Kategoria: Järjestö

  • Järjestötoiminnan ja vaikuttamisen koulutusvideoilta vinkit kokoukseen!

    Nuorisoseuralaisille on julkaistu viiden videon mittainen vaikuttamisen ja järjestötoiminnan verkkokoulutus. Videot on mitaltaan noin 10-30 minuuttisia ja käsittelevät järjestötoimintaa eri näkökulmista. Niiden avulla voit verestää järjestötietoutesi ja pohtia rooliasi vaikuttajana.

    Videoiden teemat ovat:

    • Minä vaikuttajana
    • Nuorisoseurajärjestö ja vaikuttamisen paikat
    • Nuorisoseurakokouksen kulku
    • Hyvän kokouksen tunnusmerkkejä
    • Osaaminen näkyväksi ja hyödyksi!

    Videot on julkaistu omalla sivullaan, ja voit katsoa ne kaikki tai kerrata esimerkiksi Nuorisoseurakokouksen kulun tai järjestön historiaa.

    VINKKI: Jos olet osallistumassa Nuorisoseurakokoukseen, katso videoalustukset ja palauta vapaamuotoinen oppimispäiväkirja. Saat todistuksen 1 opintopisteen laajuisen järjestökoulutuksen suorittamisesta!

    Järjestökoulutuksen sivulle tästä >>

  • Kynttilät syttyvät presidenttien haudoilla 5.12.2018

    Kynttilät syttyvät itsenäisyyspäivän aattona Helsingin Hietaniemessä, Luumäellä ja Nivalassa Suomen tasavallan presidenttien haudoilla. Perinteikkäällä hautojen valaisulla muistetaan kiitollisuudella paitsi Suomen itsenäisyyttä, myös sitä sukupolvien tekemää kansankunnan rakennustyötä, jossa nuorisoseurat ovat olleet mukana jo 137 vuoden ajan. Samalla muistutetaan nuorempien sukupolvien jatkuvasta jälleenrakennustehtävästä ja nuorisotyön merkityksestä maamme tulevaisuuden hyväksi. Tänä vuonna juhlan teemana on tasavaltamme neljäs presidentti, Kyösti Kallio. Hän toimi presidenttinä vuosina 1937-1940.


    Kyösti Kallio (1873–1940)

    Aatteelliset taitonsa Kyösti Kallio hankki Nivalan Nuorisoseurassa, jonka puheenjohtajana hän toimi vuosina 1895-1905. Nuorisoseurassa Kallio julisti tietojen ja taitojen tarpeellisuutta, raitista elämäntapaa ja yhteiskunnallista valveutumista. Kallio oli taitava sanankäyttäjä. Hän kirjoitti näytelmiä ja runoja sekä piti syvähenkisiä puheita.

    Vuonna 1904 Kallio valittiin edustajaksi valtiopäiville ja hänestä kehkeytyi luotettava ja periaatteellinen pitkän linjan poliitikko, jonka uran keskeisin toiminta-ajatus oli itsenäisyyden vahvistaminen eheyttämällä yhteiskuntaa taloudellisen ja sosiaalisen tasa-arvon kautta. Hän istui 41 valtiopäivät, oli 15 kertaa eduskunnan puhemiehenä, palveli kolme kertaa maatalousministerinä, neljä kertaa pääministerinä, puolustusministerinä ja kulkulaitosministerinä.

    Ensimmäisenä tunnettuna poliitikkona hän vaati jo vuonna 1918, että tulisi rakentaa Suomea, jossa ”ei ole punaisia ja valkoisia, vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia, Suomen tasavallan kansalaisia, jotka kaikki tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvät täällä”.

    Kynttilöiden sytyttäminen presidenttien haudoille symboloi sukupolvien välistä yhteyttä ja yhdenvertaisuutta. Nuoret ovat mukana rakentamassa ja kehittämässä Suomea ja sen tulevaisuutta sekä maamme ja täällä asuvien ihmisten hyvinvointia.

     

  • 31.8. viimeinen päivä ilmoittautua Nuorisoseurakokoukseen!

    31.8. viimeinen päivä ilmoittautua Nuorisoseurakokoukseen!

    Vielä mukaan Nuorisoseurakokoukseen!

    Ilmoittautuminen kokouksen viralliseen majoitukseen ja kuljetuksiin päättyy perjantaina 31.8. Mukaan voi sen jälkeen edelleen ilmoittautua kokousedustajaksi tai sivustaseuraajaksi. Käytännössä henkilö voi tulla jopa ilman ennakkoilmoittautumista paikan päälle seuran valtakirjan kanssa. Emme kuitenkaan voi enää taata majoituksen, kuljetuksen, ruokailujen tai iltaohjelmalippujen saatavuutta virallisen ilmoittautumisen jälkeen. Vapaita paikkoja voi kuitenkin kysellä Pia Matilaiselta: pia.matilainen@nuorisoseurat.fi.

    Tee aloite!

