Kategoria: Järjestö

  • Nuorisoseurakokous valitsi valtuuston ja sen puheenjohtajat

    Nuorisoseurakokous valitsi valtuuston ja sen puheenjohtajat

    Suomen Nuorisoseurat valitsi sunnuntaina päättyneessä Nuorisoseurakokouksessaan uudet päättäjät seuraavalle kolmivuotiskaudelleen vuosille 2018-2020. Puheenjohtajaksi valittiin Anu Hynynen, 42 Ylä-Savosta, Ulmalan Nuorisoseurasta ja varapuheenjohtajaksi Petra Mäkeläinen, 42, Sottiisi Fun Clubista, Hämeestä. Valtuuston valittiin 40 varsinaista jäsentä ja 40 varajäsentä.

    Nuorisoseurakokous pidettiin Joensuussa 28.-29.9.2018 ja se antoi kokouksen päätteeksi julkilausuman:

    Suomen Nuorisoseurat haastaa kaikki nuorisojärjestöt perustamaan matalan kynnyksen harrastusryhmiä

    Suomen Nuorisoseurat on Suomen merkittävin kulttuurisen nuorisotyön toimija. Haluamme, että kulttuurinen harrastustoimintamme tunnetaan laadusta ja turvallisuudesta. Joensuussa järjestetty Nuoriseurakokous antaakin kolmivuotisessa toimintatavoitteissaan kolme lupausta: Pidämme ovet auki kaikille, ja järjestämme tasa-arvoista harrastustoimintaa asuinpaikkakunnasta ja taustasta riippumatta sekä tuemme vapaaehtoistoimintaa ja ihmisiä heidän omilla kasvupoluillaan.

    Toivomme, että muissakin järjestöissä järjestetään tulevan vuoden aikana lisää matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia.

    Lasten ja nuorten harrastukset ovat usein kalliita, kilpailullisia ja keskittyneet kasvukeskuksiin. Suomen Nuorisoseurat järjestää yhdessä paikallisseurojen kanssa laadukasta ja monipuolista harrastustoimintaa taitotasosta riippumatta. Toivomme, että jokaisella on mahdollisuus löytää oma polkunsa. Nuorisoseura tukee tätä toimintaa ja kehittää erilaisia tapoja identiteetin löytymiseen. Harrastustoiminta kuuluu kaikille, ja että jokainen lapsi, nuori ja aikuinen on tervetullut mukaan. Harrastusten parissa yhdistyvät itsensä kehittäminen, omat unelmat ja omien vahvuuksien löytäminen vuorovaikutuksessa eri-ikäisten kanssa vuorovaikutuksessa. Elämä on kasvamista kaiken ikää ja harrastustoiminta antaa pohjan myös itsensä kasvattamiselle.

    Vapaaehtoistoiminta on kasvun tukemista. Haluamme yhdessä nostaa erilaiset vapaaehtoistehtävät näkyväksi ja halutuiksi paikoiksi. Yksi lupauksista onkin tukea vapaaehtoistoimintaa ja kehittää yhdessä paikallisseurojen kanssa uusia tapoja tehdä vapaaehtoistyötä. Haluamme tehdä talkootyöstä harrastus, joka antaa tekijälleen iloa ja hyvää mieltä. Haluamme myös löytää uusia vapaaehtoistoimijoita. Haluamme kannustaa erilaisia ihmisiä ja ryhmittymiä liittymään yhteen kokemaan tekemisen riemua.

    Nuorisoseurat on ollut syrjinnästä vapaa alue jo vuosikymmenten ajan. Yhdenvertaisuus, yhteisöllisyys ja osallisuus ovat Nuorisoseurojen arvoja, joita toteutetaan kaikessa järjestön toiminnassa. Vastuu on meillä kaikilla. Nuorisoseurat on Suomen merkittävin kulttuurisen nuorisotyön toimija. Nuorisoseurat tarjoaa kaikenikäisille laadukkaita harrastuksia, kuten tanssia, teatteria, musiikkia, sirkusta ja liikuntaa. Nuorisoseuroissa jokaisella lapsella, nuorella ja aikuisella on mahdollisuus harrastaa kulttuuria, kasvaa aktiiviseksi yhteisön jäseneksi ja kokea tekemisen riemua.

  • Nuorisoseurat nostaa framille nuoria taiteilijoita

    Nuorisoseurat nostaa framille nuoria taiteilijoita

    Suomen Nuorisoseurojen nuorisoseurakokouksessa palkittiin tänä vuonna Paavo Väyrysen rahaston palkinnoilla Klaukkalan nuorisoseuran teatteriharrastaja Mikko Hyypiö ja Oulun ammattikorkeakoulusta tanssinopettajaksi valmistunut Siina Ounaslehto.

