänä tarkastelen työotettani ja tapaa, jolla 15 vuotta sitten koordinoin Euroopan Neuvoston Kaikki erilaisia, kaikki samanarvoisia -kampanjaa, on päällimmäiset tunteeni häpeä ja syyllisyys. Kenen ehdolla silloin työtäni tein ja keitä ymmärtämättömyyttäni vaiensin ja suljin ulos?

Nuorisotyössä ja erityisesti antirasistisessa nuorisotyössä, puhumme pitkäkestoisista prosesseista ja niissä usein ”miten” on vähintään yhtä tärkeää kuin ”mitä”. Ketkä päättävät toiminnan agendan ja tavat, ketkä ovat kohteita ja tekijöitä? Kenellä on valtaa päättää resursseista? Ilman yhdenvertaista osallisuutta ei voi syntyä kestäviä positiivisia yhteiskunnallisia muutoksia ja vallan uudelleenjako tarkoittaa myös sitä, että se, jolla valta perinteisesti on ollut, on valmis jakamaan valtaa uudelleen ja tekemään toisin kuin on totuttu. Se on helpommin sanottu kuin tehty!

Riikka Jalonen
Toiminnanjohtaja
Rauhankasvatusinstituutti ry

Teksti on julkaistu Nuorisoseurat-lehden Alakerta-palstalla 4/2021