    31.8. on myös viimeinen päivä tehdä aloite kokouksen käsittelyyn. Katso ohjeet aloitteen tekemiseen täältä.

    Yhdessä Nuorisoseurakokoukseen

    Nuorisoseurojen sääntömuutoksen myötä ensimmäistä kertaa jokainen jäsenseura saa lähettää Nuorisoseurakokoukseen vähintään kaksi edustajaa. Kenenkään ei siis tarvitse lähteä yksin, vaan valtakunnalliseen kokoukseen voi lähteä aina kaverin kanssa.

    Ehdota valtuustoon

    Nuorisoseurojen valtuustossa on noin neljäkymmentä jäsentä ja saman verran varajäseniä. Valtuusto valitaan aina kolmeksi vuodeksi kerrallaan ja valinnan tekee Nuorisoseurakokous. Jäsenseurat voivat ehdottaa valtuuston jäseniksi henkilöitä, ja näiden ehdotusten pohjalta vaalivaliokunta tekee esityksen Nuorisoseurakokoukselle.

    Valtuustolla on äärimmäisen tärkeä tehtävä järjestössä, se nimittäin hyväksyy toiminnan kivijalat: toimintasuunnitelman, talousarvion, toimintakertomuksen, tilinpäätöksen ja säännöt.

    Haluaisitko sinä vaikuttamaan valtuustoon? Onko seurassasi aktiivinen jäsen, jolla olisi paljon annettavaa? Pidä huolta, että seurastasi tai alueeltasi tulee edustaja valtuustoon!

    Ehdota: nuorisoseurakokous.nuorisoseurat.fi/ehdota-valtuustoon

    Nuorisoseurojen järjestöjyrät neuvoo

    Mikä on Nuorisoseurakokous? Kolmivuotisohjelma? Mitä valtuusto tekee? Kuka on vaalivaliokunnassa? Mitä eroa valmistelevalla ja varsinaisella vaalivaliokunnalla?

    Järjestöjargon on välillä vaikeaa. Järjestön hallinnon rattaissa kyse on kuitenkin ihmisistä ja jokaisen jäykänkuuloisen termin takana on joukko innostuneita nuorisoseuralaisia. Uudessa blogisarjassa avataan selkeästi Nuorisoseurojen hallinnon saloja!

    Lue lisää: nuorisoseurakokous.nuorisoseurat.fi/jarjestojyrat-neuvoo

     

  • Monikulttuurisuutta nuorisoseuroissa 1/4: käsitteet haltuun ja vinkkejä järjestäjälle

    Monikulttuurisuutta nuorisoseuroissa 1/4: käsitteet haltuun ja vinkkejä järjestäjälle

    Nuorisoseurojen ovet ovat auki kaikenlaisille ihmisille. Mutta joillekin kohderyhmille ovet saattavat olla niin hyvin piilossa, ettei sillä ole väliä, ovatko ne auki vai kiinni. Olen Katri, Nuorisoseurojen työntekijä Pohjois-Karjalassa, ja tehtäväni on rakentaa polkuja ja viitoitusta nuorisoseurojen oville.

    Neljäosaisessa blogisarjassa jaan vinkkejä monikulttuurisen toiminnan toteuttamiseen järjestössä. Blogin aiheet ovat Nuorisoseurojen KNoppi-koulutuksen monikulttuurisuusmateriaalin sisällöistä, jota on rakennettu Nuorisoseura 2.0 –hankkeessa. Blogi on suunnattu erityisesti nuorisoseuratoimijoille, mutta blogista saa vinkkejä myös muuhun harrastustoimintaan.

    • Osa 1: Monikulttuurinen ohjaus ja vinkkejä monikulttuurisen toiminnan järjestäjälle
    • Osa 2: Vinkkejä kommunikointiin ja tiedottamiseen monikulttuurisessa ryhmässä
    • Osa 3: Vinkkejä monikulttuuristen lasten kohtaamiseen ja ohjaamiseen
    • Osa 4: Kirjallisuus- ja linkkivinkkejä monikulttuurisuudesta

    Monikulttuurinen ohjaus ja vinkkejä toiminnan järjestäjälle

    Ota käsitteet haltuun: monikulttuurisuus, moninaisuus, maahanmuutto

    Monikulttuurisen ja monikielisen toiminnan käsitteistöön on varmasti hyvä hieman tutustua kokonaisuuksien hahmottamiseksi, näin ainakin itse tein. Käsitteisiin ei kuitenkaan kannata takertua liiaksi, sillä kysehän toiminnassa on kuitenkin ihmisten kohtaamisesta yksilöinä, sellaisina kuin kukin on.

    Long story short… Monikulttuurisessa ohjaamisessa eri kulttuureista tulevat ihmiset kohtaavat. Esimerkiksi ohjaaja ja osallistuja voivat edustaa eri kulttuuritaustoja. Monikulttuurisessa ryhmässä voi olla esimerkiksi lapsi, joka on vasta maahan muuttanut, pitkään maassa asunut, toisen tai kolmannen sukupolven edustaja tai monikulttuurisen perheen lapsi.

