Blog

  • Kansantanssi – ja kansanmusiikkiryhmä Folkloriada 2020 – tapahtumaan Venäjälle haussa!

    Kansantanssi – ja kansanmusiikkiryhmä Folkloriada 2020 – tapahtumaan Venäjälle haussa!

    Seuraava Folkloriada järjestetään 18.7.-1.8.2020 Ufassa Venäjällä. Tapahtumaan etsitään kansantanssi – ja kansanmusiikkiryhmää edustamaan Suomea. Koko matkaseurueen maksimikoko on 35 henkilöä ja osallistujien tulee olla yli 16-vuotiaita. Ryhmän tulisi saapua Ufaan 16.7. ja lähteä 2.8.

    Edellisessä Folkloriadassa edustanut ryhmä ei ensi sijassa voi tulla valituksi. Ehdokkaat ilmoittautuvat ensin omalle jäsenjärjestölleen ja vasta jäsenjärjestön ehdollepanon kautta Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskukselle (KEK). Kukin jäsenjärjestö voi ehdottaa yhtä ryhmää.

    Festivaalille haetaan vapaamuotoisella hakemuksella, jossa tulee olla esittely ryhmästä ja sen repertuaarista, mukaan kannattaa liittää myös kuvia ja videomateriaalia. Nuorisoseurojen ehdokkaat hakevat festivaalille lähettämällä materiaalit Riia Niemelälle (riia.niemela@nuorisoseurat.fi) 21.2.2018 mennessä . KEK:n hallitus valitsee edustajaryhmän kevään aikana.

     

     

  • Haku pelimanniksi Kaustisen Kansanmusiikkijuhlille alkaa 15.11.2017

    Haku pelimanniksi Kaustisen Kansanmusiikkijuhlille alkaa 15.11.2017

    Kaustisen 51. kansanmusiikkijuhlat järjestetään 9.-15.7.2018, kantavana ajatuksenaan suunnata innokkaasti kohti tulevaa – kohti seuraavaa 50-vuotiskautta!

    Paikalle odotetaan jälleen satoja ryhmiä kansanmusiikin ja kansantanssin saralta. Kansanmusiikin ja -tanssin harrastustoiminnan edistäminen on juhlien juureva perustehtävä. Sen merkityksestä kertoo viime vuosien huimat osallistujamäärät – tuhannet pelimannit, tanssijat ja laulajat kokoontuvat vuosittain Kaustiselle paitsi esiintymään, myös luomaan suhteita, oppimaan ja viemään perinnettä ja tietoisuutta eteenpäin.

    Valtaosa Kaustisen esiintyjistä saapuu juhlille talkoohengessä, ns. pelimanniehdoin. Pelimanniehtojen mukaan virallisiksi esiintyjiksi valituille pelimanneille ja esiintyjäryhmille tarjotaan keikkojen lisäksi koko viikon festivaalipassi sekä etuja majoituksen ja ruuan osalta.

    Esiintyjät ja esiintyjäryhmät voivat hakea mukaan täyttämällä sähköisen hakemuslomakkeen kotisivuillamme (www.kaustinen.net > Pelimanneille) tai postitse. Esiintyjähaku tehdään kahdessa jaksossa: Ensimmäinen hakukausi on 15.11.2017-31.12.2017. Toinen, täydentävä kausi on 1.1.-28.2.2018. Huomioithan muutokset aikataulussa!

    Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskuksen vuositeema 2018 on Kaikilla mausteilla – kansanmusiikin ja kansantanssin elävät perinteet. Juhlien oma vuositeema on luonto. Maakuntateemana on Lappi. Esiintyjien toivotaan ottavan mahdollisuuksien mukaan teemat huomioon laatiessaan ohjelmistoa ensi kesän juhlia varten.

    Tervetuloa mukaan kesän onnellisimpien päivien melskeeseen tekemään pienen kylän suurta juhlaa!

    Lisätiedot pelimannihausta sähköpostitse: pelimannit@kaustinen.net

    Paperisen ilmoittautumislomakkeen tilaaminen puhelimitse: 040 3582 198.

