Blog

  • Vuoden nuorisoseuraksi 17 ehdotusta! Jatkoon päässeet julkistetaan 16.12.

    Vuoden nuorisoseuraksi 17 ehdotusta! Jatkoon päässeet julkistetaan 16.12.

    Vuoden tunnustusten saajiksi saimme ennätysmäärän hienoja ehdokkaita. Vuoden nuorisoseuran tittelistä kisaa 17 seuraa, kun viime vuonna ehdotuksia tuli 4. Nuorisoseurojen hallitus valitsee 4 jatkoon pääsevää seuraa, jotka julkistetaan 16.12. Lopullinen valinta julkistetaan Nuorisoseurapäivän juhlassa 18.3.

    Yhteensä ehdotuksia eri kategorioihin tuli 54. Suuret kiitokset kaikille ehdotuksia tehneille!

    Tulokset julkistetaan seuraavasti:

    • Vuoden nuorisoseura: Nuorisoseurapäivän juhla 18.3.2018
    • Vuoden nuorisoseuralainen: Nuorisoseurapäivän juhla 18.3.2018
    • Vuoden ohjaaja: Folklandia 12.1.2018
    • Vuoden tanssiteko: Folklandia 12.1.2018
    • Pispalan Sottiisin Vuoden kansantanssiyhtye: Folklandia 12.1.2018
    • Vuoden teatteriteko: Tunnustuksen saajan kanssa sovittava päivämäärä
    • Vuoden Hermanni: kevään H-kiltapäivät

     

  • Jaana Kari Suomen Nuorisoseurojen Pispalan Sottiisin tapahtumatoimiston kulttuurituottajaksi

    Jaana Kari Suomen Nuorisoseurojen Pispalan Sottiisin tapahtumatoimiston kulttuurituottajaksi

    Pispalan Sottiisin tapahtumatoimiston kulttuurituottajaksi on valittu Jaana Kari Valkeakoskelta. Jaana Karilla on monipuolinen kokemus erilaisista kulttuurialan ja tapahtumatuotannon tehtävistä.  Hän on toiminut aktiivisesti useissa kansanmusiikin ja -tanssin kansainvälisissä, valtakunnallisissa, alueellisissa sekä paikallisissa verkostoissa. Jaana Kari siirtyy tehtävään Pirkkalan kunnan kulttuurituottajan toimesta. Koulutukseltaan Jaana on filosofian maisteri (FM) ja musiikin maisteri (MA).

    Jaana Kari aloittaa uudessa työssään 2.1.2018 ja hänen vastuualueenaan tulevat olemaan erityisesti Suomen Nuorisoseurojen ja Pispalan Sottiisin valtakunnallisten tapahtumien (Pispalan Sottiisi, Folklandia ja Tanssimania) ohjelmistosuunnittelu sekä tuotanto.

    Suomen Nuorisoseurojen Pispalan Sottiisin tapahtumatoimisto tuottaa valtakunnallisia ja kansainvälisiä kansantanssi- ja musiikkitapahtumia ja tukee asiantuntijaorganisaationa kansantanssi- ja -musiikkialan kehitystä. Pispalan Sottiisin tapahtumatoimisto toimii Nuorisoseurojen tapahtumien osaamiskeskuksena ja se sijaitsee Tampereella osoitteessa Monitoimitalo 13, 33100 Tampere.

    Lisätietoja: Jukka Heinämäki, 050 526 8957,  jukka.heinamaki@nuorisoseurat.fi

  • Erityisavustukset lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan haussa 15.12. mennessä

    Aluehallintoviraston myöntämät avustukset on tarkoitettu lapsille ja nuorille suunnatun, säännöllisen ja tavoitteellisen harrastustoiminnan sekä koulujen loma-aikoihin ajoittuvan päiväleiritoiminnan järjestämiseen 7-18-vuotiaille kaudelle 2018-2019.

    Hakuaika on 6.11.2017 – 15.12.2017 klo 16:15. Hakupäätökset pyritään antamaan toukokuussa.
    Huomaathan, että haku tapahtuu nyt ensimmäistä kertaa sähköisesti, joten täyttäminen kannattaa aloittaa ajoissa. Lue ohjeet tarkasti!

    Kannustamme kaikkia paikallisia nuorisoseuroja hakemaan avustusta seuran järjestämään kerhotoimintaan tai vaikka Luova lava -päiväleirin järjestämiseen!

