40-VUOTIAS ENTISEN PATRUUNATEHTAAN HIOMOSSA TOIMIVA TEATTERI LAPUA HENKII POSITIIVISUUTTA JA TULEVAISUUDEN TOIVOA YMPÄRILLEEN
Suomen Nuorisoseurojen vuosittain jakama Esko-patsas on myönnetty vuodelta 2021 Teatteri Lapualle, joka on yksi Pohjanmaan vilkkaimmin toimivista harrastajateattereista. Teatteri tarjoaa yleisölleen uusia elämyksiä ja kokemuksia kaikilla mahdollisilla teatterin tyylilajeilla klassikoista komediaan ja draamasta musiikkiteatteriin.
Teatteri tunnetaan Lapualla ja alueella laajemminkin positiivisena yhdistyksenä, johon voi lähteä mukaan matalalla kynnyksellä ja jonka esityksiä odotetaan erityisen paljon.
Teatteri Lapuan Pasi was here näytelmän uusintaensi-iltaa vietettiin sunnuntaina 10.4.
”Teatteri Lapuan 40-vuotinen toiminta on ollut esimerkillistä nuorisoseuratoimintaa, jonne kaikki halukkaat otetaan mukaan. Teatteri on pyrkinyt pitämään toimintaa yllä myös haastavina korona-aikoina ja on senkin tähden hyvä esimerkki myös muille teattereille. Teatteri Lapua on ehdottomasti Eskonsa ansainnut!” iloitsee Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Ragni Reichardt.
Palkinnon luovutti Teatteri Lapuan Pasi was here -näytelmän uusintaensi-illassa sunnuntaina 10.4. Suomen Nuorisoseurojen toimialajohtaja Pasi Saarinen.
Esko-patsas on kuvanveistäjä Kalervo Kallion veistämä näköispatsas Nummisuutareiden Eskosta. Vuodesta 1948 yhtäjaksoisesti jaettu kiertopalkinto myönnetään vuosittain merkittävästä teosta nuorisoseurojen teatteritoiminnassa. Palkinnon saajan valitsee ehdotusten pohjalta Suomen Nuorisoseurojen hallitus.
Suomen Nuorisoseurat lahjoitti jokaisesta, maaliskuun aikana ostetusta kansantanssi- ja kansanmusiikkifestivaali Pispalan Sottiisin osallistujapassista 1 euron Suomen Punaisen Ristin hätäapukeräykseen Ukrainan hyväksi. Lahjoitus tehtiin keskiviikkona 6.4. Rauhan katrilli -tempauksen yhteydessä. Sottiisi-passeista kertynyt hyväntekeväisyyssumma oli yhteensä 765 euroa Suomen Punaiselle Ristille.
Rauhan katrilli oli tempaus, jossa kansantanssijat ja kansanmuusikot keräsivät upealla, talkoovoimin järjestetyllä tanssi- ja musiikkitapahtumalla Suomen Punaisen Ristin nettilippaaseen lahjoitusta katastrofirahastoon Ukrainan kriisissä kärsivien hyväksi. Rauhan katrilli -tempauksen nettilipaskeräys on auki tämän viikon loppuun saakka. Lahjoituksen voi tehdä täällä.
Myös Helsingissä, Balderin talon salissa, järjestetyn tapahtuman striimi on katsottavissa YouTubessa sunnuntaihin 10.4. asti.
Vuoden Hermanska on Liisa Kuusela-Opas Klaukkalasta, Uudeltamaalta. Suomen Nuorisoseurojen myöntämä valtakunnallinen tunnustus jaettiin sunnuntaina 3.4.2022 H-kiltapäivien yhteydessä Rovaniemellä. Kuusela-Opas on tehnyt mittavan ja pitkän nuorisoseurauran niin paikallisella, alueellisella kuin valtakunnallisellakin tasolla.