     

  • Kansantanssin ohjaajakoulutukseen vielä vapaita paikkoja, ilmoittaudu 17.11. mennessä

    Kansantanssin ohjaajakoulutukseen vielä vapaita paikkoja, ilmoittaudu 17.11. mennessä

    Kansantanssin ohjaajakoulutuksen perusopinnot alkavat jälleen 2.-3.12.2017. Kolmiosaisesta koulutuksesta saa hyvät valmiudet kansantanssin ohjaamiseen harrastusryhmissä. Koulutus järjestetään kerran vuodessa, joten jos haluatte saada uusia koulutettuja ohjaajia alueellenne, tähän kannattaa tarttua nyt. Kouluttajina ovat tanssinopettajat (amk) Susanna Kivinen ja Lotta Terävä ja koulutuksen hinta on 100 € / koulutusviikonloppu. Koulutus järjestetään Lahdessa kolmena viikonloppuna:

    1. osa 2.-3.12.2017 Kansantanssin opettamisen perusteet, 1 op
    2. osa 20.-21.1.2018 Kansantanssin tekniikka ja musiikki, 1 op
    3. osa 3.-4.2.2018 Kansantanssin opettaminen ja kehonhuolto, 1 op

    [thrive_link color=’teal’ link=’http://nuorisoseurat-arkisto.frodo.kehatieto.fi/uutiset_ja_tapahtumat/tapahtumakalenteri/kansantanssin-ohjaajakoulutuksen-perusopinnot-1′ target=’_blank’ size=’medium’ align=’aligncenter’]ILMOITTAUDU NYT![/thrive_link]

    Koulutus perehdyttää suomalaisen kansantanssin tekniikkaan ja sen opettamiseen, suomalaiseen kansanperinteeseen, ryhmän toimintaan ja sen ohjaamiseen sekä harrastustoiminnassa kasvattajana toimimiseen. Koulutuksesta saa myös valmiuksia kansantanssialan ammatilliseen koulutukseen hakeutumiselle.

    Koulutus järjestetään niin, että siihen voi osallistua osasuoritus kerrallaan sitoutumatta koko kokonaisuuden suorittajaksi. Perusopinnot (kolme viikonloppua) tulee kuitenkin suorittaa yhtenäisenä kokonaisuutena. Koulutus koostuu perusopinnoista (3 op) ja valinnaisista lisäopinnoista. Yksi opintopiste sisältää 27 tuntia opiskelua, joista vähintään 20 on lähiopetusta.

    Jokaisesta suoritetusta valinnaisesta lisäopinnosta saa kurssitodistuksen. Perusopinnoista valmistutaan kansantanssin ohjaajaksi ja siitä saa todistuksen vain käymällä kaikki kolme osaa yhtenä kokonaisuutena.

    Lisätietoja: Riia Niemelä, +358 44 7443939, riia.niemela@nuorisoseurat.fi

  • Lähde mukaan toteuttamaan Lastenviikkoa! Popup-kerholla lisää jäseniä toimintaan

    Lähde mukaan toteuttamaan Lastenviikkoa! Popup-kerholla lisää jäseniä toimintaan

    Lapsen oikeuksien juhlapäivää vietetään vuosittain 20. marraskuuta. YK:n hyväksymä lapsen oikeuksien sopimus tuli voimaan Suomessa vuonna 1991. Tänä vuonna viikon tunnuslauseena on ”lapsella on oikeus harrastaa” ja sen hashtag-tunnukset ovat #harrastan ja #lastenviikko.

    Suomen Nuorisoseurat juhlistaa Lasten oikeuksien päivää toteuttamalla Lastenviikon yhdessä muiden lasten- ja nuortenjärjestöjen kanssa.  Suomalaiset lasten ja nuorten kerho- ja harrastustoimintaa järjestävät järjestöt juhlistavat lapsen oikeuksien päivää järjestämällä tässä kuussa viikoilla 46 ja 47 erilaisia tapahtumia ja tempauksia sekä popup-kerhoja eri puolilla maata yllättäviin paikkoihin. Stadin nuorisoseurat tulee järjestämään esimerkiksi 25.11 Lastenviikon puuhapajan kauppakeskus Kampissa.