    Rahoituksessa on hyvä huomioida osallistumismaksuille asetetut rajoitteet sekä omarahoitusosuus, avustus on kokemuksiemme perusteella kattanut vain noin 30-50 % toiminnan kuluista.

    Viisi vinkkiä hakemuksen tekoon:

    • Osallisuus on tärkeä osa kaikkea toimintaamme ja yksi nuorisoseurojen arvoista. Aktiiviseksi kansalaiseksi ei synnytä, vaan kasvetaan, ja osallisuuden toteutuminen kerho- ja leiritoiminnassa on aktiiviseksi kansalaiseksi kasvattamista.
    • Nuorisoseuratoiminta on matalan kynnyksen toimintaa. Paitsi, että toimintamme on edullista, toimintaa järjestetään lähellä ihmisiä, myös keskustojen ulkopuolella. Toimintamme ei myöskään vaadi aiempaa harrastuneisuutta, vaan mukaan voivat tulla kaikki innokkaat.
    • Nuorisoseurassa kaikki ovat yhdenvertaisia. Yhdenvertaisuus on myös yksi arvoistamme, ja järjestö on kehittänyt viime aikoina monikulttuurisuuden huomioimista harrastus- ja vapaaehtoistoiminnassa. Uusien käännösmateriaalien kautta voimme paremmin kertoa toiminnastamme myös uusille kohderyhmille paikallisellakin tasolla.
    • Ohjaajan koulutuskulut ovat hyväksyttäviä menoja – liitä siis hakemuksen kuluihin KNoppi-koulutus tai osallistuminen harrastusalakohtaisiin koulutuksiin ja tarjoa ohjaajalle mahdollisuus kehittää itseään!
    • Jäsenyyttä ei voi edellyttää toimintaan osallistuvilta. Suosittelemme, että ilmoittautumisessa olisi kohta ”En halua liittyä nuorisoseuran jäseneksi”, joka antaa mahdollisuuden osallistua toimintaan ilman jäsenyyttä, mutta ensisijaisesti kannustaa kuitenkin liittymään nuorisoseuran jäseneksi.

    Jos tarvitset lisää apua, ota yhteys lähimpään aluetoimistoosi!

  • Näin haet avustusta Kansalaisfoorumilta

    Kansalaisfoorumin kurssitunnit vuodelle 2018 varataan SkafNetistä joulukuun 2017 aikana. Opintoryhmien hakemuksia voi ensi vuodelle tehdä 1.12.2017-31.10.2018. https://kansalaisfoorumi.fi/  

    Kansalaisfoorumin tuet nuorisoseuroille vuonna 2018  
    Hae tukea nuorisoseuran omaan kurssitoimintaan v. 2018 joulukuun 2017 aikana
    Taloudellinen tuki yhteisöllisille opintoryhmille v. 2018 – haku alkaa joulukuussa.

    Taloudellinen tuki kursseille 2018 haussa joulukuun ajan
    Kun nuorisoseura itse järjestää kurssin, se voi saada valtionapua jopa 21 € /opintotunti (45 min.). Tukea maksetaan kurssituntien määrän ja kurssin kulujen mukaan. Kurssituntivaraukset tehdään sähköisessä SkafNet -ohjelmassa joulukuun 2017 aikana koko vuodelle 2018. Nuorisoseura tekee varauksen jokaisesta kurssista tai kurssikokonaisuudesta, joka on tarkoitus tilittää omana kurssinaan. Joulukuu on varauskuukausi ja tammikuun 2018 lopulla myönnetyt tunnit löytyvät SkafNetistä.

    Lisätietoja kurssituesta https://kansalaisfoorumi.fi/tuki/jarjesta-kurssi/ ja info@skafnet.fi

    Taloudellinen tuki yhteisöllisille opintoryhmille v. 2018 – haku alkaa joulukuussa  
    Onko nuorisoseuralle tai sen ryhmillä idea projektista, jonka haluaisitte toteuttaa? Haluatteko kokeilla jotain aivan uutta josta voisi kehittyä vakituista toimintaa yhdistyksellenne?  Kokeilevaa, kehittävää ja samalla uuden oppimista tuetaan yhteisöllisen opintoryhmän tuella. Tuen haku on jatkuva ja sitä voi hakea vuonna 2018 toteutettavaan toimintaan (1.12.2017- 31.10.2018) SkafNetissä. Tuki on enintään 500 euroa opiskeluaiheeseen liittyviin kustannuksiin. Tieto hyväksytystä tai hylätystä hakemuksesta löytyy SkafNetistä ja tieto lähetetään hakemukseen merkitylle ryhmän ohjaajalle sähköpostitse.