    Monikulttuurisella väestöllä tarkoitetaan yleensä henkilöitä, joilla on eri etninen tausta tai muu kuin suomalainen syntyperä. Monikulttuurisuuden ohella voidaan puhua myös moninaisuudesta, sillä jokaisella meistä on hyvin moninainen ja moniulotteinen identiteetti, johon osaltaan myös kulttuuriset piirteet vaikuttavat. Maahanmuuttaja puolestaan on yleensä yleiskäsite ihmiselle, joka on muuttanut maasta toiseen. Sillä viitataan yleensä henkilöön, joka on syntynyt kontekstiin nähden ulkomailla. Maahan muuttamiselle voi olla monia eri perusteita. Käsitteisiin voi käydä tutustumassa mm. www.kotouttaminen.fi-sivulla tai THL:n sivulla.

    Viisi vinkkiä monikulttuurisen toiminnan järjestäjälle

    1. Vähintään kaksi ohjaajaa. Omassa Luova lava -kerhossamme totesimme, että monikulttuurisella ja monikielisellä lapsiryhmällä olisi hyvä olla vähintään kaksi ohjaajaa, jotta apukäsiä ja -silmiä riittäisi tukemaan ohjaamista, ja jotta jokainen lapsi tulisi kohdatuksi, kuulluksi ja nähdyksi. Monikielisessä ryhmässä kommunikointi voi vaatia erityistä keskittymistä ja monenlaisia menetelmiä, joissa useamman ohjaajan läsnäolo helpottaa ohjaustilanteen etenemistä.
    2. Tukea ohjaajalle: materiaaleja, menetelmiä. Toiminnan järjestäjätahon on hyvä pohtia, minkälaista tukea voi tarjota ohjaajalle monikulttuurisen tai monikielisen ryhmän ohjaamiseen. Tähän pätee mielestäni hyvin yleiset jutut, mitä kerhonohjaaja ylipäänsä voisi minkä tahansa ryhmän ohjaamisen tueksi tarvita. Näitä voisivat olla esimerkiksi erilaiset ohjausmateriaalit ja -menetelmät, verkosto-osaaminen, ohjaajaresurssit tai muu tieto, taito tai vinkit, joista voisi olla hyötyä.
    3. Tee suunnitelma, varasuunnitelma ja ajattele luovasti. Toiminnan järjestäjätaho voi tukea ohjaajia myös esimerkiksi suunnittelemalla ja pohtimalla yhdessä kerhon kausi- ja turvallisuussuunnitelmia. Onko jotain erityistä, mitä monikielisen ryhmän ohjaamisessa tulisi huomioida jo kausisuunnittelussa. Suunnitteluissa kannattaa aina varautua myös joustavuuteen ja varasuunnitelmiin sekä jättää tilaa omaan ryhmään tutustumiselle.
      Itse monikielistä ryhmää ohjatessani suunnitelmat muuttuivat ja kehittyivät jo heti kauden ensimmäisestä kerrasta lähtien, kun totesin, että yhteistä kieltä ei ryhmästämme oikein löytynyt. Kannustankin kaikkia luovaan ajatteluun, toiminnallisuuteen ja tekemisen kautta oppimiseen. Hyvät suunnitelmat antavat vankan pohjan toiminnalle, mutta kommelluksistakin selvitään ja niistä voidaan oppia! Tärkeää on, että järjestäjäorganisaatiosta löytyy ohjaajalle tuki ja kuuntelija, jos jokin mietityttää, ja ratkaisuja voidaan pohtia yhdessä.
    4. Tsekkaa vakuutukset. Käytännön järjestelyihin liittyen toiminnan järjestäjätahon kannattaa tarkistaa, vaikuttaako kansalaisuus seuran harrastajien tapaturmavakuutuksen tai toiminnan vastuuvakuutuksen kattavuuteen (esim. jos kerholainen ei vielä ole Suomen kansalainen).
    5. Ilmoittautumisen kieli ja tapa. Ilmoittautumiskäytäntöihin kannattaa myös kiinnittää huomiota, sillä esimerkiksi nettilomake voi kielitaidottomalle olla mahdoton kanava ilmoittautua mukaan ryhmään. Toiminnan järjestäjä voi pohtia, tarvitseeko toimintaan ilmoittautua etukäteen. Mitä tietoja ryhmään osallistumiselle tarvitaan? Mikä tai kuka tässä asiassa voisi olla tarvittaessa avuksi (esim. tulkki, kääntäjä, sosiaaliohjaaja, muut verkostot)? Nuorisoseurojen kotisivuilta työkalupakista (https://nuorisoseurat.fi/jasenseuroille/tyokalupakki/ ) löytyy myös jonkin verran käännösmateriaaleja toiminnassa hyödynnettäväksi.

    Ja eikun toimintaa suunnittelemaan! Ollaan yhdessä rohkeita ja luovia! Lisää vinkkejä ja kokemuksia seuraavassa osiossa, stay tuned!

