Blog

Konkreettista tukea nuorisoseuroille nuorisotyön lisärahoituksen hakemiseen

26.1.2022
Nuorisoseuroja hellitään vuoden 2022 aikana koulutuksilla ja konkreettisella tuella Erasmus+ ja Euroopan solidaarisuusjoukot -hakemusten kanssa. Nämä Euroopan unionin ohjelmat tarjoavat mahdollisuuden nuorisoseuratoiminnan kehittämiseen sekä nuorisotyön tekemiseen kansainvälisissä toimintaympäristöissä.

Mistä on kyse käytännössä?

Kevään 2022 aikana järjestetään nuorisoseuroille hakuinfot jaossa olevasta rahoituksesta:. Ilmoittautumiset viimeistään päivää ennen webinaaria oheisten linkkien kautta:

torstaina 3.2. klo 17.00 – 18.30  

keskiviikkona 16.2. klo 17.00-18.30

keskiviikkona 23.3. klo 17.00 – 18.30  

maanantaina 11.4. klo 17.00 – 18.30  

Hakuinfoon voi osallistua ilman aiempaa kokemusta kansainvälisestä toiminnasta tai Euroopan unionin rahoittamista hankkeista. Nyt kynnys on matalalla ja liikkeelle lähdetään aakkosten alkupäästä. Infoissa esitellään haussa olevat tukimuodot sekä kerrotaan hakuprosesseista ja -aikatauluista. Hakuklinikoiden lisäksi seuroilla on käytettävissä järjestön henkilöstön tuki hakemusten kirjoittamisessa.

Koulutustilaisuuksissa puhutaan konkreettisten esimerkkien kautta ja käytännönläheisesti, millaiseen toimintaan rahoitusmuodot voisivat sopia. On hyvä myös huomata, että EU-rahoitus on kehittynyt vuosien myötä ja esimerkiksi hankkeiden uudet raportointimallit ovat keventäneet hallinnointia. Tule kuulemaan, kysy – ja varaa tarvittaessa seurakohtainen aika sparraukselle.

Tässä lyhyt kuvaus, mistä Erasmus+ ja Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelmissa on kyse:

Erasmus+ on Euroopan unionin koulutuksen, nuorisoalan ja urheilun ohjelma. Erasmus+ -toiminta kattaa nuorisovaihdot ulkomaille, mutta myös toimintaa kotimaassa esimerkiksi osallistumishankkeiden kautta

Euroopan solidaarisuusjoukoissa nuoret saavat mahdollisuuden osallistua eurooppalaista solidaarisuutta ja yhteenkuuluvuutta vahvistaviin projekteihin. Solidaarisuushankkeet ovat 18–30-vuotiaiden nuorten ideoimaa ja toteuttamaa paikallista ryhmätoimintaa, jolla tavoitellaan positiivista muutosta. Solidaarisuushankkeiden kesto on 2-12 kuukautta.

Tässä vielä kevään 2022 hakuaikoja – lähtemällä liikkeelle nyt ehtii vielä helmikuun hakuun, mutta viimeistään toukokuulle:

Haku 23.2.2022

Haku päättyy 23.2.2022 klo 13.00 Suomen aikaa (12.00 CET):
- solidaarisuushankkeet (ESC30-SOL). Hankkeiden tulee alkaa 1.6.-31.12.2022
- vapaaehtoishankkeet (ESC51-VTJ). Hankkeiden tulee alkaa 1.6.-31.12.2022.
Haku 4.5.2022

Haku päättyy 4.5.2022 klo 13.00 (Suomen aikaa (12.00 CET):
- solidaarisuushankkeet (ESC30-SOL). Hankkeiden tulee alkaa 1.8.-31.12.2022.
Liikkuvuushankkeet 4.5.2022

Liikkuvuushankkeiden (KA1) haku päättyy 4.5.2022 klo 13.00 Suomen aikaa (12.00 CET):
- nuorisovaihdot (KA152-YOU). Hankkeiden tulee alkaa 1.8.-31.12.2022
Lisätiedot: Joonas Pokkinen, joonas.pokkinen@nuorisoseurat.fi, 0505672586 ja Henna Liiri-Turunen, henna.liiri-turunen@nuorisoseurat.fi, 044 207 3072

SuperSuinula 2014-tapahtumassa nuoret eri Euroopan maista pääsivät kokeilemaan kanteleensoittoa.
Esittelyssä Nuorisoseurojen aluevaalitavoite 3: Nuorten palvelut yhdelle luukulle!

14.1.2022

Julkaisimme tiistaina 11.1. aluevaalitavoitteemme ja esittelemme tavoitteita yksityiskohtaisesti pitkin viikkoa. Kolmantena aluevaalitavoitteenamme on ”Nuorten palvelut yhdelle luukulle!”.