    Kiljusen herrasväki vauhdissa piknik-teatteriesitykseksi
    Mikko Hyypiö (s. 26.5.1994) on aktiivinen Klaukkalan nuorisoseuran teatteriharrastaja. Hän meni teatterikerhoon jo lapsena. Knoppi-ohjaajakoulutuksen käytyään (2011) hän otti ohjaukseensa oman teatteriryhmän. Mikko on osallistunut koko seuran yhteiseen kehittämiseen ja vastannut muun muassa seurisleirin ohjauksesta ja järjestelyistä. Mikko on kuulunut Klaukkalan nuorisoseuran johtokuntaan vuodesta 2016 alkaen ja toimii tällä hetkellä myös seuran puheenjohtajana.

    Vuonna 2016 Mikko käsikirjoitti ”Kiljusen herrasväki vauhdissa” -piknik-teatteriesityksen, jonka ohjasi yhdessä Tanja Hietakankaan kanssa seurantalon takapihalle. Käsikirjoitus rakennettiin niin, että kaikki halukkaat lapset ja nuoret pääsivät esitykseen mukaan. Kesällä 2018 Mikko toimi tuottajana ”Peter Pan” esityksessä. Piknik-teatteri on palkittu Esko-patsaalla teatterin uudesta innovaatiosta.

    Kipuna Kollektiivista Rauhaan

    Sodankylästä kotoisin oleva Siina Ounaslehto  (os. Toimela, s.1990) on aloittanut kansantanssin harrastamisen Jutaringissä jo viisivuotiaana. Vuosina 2006-2010 hän toimi Jutaringissä kansantanssiryhmien vetäjänä. Siirryttyään Jyväskylään opiskelemaan musiikkipedagogiksi Siina meni mukaan ISOn Tanhuujien toimintaan sekä tanssijaksi että ohjaajaksi. Siina on valmistunut Oulun ammattikorkeakoulusta tanssinopettajaksi kansantanssin suuntautumisvaihtoehdossa ja opettaa tällä hetkellä tanssia Jutaringissä Sodankylässä.
    Siina on ohjannut runsaasti Oulun lähellä sijaitsevissa nuorisoseuroissa sekä mm. Kinnulan Nuorisoseurassa. Musiikkipuolella Siina on työskennellyt Vinha-trionsa kanssa soveltavan taiteen parissa hoivakodeissa ja palvelutaloissa. Hän on ollut perustamassa myös uutta kansantanssin ammattiyhteisöä, Kipuna Kollektiivia. Siinan tanssiteos ”Rauha” sai ensi-iltansa 2018 Oulussa, jossa hän oli koreografi, dramaturgi ja ohjaaja.

    Paavo Väyrysen rahaston palkinnolla tuetaan nuoria
    Paavo Väyrynen on ollut nuoruusvuosinaan aktiivinen nuorisoseuralainen Keminmaalla ja nuorisoseuralaisuus on hänelle edelleen lähellä sydäntä. Täyttäessään 50 vuotta Väyrynen halusi ohjata onnittelurahat Nuorisoseurojen nuorten taiteilijoiden ja harrastajien tukemiseen. Aiheiksi valikoituivat Väyrysen oma harrastuksensa teatteri ja Nuorisoseurojen toinen suuri harrastus kansantanssi. Paavo Väyrynen luovutti palkinnot Joensuussa henkilökohtaisesti.

    Kuvassa vas. Antti Kalliomaa, Paavo Väyrynen ja Mikko Hyypiö.
    Kuva Sini-Kadrin Padilha

  • Kansalaistoiminnan juhlaa Joensuussa

    Kansalaistoiminnan juhlaa Joensuussa

    ​Nuorisoseurakokous on päätöksiä, oppimista ja tulevaisuuden suuntaviivoja
    ​Joensuuhun odotetaan tulevana viikonloppuna noin 300 nuorisoseuralaista, kun järjestön liittokokousväki ja Dääns-leirin kansantanssijat suuntaavat kaupunkiin. Nuorisoseurakokous on järjestön ylin päättävä elin, joka valitsee sunnuntaina 30.9. uuden valtuuston ja vahvistaa toiminnan suuntaviivat seuraavalle kolmivuotiskaudelle 2019–2021.