  • Kulttuurisen nuorisotyön tunnustuspalkinto kolmelle mahdollistajalle

    Suomen Nuorisoseurat on myöntänyt toisen valtakunnallisen kulttuurisen nuorisotyön tunnustuspalkinnon Nuori Kulttuuri -tapahtumien taiteellisille johtajille Anna Kuoppamäelle, Jaana Saariselle ja Marko Keräselle. Palkinto luovutettiin Sounds 2018 -tapahtuman päättäjäisissä Mikkelissä sunnuntaina 27.5.2018.

    Palkitut ovat toimineet pitkään Nuori Kulttuuri -tapahtumien taiteellisina johtajina ja olleet kehittämässä tapahtumista kulttuurisen nuorisotyön muotoa, jolla voidaan rohkaista, kannustaa ja innostaa nuoria kulttuurisiin harrastuksiin asuinpaikasta tai taustasta riippumatta.  

    Nuori Kulttuurin taiteelliset johtajat

    Anna Kuoppamäki on toiminut Sounds-musiikkitapahtumien taiteellisena johtajana. Anna on arvostettu musiikkikasvattaja, musiikkikasvatuksen tutkija ja lauluntekijä. Hän on tehnyt työtä muun muassa edistääkseen matalankynnyksen musiikkikasvatusta ja taiteen perusopetuksen ja kulttuurisen nuorisotyön välisen synergian vahvistamista. Annan kädenjälki näkyy vahvasti vuoden 2018 Sounds-tapahtumassa, jonka teemana on nuorten oma ääni.

    Jaana Saarinen on toiminut Teatris-teatteritapahtumien taiteellisena johtajana. Jaana on tunnettu näyttelijä, jolla on vuosien kokemus niin teatterilavoilta kuin televisiosta.  Nuori Kulttuuri -toiminnassa Jaana on kannustanut nuoria kokemaan ja näkemään sekä kertomaan omia tarinoitaan teatterin keinoin.  

    Marko Keränen on toiminut Moves –tanssitapahtumien taiteellisena johtajana.  Marko on pidetty tanssinopettaja, koreografi ja tanssija.  Marko on tehnyt määrätietoisesti työtä nuorten tanssiharrastusten edistämiseksi ja mahdollistamiseksi. Nuori Kulttuuri -toiminnassa Marko on korostanut nuorten kohtaamista taiteilijoina ja ennen kaikkea ihmisinä.  

    Nuori Kulttuuri -tapahtumien taiteelliset johtajat ovat yhdessä olleet merkittävällä tavalla kehittämässä tapahtumista nykyisenkaltaisia katselmuksia, joissa nuoret taiteilijat nostetaan esiin ja joissa osallistujilla on mahdollisuus esiintyä laadukkaissa puitteissa, kohdata toisia alan harrastajia ja saada ammattimaista, rakentavaa palautetta suorituksestaan sekä elämyksiä yhdessä toisten kanssa. 

    Valtakunnallinen kulttuurisen nuorisotyön tunnustuspalkinto 

    Suomen Nuorisoseurat myöntää Kulttuurisen nuorisotyön palkinnon vuosittain. Tavoitteena on nostaa työn arvostusta ja tekemistä. Kulttuurisessa nuorisotyössä nuori pääsee turvallisesti taiteen avulla tutkimaan itsessään erilaisia puolia, kasvamaan osaksi yhteisöä ja saa kannustusta omaehtoiselle tekemiselleen.  Palkinto voidaan myöntää mille tahansa kulttuurisen nuorisotyön toimijalle, ilmiölle tai tapahtumalle. Palkinto perustettiin Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna ja ensimmäisen palkinnon sai tuolloin jyväskyläläinen teatteriyhdistys Kulissi.  Vuonna 2018 palkinnon arvo on 3000 euroa.  

    Nuorisoseurat ja Nuori Kulttuuri 

    Nuorisoseurat on Suomen merkittävin kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön toimija. Se tarjoaa laadukkaita kulttuuri- ja liikuntaharrastuksia kaikenikäisille. Nuorisoseuroissa jokaisella lapsella, nuorella ja aikuisella on mahdollisuus kasvaa aktiivisen yhteisön jäsenenä ja kokea tekemisen riemua! 

    Nuori Kulttuuri -toiminta rakentuu nuorten taidetapahtumien ympärille. Vuosittain toimintaan osallistuu tuhansia nuoria, nuorisotyön ja taiteen ammattilaisia, nuorten vanhempia sekä oppilaitosten edustajia.

    Vuonna 2018 on vuorossa musiikki.  Keväällä järjestettiin 22 alueellista tapahtumaa ja kausi huipentui Mikkelissä valtakunnalliseen Nuori Kulttuuri SOUNDS -tapahtumaan 25.-27.5.2018. Vuonna 2019 vuorossa on teatteriteema ja valtakunnallinen tapahtuma järjestetään Jyväskylässä 24.-26.5.2019.