Hyvinvointi koostuu monesta osasta. Terveyden lisäksi myös esimerkiksi harrastukset ovat tärkeä osa nuoren elämää. Nuorten palvelut pitäisi koota yhden luukun alle, josta tietoa saisi laajasti omaan hyvinvointiin liittyen.

Tutkimuksen mukaan peräti 20–25% nuorista kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä, ja välillä oikea-aikaista apua on vaikeaa saada. Myöskään ennaltaehkäisevää, mielen hyvinvointia edistävää toimintaa, ei kaikkialla ole, se ei ole saavutettavissa vaikkapa pitkien välimatkojen vuoksi tai siitä on vaikeaa löytää tietoa.

Ennaltaehkäisevien palveluiden lisäksi kannatamme lämpimästi Mielenterveyspoolin ja Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin yhdessä ajamaa tavoitetta terapiatakuusta. Nuorten mielenterveyshaasteet on otettava vakavasti, ja sotepalveluiden siirtyminen hyvinvointialueille ei voi tarkoittaa sitä, että apua olisi entistä vaikeampaa saada.

Järjestöt voivat auttaa hyvinvointialueita näiden tavoitteiden saavuttamisessa – yhteistuottajuus myös palveluissa on järkevää ja kustannustehokasta. Voisiko eri puolilla Suomea olevia nuorisoseurantaloja hyödyntää palveluiden jalkauttamisessa?

Lisätietoja:
Pääsihteeri Annina Laaksonen
puh. 040 726 7450
annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi
Esittelyssä Nuorisoseurojen aluevaalitavoite 2: Oikeesti osallisuutta!

13.1.2022

Julkaisimme tiistaina 11.1. aluevaalitavoitteemme ja esittelemme tavoitteita yksityiskohtaisesti pitkin viikkoa.

Toinen aluevaalitavoitteemme eli ”Oikeesti osallisuutta!” pyrkii siihen, että uusilla hyvinvointialueilla huomioitaisiin kansalaisten kuuleminen heitä koskevassa päätöksenteossa. Usein osallisuustoimet saattavat tuntua harmillisen näennäisiltä, sillä osallistujien kokemus ei välttämättä tunnu siltä, että oltaisiin pyritty aitoon vuorovaikutukseen tai ihmisten ajatusten kuulemiseen, vaikka se olisikin järjestäjän tarkoitus. Hyvinvointialueilla tehdään merkittäviä päätöksiä meidän kaikkien hyvinvoinnin suhteen. Jo heti alusta alkaen pitää asukkaat saada vahvasti mukaan osallistumaan – ihan aidosti. Erityisesti nuorten ja lasten osallisuus vaatii erityisiä toimenpiteitä.

Nuorisoseuroissa erinomainen esimerkki nuorten osallisuuden vahvistamisesta ja demokratiakasvatuksesta on Nuoret vaikuttajat -toiminta. Siinä 16–26-vuotiaille nuorille avataan ryhmämuotoisesti kansalaisyhteiskunnan toimintaa, suomalaista päätöksentekojärjestelmää, vaikuttamista ja viestintää sekä avoimen dialogin merkitystä toimivalle päätöksenteolle ja demokratialle. Meidän kauttamme voit siis tavoittaa varsinkin kulttuuria harrastavia nuoria eri maakunnista. Heidän kanssaan voimme myös kertoa muille nuorille siitä, miksi vaikuttaminen kannattaa sekä miten tehdyt päätökset vaikuttavat tavallisen ihmisen elämään.

Muistattehan myös meidän osallisuusportaamme, jotka kuvaavat mainiosti osallisuutta päätöksenteossa. Löydät osallisuusportaat täältä. Kiinnostaisiko myös ohjattu dialogi nuorten kanssa? Ota meihin yhteyttä niin järjestetään sellainen!

Lisätietoja:
Pääsihteeri Annina Laaksonen
puh. 040 726 7450
annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi
Esittelyssä Nuorisoseurojen aluevaalitavoite 1: Kansalaisjärjestöt mukaan!

12.1.2022

Julkistimme eilen 11.1. aluevaalitavoitteemme. Esittelemme tällä viikolla erillisissä artikkeleissa niitä yksityiskohtaisesti.

Ensimmäinen tavoitteemme eli ”Kansalaisjärjestöt mukaan!” pyrkii siihen, että uusilla hyvinvointialueilla muistettaisiin se, että erilaiset järjestöt ja yhdistykset ovat erinomainen tapa tavoittaa kansalaisia, joita hyvinvointialueen vastuulla olevat toiminnot koskettavat. Uudet perustettavat hyvinvointialueet vastaavat tulevaisuudessa sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja pelastustoiminnan järjestämisestä. Sosiaalialan järjestöt ovat perinteisesti olleet vahvasti mukana näissä; nyt on tuhannen taalan paikka saada myös muut järjestöt mukaan.