    ”Olemme iloisia, että Nuorisoseurakokouksen pitopaikaksi valittiin juuri Joensuu, ja toivotamme kaikki tervetulleeksi Pohjois-Karjalaan.”  Henna Liiri, toiminnanjohtaja

    ”Nuorisoseurojen toiminta on hyvässä nousussa, joten mikä on parempi paikka pitää kokous kuin Joensuu, josta löytyy malliesimerkki aktiivisesta ja innokkaasta tekemisen riemusta. Tulevan kolmivuotisohjelman lupaus on, että ovi on auki ja kynnys toiminnan aloittamiseen matalalla.” Antti Kalliomaa, pääsihteeri

    Edellisen kerran Nuorisoseurojen liittokokous on ollut Pohjois-Karjalassa, Joensuun Normaalilyseolla lähes 50 vuotta sitten, jolloin Pentti Lahti-Nuuttilan liittokokousalustuksessa lausuttiin muun muassa: ”Myös yhteiskunnallinen uudistustoiminta tarvitsee välineikseen vapaita, mutta päämäärästään tietoisia järjestöjä, joissa uusia aloitteita, nuorekasta innostusta ja toiminnanhalua arvostetaan ja kannustetaan.” (SNL:n periaatteet/ katkelma 20.6.1969)

    Lauletaan, tanssitaan ja rypytetään piirakoita
    Kokouksen osallistujille on tarjolla erilaisia työpajoja, illanviettoja ja oheisohjelmaa. Osanottajille on järjestetty myös leikkimielinen ”Minun Joensuuni” -kilpailu, jossa etsitään muun muassa Joensuun kauneinta rakennusta, istahdetaan Kosio-suden kainaloon, lauletaan ja tanssitaan sillalla, sekä tietysti rypytetään piirakoita.

    Dääns -leirillä 100 nuorta kansantanssijaa kohtaa
    Nuorten 12–17 -vuotiaiden DÄÄNS-leiri vaihtaa farkut verkkarihousuun ja saapuu Joensuuhun. Leirillä on luvassa karjalaista kipinöintiä, rouheaa kansanomaista menoa ja nykytanssista nautiskelua. Leirillä pääsee haastamaan itseään ja oppimaan uutta ammattilaisten johdolla. Tanssinopettajina ovat Pohjois-Karjalan oma ohjaaja Tiina Lindblad, sekä Riina Hosio, Elias Martikainen ja Anna Kiuru-Koski.

    Alla olevasta linkistä voit tutustua Nuorisoseurakokoukseen tarkemmin http://nuorisoseurakokous.nuorisoseurat.fi/





  • Kansantanssin kääntöpiiri matkasi voimaliikkein kohti yhdenvertaista ja näkyvää tanssitoimintaa

    Kansantanssin kääntöpiiri matkasi voimaliikkein kohti yhdenvertaista ja näkyvää tanssitoimintaa

    Suomen Nuorisoseurojen tanssitoimijoiden seminaari Kansantanssin kääntöpiiri järjestettiin 31.8.-1.9. Kulttuuritalo Laikussa Tampereella. Paikalla oli kolmisenkymmentä kansantanssin parissa toimivaa kansantanssin ohjaajaa, tanssinopettajaa ja Suomen Nuorisoseurojen työntekijää. Asiantuntija-alustusten, yhteisten tehtävien ja keskustelujen kautta kehitettiin ja ideoitiin kansantanssin viestintää ja toiminnan yhdenvertaisuutta.

    ”Kansantanssi on näyttävää, viihdyttävää ja ajatuksia herättävää katseltavaa. Se on hyvä harrastus ja ajassa kiinni.” Muun muassa näin todetaan Suomen Nuorisoseurojen Tanssin osaamiskeskuksen viestintästrategiassa 2018-2020, jota Pispalan Sottiisin tuottaja Jaana Kari seminaarin alussa esitteli. Pispalan Sottiisin tiedottaja Maarit Saarelainen esitteli yleisesti viestinnän työkaluja ja niiden käyttämistä: ”Viestintä on vuorovaikutusta, sanomien vaihdantaa ja merkitysten tuottamista. Se on myös yhteisen todellisuuden rakentamista.”

    Osallistujat harjoittelivat ryhmissä viestintästrategian ja somekamppanjan suunnittelua jollekin haluamalleen kohderyhmälle. Toinen ryhmä pohti maakunnallisen kansantanssiryhmän viestintästrategiaa ja toisessa suunniteltiin somekamppanjaa, jolla saadaan nuoret kiinnostumaan kansantanssista. Tärkeitä havaintoja oli muun muassa se, että ryhmän markkinointiin ei riitä, että yksi tekee ja kanavia tulee olla monta aina henkilökohtaisesta yhteydenotosta sosiaaliseen mediaan. Nuorten tavoittamiseen tarvitaan nuoria, jotka ovat jo koukuttuneet lajiin. Yhtenä ideana tulikin, että innostetaan kansantanssia harrastavat nuoret, jotka käyttävät luonnostaan youtubea tai muita somen kanavia, viestimään lajista.  Kädenlämpöinen ei riitä, vaan somessa pitää tehdä täysillä ollakseen uskottava!