    Nuori Kulttuuri -toiminta siirtyi Suomen Nuorisoseurojen hallinnoitavaksi syksyllä 2017.  

  • Verkkokoulutus vaikuttamisesta ja järjestötoiminnassa saattelee nuorisoseurakokoukseen

    Verkkokoulutus vaikuttamisesta ja järjestötoiminnassa saattelee nuorisoseurakokoukseen

    Oletko ensikertalainen Nuorisoseurakokouksessa tai kaipaatko muistinvirkistystä kokouskäytännöistä, järjestötoiminnasta tai vinkkejä vaikuttamiseen?

    Nyt sitä on luvassa: viiden verkkotapaamisen verran painavaa asiaa järjestödemokratiasta, vaikuttamisesta ja kokousten käytännöistä. Koulutukseen kuuluu viisi verkkotapaamista (23.8., 30.8., 13.9., 20.9. ja 4.10.) Kokonaisuus on laajuudeltaan yhden opintopisteen laajuinen, mikäli kurssilainen osallistuu myös itse kokoukseen.

    Koulutus on nuorisoseuralaisille kokouspakettia lukuunottamatta ilmainen ja se tuotetaan yhdessä Kansalaisfoorumin kanssa.

    Lisätietoja koulutuksesta: http://nuorisoseurakokous.nuorisoseurat.fi/jarjestotoiminnan-ja-vaikuttamisen-koulutus

  • Nuorisoseuralaisten superviikonloppu tulossa Joensuuhun

    Nuorisoseuralaisten superviikonloppu tulossa Joensuuhun

    Syyskuun lopussa Joensuuhun odotetaan noin 500 nuorisoseuralaista, kun kaupunkiin saapuvat ympäri Suomea sekä järjestön liittokokousväki että teini-ikäiset kansantanssijat.

     Nuorisoseurakokous kokoaa yhteen ja linjaa suuntaviivat toiminnalle

    Joensuuhun odotetaan ennätysmäärää kokousosallistujia kaikkien aikojen Nuorisoseurakokoukseen. Nuorisoseurakokous on järjestön ylin päättävä elin, joka valitsee liiton valtuuston sekä päättää toiminnan suuntaviivoista seuraavalle kolmivuotiskaudelle. Nuorisoseurakokous järjestetään joka 3. vuosi. Tänä vuonna kokous on 28.-30.9.2018 Joensuussa Sokos Hotel Kimmelissä. Jokainen nuorisoseura saa lähettää omat edustajansa kokoukseen ja edustajia kaupunkiin saapuukin Lappia ja Etelä-Pohjanmaata myöten. Kokouksen ympärille on järjestetty myös koulutuksellista ja yhteisöllistä ohjelmaa karjalaisia perinteitä ja maakunnan vahvuuksia unohtamatta.

    Dääns -leirillä 150 nuorta kansantanssijaa kohtaa toisensa

    Nuorisoseurakokouksen kanssa samaan aikaan kaupunkiin saapuu myös järjestön nuorta voimaa, kun teini-ikäisille kansantanssijoille suunnattu Dääns-leiri saapuu kaupunkiin ensimmäistä kertaa. Syksyisin toteutettava leiri myydään jo keväällä täyteen ja se toimii hyvänä lähtölaukauksena uuteen kauteen. Leirillä tanssin ammattilaiset sparraavat nuoria eri lajeissa. Tärkeää on myös toisiin kansantanssin harrastajiin tutustuminen ja yhteinen illanvietto.

    Edellisen kerran Joensuussa juhlittiin yli 30 vuotta sitten

    Edellisen kerran nuorisoseuralaiset ovat vallanneet kaupungin vuonna 1987, kun Joensuussa juhlittiin Suomen itsenäisyyden 70-vuotisjuhlaa ja Suomen Nuorisoseurat ry:n 90-vuotisjuhlaa toteuttamalla laululavalla suuri Kaikukeihäs-teos, jossa 2000 nuorisoseuralaista esiintyi. Juhlallisuuksissa esiintyi tuolloin myös Sari Kaasisen johtama Värttinä-yhtye Rääkkylästä, Rasivaaran Nuorisoseurasta.

    Kokoushistoriaa selatessa täytyykin kääntää useampi sivu ennen kuin päästään Pohjois-Karjalaan. Nuorisoseurajärjestö piti alkuaikoinaan kesäkokouksen, joka toimi jokseenkin samalla periaatteella kuin liittokokous edelleenkin. Kesäkokoukseen saivat osallistua kaikki jäsenyhdistykset ja siellä luotiin suuria linjoja toimintaan. Nuorisoseurojen kevätkokous pidettiin Joensuussa vanhalla Niittylahden opistolla 1914, olihan opisto Hakulisten myötä muodostonut tärkeäksi nuorisoseuratoiminnan keskukseksi. Paikalla oli tuolloin edustus 60 nuorisoseurasta ja jopa 19 sanomalehden edustajat. Kokouksessa esiintyi Värtsilän Nuorisoseura näytelmällään Simo Hurtta, joka oli tehnyt kokousväkeen erityisen vaikutuksen.