Nuorisotyötä tekevillä järjestöillä on erinomainen tuntemus nuoria koskevista asioista, ja on tärkeää myös kuulla nuoria heitä koskevassa päätöksenteossa. Järjestöt voivat tarjota mahdollisuuksia nuorten jututtamiseen heille tutussa ja turvallisessa ympäristössä. Sama pätee toki myös muihin ikäryhmiin.

Järjestöt ovat ketteriä myös tuottamaan palveluita, pyörittämään kehittämishankkeita ja toimimaan kunta-ja aluesektorin kumppaneina. Etenkin nuorten matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut ja muut ennalta ehkäisevät palvelut ovat niitä, joissa nuorisojärjestösektoria ja sen osaamista kannattaisi hyödyntää. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat erilaiset hankkeet, joissa yhdistetään esimerkiksi nuorten työllistymistä edistäviä toimia, mielen hyvinvointia sekä harrastustoimintaa. Nuorisoseurajärjestöllä on paljon kokemusta tällaisista hankkeista.

Järjestöt voivat osaltaan auttaa päättäjiä siinä, että kansalaiset hahmottavat, miten suomalainen päätöksentekojärjestelmä on muuttunut hyvinvointialueiden aloitettua. Kaikki äänestäjät eivät välttämättä hahmota, mistä kaikesta aluevaaleissa päätetään ja miten päätökset vaikuttavat heidän elämäänsä. Tässä voisivat auttaa erilaiset kansalaiskeskustelut. Dialogi kansalaisten ja päättäjien välillä on erittäin tärkeässä roolissa myös demokratian näkökulmasta. Järjestöt voivat osaltaan auttaa kansalaiskeskusteluiden järjestämisessä.

Kuvassa viime toukokuussa järjestetyssä Nuori Kulttuuri Talks -keskustelutilaisuudessa puhuttiin kulttuurin harrastamisen hyvinvointivaikutuksista.

Lisätietoja:
Pääsihteeri Annina Laaksonen
puh. 040 726 7450
annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi
Aluevaalien ennakkoäänestys alkaa kohta – tässä ovat Nuorisoseurojen aluevaalitavoitteet

11.1.2022
Tammikuussa pidetään Suomen ensimmäiset aluevaalit, joissa valitaan aluevaltuustot hyvinvointialueille. Tähän asti kuntien vastuulla on ollut sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja pelastustoiminnan järjestäminen. Jatkossa niistä vastaavat hyvinvointialueet. Hyvinvointialueella on itsehallinto, ja ylintä päätösvaltaa alueen asioissa käyttää aluevaltuusto, kertoo vaalit.fi-sivusto.

Meillä Nuorisoseuroissa on tavoitteita aluevaalien osalta. Hyvinvointialueiden itsehallinnoilla on merkittävä rooli kansalaisten hyvinvoinnin edistäjinä, minkä vuoksi kansalaisten osallisuus ja mahdollisuus sanoa mielipiteensä heitä koskevissa päätöksissä on erittäin tärkeää.

Nuorisoseurojen aluevaalitavoitteet ovat:
1. Kansalaisjärjestöt mukaan! Uudet perustettavat hyvinvointialueet vastaavat tulevaisuudessa sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja pelastustoiminnan järjestämisestä. Sosiaalialan järjestöt ovat perinteisesti olleet vahvasti mukana näissä; nyt on tuhannen taalan paikka saada myös muut järjestöt mukaan.
2. Oikeesti osallisuutta! Hyvinvointialueilla tehdään merkittäviä päätöksiä meidän kaikkien hyvinvoinnin suhteen. Jo heti alusta alkaen pitää asukkaat saada vahvasti mukaan osallistumaan. Erityisesti nuorten ja lasten osallisuus vaatii erityisiä toimenpiteitä.
3. Nuorten palvelut yhdelle luukulle! Hyvinvointi koostuu monesta osasta. Terveyden lisäksi myös esimerkiksi harrastukset ovat tärkeä osa nuoren elämää. Nuorten palvelut pitäisi koota yhden luukun alle, josta saisi tietoa laajasti omaan hyvinvointiin liittyen.
Esittelemme tavoitteitamme yksityiskohtaisemmin kuluvan viikon aikana konkreettisten esimerkkien kautta, joten pysy kuulolla!

Piirroskuva: Emmi Uusitalo
Kiinnostaako vaikuttaminen nuorten asioihin?

10.1.2022
Nuorisoseuroissa eri puolilla Suomea voi harrastaa mm. tanssia, teatteria, sirkusta, monipuolista liikuntaa ja paljon muuta. Yli 600 paikallisen nuorisoseuran tukena ovat alueelliset keskusseurat sekä valtakunnallinen liitto aluetoimistoineen.