    Lisätietoja opintoryhmä -tuesta https://kansalaisfoorumi.fi/tuki/perusta-yhteisollinen-opintoryhma/ ja info@skafnet.fi

  • Lapsella on oikeus osallistumiseen

    Lapsella on oikeus osallistumiseen

    Maanantaina 20.11. vietetään lapsen oikeuksien päivää. YK:n lapsen oikeuksien sopimus linjaa lapsen oikeudesta suojeluun ja huolenpitoon.  Yksi sopimuksen osa käsittelee lapsen oikeutta osallistumiseen, ja se on oikeuksista heikoimmin tunnettu Suomessa, vaikka siitä on kirjattu myös Suomen perustuslakiin.

    Nuorisoseurat on tehnyt pitkäjänteistä ja aktiivista työtä lasten ja nuorten osallisuuden edistämiseksi.  Järjestö syntyi nuorten perustamana 1800-luvun lopussa, ja osallisuus on ollut aina olennainen osa nuorisoseurojen toiminta-ajatusta.

    Osallisuus on vaikuttamista ja ryhmään kuulumista

    Osallisuus on vaikuttamisen kokemuksen luomista lapsille ja nuorille: tunnetta siitä, että omalla mielipiteellä on merkitystä, ja että voi todella saada aikaan muutoksia omassa elämässään ja ympäristössään. Osallisuus voidaan ymmärtää myös vastakohtana osattomuudelle ja syrjäytymiselle.

    Osallisuuden tunne syntyy aina vuorovaikutuksissa toisiin eli osallisuudessa on kysymys ryhmästä. Lapsi tuntee olevansa osallinen, kun hän kokee, että hänen ryhmällään ja hänen tähän ryhmään kuulumisellaan on merkitystä.

    Osallistuminen ja osallisuus ovat eri asioita. Osallistumisessa ollaan mukana jossain, joka on usein toisten järjestämä ja johon ei ole itse vaikuttanut. Osallisuus taas tarkoittaa sitä, että itse sitoutuu toimintaan, haluaa vaikuttaa asioiden kulkuun ja ottaa vastuun myös seurauksista.

    Aktiiviseksi kansalaiseksi ei synnytä vaan opitaan

    Lasten oikeus osallistua tarvitsee tuekseen välittäviä aikuisia. Lasten osallisuus ei tarkoita päätösvallan ja liian suuren vastuun siirtämistä lapsille.

    Mitä nuorempana lapsi saa sopivaa vastuuta, sitä helpompi hänen on myöhemmässä elämässään osallistua ja vaikuttaa. Tavoitteena on opettaa lapsille, että asiat eivät vain tapahdu, vaan niiden eteen täytyy jonkun tehdä jotain. Toiminnassa on tärkeää korostaa erilaisten kansalaistaitojen harjoittelua, esimerkiksi vuorovaikutus-, viestintä- ja ongelmanratkaisu- ja päätöksentekotaitoja.

    Nuorisoseurat ja osallisuus

    Erityisesti päätöksenteossa on tärkeä saada nuorten ääni kuuluviin. Suomen Nuorisoseurojen päättävissä elimissä, valtuustossa ja hallituksessa, on oltava vähintään kolmasosa alle 29-vuotiaita. Nuorten valtuutettujen aloitteesta nuorten vaikutusmahdollisuuksia on pyritty ennestään lisäämään ja aktiivisesti ottamaan heitä mukaan järjestön hallintoon.

    Viime vuosina järjestössä on aktiivisesti kehitetty uusia menetelmiä lasten ja nuorten osallisuuden edistämiseksi ja juurruttamiseksi . Työkaluista löytyy mm. osallisuusportaat ja osallisuuden työkalupakki, hankkeissa on edistetty erityisnuorten osallisuutta  ja lasten kuulemista. Osallisuus näkyy vahvasti järjestön päätöksenteon arjessa.