    Lauantaipäivä oli varattu yhdenvertaisuudelle. Teemaan sukellettiin Folklandian häirintäyhdyshenkilöinä toimineiden Marika Raitasen ja Lennu Ylänevan alustuksen kautta. Mitä on yhdenvertaisuus, mitä on häirintä, millainen huumori tai millainen kosketus on sopivaa? Entä miten epäsopivaan käytökseen puututaan? Muun muassa näitä kysymyksiä pohdittiin yhdessä. Fyysinen läheisyys on tanssitoimintaan sisäänkirjoitettua ja yhteisissä keskusteluissa pohdittiinkin, että on tärkeää harjoitella ja pohtia sopivan koskettamisen rajoja.

    Yhdenvertaisuuden toteutumisen haasteita ja ratkaisuja niihin työstettiin negatiivisen aivoriihen kautta ryhmissä. Aiheiksi nousivat muun muassa vammaisten lasten mahdollisuus osallistua kansantanssitoimintaan, harrastajaohjaajien arvostus ammattilaisiin verrattuna, tyttöjen arvostus ja esiintymisasujen sukupuolittuneisuus. Työskentelyn pohjalta saatiin materiaalia ja ajatuksia vasta valmistuneen Suomen Nuorisoseurojen yhdenvertaisuussuunnitelman toteuttamiseen erityisesti tanssitoiminnan saralla.

    Tanssitoimijoiden tapaamisessa ei tietenkään voida vain istua ja puhua, vaan tanssiksi on pistettävä. Kääntöpiiriläiset pääsivätkin ensimmäisinä makustelemaan ensi kesän Kalenoiden Erivoima -teematanssia koreografien Paula Ketun ja Jutta Wrangénin johdattelemana. ”Se meidän voima, et yksikään ei samanlainen oo…”, laulu raikasi ja samalla kääntöpiiri liikkui keskelle tehdäkseen voimaliikkeen, kukin ihan omanlaisen tietty!

  • Teatterilaivalla viihdyttiin ja vaikututtiin

    Teatterilaivalla viihdyttiin ja vaikututtiin

    Perinteinen Teatterilaivaristeily järjestettiin 14.-15.9.2018. Parisataapäinen osallistujajoukko nautti laivan tunnelmasta, työpajoista, esityksistä, kilpailuista ja maakunnallisten improliigojen voittajien kohtaamisesta.

    Silja Europalle palannut Teatterilaiva helli tämän vuoden osallistujiaan monenlaisella toiminnalla. Työpajoissa tutustuttiin naamioteatteriin ja improvisaatioon sekä teattereiden vertaisarviointiin. Työpajoja Teatterilaivalle tuottivat Sivistysliitto Kansalaisfoorumi sekä Suomen draama-ja teatteriopetuksen liitto FIDEA.

    Suomen ylioppilasteatteriliitto Syty tuotti laivalle Joensuun ylioppilasteatterin esityksen Suomi Oy. Ab. Nuorisoseurojen jäsenteattereista laivalla nähtiin Teatteriyhdistys Kulissin Tangolla ja Irti-teatterin sekä Kulttuurinmetsästäjien yhteistuotanto Pikkupojat.

    Esityksellisessä teatteritietovisassa laivan osallistujat pääsivät oman esiintymisen kautta teatteriaiheiseen tietomyllyyn, jossa riumulta ei voinut välttyä.

    Maakunnallisten improliigojen voittajat kohtasivat tänä vuonna ensimmäistä kertaa Teatterilaivalla. Pohjois-Karjalan, Etelä-Karjalan, Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan liigojen hallitsevista mestareista tuomaristo valitsi valtakunnalliseksi voittajaksi Thö Säälittävät Keski-Suomesta. Tuomaristoon kuuluivat teatteriohjaaja Kimmo Tähtivirta, teatteriagentti Tiina Puljujärvi ja Suomen Nuorisoseurojen hallituksen puheenjohtaja Ragni reichardt.

    Teatterilaiva seilataan taas ensi vuonna syyskuun puolessa välissä.

    www.teatterilaiva.fi

     

  • Järjestötoiminnan ja vaikuttamisen koulutusvideoilta vinkit kokoukseen!

    Nuorisoseuralaisille on julkaistu viiden videon mittainen vaikuttamisen ja järjestötoiminnan verkkokoulutus. Videot on mitaltaan noin 10-30 minuuttisia ja käsittelevät järjestötoimintaa eri näkökulmista. Niiden avulla voit verestää järjestötietoutesi ja pohtia rooliasi vaikuttajana.

    Videoiden teemat ovat:

    • Minä vaikuttajana
    • Nuorisoseurajärjestö ja vaikuttamisen paikat
    • Nuorisoseurakokouksen kulku
    • Hyvän kokouksen tunnusmerkkejä
    • Osaaminen näkyväksi ja hyödyksi!

    Videot on julkaistu omalla sivullaan, ja voit katsoa ne kaikki tai kerrata esimerkiksi Nuorisoseurakokouksen kulun tai järjestön historiaa.