Haemme nyt Nuoret Vaikuttajat – toimintaan mukaan 15-25-vuotiaita nuoria, joita kiinnostaa vaikuttaminen omaan lähiympäristöön, omaan harrastustoimintaan sekä vaikkapa yleisesti nuorten asioihin.

Toiminnan tavoitteena on:
- Valmentaa 15-25-vuotiaita harrastajia kansalaisyhteiskuntaan, järjestötoimintaan sekä vaikuttamiseen
- Tukea alueellista ja valtakunnallista nuorten osallisuutta heitä itseään koskevassa päätöksenteossa
- Sparrata uusia nuorisoseuravaikuttajia
- Lisätä nuorten vaikuttamismahdollisuuksia järjestömme joka tasolla
Mitä tämä konkreettisesti tarkoittaa?

Kokoamme yhteensä seitsemän alueellista ryhmää eri puolille Suomea aikavälille 2/2022-6/2023. Ryhmät kokoontuvat kaksi kertaa kasvokkaiseen tapaamiseen vuoden 2022 aikana ja muutaman kerran virtuaaliseen tapaamiseen Teams – alustalla. Vuonna 2023 on yksi kasvokkainen alueellinen tapaaminen ja 2-3 Teams – tapaamista. Lisäksi kaikille alueellisille ryhmille järjestetään vuoden 2022 aikana valtakunnallinen tapaaminen elokuussa 2022 ja toinen toukokuussa 2023. Ryhmät voivat halutessaan osallistua myös kansainvälisiin ryhmävaihtoihin vuoden 2023 aikana. Mukaan tuleminen ei vaadi aiempaa kokemusta vastaavasta toiminnasta.

Kuhunkin ryhmään mahtuu mukaan 8-10 nuorta. Kullakin ryhmällä on mukana nuorisoseurojen työntekijä sekä mentori, jolla on itsellään aiempaa kokemusta vaikuttajanuorten toiminnasta.

Ryhmät ovat:
- Etelä-Suomi (kokoontumiset akselilla Helsinki – Riihimäki – Lahti)
- Kaakkois-Suomi (kokoontumiset akselilla Lappeenranta – Imatra – Kymi – Mikkeli)
- Itä-Suomi (kokoontumiset akselilla Joensuu – Kuopio – Iisalmi)
- Keski-Suomi (kokoontumiset akselilla Etelä-Pohjanmaa – Keski-Pohjanmaa – Keski-Suomi)
- Lounais-Suomi (kokoontumiset akselilla Turku – Pori – Tampere)
- Pohjois-Suomi (kokoontumiset akselilla Sodankylä – Rovaniemi – Oulu)
- Pääkaupunkiseutu (kokoontumiset akselilla Helsinki – Espoo – Vantaa)
Miten haen mukaan?

Hae mukaan tällä lomakkeella 15.2. mennessä Ilmoittautumislomake Nuorisoseuravaikuttajat 2022-2023 toimintaan. Ensimmäiset tapaamiset järjestetään kevään 2022 aikana. Valitse lomakkeesta alueryhmä, johon ilmoittaudut mukaan. Linkki ilmoittautumiseen löytyy kotisivuilta https://nuorisoseurat.fi/vaikuttajaksi

Lisätietoja Riina Kylmälahti, Joonas Pokkinen, Annina Laaksonen

Sähköpostit: etunimi.sukunimi@nuorisoseurat.fi

Tammikuussa 2022 tulossa info Nuorisoseurojen Insta-kanavalla.
Mikä ihmeen improliiga?

5.1.2022

Vuonna 2003 toisistaan tietämättä kahden maakunnan, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Karjalan alueella käynnistettiin ensimmäiset improliigat, leikinomaiseen kisailuun pohjaavat improvisaatiokilpailut.

Improvisointi kaikessa yksinkertaisuudessaan tarkoittaa esityksen luomista esittämishetkellä, ilman aikaisemmin tehtyä suunnitelmaa tai harjoittelua. Mutta mistä puhutaan, kun puhutaan improliigasta, Joensuussa toimintaa käynnistänyt teatteri-ilmaisun ohjaaja Tero Sarkkinen?

“Improliigaotteluissa on vastakkain 2–3 joukkuetta, jotka pelaavat 3–4 erän mittaisia otteluita. Jokaisessa erässä jokainen joukkue pelaa yhden impron. Erän lopuksi tuomarit (yleensä kolme henkilöä) pisteyttävät suoritukset, ja eniten pisteitä saanut joukkue voittaa erän ja eniten erävoittoja saanut joukkue voittaa ottelun. Käytössä on ollut myös yleisöäänet, jotka lisätään tuomareiden pisteisiin. Jos ottelun lopuksi pisteet ovat tasan, pelataan jatkoaika. Pidemmän matkan kulkevissa liigoissa on runkosarjan lopuksi pelattu playoffit, jotka ovat huipentuneet suureen finaaliin.