  • Nuorisoseurojen hallitukseen uusia jäseniä

    Nuorisoseurojen hallitukseen uusia jäseniä

    Suomen Nuorisoseurojen valtuusto on 19.11. kokouksessaan valinnut uusiksi hallituksen varsinaisiksi jäseniksi Merja Skyttä (Lappeenranta), Jani Riiki (Iisalmi), Jaana Inkiläinen (Nurmijärvi) ja Soile Vahela (Huittinen) ja varajäseneksi Matti Tuomisto (Haapavesi). Hallituksessa jatkavat Juuso Lökfors (Kuopio), Anumaaria Tulla (Jyväskylä), Anni Kelkka (Joensuu) ja Harri Penttilä (Vesilahti) sekä varajäsen Tanja Kilpiö (Rovaniemi). Uusi hallitus aloittaa toimintansa 1.1.2018.

    Merja Skyttä, Rajan Nuoret, Lappeenranta

    Merja Skyttä on aktiivinen Nuorisoseurojen kaikilla tasoilla: valtakunnallisesti Suomen Nuorisoseurojen hallituksessa ja valtuustossa, alueellisesti Saimaan Nuorisoseurojen johtokunnassa ja omassa seurassaan Rajan Nuorissa ohjaajana ja johtokunnassa. Skyttä on toiminut ohjaajana yli 20 vuotta, hänet on valittu Vuoden ohjaajaksi 2009 ja hänen tanssiryhmänsä ovat valtakunnallisesti menestyneitä.  Hän osaa hienolla tavalla tukea ryhmäytymistä ja edistää yhteisöllisyyttä

     

    Jani Riiki, Ulmalan nuorisoseura, Iisalmi

    Jani Riiki on erittäin aktiivinen nuorisoseuralainen Ylä-Savosta. Hän on omien sanojensa mukaan pienen paikkakunnan kasvatti, mutta on päässyt mukaan isompiin ympyröihin. Hän ymmärtää nuorisoseuran tärkeyden sekä kyläyhdistystoiminnassa että tietyn harrastuslajin toimijana. Nuoresta iästään huolimatta hänellä on jo kokemusta Suomen Nuorisoseurojen hallitustyöskentelystä. Omassa seurassaan Ulmalan nuorisoseurassa Riiki on varapuheenjohtajana ja tanssii Kikari-kansantanssiryhmässä. Ylä-Savon Nuorisoseurojen Liitossa hän on johtokunnan jäsen. Lisäksi hän on aktiivinen kuntapolitiikassa. ”Alueellisessa yhteistyössä on voimaa. Meillä on yhteiset ongelmat, yhteiset onnistumiset ja yhteiset tavoitteet. Osallisuus pitää olla mahdollista paikkakunnasta riippumatta”, Riiki kommentoi.

     

     

    Jaana Inkiläinen, Klaukkalan nuorisoseura, Klaukkala

    Jaana Inkiläinen on käsityönopettajaopiskelija Helsingin yliopistosta ja nuorisoseura-aktiivi Klaukkalan nuorisoseurasta. Inkiläinen on tanssinut pienestä pitäen Klaukkalan nuorisoseurassa ja on aktiivinen tapahtumakävijä. Hän suoritti Nuorisoseurojen Knoppi-koulutuksen vuonna 2009 ja kouluttautui sen jälkeen kansantanssin ohjaajaksi. Hän toimii oman seuransa sihteerinä, nettivastaavana ja kansantanssipuolen ohjaajavastaavana.

     

    Soile Vahela, Suttilan nuorisoseura, Huittinen

    Soile Vahela on ammatiltaan maaseutumatkailun asiantuntija ja on harrastanut teatteria, tanssia ja laulua Kalevan nuorissa lapsesta saakka. Hän on Suttilan nuorisoseuran puheenjohtaja, Satakunnan nuorisoseurojen liiton johtokunnan jäsen ja Suomen Nuorisoseurojen valtuuston jäsen. Vahelalla on pitkä kokemus hallitustyöskentelystä eri yhdistyksissä ja vankka tietämys nuorisoseuraliikkeestä.