    LÄHDE: Numminen, Jaakko: Yhteisön voima (2011)

    Lisätietoja: toiminnanjohtaja Henna Liiri
    044 207 3072, henna.liiri@nuorisoseurat.fi

  • Tietosuoja-asetus (GDPR) Nuorisoseuroissa

    EU:n tietosuoja-asetus (GDPR) tuli voimaan Suomessa 25.5.2018

    Uusi henkilötieto koskee kaikkia yhdistyksiä. Sinunkin.

    Henkilötietoja ovat kaikki ne tiedot, joista voi suoraan tai epäsuorasti johtaa tunnistettavissa oleva henkilö. Esimerkiksi nimi, valokuva, sähköpostiosoite tai IP-osoite. Rekisteri muodostuu henkilötiedoista: puheenjohtajan muistikirjassa oleva jäsenluettelo tai verkkosivuilla oleva valokuvagalleria ovat henkilötietorekistereitä. Laatikaa lista kaikista seurassa käytössä olevista rekistereistä. Jos rekisteriä ei enää tarvita, luopukaa sen käytöstä ja tuhotkaa se. Jos jatkatte/aloitatte rekisterin käyttöä, pitää siinä noudattaa lain mukaisia periaatteista

    Henkilötietojen käsittely taas voi olla tietojen keräämistä, säilyttämistä, järjestämistä, siirtämistä, käyttämistä tai poistamista.

    Jos käytätte Nuorisoseurarekisteriä, siihen on olemassa asetuksen mukainen seloste. Linkin selosteesen löydät Nuorisoseurarekisterin sivulta

    Jokaisesta rekisteristä on oltava rekisteriseloste. Voit ladata pohjan Nuorisoseurojen työkalupakista tai tämän linkin kautta. Selosteesta on selkeällä kielellä näyttävä, mitä kerätyillä tiedoilla tehdään ja kuka sen tekee.

    Nuorisoseuroissa asian käsittelemiseksi olemme koonneet oheen keskeiset asiaa koskevat periaatteet ja toimenpiteet (tietosuojaperiaatteet):

    1. Käyttötarkoituksen periaate: Tietojen määrän ja säilytysajan on vastattava käyttötarkoitusta. Jäseniltä saa kerätä vain ne tiedot, jotka ovat yhdistyksen pyörittämisen kannalta olennaisia, ja niitä säilyttää vain sen ajan kuin on tarpeellista. Toimenpide: Mitä tietoja keräätte ja mihin tarkoituksiin niitä käytetään? Kirjoittakaa ne ylös.
    2. Täsmällisyyden periaate: Tämä tarkoittaa käytännössä, että tiedot eivät saa olla vanhentuneita, epätarkkoja tai väärin. Toimenpide: miten huolehditte, että rekisteri on ajan tasalla? Miten ja milloin poistatte tietoja reksiteristä?
    3. Suojauksen periaate: Tietojen suojaus on oltava kunnossa. Suojauksen pettämiseen on varauduttava. Jos ohjaaja unohtaa lapsiryhmän nimilistan harjoituspaikan pöydälle, se on tietoturvaloukkaus. Riskien arviointi: Identiteettivarkaudet ja tietovuodot ovat lisääntyneet ja niitä pyritään uudella asetuksella hillitsemään. Mitä tunnistettavammassa muodossa henkilötieto on, mitä arkaluontoisempaa se on ja mitä pitkäaikaisempaa sen käyttö, sitä suuremmat riskit ja velvoitteet. Toimenpide: kartoittakaa riskit ja miettikää, miten niihin varaudutaan.
    4. Tietojen käsittelyn peruste: Jotta tietoja saa kerätä ja säilyttää, pitää sille olla hyväksyttävä selitys eli peruste. Perusteen pitää olla joku seuraavista: suostumus, sopimus, laki, rekisteröidyn suojaaminen, julkinen tehtävä tai oikeutettu etu. Yhdistyslaissa sanotaan: ”Yhdistyksen jäsenistä on hallituksen pidettävä luetteloa. Luetteloon on merkittävä kunkin jäsenen täydellinen nimi ja kotipaikka.” Tällöin perusteena on laki. Jos seura kerää muitakin tietoja (osoite, sähköpostiosoite ym.), sille pitää saada jäsenen suostumus. Toisaalta peruste voi olla oikeutettu etu, koska osapuolten välillä on merkityksellinen suhde − jäsenyys. Henkilön pitää luovuttaa tietonsa vapaaehtoisesti ja tietoisesti. Toimenpide: Mikä on tietojen keruun ja säilytyksen peruste? Onko jäsenlomakkeessa selkeästi ilmaistu, mihin käyttöön henkilö antaa suostumuksen? Ketkä seurassa näkevät tai muokkaavat tietoja?