Vuoteen 2021 mennessä maakunnallisia imroliigoja on nuorisoseurojen järjestämänä kisattu kuudessa eri maakunnassa, ja tämän lisäksi improkisat ovat kuuluneet olennaisena osana Teatterilaivan ohjelmaan.

Uniikkia toimintaa

Moni muistaa improvisaation 1990-luvun Nyhjää tyhjästä -ohjelmasta tai vastaavista viihdeformaateista, joissa ammattinäyttelijät loistavat taidoillaan. Perimmäiseltä ajatukseltaan improvisaatiossa on kuitenkin kyse jostain aivan muusta, sillä kaikki osaavat improvisoida ja maailman parhaat improajatkin tulevatkin useasti ammattinäyttelijäkentän ulkopuolelta.

Improliiga on maailmalaajuisestikin varsin uniikki konsepti, koska vastaavaa, urheilusta johdettua kilpailuun pohjaavaa improliigaa, ei ole olemassa missään päin maailmaa.

”On olemassa joitain viikonlopputurnauksia, mutta liigan kaltaista ei ole missään”, Karelia-ammattikorkeakoulussa Joensuussa improvisaation erilaisia gameshow-formaatteja tutkinut Sarkkinen ihmettelee.

”Tällä hetkellä improvisaatio on kuin lumilautailu 1980-luvulla. Lajia harrastetaan ja osa on tehnyt sitä enemmän tai vähemmän työkseen; improvisaation ympärillä on ollut erilaista kisailua, mutta voittajaformaattia kukaan ei ole vielä luonut.

Vaikka Improliiga pyörii urheilun, taiteen ja viihteen rajapinnoilla, erottuu se urheilusta siinä, että improliiga loppupeleissä enemmänkin leikkii urheilua kuin on sitä. Improon ei kuulu viholliset tai vastustajat, vaan pikemminkin yhteisöllisyys.

”Liigaan osallistuminen tuottaa vaikeuksia taatusti erityisesti niille, jotka eivät pysty häviämään Kimble-ottelua paiskomatta peliä tappion hetkellä seinään. Tasapaino urheilun ja impron välillä ei ole helppoa, mutta se on mahdollista saada liigassa niin, että molempien parhaat puolet pääsee esiin.”

Valtakunnallinen liiga?

Sarkkinen haaveilee tulevaisuuden Improliigasta, joka voisi pyöriä kuten eri palloilusarjat. Olisi mestaruussarja, valtakunnallinen l-divisioona ja maakunnallisia sarjoja, joista joka vuosi joukkueita nousee sarjaporrasta ylemmäksi tai tippuu alemmaksi.

”Ajatellaanpa teatteria, jonka fanit käyvät katsomassa kaikki teatterin esitykset! He pukeutuvat teatterin väreihin ja huutavat ja kannustavat aina kun suosikkinäyttelijä tulee esiin. He ottavat banderolleilla kantaa teatterin toimintaan ja hoilaavat pubissa teatterinsa kannustuslauluja.”

Tämä on suomalaisia koukuttavassa penkkiurheilussa arkea, kuten kaikki spekulointikin ja tilastot. Miksei se improliigan kautta tulisi myös penkkikulttuurinkin puolelle?

Nähtäväksi jää, kääntyykö nuorisoseurojen maakunnalliset improliigat valtakunnalliseksi liigaksi. Varmaa on ainakin se, että nykyisessä yhteiskunnallisessa keskustelussa olisi paljon sijaa improvisaation hyväksyvään, toisia kunnioittavaan ja kuuntelemiseen perustuvaan ilmapiiriin.

Teksti: Pasi Saarinen
Kuva: Otto-Pekka Keramaa
Kuvassa Keski-Suomen Improliigan 2017 finaalin tuomarit Mikko Maasalo, Antti-Jussi Sairanen ja Ragni Reichardt.

Juttu on julkaistu Nuorisoseurat-lehdessä 4/21.
Vesilahden Nuorisoseurantalon ikkunaremontti paransi energiatehokkuutta

3.1.2022

Vesilahden Nuorisoseurantalon energiatehokkuus parani kerta heitolla, kun seura päätti uudistaa vanhat ikkunat. ”Talon alkuperäiset ikkunat eivät olleet kovin tiiviit, joten seuran johtokunnassa päätimme, että aloitamme ikkunaremontin”, kertoo Nuorisoseuran puheenjohtaja Riina Laine. Vaihtoehtoina oli uusien ikkunoiden hankkiminen tai nykyisten entistäminen. ”Koska kyseessä on vanha, historiallinen ja suojeltukin kohde ikkunoiden uusiminen unohdettiin ja päädyttiin entistystyöhön. Työ päätettiin tehdä osissa, sillä talossa on paljon ikkunoita”, Laine jatkaa.