    VINKKI: Jos olet osallistumassa Nuorisoseurakokoukseen, katso videoalustukset ja palauta vapaamuotoinen oppimispäiväkirja. Saat todistuksen 1 opintopisteen laajuisen järjestökoulutuksen suorittamisesta!

    Järjestökoulutuksen sivulle tästä >>

  • Kynttilät syttyvät presidenttien haudoilla 5.12.2018

    Kynttilät syttyvät itsenäisyyspäivän aattona Helsingin Hietaniemessä, Luumäellä ja Nivalassa Suomen tasavallan presidenttien haudoilla. Perinteikkäällä hautojen valaisulla muistetaan kiitollisuudella paitsi Suomen itsenäisyyttä, myös sitä sukupolvien tekemää kansankunnan rakennustyötä, jossa nuorisoseurat ovat olleet mukana jo 137 vuoden ajan. Samalla muistutetaan nuorempien sukupolvien jatkuvasta jälleenrakennustehtävästä ja nuorisotyön merkityksestä maamme tulevaisuuden hyväksi. Tänä vuonna juhlan teemana on tasavaltamme neljäs presidentti, Kyösti Kallio. Hän toimi presidenttinä vuosina 1937-1940.


    Kyösti Kallio (1873–1940)

    Aatteelliset taitonsa Kyösti Kallio hankki Nivalan Nuorisoseurassa, jonka puheenjohtajana hän toimi vuosina 1895-1905. Nuorisoseurassa Kallio julisti tietojen ja taitojen tarpeellisuutta, raitista elämäntapaa ja yhteiskunnallista valveutumista. Kallio oli taitava sanankäyttäjä. Hän kirjoitti näytelmiä ja runoja sekä piti syvähenkisiä puheita.

    Vuonna 1904 Kallio valittiin edustajaksi valtiopäiville ja hänestä kehkeytyi luotettava ja periaatteellinen pitkän linjan poliitikko, jonka uran keskeisin toiminta-ajatus oli itsenäisyyden vahvistaminen eheyttämällä yhteiskuntaa taloudellisen ja sosiaalisen tasa-arvon kautta. Hän istui 41 valtiopäivät, oli 15 kertaa eduskunnan puhemiehenä, palveli kolme kertaa maatalousministerinä, neljä kertaa pääministerinä, puolustusministerinä ja kulkulaitosministerinä.

    Ensimmäisenä tunnettuna poliitikkona hän vaati jo vuonna 1918, että tulisi rakentaa Suomea, jossa ”ei ole punaisia ja valkoisia, vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia, Suomen tasavallan kansalaisia, jotka kaikki tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvät täällä”.

    Kynttilöiden sytyttäminen presidenttien haudoille symboloi sukupolvien välistä yhteyttä ja yhdenvertaisuutta. Nuoret ovat mukana rakentamassa ja kehittämässä Suomea ja sen tulevaisuutta sekä maamme ja täällä asuvien ihmisten hyvinvointia.

     

  • 31.8. viimeinen päivä ilmoittautua Nuorisoseurakokoukseen!

    31.8. viimeinen päivä ilmoittautua Nuorisoseurakokoukseen!

    Vielä mukaan Nuorisoseurakokoukseen!

    Ilmoittautuminen kokouksen viralliseen majoitukseen ja kuljetuksiin päättyy perjantaina 31.8. Mukaan voi sen jälkeen edelleen ilmoittautua kokousedustajaksi tai sivustaseuraajaksi. Käytännössä henkilö voi tulla jopa ilman ennakkoilmoittautumista paikan päälle seuran valtakirjan kanssa. Emme kuitenkaan voi enää taata majoituksen, kuljetuksen, ruokailujen tai iltaohjelmalippujen saatavuutta virallisen ilmoittautumisen jälkeen. Vapaita paikkoja voi kuitenkin kysellä Pia Matilaiselta: pia.matilainen@nuorisoseurat.fi.

    Tee aloite!

    31.8. on myös viimeinen päivä tehdä aloite kokouksen käsittelyyn. Katso ohjeet aloitteen tekemiseen täältä.

    Yhdessä Nuorisoseurakokoukseen

    Nuorisoseurojen sääntömuutoksen myötä ensimmäistä kertaa jokainen jäsenseura saa lähettää Nuorisoseurakokoukseen vähintään kaksi edustajaa. Kenenkään ei siis tarvitse lähteä yksin, vaan valtakunnalliseen kokoukseen voi lähteä aina kaverin kanssa.