    Lisätietoja:

    Tietosuojakoulutuksen tallenne

    Tietosuojakoulutuksen diasarja

    Tietosuojavaltuutetun sivut

  • Tanssirallin arviointiraati esittäytyy

    Tanssiralli pärähtää käyntiin lauantaina 21.4. Pohjankartanossa Oulussa ja jatkuu 28.-29.4. Felix Krohn -salissa Lahdessa. Nyt on aika esitellä Tanssirallin raadit. Tapahtumissa toimii kaksi raatia, joista raati 1 arvioi Kultahippu-sarjaan ja 10-vuotiaat ja nuoremmat -sarjaan osallistuvat ryhmät ja raati 2 13-vuotiaat ja nuoremmat -sarjaan ja 16-vuotiaat ja nuoremmat sarjaan osallistuvat ryhmät. Arviointityöstä vastaavat Oulun ammattikorkeakoulun tanssinopettajalinjan opettajat ja opiskelijat yhdessä. Tutustu raatilaisiin ja lue heidän terveiset Tanssiralliin osallistuville ryhmille.

    RAATI 1

    Niina Susan Vahtola:

    ”Olen oululainen tanssin- ja pedagogiikan opettaja. Tanssissa ja elämässä minulle on tärkeintä vuorovaikutus, ihmettely ja oppiminen.  Erilaisissa katselmuksissa olen saanut pitkään olla kehittämässä kansantanssia sekä arviointiraadeissa että taustavaikuttajana. Oamkin tanssinopettajakoulutuksessa saan seurata opettajan vinkkelistä upeiden tanssialan osaajien kehittymistä omanlaisikseen tanssialan monitoimijoiksi, joista olen emon lailla pakahduttavan ylpeä.

    Tanssirallilta odotan upeita esityksiä, ihania persoonia, vahvaa eläytymistä ja yhdessä tekemisen riemua. Jos entiset merkit pitävät paikkansa, liikutuksen kyyneliltä tuskin selviän tänäkään vuonna. Ja se on hyvä se.”

    (Kuva: Raija Ainasoja)

    Siina Toimela:

    ”Hei! Olen Siina Toimela. Opetan tällä hetkellä kansantanssia Sodankylässä Jutaringissä. Lisäksi teen taiteellista työtä Kipuna

    Kollektiivissa, jossa toimii kansantanssin ammattilaisia ja ammattiin opiskelevia ympäri Suomen. Olen myös musiikkipedagogi ammatiltani ja arvioin tanssin lisäksi elävää musiikkia Tanssirallissa.

    Kiva nähdä kaikki Tanssirallissa! Pitäkää hauskaa lavalla ja nauttikaa esityksistä :)”

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

    (Kuva: Essi Pulju)

    Elias Martikainen:

    ”Hei. Olen 28 vuotias tanssinopettajaopiskelija kotoisin Rovaniemeltä. Nykyisin opetan kansantanssia Helsingissä Karjalan Nuorissa sekä Hollolassa Mateissa ja Maijoissa. Tanssiharrastuksen aloitin viisi vuotiaana baletissa, josta kilpatanssien kautta siirryin kansantanssin pariin yhdeksän vuotiaana. Oppini olen saanut Rovaniemellä Rimpparemmissä ja myöhemmin Siepakoissa Tommi Semerin opetuksessa.

    Kansantanssissa pidän yhteisöstä ja yhdessä tekemisestä. Haluankin muistuttaa kaikkia ryhmiä, että tärkeintä on pitää hauskaa ja nauttia yhdessä tanssimisesta! Jokaiselle ryhmälle toivotankin menestystä Tanssiralli-tapahtumiin ja odotan innolla näkeväni kaikkien ryhmien esitykset!”

    (Kuva: Maritta Laesmaa)

    Timo Salonen (sihteeri, Oulun Tanssiralli):

    ”Mie oon Timo, 22-vuotias tanssinopettajaopiskelija. Tanssin aloitin täyttäessäni 11, Nuorisoseura Motoran Pelmakoissa, jossa tanssin edelleenkin. Olen siis Joensuun kasvatti ja henkisesti ikuinen pohjois-karjalainen, vaikka Oulussa nyt asustelenkin. Luokitteluihin ja katselmuksiin on tullut osallistuttua niin useaan otteeseen, etten pysy itsekään enää laskuissa mukana.”

    Terveiset ryhmille:

    Pistäkää puhelimet syrjään, vetäkää tanhutossut jalkaan ja nauttikaa täysillä Tanssirallista! Kannustakaa toisianne ja vetäkää huippukeikka. Kaikista tärkeimpänä kuitenkin – muistakaa pitää hauskaa!”

    (Kuva: Timo Salonen)

    Maiju Laurila (sihteeri, Lahden Tanssiralli):

    ”Olen musiikkipedagogi (amk) ja filosofian maisteri (musiikkikasvatus) ja opiskelen kansantanssin opettajaksi. Tanssirallissa toivon näkeväni aitoa musiikin ja tanssin yhteyttä sekä erityisesti tanssin riemua! Odotan innolla esityksiä ja toivon kaikille yhteisöllistä ja riemukasta viikonloppua hyvässä seurassa!”