Hankkeen aluksi seura selvitti yrityksiä, jotka hoitavat entisöintitöitä. Yhteistyökumppaniksi valikoitui Entisöinti Oksa Tampereelta. He kävivät paikan päällä tekemässä kartoituksen entisöintitarpeesta ja laativat aikataulun. Aikataulussa oli pakko huomioida myös talon käyttö. ”Tarkoitus oli, että muun muassa vuokraustoiminta pystyttäisiin hoitamaan koko remontin ajan, koska vuokratulot ovat talon ylläpitoa ajatellen elinehto”, Laine toteaa. 

Talon käyttö ei keskeytynyt

Ensimmäisessä vaiheessa entistettiin pukuhuoneen ikkunat sekä yleisövessojen ja eteisen ikkunat. Entisöinti tapahtui urakoitsijan omissa tiloissa.  Toisessa vaiheessa oli tarkoitus entistää juhlasalin korkeat ikkunat. “Pirkanmaan maakuntamuseon perinnerakennusmestari Anne Uosukaisen mukaan ikkunat eivät kuitenkaan olekaan se suurin lämmönhukkaaja salissa, vaan salin korkea ja puutteellisesti eristetty katto ja puuttuvat tuulenohjainlevyt. Salin ikkunat ovat myös hyvin suuritöiset, joten olemme toistaiseksi päättäneet siirtää niiden entistämisen tulevaisuuteen”, Riina Laine sanoo.

Viimeisimpänä on entistetty talon kahvion ikkunat. Aikatauluongelmista johtuen ikkunoiden entistäjä vaihtui, ja työ toteutettiin talossa paikan päällä. Työstä huolehti rakennusrestauroija Mari Savolainen henkilökuntansa kanssa. Kaikki entistäminen on pyritty tekemään niin, ettei talon käyttö ja vuokraustoiminta kärsinyt. Haasteena oli, että hiljaisin aika töiden toteuttamiseen on talvella, jolloin taas talon lämmitys on kaikkein kalleinta.

Ikkunat ovat nyt tiiviit

Hankkeeseen on käytetty nuorisoseuran teatterilla, tapahtumilla ja vuokrauksilla saatua rahaa sekä opetus- ja kulttuuriministeriön avustusta. Avustuksen kriteerinä on ollut nimenomaan ikkunoiden entistäminen. Projektit ovat vaatineet niin paljon erikoisosaamista, että talkootyötä ei juurikaan ole voitu hyödyntää. Hankkeen eri vaiheissa asiantuntijoina ovat olleet rakennusrestauroija Satu Pirinen, konservaattori Niina Mäntylä ja rakennusrestauroija Mari Savolainen.

“Kaikki tilat, joissa ikkunat on uusittu ovat käyttömukavuudeltaan parantuneet. Tiloissa on lämpimämpi, eikä ikkunoista vedä. Ja tietysti uudistunut ulkonäkö miellyttää silmää. Olemme tyytyväisiä tähän mennessä tehtyyn entisöintiin. Onnistuneet työt rohkaisevat jatkamaan projekteja myös tulevaisuudessa”, Riina Laine ja seuran varapuheenjohtaja ja kiinteistövastaava Vesa Aalto toteavat.

Kohde: Vesilahden nuorisoseurantalo, Vesilahti, Pirkanmaa
Ikkunoiden korjaus
Talon rakennusvuosi: 1948
Talon henkilökapasiteetti: 300

Teksti: Hannu Ala-Sankola
Kuva: Anni Hanhiniemi

Juttu on julkaistu Nuorisoseurat-lehdessä 4/21.
Nuorisoseuraliikkeen 140-vuotisjuhlavuoden tunnelmia

31.12.2021

Tänään on vuoden 2021 viimeinen päivä ja on hyvä hetki tarkastella, mitä kaikkea nuorisoseuraliikkeen 140-vuotisjuhlavuonna saatiinkaan aikaiseksi. Tapahtumia on ollut kaikesta huolimatta paljon. Juhlavuoden suojelijana on toiminut Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Nuorisoseuraliikkeen 140-vuotisjuhlavuosi käynnistyi virtuaalisesti tammikuussa, ja koronapandemian vuoksi juhlavuotta vietettiin vahvasti verkkoalustoilla. Helmikuun loppupuolella järjestettiin striimattu Eläköön Folk! -tapahtuma Tampereelta tammikuulta peruuntuneen Folklandian tilalle. Kansanmusiikin ja -tanssin äärelle kokoontui tuhansia ihmisiä niin Suomesta kuin ulkomailtakin. Katselukertoja kertyi noin 4000. Lämmin kiitos tapahtumayhteistyöstä Tampereen kaupungille!