     

     

    Matti Tuomisto, varajäsen, Ainalin nuorisoseura, Haapavesi

    Matti Tuomisto toimi myös menneellä kaudella Suomen Nuorisoseurojen varajäsenenä. Hän on lisäksi Ainalin nuorisoseuran puheenjohtaja ja Pohjois-Pohjanmaan Nuorisoseurojen Liiton johtokunnan jäsen.

  • Suomen Nuorisoseurat kutsui kolme uutta kunniajäsentä

    Suomen Nuorisoseurat kutsui kolme uutta kunniajäsentä

    Suomen Nuorisoseurojen valtuusto kutsui liiton kunniajäseniksi ministeri Jaakko Nummisen, maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän sekä järjestöneuvos Kauppi Virkkalan.

    Järjestöneuvos Kauppi Virkkala toimi liiton hallituksen puheenjohtajan vuosina 2001-2006. Puheenjohtajakaudellaan Virkkala rakensi liiton ja piirijärjestöjen yhteistyötä sekä korosti yhteisöllisten tapahtumien merkitystä osana harrastustoimintaa. Virkkala on osallistunut koko ikänsä sekä kaustislaiseen että maakunnalliseen nuorisoseuratoimintaan Keski-Pohjanmaalla.  Puheenjohtajakautensa jälkeenkin hän on ollut tuttu hahmo järjestön valtakunnallisissa tapahtumissa.

    Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä toimi liiton valtuuston puheenjohtajana vuosina 2006-2012.  Valtuuston puheenjohtajana Leppä korosti nuorisoseurajärjestön roolia sivistysliikkeenä, joka kasvattaa nuoria aktiiviseen kansalaisuuteen. Leppä oli aktiivinen toimija nuorisoseurojen organisaatiouudistustyöryhmässä, jonka työskentely aloitti historiallisen järjestöuudistuksen.  Organisaatiouudistuksen myötä nuorisoseurajärjestö on kasvanut Suomen merkittävimmäksi kulttuurisen nuorisotyön toimijaksi.  Jari Leppä on myös Koirakiven Nuorisoseuran pitkäaikainen puheenjohtaja ja kesäteatterin aktiivinäyttelijä. Lisäksi Leppä toimi pitkään nuorisoseuraliikkeen oman oppilaitoksen Suomen Nuoriso-opiston hallituksen jäsenenä.

    Ministeri Jaakko Numminen on pitkän linjan nuorisoseuralainen, joka teki ainutlaatuisen kulttuuriteon kirjoittamalla nuorisoseuraliikkeen historiateoksen.  Viisiosainen Yhteisön voima kuvaa monipuolisesti nuorisoseuraliikkeen yli satavuotista taivalta. Taidokkaasti kirjoitettu kirjasarja johdattaa lukijan etenkin paikallisseurojen ja aluetason toimintaan niin arjessa kuin juhlassa. Jaakko Numminen on tehnyt erittäin merkittävän uran suomalaisen koulutuksen, sivistyksen ja kulttuurin edistäjänä.  Lisäksi hän omaleimainen ja arvostettu puhuja, jonka puheista huokuu sydämen sivistys ja valtava kulttuurinen pääoma.

    Liiton kunniajäseniksi voidaan kutsua järjestön toiminnassa erityisen ansioituneita henkilöitä. Kunniajäsenten kutsumisesta päättä valtuusto hallituksen esityksestä. Kaikki Nuorisoseurojen kunniajäsenet kautta aikain on listattu Nuorisoseurojen verkkosivuilla.

    Lisätietoja: Antti Kalliomaa, antti.kalliomaa@nuorisoseurat.fi, 040 547 7157

  • Kallavan sooloteatterikilpailun palkintosijat Lapinlahdelle, Kankaanpäähän ja Riistavedelle

    Kallavan sooloteatterikilpailun palkintosijat Lapinlahdelle, Kankaanpäähän ja Riistavedelle

    Kallava Teatterifestivaalin sooloteatterikilpailun voittajaksi valittiin lapinlahtelainen Maikki Korhonen näytelmäteoksellaan ”Ystävä”. Toiseksi sijoittui kankaanpääläislähtöinen Jussi Lankoski Helsingistä lausuntateoksellaan ”Valkoisen miehen taakka”. Kolmanneksi sijoittui riistavetinen Paula Vilmi varjoteatteriesityksellään ”Pinnan alla”.