    (Kuva: Maiju Laurila)

    RAATI 2

    Petri Kauppinen (Oulun Tanssiralli):

    ”Olen tanssinopettaja Petri Kauppinen ja opetan päätyönäni tanssinopettajia Oulun ammattikorkeakoulussa. Opetustyön lisäksi valmistan tansseja ympäri ämpäri eli toimin koreografina erilaisille ryhmille. Tykkään kirjoittaa tanssista ja laatia käsikirjoituksia sekä haluan edistää kaikkia sellaisia toimia, jotka tekevät tanssin ilon kokemukset mahdolliseksi mahdollisimman monelle ihmiselle maailmassa. Tykkään hypystä ja polkka on taas pitkästä aikaa suosikkitanssini.

    Olen ollut aiemminkin Tanssirallin raadissa ja nautin tästä roolista erityisen paljon. Minusta on tärkeää nähdä reippaita ja iloisia lapsia, jotka esiintyvät sydän sykkyrällä ja sukat rullalla.”

    (Kuva: Petri Kauppinen)

    Petri Hoppu (Lahden Tanssiralli):

    ”Toimin kulttuurialan yliopettajana Oulun ammattikorkeakoulussa ja tanssintutkimuksen dosenttina Tampereen yliopistossa. Kansantanssi on ollut kiinteä osa elämääni lähes neljänkymmenen vuoden ajan. Kaikille Tanssirallin osallistujille haluan toivottaa hurjasti tsemppiä ja iloista mieltä. ”Ei meitä surulla ruokita, vaan se on ilo, joka elättelee!”

    (Kuva: Marika Raitanen)

    Anni Koponen: 

    ”Olen alunperin Haapavedeltä kotoisin oleva nykytanssija ja olen täysillä tanhuun hurahtanut tanssijan opinnoistani lähtien. Opiskelen nyt neljättä vuotta tanssinopettajaksi Oulussa.

    Terveiset tanssijoille: Hymyile ja koko maailma hymyilee kanssasi!”

    (Kuva: Anni Koponen)

    Eetu Laitinen:

    ”Meikä on Eetu Laitinen ja olen neljännen vuoden tanssinopettajaopiskelija Oulun ammattikorkeakoulussa. Tällä hetkellä vaikutan tanssinopettajana Jyväskylän suunnalla. Meikä innolla odottaa kaikkea mitä olette katselmuksiin tuomassa! Kovan harjoittelunne tulokset pääsevät viimein tositoimiin ja uskon näkeväni kaikkea mahtavaa tulevien päivien aikana!  Ralleissa tavataan!”

    (Kuva: Paula Kettu)

    Elena Vuoksiola (sihteeri):

    ”Olen oululainen tanssinopettaja Elena Vuoksiola ja työskentelen freelancerina monipuolisesti tanssin ja teatterin parissa. Tänä keväänä olen muun muassa valmistautunut käsikirjoittamani ja ohjaamani kansantanssin suurproduktion, Owla ja kadonnut walkia, ensi-iltaan yhdessä 90 oululaisen kansantanssin harrastajan ja ammattilaisen kanssa.

    Tanssirallissa työskentelen raadin 2 sihteerinä. Toivon, että Tanssirallissa pääsisimme kaikki niin näyttämöllä kuin yleisössä nauttimaan yhdessä omista ja toistemme onnistumisista!”

    (Kuva: Jarmo Ollila)

  • Nuorisoseurakokouksen liput myynnissä – ennakkohinta 31.5. asti

    Nuorisoseurakokouksen liput myynnissä – ennakkohinta 31.5. asti

    Nuorisoseurakokous eli järjestömme ”eduskunta” kokoontuu 28.-30.9.2018 Joensuussa.  Nuorisoseurakokous on paitsi päätöksenteon myös kohtaamisten ja yhdessä tekemisen foorumi. Kokouksessa nuorisoseuratoimijat eri puolilta Suomea kohtaavat, tutustuvat ja vaihtavat mielipiteitä.

    Lähde kokousedustajaksi!

    Kokousedustajien määrä määräytyy jäsenmäärän mukaan. Jokainen nuorisoseura voi lähettää kokoukseen vähintään kaksi edustajaa. Kokousedustaja kannattaa valita hyvissä ajoin! Lue lisää

    Ilmoittautuminen ja hinnat

    Kokoukseen ilmoittaudutaan ja hankitaan osallistumispaketti. Ennakkoilmoittautuminen ja halvemmat hinnat ovat voimassa 18.3.-31.5.2018. 

    [thrive_link color=’teal’ link=’http://nuorisoseurakokous.nuorisoseurat.fi/info/#ilmoittautuminen’ target=’_blank’ size=’big’ align=center”]Hanki osallistumispaketti ennakkohintaan![/thrive_link]