Maaliskuussa saimme nauttia hienosta ohjelmasta Nuorisoseurapäivän striimin äärellä. Upean juhlan oli koonnut Karjalan nuorten väki. Tunnin mittaisessa juhlassa näimme erilaisia tanssi- ja teatteriesityksiä sekä kuulimme fiiliksiä lasten ja nuorten harrastuksista. Juhlassa palkittiin myös vuoden nuorisoseuraksi Lapin Ylioppilasteatteri, vuoden nuorisoseuralaiseksi Taina Salminen Koski TL:n Nuorisoseurasta ja vuoden hermanskaksi Marja-Liisa ”Maisa” Selimäki. Juhlassa kuultiin myös kaikkien palkittujen ensitunnelmia. Virtuaalisen juhlan äärelle kokoontui satoja nuorisoseuralaisia ympäri Suomen. Juhlastriimi lähetettiin Facebookissa, ja tapahtuman seinältä olikin mukava lukea kuulumisia, onnitteluja, terveisiä ja muisteloita. Striimi sai kaiken kaikkiaan 1800 katselukertaa.

Juhlavuoden virtuaalisten tapahtumien lisäksi työssämme korostui tänä vuonna huomattavan paljon vaikuttaminen ja edunvalvonta. Ennen kaikkea paikallisten nuorisoseurojen tilanne on aiheuttanut suurta huolta pitkin vuotta. Toinen merkittävä, osittain koronasta johtuva muuttuja, on koko suomalaisen kansalaisjärjestökentän rahoitus. Olemme pitäneet isosti esillä sitä, että kansalaisjärjestökenttä niin valtakunnallisella, alueellisella kuin paikallisellakin tasolla tarvitsee tukea niin valtiolta kuin kunnilta.

Vuoden keskeinen valopilkku on ollut Nuoret Vaikuttajat -ryhmän toiminta. On ollut ilo seurata eri puolilta Suomea tulevien nuorten keskusteluja vaikuttamisesta, harrastamisen merkityksestä ja nuorisoseurajärjestön tulevaisuuden pohdinnoista.

Toukokuussa järjestettiin Porista käsin todella onnistuneesti Nuori Kulttuuri DigiFestival, jossa pääosassa olivat nuoret. Digistagen ja verkon välityksellä järjestettyjen työpajojen lisäksi tapahtumassa oli mukana yhteiskunnallista keskustelua Nuori Kulttuuri Talks -tilaisuuksien muodossa. Niissä keskusteltiin muun muassa taiteen ja kulttuurin harrastamisen hyvinvointivaikutuksista. Talks-tilaisuuksia olivat tekemässä Nuoret Vaikuttajat yhdessä porilaisten nuorten kanssa. Katselijoita tälle toukokuun lopun kokonaisuudelle kertyi lähes 10 000 lyhyen ajan sisällä.

Touko-kesäkuussa järjestettiin juhlavuotemme lasten ja nuorten päätapahtuma Kalenat. Koronan vuoksi se jouduttiin järjestämään myös verkossa, mutta yli kuukauden mittainen kokonaisuus mahdollisti sen, että kokoontumaan pääseet ryhmät saivat käyttöönsä riemukasta tanssimateriaalia sekä synttäripaketin Repe- ja Rilla-kissoilta. Kalenat huipentui Lappeenrannasta lähetettyyn juhlakonserttiin 12.6.

Kesäkuussa juhannuksen aatonaattona järjestettiin juhlavuotemme kunniaksi Suomen suurimmat kakkukahvit. Tilaisuuksia järjestettiin yli 100 eri puolilla Suomea ja kahvittelijoita oli jopa viitisentuhatta.

Syksyllä järjestettiin hybridinä Tampereella Tanssimania-tapahtuma, mikä pääsi mukaan myös Ylen Let’s lauantai -ohjelmaan TV2:lle ja Yle Areenaan. Katselukertoja kertyi noin 100 000.

Lokakuussa järjestetyssä Nuorisoseurakokouksessa hyväksyttiin järjestömme uusi strategia, mikä tähtää vuoteen 2030. Siinä nostettiin vahvasti esiin se, miten nuorisoseuraliikkeen voima on ylisukupolvisessa toiminnassa, mukaan ottavissa ja turvallisissa paikallisyhteisöissä, oman yhteisön kansalaistoiminnan keskuksina toimivissa nuorisoseurantaloissa sekä siinä, että kaikkialla Suomessa olisi mahdollisuus laadukkaaseen yhdessä tekemiseen ja harrastamiseen.

Mitä uusi vuosi mahtaa tuoda tullessaan? Toimintasuunnitelmamme on kunnianhimoinen, ja tähtäämme kohti strategiamme visiota monenlaisin kärkihankkein ja toimin. Koronapandemia ei ole vielä jättänyt meitä rauhaan, mutta toivokaamme, että voimme elää tilanteen kanssa parhaamme mukaan.

Onnellista Uutta Vuotta 2022!