    Kilpailuun osallistui 8 sooloteatteriesitystä. Kilpailijat esittivät perinteisiä monologeja, runoja, nukke-ja esineteatteria sekä stand upia. Paras esitys ratkaistiin yleisöäänestyksellä ja seuraavat sijat valitsi kilpailun tuomaristo: Läänintaiteilija Kati Andrianov, teatteritoimenjohtaja Pasi Saarinen, käsikirjoittaja/ohjaaja Matti Kivinen ja teatteriagentti Johanna Hakkarainen.

    Kallavan neljätoista esitystä 9.-11.11. näki 1 100 katsojaa. Suurimman suosion sai lähes loppuunmyyty kansainvälinen vierailuesitys Herman ja Marta sekä sooloteatterikatselmuksen esitykset.

    Suomen Nuorisoseurat ry:n tuottama teatterifestivaali toteutuu Kuopiossa marraskuussa 2018. Koulutuspainotteinen KevätKallava järjestetään huhtikuussa 2018.

    Lisätiedot: Jussi Salmi, tuottaja, 050-556 4748, jussi.salmi@nuorisoseurat.fi

  • Folklandian ohjelma julkistettu – teemana elävä perintö

    Folklandian ohjelma julkistettu – teemana elävä perintö

    Folklandia kaikilla mausteilla!

    Folklandia lupaa jälleen hileisen kuumaa folkhuumaa uteliaasti kokeillen, traditiosta ammentaen ja perinnettä kunnioittaen. Kansanmusiikin ja kansantanssin suurin folkloren talvitapahtuma avaa festivaalivuoden
    12.–13.01.2018 Tallink Siljan M/S Silja Europalla. Risteilylle osallistuu 120 esiintyjäkokoonpanoa kansanmusiikin ja kansantanssin huippunimiä ympäri Suomen ja eri puolilta maailmaa . www.folklandia.fi

    Tammikuussa juhlitaan 23. vuotiasta Folklandiaa teemalla ”Kaikilla mausteilla – kansanmusiikin ja kansantanssin elävät perinteet”.  Elävä perintö on läsnä arjessa ja juhlassa. Se on muuntuvaa, koko ajan liikkeessä olevaa perinteen siirtoa, johon kertyy vaikutteita yhtä lailla naapurikylästä kuin maailman laidaltakin. Folklandia-risteilyllä vuoden teema näkyy musiikissa, tanssissa, peleissä ja leikeissä, joihin kaikki voivat osallistua. Keskiyöllä tanssitaan Huutokatrillia ja keskipäivällä kisataan tradition mukaisesti Tikkuristin Suomen mestaruudesta ja Folklandia Gaalassa jaetaan tunnustuksia alan ansioituneille tekijöille.

     

    Musiikkia myyttien maailmasta

    Folklandia-risteilylle saadaan kansainvälisiä vieraita viidestä maasta. Yksi kiinnostavimmista on tanskalainen skandinaavista nykyfolkkia, soittava palkittu Trolska Polska, jonka musiikissa piilottelevat peikot, jättiläiset ja tontut. Yhtyeen musiikki kumpuaa pohjoismaisten legendojen, kansanperinteen ja myyttien maailmasta. Tuloksena on leikkisä ja iloinen kansanmusiikki, jossa soi vehreä sammal ja perinne. Laivalla nähdään myös monikansallinen Ddioba yhtye, jonka jäsenet ovat Brasiliasta, Senegalista, Mosambikista ja Suomesta. Heidän musiikissaan kuuluu vaikutteita Senegalin mbalaxista, nigerialaisesta afrobeatista, hip-hopista sekä brasilialaisista ja kuubalaisista rytmeistä.

    Sadan vuoden rakkaustarina

    Folklandia on myös tanssin mekka. Tanssiryhmiä saapuu ympäri Suomen. Yksi ryhmistä on joensuulainen Motora. Tero Sarkkisen käsikirjoittama ja ohjaama ”Sadan vuoden rakkaustarina” vie aikamatkalle itsenäistyvään Suomeen. Tanssiteatteriesitys kuljettaa Ainoa ja Akselia vuodesta 1917 tähän päivään. Käsikirjoituksen inspiraationa on ollut tarina Bosnian sodasta ja Sarajevon traagisista rakastavaista. Teoksen sävellys on Jussi-Pekka Piiraisen käsialaa ja koreografiasta ovat vastanneet Tiina Lindblad, Eveliina Pilke ja Mitja Pilke.