    Ehdota valtuustoon

    Nuorisoseurojen valtuustossa on noin neljäkymmentä jäsentä ja saman verran varajäseniä. Valtuusto valitaan aina kolmeksi vuodeksi kerrallaan ja valinnan tekee Nuorisoseurakokous. Jäsenseurat voivat ehdottaa valtuuston jäseniksi henkilöitä, ja näiden ehdotusten pohjalta vaalivaliokunta tekee esityksen Nuorisoseurakokoukselle.

    Valtuustolla on äärimmäisen tärkeä tehtävä järjestössä, se nimittäin hyväksyy toiminnan kivijalat: toimintasuunnitelman, talousarvion, toimintakertomuksen, tilinpäätöksen ja säännöt.

    Haluaisitko sinä vaikuttamaan valtuustoon? Onko seurassasi aktiivinen jäsen, jolla olisi paljon annettavaa? Pidä huolta, että seurastasi tai alueeltasi tulee edustaja valtuustoon!

    Ehdota: nuorisoseurakokous.nuorisoseurat.fi/ehdota-valtuustoon

    Nuorisoseurojen järjestöjyrät neuvoo

    Mikä on Nuorisoseurakokous? Kolmivuotisohjelma? Mitä valtuusto tekee? Kuka on vaalivaliokunnassa? Mitä eroa valmistelevalla ja varsinaisella vaalivaliokunnalla?

    Järjestöjargon on välillä vaikeaa. Järjestön hallinnon rattaissa kyse on kuitenkin ihmisistä ja jokaisen jäykänkuuloisen termin takana on joukko innostuneita nuorisoseuralaisia. Uudessa blogisarjassa avataan selkeästi Nuorisoseurojen hallinnon saloja!

    Lue lisää: nuorisoseurakokous.nuorisoseurat.fi/jarjestojyrat-neuvoo

     

  • Monikulttuurisuutta nuorisoseuroissa 1/4: käsitteet haltuun ja vinkkejä järjestäjälle

    Monikulttuurisuutta nuorisoseuroissa 1/4: käsitteet haltuun ja vinkkejä järjestäjälle

    Nuorisoseurojen ovet ovat auki kaikenlaisille ihmisille. Mutta joillekin kohderyhmille ovet saattavat olla niin hyvin piilossa, ettei sillä ole väliä, ovatko ne auki vai kiinni. Olen Katri, Nuorisoseurojen työntekijä Pohjois-Karjalassa, ja tehtäväni on rakentaa polkuja ja viitoitusta nuorisoseurojen oville.

    Neljäosaisessa blogisarjassa jaan vinkkejä monikulttuurisen toiminnan toteuttamiseen järjestössä. Blogin aiheet ovat Nuorisoseurojen KNoppi-koulutuksen monikulttuurisuusmateriaalin sisällöistä, jota on rakennettu Nuorisoseura 2.0 –hankkeessa. Blogi on suunnattu erityisesti nuorisoseuratoimijoille, mutta blogista saa vinkkejä myös muuhun harrastustoimintaan.

    • Osa 1: Monikulttuurinen ohjaus ja vinkkejä monikulttuurisen toiminnan järjestäjälle
    • Osa 2: Vinkkejä kommunikointiin ja tiedottamiseen monikulttuurisessa ryhmässä
    • Osa 3: Vinkkejä monikulttuuristen lasten kohtaamiseen ja ohjaamiseen
    • Osa 4: Kirjallisuus- ja linkkivinkkejä monikulttuurisuudesta

    Monikulttuurinen ohjaus ja vinkkejä toiminnan järjestäjälle

    Ota käsitteet haltuun: monikulttuurisuus, moninaisuus, maahanmuutto

    Monikulttuurisen ja monikielisen toiminnan käsitteistöön on varmasti hyvä hieman tutustua kokonaisuuksien hahmottamiseksi, näin ainakin itse tein. Käsitteisiin ei kuitenkaan kannata takertua liiaksi, sillä kysehän toiminnassa on kuitenkin ihmisten kohtaamisesta yksilöinä, sellaisina kuin kukin on.

    Long story short… Monikulttuurisessa ohjaamisessa eri kulttuureista tulevat ihmiset kohtaavat. Esimerkiksi ohjaaja ja osallistuja voivat edustaa eri kulttuuritaustoja. Monikulttuurisessa ryhmässä voi olla esimerkiksi lapsi, joka on vasta maahan muuttanut, pitkään maassa asunut, toisen tai kolmannen sukupolven edustaja tai monikulttuurisen perheen lapsi.

    Monikulttuurisella väestöllä tarkoitetaan yleensä henkilöitä, joilla on eri etninen tausta tai muu kuin suomalainen syntyperä. Monikulttuurisuuden ohella voidaan puhua myös moninaisuudesta, sillä jokaisella meistä on hyvin moninainen ja moniulotteinen identiteetti, johon osaltaan myös kulttuuriset piirteet vaikuttavat. Maahanmuuttaja puolestaan on yleensä yleiskäsite ihmiselle, joka on muuttanut maasta toiseen. Sillä viitataan yleensä henkilöön, joka on syntynyt kontekstiin nähden ulkomailla. Maahan muuttamiselle voi olla monia eri perusteita. Käsitteisiin voi käydä tutustumassa mm. www.kotouttaminen.fi-sivulla tai THL:n sivulla.