    Järjestä yhdessä lasten kanssa popup-kerhoja ajanjaksolla 13.-26.11. Popup-kerho on lyhytkestoinen toimintatuokio tai kerhohetki tavallisuudesta poikkeavassa paikassa, esimerkiksi kauppakeskuksessa, torilla, asemalla tai seurantalolla. Tavoitteena on yllättää, lisätä kerho- ja harrastustoiminnan tunnettuutta ja harrastajamääriä.

    Katso Nuorisoseurojen askeleet popup-kerhon järjestämiseen

    Tsekkaa Lastenviikon sivuilta myös onko paikkakunnallasi jo popahtanut ja liity mukaan www.lastenviikko.info/lastenviikko/

    Lastenviikkoon liittyvää toimintaa voit myös toteuttaa omissa kerho-ja iltapäivätoiminnassa. Siihen liittyvää materiaalia löydät tästä linkistä: www.lastenviikko.info/lastenviikon_materiaalipaketti-2

    Tämän lisäksi ympäri Suomen nostetaan sinivalkoinen lippu liehumaan lasten oikeuksien kunniaksi maanantaina 20.11.

  • Nuorisoseurojen kultainen ansiomerkki Vuoden nuorisoseuralainen Anitta Ylitörmäselle

    Nuorisoseurojen kultainen ansiomerkki Vuoden nuorisoseuralainen Anitta Ylitörmäselle

    Anitta Ylitörmäsen nimi on tänä vuonna useasti nuorisoseuralaisten huulilla – eikä syyttä. Aktiivinen vapaaehtoinen valittiin maaliskuussa 2017 Vuoden nuorisoseuralaiseksi, ja nyt Suomen Nuorisoseurat on myöntänyt hänelle järjestön korkeimman ansiomerkin, kultaisen ansiomerkin. Ansiomerkki luovutettiin Siepakoiden 40-vuotisjuhlissa 4.11. Rovaniemellä.

    ”Tämä nainen ei pelkää ottaa haasteita vastaan. Hän pystyy ratkomaan pienimmätkin ongelmat aina. Anittaan luottaa koko seura. Anitta on omiensa puolta pitävä huolehtija, sitoutunut nuorisoseuralainen, kaikkien tuntema talkooihminen ja järjestysmies”. Näin kuvailevat siepakkalaiset Anittaa.

    Anitta aloitti tanssiharrastuksen jo pikkutyttönä, mutta varsinainen kipinä syttyi, kun hän rupesi viemään lapsiaan Siepakoiden harjoituksiin. Lasten harjoitellessa vanhemmat istuivat pukuhuoneessa odottelemassa ja sieltä Anitta maaniteltiin mukaan nuorisoseuran toimintaan. Lopulta vanhemmat eivät tyytyneet pelkästään mahdollistamaan harrastusta lapsilleen: he perustivat oman tanssiryhmän, Fossiilit.

    Kun Siepakan tanssijat puhuvat puheenjohtajasta, sanoista kuultaa suuri rakkaus ja yhteenkuuluvuuden tunne. ”Anitta on Siepakoiden sydän, ja äiti, jota ilman ei monikaan homma toimisi. Hänellä on kyky saada ihmiset innostumaan asioista ja hänen rautainen ammattitaitonsa näkyy kaikessa. Matkat ilman Anittaa ovat kuin sydämestä puuttuisi palanen. Seurallinen, toimelias, huumorintajuinen, ymmärtäväinen, luova, rakastava, nainen isolla sykkeellä kuvaavat Anittaa parhaiten.”

    Rovaniemeläinen terveydenhoitaja Anitta Ylitörmänen on toiminut Saarenkylän Nuorisoseurojen Siepakat ry:n puheenjohtajana ja talkoovastaavana viimeisen kahdeksan vuoden ajan. Lisäksi hän on toiminut Lapin Nuorison liiton puheenjohtaja vuodesta 2016 ja sitä ennen hallituksen jäsenenä vuosina 2004–2015. Anitta on ollut myös Suomen Nuorisoseurat ry:n valtuuston varajäsen vuosina 2012–2015 ja valtuuston jäsen vuosina 2006–2012. Pitkän järjestöllisen työn lisäksi Anittalla on kansantanssikärpäsen purema ja hän tanssii Siepakoitten Fossiilit -ryhmässä.