    Karjalan kuoppaiset tiet

    Kotimaisista musiikkivieraista kuullaan muun muassa vastikään Etnogaalassa Vuoden artistiksi valitun Anne-Mari Kivimäen luotsaamaa Suistamon Sähköä, joka tanssittaa kuulijansa transsiin. Yhtye soittaa uutta karjalaista tanssimusiikkia työkaluinaan koneet, venäläinen leikkihaitari, lauluvoima ja rap. Laulujen inspiraationa toimivat Karjalan kuoppaiset tiet, jauhavat myllyt sekä rahisevat arkistonauhat.

    Kalevauva.fi

    Folklandialla ovat mukana myös Etnogaalassa Vuoden ilmiöksi ehdokkaina olleet Aapo Niinisen ja Kimmo Nummisen trubaduuriyhtye Kalevauva.fi, jonka ohjelmisto on kerätty suoraan kansan suusta, internetin suositulta keskustelupalstalta eli vauva.fi-foorumilta ja sävelletty tunnelman mukaiseksi. Yhtyeen jäseniä on kutsuttu ”nykyajan Lönnroteiksi” ja heidän keräämiään tekstejä on päätynyt myös äidinkielen oppikirjaan.

    Riisuttua kansanperinnettä A´la Hunks

    Suurimmalla osalla risteily-yleisöä on käsitys mitä ovat Hunksit: Maskuliinista menoa, treenattuja miesvartaloita, Show-alan ammattilaisia. Mutta miten käy miehiltä Folk? Se nähdään Folklandialla Rahvaanmusiikin kerhon tanssiklubien avajaisesityksessä. Koreografia on Jouni Prittisen. Hunkseista mukana ovat Jucci, Matias, Riku, Antti ja Ville.

    Eikä tässä tietenkään ole vielä läheskään kaikki: Katso koko ohjelma www.folklandia.fi

    Folklandia Pähkinänkuoressa

    Muutokset mahdollisia!

    • Folklandia-risteily, M/S Silja Europa, Helsinki-Tallinna
    • Kansanmusiikin ja kansantanssin suurtapahtuma
    • 2800 risteilijää
    • 100 tuntia ohjelmaa
    • 45 Taustajärjestäjiä, Risteilyn taustajärjestäjinä toimivat alan tärkeimmät kotimaiset järjestöt, tapahtumat ja oppilaitokset.
    • 120 Esiintyjäkokoonpanoa, 5 eri maasta
    • 100 työntekijää ja talkoolaista
    • FolkForum 12.1., Kansallismuseon Auditorio, Helsinki
    • Folklandian Jatkot 13.1. Ravintola Kaisaniemi, Helsinki
    • Vastaava järjestäjä Suomen Nuorisoseurat/ Pispalan Sottiisin tapahtumatoimisto

    Yhteistyössä Tallink Silja ja Ikaalisten Matkatoimisto

  • Folklandia: Pääaulaan esiintymään!

    Folklandia: Pääaulaan esiintymään!

    Kansanmusiikin ja kansantanssin yleisteema vuonna 2018 on ”Kaikilla mausteilla – kansanmusiikin ja kansantanssin elävät perinteet”. Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskuksen nimeämän teemavuoden tavoitteena on nostaa pienet paikallisperinteet ja perinteentaitajat valokeilaan ja osoittaa, että perinne on ihmisten tekemää ja se elää ajassa.

    Vuoden teeman mukaisesti laivan pääaula on nyt vallattu ”Elävän perinnön –teemalavaksi”, johon halukkaat ryhmät voivat varata itselleen esiintymisaikaa 25 minuutin jaksoissa. Esiintymislava on täysin akustinen, ja antaakin mahdollisuuden mitä moninaisimmille elävän perinnön muodoille.

    Esiintymisajat tulevat haettavaksi nettilomakkeella, jolla voit varata itsellesi parhaiten sopivan ajan. Esitykset voivat olla niin musiikkia, tanssia tai vaikkapa oman kansallispuvun esittelyä. Olkoon lava vapaa ”kaikille mausteille!”. Hakuaika sulkeutuu sunnuntaihin 19.11. mennessä. Joten toimi nopeasti!

    Voit käydä tutustumassa Folklandian aulaan tästä.