    Viisi vinkkiä monikulttuurisen toiminnan järjestäjälle

    1. Vähintään kaksi ohjaajaa. Omassa Luova lava -kerhossamme totesimme, että monikulttuurisella ja monikielisellä lapsiryhmällä olisi hyvä olla vähintään kaksi ohjaajaa, jotta apukäsiä ja -silmiä riittäisi tukemaan ohjaamista, ja jotta jokainen lapsi tulisi kohdatuksi, kuulluksi ja nähdyksi. Monikielisessä ryhmässä kommunikointi voi vaatia erityistä keskittymistä ja monenlaisia menetelmiä, joissa useamman ohjaajan läsnäolo helpottaa ohjaustilanteen etenemistä.
    2. Tukea ohjaajalle: materiaaleja, menetelmiä. Toiminnan järjestäjätahon on hyvä pohtia, minkälaista tukea voi tarjota ohjaajalle monikulttuurisen tai monikielisen ryhmän ohjaamiseen. Tähän pätee mielestäni hyvin yleiset jutut, mitä kerhonohjaaja ylipäänsä voisi minkä tahansa ryhmän ohjaamisen tueksi tarvita. Näitä voisivat olla esimerkiksi erilaiset ohjausmateriaalit ja -menetelmät, verkosto-osaaminen, ohjaajaresurssit tai muu tieto, taito tai vinkit, joista voisi olla hyötyä.
    3. Tee suunnitelma, varasuunnitelma ja ajattele luovasti. Toiminnan järjestäjätaho voi tukea ohjaajia myös esimerkiksi suunnittelemalla ja pohtimalla yhdessä kerhon kausi- ja turvallisuussuunnitelmia. Onko jotain erityistä, mitä monikielisen ryhmän ohjaamisessa tulisi huomioida jo kausisuunnittelussa. Suunnitteluissa kannattaa aina varautua myös joustavuuteen ja varasuunnitelmiin sekä jättää tilaa omaan ryhmään tutustumiselle.
      Itse monikielistä ryhmää ohjatessani suunnitelmat muuttuivat ja kehittyivät jo heti kauden ensimmäisestä kerrasta lähtien, kun totesin, että yhteistä kieltä ei ryhmästämme oikein löytynyt. Kannustankin kaikkia luovaan ajatteluun, toiminnallisuuteen ja tekemisen kautta oppimiseen. Hyvät suunnitelmat antavat vankan pohjan toiminnalle, mutta kommelluksistakin selvitään ja niistä voidaan oppia! Tärkeää on, että järjestäjäorganisaatiosta löytyy ohjaajalle tuki ja kuuntelija, jos jokin mietityttää, ja ratkaisuja voidaan pohtia yhdessä.
    4. Tsekkaa vakuutukset. Käytännön järjestelyihin liittyen toiminnan järjestäjätahon kannattaa tarkistaa, vaikuttaako kansalaisuus seuran harrastajien tapaturmavakuutuksen tai toiminnan vastuuvakuutuksen kattavuuteen (esim. jos kerholainen ei vielä ole Suomen kansalainen).
    5. Ilmoittautumisen kieli ja tapa. Ilmoittautumiskäytäntöihin kannattaa myös kiinnittää huomiota, sillä esimerkiksi nettilomake voi kielitaidottomalle olla mahdoton kanava ilmoittautua mukaan ryhmään. Toiminnan järjestäjä voi pohtia, tarvitseeko toimintaan ilmoittautua etukäteen. Mitä tietoja ryhmään osallistumiselle tarvitaan? Mikä tai kuka tässä asiassa voisi olla tarvittaessa avuksi (esim. tulkki, kääntäjä, sosiaaliohjaaja, muut verkostot)? Nuorisoseurojen kotisivuilta työkalupakista (https://nuorisoseurat.fi/jasenseuroille/tyokalupakki/ ) löytyy myös jonkin verran käännösmateriaaleja toiminnassa hyödynnettäväksi.

    Ja eikun toimintaa suunnittelemaan! Ollaan yhdessä rohkeita ja luovia! Lisää vinkkejä ja kokemuksia seuraavassa osiossa, stay tuned!

  • Kulttuurisen nuorisotyön tunnustuspalkinto kolmelle mahdollistajalle

    Suomen Nuorisoseurat on myöntänyt toisen valtakunnallisen kulttuurisen nuorisotyön tunnustuspalkinnon Nuori Kulttuuri -tapahtumien taiteellisille johtajille Anna Kuoppamäelle, Jaana Saariselle ja Marko Keräselle. Palkinto luovutettiin Sounds 2018 -tapahtuman päättäjäisissä Mikkelissä sunnuntaina 27.5.2018.