Annina Laaksonen
Pääsihteeri
Suomen Nuorisoseurat
Valtiosihteeri Maria Kaisa Aula: Ajattelen isosti, toimin paikallisesti

30.12.2021

Maria Kaisa Aula ei ole omien sanojensa mukaan nuorisoseura-aktiivi, vaan enemmänkin henkinen tukija ja nuorisoseurahengen puolesta puhuja.

”Kävin aikoinaan kotiseudulla Tervolassa Kalevan Nuorten kerhossa, mutta lapsuuden ja nuoruuden ydinharrastus se ei ollut. Aikuisena olen ollut jo monta kymmentä vuotta Tervolan Nuorisoseuran jäsen ja käyn heidän tapahtumissaan ja kesäteatteriesityksissään aina, kun se on mahdollista. Olen aina arvostanut nuorisoseuran toimintaa paikallisen yhteis- ja kotiseutuhengen vahvistajana ja ylläpitäjänä”, kertoo nyt Viitasaarella asuva Aula, joka on ollut muun muassa nuorisoseurojen valtuuston puheenjohtaja, keskustan kansanedustaja ja Suomen ensimmäinen lapsiasiavaltuutettu. Nyt hän toimii valtiosihteerinä valtiovarainministeriössä.

Harrastuksena vaikuttaminen
”Äitini oli nuorisoseuraihminen henkeen ja vereen: entisten iltamien palkittu puhuja ja runon lausuja eli olen kasvanut tässä ilmapiirissä. Lisäksi minulla on paljon ystäviä, tuttavia ja sukulaisia, jotka ovat todella aktiivisia nuorisoseuralaisia. Koen, että olen yhdistynyt aina nuorisoseuraan samanhenkisten ihmisten kautta. Nuorisoseurayhteisössä on jokaisella isot mahdollisuudet, jotka pitää löytää ja saada kasvamaan. Pienemmilläkin paikkakunnilla ohjaajat tekevät tinkimätöntä työtä nuorten kanssa. On hyvä, että löytyy ohjaavia vanhempia, joilla on sydämen palo ja kyky työskennellä nuorten ja lasten kanssa, summaa Aula nuorisoseuralaisuuttaan.

”Nykyisin olen etänuorisoseuralainen eli käyn erilaisissa tapahtumissa ja seuraan asioita. Harrastan myös kuorolaulua, ja olen nyt vuoden verran käynyt myös yksinlaulutunneilla. Ja puutarhanhoitoa, erityisesti kukkapenkkejä. Luen myös paljon, sillä minusta on kiinnostavaa pysyä ajan hermolla”, Aula kertoo.

Pienen mietinnän jälkeen hän kertoo harrastavansa myös vaikuttamista ja maailmanparantamista. Hän on Viitasaarella kaupunginvaltuustossa, kirkkovaltuustossa ja puheenjohtajan kyläseurassa. Hänen mottonsa onkin asiassa kuin asiassa: ajattelen isosti, toimin paikallisesti.

Enemmän leikkiä, vähemmän suorittamista
Maria Kaisa Aula katsoo, että nuorisoseuroissa olisi myös tulevaisuudessa tärkeätä vaalia leikinomaisuutta, vapaamuotoisuutta ja moninaisuutta. ”Lapsen elämään tarvitaan enemmän leikkiä ja vähemmän suorittamista, koska usein nykypäivänä harrastaminenkin näyttäytyy suorittamisena: siinä on joku tavoite tai valmentaudutaan jonnekin. Harrastaminen on muuttunut paljon omasta lapsuudestani; silloin oli paljon yleiskerhoja, missä tehtiin, mitä milloinkin. Sellaisessakin on hyvät puolensa. Toki omalle erikoistumisellekin on paikkansa ja se on nuorille tärkeää, mutta riittävän paljon pitäisi olla yhteisen kohtaamisen ja tekemisen paikkoja. Tätä pitäisi arvostaa enemmän.”, Aula summaa terveisensä nuorisoseurassa harrastaville nuorille ja nuorten toiminnan mahdollistaville henkilöille.

Aulan mielestä yksi moninaisuuden kulmakivi on, että nuorilla ja lapsilla on oikeus olla oma itsensä. Ja tätä pitää arvostaa. ”Meillä ihmisillä on erilaisia mielipiteitä ja erilaisia näkemyksiä asioista, mutta pitää kyetä erilaisten näkemysten välillä vuoropuheluun ja hakemaan yhteistä hyvää. Moninaisuus on myös vuorovaikutusta, että rohjetaan keskustella asioista avoimesti, tuoda erilaisia näkemyksiäkin esille, perustella niitä ja mahdollisesti päätyä johonkin uuteen näkökulmaan asiassa.”

Juttu on julkaistu Nuorisoseurat-lehdessä 4/21 juttusarjassa ”Tunnetut nuorisoseuralaiset”.