    Kultainen ansiomerkki 

    Suomen Nuorisoseurat ry myöntää huomionosoituksina ansioituneille järjestötoimijoille ja harrastajille ansio- ja tunnustusmerkkejä. Ansiomerkit myönnetään erityisesti nuorisoseuratoimintaa kehittävästä järjestöllisestä toiminnasta.

    Kultainen ansiomerkki voidaan myöntää henkilölle, joka on aivan erityisellä tavalla toiminut nuorisoseuratyön hyväksi maakunnallisella tai valtakunnallisella tasolla. Toiminnan tulee käytännön järjestötyössä olla merkittävää ja sen vaikutus nuorisoseura-aatteen eteenpäin viemisessä ja syventämisessä huomattava.

  • Siepakoiden 40-vuotisjuhlissa palkittiin ansioituneita: Jukka Hannula, Tommi Semeri, Heidi Kultanen, Maria Tervonen, Seija Lind ja Emma Laitinen

    Siepakoiden 40-vuotisjuhlissa palkittiin ansioituneita: Jukka Hannula, Tommi Semeri, Heidi Kultanen, Maria Tervonen, Seija Lind ja Emma Laitinen

    Siepakat juhlii tänään lauantaina 4.11. Rovaniemellä 40-vuotista taivaltaan. Ensimmäisessä Tanssitähtöset-konsertissaan myönnettiin ansioituneille Siepakoille Nuorisoseurojen tunnustus- ja ansiomerkkejä. Vuoden nuorisoseuralainen ja Siepakoiden äiti Anitta Ylitörmäselle myönnettiin kultainen ansiomerkki.

    Hopeiset ansiomerkit lehvillä

    Jukka Hannulalle myönnettiin Suomen Nuorisoseurojen hopeinen ansiomerkki lehvillä. Hannula on opettanut ja johtanut Siepakoiden bändiä vuodesta 2003. Hän on toiminut kansanmusiikkikammarin opettajana monille rovaniemeläisille ja harrastajille. Nuorten mahdollisuudet ovat olleet Hannulan sydäntä läsnä ja hän on perustanut Siepakoiden junnubändin ja Pikkumuusikot. Hän on toiminut aktiivisesti Kansanmusiikkiliitossa, jossa hänet on myös palkittu Vuoden ohjaajana.

    Tommi Semerille myönnettiin Suomen Nuorisoseurojen hopeinen ansiomerkki lehvillä. Semeri on toiminut Siepakoiden toiminnanjohtajana ja tanssinopettajana vuodesta 2003. On erityisesti Semerin ansiota, että Siepakoista on kehittynyt yksi Suomen merkittävimmistä ja korkeatasoisimmista kansantanssin ja -musiikin harrastajaryhmistä.

    Heidi Kultaselle myönnettiin Suomen Nuorisoseurojen hopeinen ansiomerkki. Kultanen asteli nuorisoseuratoimintaan kaksikymmentä vuotta sitten ja jäi sille tielle. Hän on aktiivinen nuorisoseuralainen toimien sekä Rovaniemellä että Oulussa. Hän on toiminut sekä valtakunnallisissa että alueellisissa luottamustehtävissä. Tanssi on Kultaselle sydämenasia. Hän aloitti Siepakoissa apuohjaajana vuonna 2007, ja kymmenen vuotta myöhemmin hän on Siepakoiden vastaava tanssinopettaja.

    Kupariset tunnustusmerkit lehvillä

    Maria Tervoselle myönnettiin Suomen Nuorisoseurojen kuparinen tunnustusmerkki lehvillä. Tervonen aloitti harrastustoiminnan kansanmusiikkiyhtye Siepakat Bandissa vuonna 2005 klarinetin soittajana. Vaikka tie on vienyt hänet Ouluun, ei välimatka ole hidastanut harrastusta. Tervonen on aktiivisesti mukana monissa seuran tehtävissä, edustusmatkoilla, esiintymisissä ja talkoissa. ”Maria levittää ympärilleen positiivista energiaa luoden ilmapiirin, johon kaikki ovat tervetulleita. Hän huomioi niin tanssijat, muusikot kuin vanhemmatkin”, kuvaillaan Tervosta merkkihakemuksessa.