    Palkitut ovat toimineet pitkään Nuori Kulttuuri -tapahtumien taiteellisina johtajina ja olleet kehittämässä tapahtumista kulttuurisen nuorisotyön muotoa, jolla voidaan rohkaista, kannustaa ja innostaa nuoria kulttuurisiin harrastuksiin asuinpaikasta tai taustasta riippumatta.  

    Nuori Kulttuurin taiteelliset johtajat

    Anna Kuoppamäki on toiminut Sounds-musiikkitapahtumien taiteellisena johtajana. Anna on arvostettu musiikkikasvattaja, musiikkikasvatuksen tutkija ja lauluntekijä. Hän on tehnyt työtä muun muassa edistääkseen matalankynnyksen musiikkikasvatusta ja taiteen perusopetuksen ja kulttuurisen nuorisotyön välisen synergian vahvistamista. Annan kädenjälki näkyy vahvasti vuoden 2018 Sounds-tapahtumassa, jonka teemana on nuorten oma ääni.

    Jaana Saarinen on toiminut Teatris-teatteritapahtumien taiteellisena johtajana. Jaana on tunnettu näyttelijä, jolla on vuosien kokemus niin teatterilavoilta kuin televisiosta.  Nuori Kulttuuri -toiminnassa Jaana on kannustanut nuoria kokemaan ja näkemään sekä kertomaan omia tarinoitaan teatterin keinoin.  

    Marko Keränen on toiminut Moves –tanssitapahtumien taiteellisena johtajana.  Marko on pidetty tanssinopettaja, koreografi ja tanssija.  Marko on tehnyt määrätietoisesti työtä nuorten tanssiharrastusten edistämiseksi ja mahdollistamiseksi. Nuori Kulttuuri -toiminnassa Marko on korostanut nuorten kohtaamista taiteilijoina ja ennen kaikkea ihmisinä.  

    Nuori Kulttuuri -tapahtumien taiteelliset johtajat ovat yhdessä olleet merkittävällä tavalla kehittämässä tapahtumista nykyisenkaltaisia katselmuksia, joissa nuoret taiteilijat nostetaan esiin ja joissa osallistujilla on mahdollisuus esiintyä laadukkaissa puitteissa, kohdata toisia alan harrastajia ja saada ammattimaista, rakentavaa palautetta suorituksestaan sekä elämyksiä yhdessä toisten kanssa. 

    Valtakunnallinen kulttuurisen nuorisotyön tunnustuspalkinto 

    Suomen Nuorisoseurat myöntää Kulttuurisen nuorisotyön palkinnon vuosittain. Tavoitteena on nostaa työn arvostusta ja tekemistä. Kulttuurisessa nuorisotyössä nuori pääsee turvallisesti taiteen avulla tutkimaan itsessään erilaisia puolia, kasvamaan osaksi yhteisöä ja saa kannustusta omaehtoiselle tekemiselleen.  Palkinto voidaan myöntää mille tahansa kulttuurisen nuorisotyön toimijalle, ilmiölle tai tapahtumalle. Palkinto perustettiin Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna ja ensimmäisen palkinnon sai tuolloin jyväskyläläinen teatteriyhdistys Kulissi.  Vuonna 2018 palkinnon arvo on 3000 euroa.  

    Nuorisoseurat ja Nuori Kulttuuri 

    Nuorisoseurat on Suomen merkittävin kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön toimija. Se tarjoaa laadukkaita kulttuuri- ja liikuntaharrastuksia kaikenikäisille. Nuorisoseuroissa jokaisella lapsella, nuorella ja aikuisella on mahdollisuus kasvaa aktiivisen yhteisön jäsenenä ja kokea tekemisen riemua! 

    Nuori Kulttuuri -toiminta rakentuu nuorten taidetapahtumien ympärille. Vuosittain toimintaan osallistuu tuhansia nuoria, nuorisotyön ja taiteen ammattilaisia, nuorten vanhempia sekä oppilaitosten edustajia.

    Vuonna 2018 on vuorossa musiikki.  Keväällä järjestettiin 22 alueellista tapahtumaa ja kausi huipentui Mikkelissä valtakunnalliseen Nuori Kulttuuri SOUNDS -tapahtumaan 25.-27.5.2018. Vuonna 2019 vuorossa on teatteriteema ja valtakunnallinen tapahtuma järjestetään Jyväskylässä 24.-26.5.2019.

    Nuori Kulttuuri -toiminta siirtyi Suomen Nuorisoseurojen hallinnoitavaksi syksyllä 2017.