    Seija Lindille myönnettiin Suomen Nuorisoseurojen kuparinen tunnustusmerkki lehvillä. Lind toi kaikki viisi lastaan harrastamaan tanssia Siepakoihin ja tuli itsekin imaistuksi mukaan. Hän tanssii Fossiilit-ryhmässä ja on korvaamaton apu, kun Siepakoille hankitaan esiintymisasuja. Hän on myös toiminut Siepakoiden johtokunnassa.

    Emma Laitiselle myönnettiin Suomen Nuorisoseurojen kuparinen tunnustusmerkki lehvillä. Laitinen aloitti harrastamisen pikkumuusikoissa vuonna 2005 haitarin soittajana ja aloitti tanssin vuotta myöhemmin. Hän aloitti lasten ryhmien apuohjaajana vuonna 2012 ja viisi vuotta myöhemmin hän muutti Ouluun ja aloitti tanssinopettajan opinnot. Laitinen tanssii välimatkasta huolimatta edelleen Siepakoiden edustusryhmässä. ”Emma on avulias, tunnollinen ja sydämellinen harrastaja, josta on hyvää vauhtia tulossa tanssialan ammattilainen”, kuvaillaan Laitista merkkihakemuksessa.

    Kuva: Siepakat Tanssimyllyssä 2017. Kuvaaja Petri Kivinen.

  • Maalaillen marraskuussa – osallistu kuvakisaan ja voita älypuhelin!

    Maalaillen marraskuussa – osallistu kuvakisaan ja voita älypuhelin!

    Nuorisoseurat juhlii satavuotiasta Suomea keräämällä 1000 lasten ja nuorten tarinaa. Nyt 100 tapahtumaa, 1000 tarinaa järjestää kuvakilpailun, joka on avoin kaikille nuorille (alle 29-vuotiaille). Valokuvaa tai piirrä, maalaa tai askartele, minkälainen on Sinun syksysi satavuotiaassa Suomessa. Miltä syksy tuntuu? Mitä syksyltä odotat? Mitä pelkäät, mistä innostut? Tai mistä tahansa muusta aiheesta, jonka kautta haluat kertoa tarinasi.

    Marraskuun aikana (1.-30.11.2017) kuvatarinansa lähettäneiden kesken arvotaan Huawei P8 Lite -älypuhelin sekä Nuorisoseurojen tuotepalkintoja!

    Lähetä tarinasi täällä: 1000tarinaa.fi/tarinasi

    [one_half_first]

    [/one_half_first][one_half_last]

    [/one_half_last]

    [one_half_first]

    [/one_half_first][one_half_last]

    [/one_half_last]

  • Kävitkö kesäteatterissa 2016 tai 2017? Vastaa kyselyyn ja auta teatterien kehittämisessä!

    Kävitkö kesäteatterissa 2016 tai 2017? Vastaa kyselyyn ja auta teatterien kehittämisessä!

    Kävitkö kesäteatterissa 2016 tai 2017? Siis missä tahansa, jossain Suomen yli 400 kesäteatterista. Vastaa kyselyyn jolla selvitetään, miten valitsit esityksen jonka kävit katsomassa.

    Kysely on osa Juha Pihasen Lahden AMK:n Lahden ammattikorkeakoulun Musiikkiteatterin koulutusohjelman opinnäytetyötä, ja sen tuloksia käytetään kesäteatterien kehittämiseen. Vastaamiseen menee noin 5-7 minuuttia. Vastauksia kerätään 3.11. asti.

    [thrive_link color=’teal’ link=’https://fi.surveymonkey.com/r/kesateatterikysely’ target=’_blank’ size=’medium’ align=’aligncenter’]VASTAA KYSELYYN[/thrive_link]

  • Suomi 100 – tekemisen riemua ja yhdessä elettyjä tarinoita

    Suomi 100 – tekemisen riemua ja yhdessä elettyjä tarinoita

    Käynnissä on sukupolvemme merkittävin juhlavuosi – itsenäinen Suomi täyttää sata vuotta. Juhlavuosi on monella tapaa poikkeuksellinen. Pönöttämisen sijaan juhlavuosi synnyttää tekoja, elämyksiä ja ohjelmaa, joka näkyy koko vuoden ympäri joka puolella maatamme. Lukuisten tapahtumien ja Suomi 100-tuotantojen kautta tarkastellaan Suomen itsenäisyyden historiaa, tämän päivän Suomea ja maamme
    tulevaisuutta.

    Myös nuorisoseurat ympäri maata ovat näyttävästi mukana itsenäisyyden juhlavuoden toteuttamisessa. Nuorisoseuroissa itsenäisyyden juhlavuosi rakentuu nuorten järjestämien tapahtumien ja tempausten ympärille ja tuo nuorten äänen kuuluviin taiteen ja kulttuurin keinoin. Olemme antaneet estradin lapsille ja nuorille ja heidän arkensa ja unelmiensa esiin tuomiselle.

    Käynnistimme tammikuussa 100 tapahtumaa ja 1000 tarinaa -hankkeen, jonka kautta tuemme taloudellisesti lasten ja nuorten omaehtoista toimintaa. Tuki osoitetaan suoraan alle 29-vuotiaiden toimintaryhmille. Tavoitteena on, että avustuksilla voidaan toteuttaa sata lasten ja nuorten näköistä tapahtumaa ja kertoa tuhansin tarinoin, millainen on Suomi vuonna 2017.

    Lisätietoja juhlavuoden hankkeestamme löytyy osoitteesta www.1000tarinaa.fi. Sivustolle on koottu nyt jo lähes seitsemänsataa tarinaa, ja lisäksi sieltä löytyy tietoa kymmenistä eri puolilla Suomea järjestetyistä tapahtumista sekä ohjeet avustusten hakemiseen. Suomen itsenäisyyden juhlavuotta on vielä kolmasosa jäljellä. Kutsun kaikki nuorisoseuralaiset mukaan 100 tapahtumaa ja 1000 tarinaa -hankkeeseen. Lähde mukaan täyttämään Suomen juhlavuosi tapahtumilla ja tarinoilla.

    Tekemisen riemua ja osallistumisen mahdollisuuksia löytyy meille kaikille. Juhlitaan itsenäisyyden juhlavuotta yhdessä.

  • Erään tanssiteoksen synty

    Erään tanssiteoksen synty

    On huhtikuu 2015. Lahtelainen Särmä on juuri ollut ensimmäisessä aikuisten valtakunnallisessa katselmuk­sessaan Naisten pukuhuone -tanssiteoksellaan. Tätäkin teosta, kuten kaikkia aikaisempia, oli työstetty vuosi. Nyt ryhmä päätti, että seuraavaa ohjelmaa tehdään aivan eri tavalla: matkasta nautiskellen, mielenmaise­mia tutkiskellen, jatkuvasti inspiroituen. Maaliviivana oli Tanssimylly kahden vuoden päässä. Teosta ei tehty kronologisessa järjestyksessä alusta loppuun, vaan tans­sin, musiikin ja tunnelman palasia luotiin sattumanvarai­sessa järjestyksessä.

    ”Koin tärkeäksi, että tarina ja tanssit valmistuisivat lomittain”, avaa ryhmän ohjaaja ja tanssin opettaja Riia Niemelä. ”Halusin inspiroitua liikkeestä, en luoda etukä­teen valmista tarinaa. Halusin luottaa, että tarina syntyy kyllä aikanaan. Koreografina ja ohjaajana se oli hyppäys epämukavuusalueelle. Ja kyllähän se tanssijoitakin kau­histutti, voiko tällaisista lähtökohdista syntyä mitään val­mista!”

    Matka alkaa

    On elokuu 2015. Hullunmylly-työnimellä kulkeva matka alkaa. Edellisen produktion aikana tanssijat olivat innos­tuneet ilmaisutaidon kehittämisestä ja sitä toivottiin lisää. Ryhmä päätti jatkaa yhteistyötä teatteri-ilmaisun ohjaaja Laura Peltoniemen kanssa.

    ”Pyysin Lauraa tekemään tanssijoiden kanssa erilai­sia ilmaisuharjoitteita. Seurasin työskentelyä ja poimin sieltä kohtia, jotka vaikuttivat kiinnostavilta. Jatkoin näi­den teemojen parissa tanssijoiden kanssa.”

    On syyskuu 2016. Teoksen yhdeksi teemaksi on muo­toutunut päänsisäinen kaaos. Improvisaatioharjoitteista tulee Riialle olennainen osa luomistyötä.

    ”Pyysin tanssijoita kuvittelemaan, että heidän kotiinsa on murtauduttu. Sitten laitoin heidät kirjaamaan sanoja, mitä he ihan ensimmäiseksi siinä tilanteessa tekevät. Sanat pantiin kiertoon ja kukin teki saamistaan sanoista liikesar­jan. Toisessa harjoitteessa pyysin tanssijoita ajattelemaan viidakkoa, jonka läpi yksi yrittää päästä läpi, ja tätä sitten aloimme tutkia liikkeellisesti. Näiden tanssijoiden sarjojen ja liikeaihioiden pohjalta aloin sitten luoda teosta.”

    ”Minua saattaa inspiroida mikä vain. Vaikkapa taide­maalaus, tuntematon vastaantulija, linnut taivaalla, tuuli kasvoilla, runo, pyykkien ripustaminen tai oman ja lähi­piirin elämän haasteet.”

    Musiikki palvelee liikettä

    On tammikuu 2016. Musiikin löytäminen on vielä pahasti kesken. Monesti musiikki tulee jo alkuvaiheessa mukaan luomisprosessiin, mutta senkin kanssa Särmä toimi toisin.

    ”Tällä kertaa en etsinyt kaikkia musiikkeja kerralla, vaan luotin, että ne oikeat löytyvät aikanaan. Toisinaan musiikki on minulle inspiraation lähde, mutta tällä kertaa lähtökohtana oli liike, ja musiikit tuotiin sitten palvele­maan sitä.”

    ”Haastavinta oli löytää sopiva teokseen sopiva valssi. Yhtenä päivänä yksi tanssijoistamme soitteli pianoa har­joitussalissa ja vaikutuin kuulemastani. Kappale paljastui tanssijan itse säveltämäksi. Koska meillä ei ollut bändiä, tuli ainoaksi vaihtoehdoksi levyttäminen. Ja niin lähestyimme Hannu Kellaa, joka sitten sovitti ja äänitti valssin meille.”

    Tila syntyy

    On maaliskuu 2017. Teoksen päähenkilö on jo valittu, mutta muuten tanssijoiden paikat ovat vasta muotoutu­massa. Hullunmylly-nimi on vaihtunut Tilaksi.

    Tila alkaa sillä, että päähenkilö tulee näyttämölle ja alkaa hahmotella omaa ”tilaansa”. Hän tutkii katseellaan fyysistä, konkreettista tilaa. Kun toiset tanssijat hiljalleen tulevat lavalle, he alkavat maalata päähenkilön sisäistä ”tilaa”.

    ”Teokseen sisältyy kolme eri tanssia, joissa kussakin on erilainen tunnelma. Tila alkaa mielensisäisellä kaa­oksella, sen keskivaiheessa on iloinen ylipirteä sottiisi ja lopussa rauhallinen hambo. Tanssien ja musiikin tun­nelman ja dynamiikan vaihtelut luovat draaman kaarta koko teokselle. Liikkeellisesti kerronta tapahtuu hyvin monenlaisin keinoin. Suunnilla, katseilla, liikkeen ryt­millä ja tanssijoiden keskinäisillä asemoinnilla luodaan kerrontaa. Välillä tämä on hyvin tietoista, välillä luotan intuitioon, enkä pysähdy miettimään sen kummemmin, miksi juuri jokin toimii.”

    On huhtikuu 2017. Spotit valaisevat Sorin sirkuksen näyttämöä. Tanssija päättää, ettei toivo menestyksen avaimia. Sen sijaan hän lähtee matkalle etsimään sisäistä rauhaa.