“Tämä tunnustus tuli minulle yllätyksenä, mutta olen kovin otettu. Olen jo kolmannen polven nuorisoseuralainen. Tätä olen harrastanut koko ikäni”, kertoo Kuusela-Opas.
Liisa Kuusela-Opas on syntynyt Kurikassa 1945, mutta muutti jo perheensä mukana vauvana isänsä kotipitäjään Kauhajoelle. Nuorisoseuraura urkeni vuonna 1961, kun hän liittyi isovanhempiensa perustamaan Kokon Nuorisoseuraan, jossa toimi seuran sihteerinä ja harrasti sekä ohjasi kansantanssia.
Kuusela-Oppaan tie vei muutaman Helsingissä vietetyn vuoden jälkeen Klaukkalaan 70-luvun alussa, ja hän liittyi miehensä kanssa Klaukkalan Nuorisoseuraan. Tunnustus tuli sikälikin merkittävään aikaan, sillä hänen nykyinen kotiseuransa täyttää tämän vuoden marraskuussa kunnioitettavat 100 vuotta. Liisa Kuusela-Opas on toiminut seurassa varsin monella tasolla: kansantanssiharrastajana ja -ohjaajana, opinto-ohjaajana, varapuheenjohtajana sekä varsinaisena puheenjohtajana. Hän on myös erittäin ahkera talkoolainen.
Liisa Kuusela-Opas on vaikuttanut oman seuransa ulkopuolellakin. Hän on toiminut Kalevan Nuorten Uudenmaan piirin johtokunnassa useita kausia. Lisäksi hän on ollut peräti 12 vuoden ajan varapuheenjohtaja Kalevan Nuorten Uudenmaan piirin ja Uudenmaan Nuorisoseurojen Liiton yhteisessä johtokunnassa. Suomen Nuorisoseurojen valtuustossa hän istui kaksi kuusivuotiskautta.
H-kilta-toiminta on hänelle varsin tuttua: hän oli kolme vuotta H-killan sihteerinä ja yli 15 vuotta Uudenmaan H-killan varapuheenjohtajana. Liisa Kuusela-Opas on saanut Suomen Nuorisoseurojen kultaisen ansiomerkin vuonna 2006 ja H-arvon 1995. Uudenmaan Hermanskaksi hänet valittiin 2011.
Hermanni ja Hermanska ovat ansioituneille nuorisoseuralaisille myönnettäviä arvonimiä, joita on myönnetty vuodesta 1966 alkaen. Nuorisoseurajärjestön ensimmäiseksi Hermanniksi kutsuttiin tasavallan presidentti Urho Kekkonen ja Hermanskaksi rouva Sylvi Kekkonen.Vuoden Hermannin tai Hermanskan Suomen Nuorisoseurojen hallitus valitsee vuosittain arvonimen saaneista henkilöistä.
Tänä viikonloppuna käynnistyvät uudet nuorten alueelliset vaikuttajaryhmät ympäri Suomea. Ryhmien mentoreina toimii joukko aiemmissa vaikuttajaryhmissä olleita nuoria.
Nuoret Nuorisoseuravaikuttajat -toiminnassa vahvistetaan nuorten osallisuutta yhteiskunnassa, kansalaisjärjestötoiminnassa sekä kuulluksi tulemista ja osallistumista niin yhteiskunnassa kuin oman järjestömme päätöksenteossa. Ohjelma pitää sisällään mentoreiden tapaamisia, nuorten vaikuttajien alueellisia ja valtakunnallisia tapaamisia. Alueellisia ryhmiä on yhteensä kuusi: Etelä-Suomi, Lounais-Suomi, Kaakkois-Suomi, Keski- ja Länsi-Suomi, Itä-Suomi ja Pohjois-Suomi. Nuoret Vaikuttajat on suunnattu pääsääntöisesti 13–25-vuotiaille nuorille. Toimintaa toteutetaan Erasmus+ -rahoituksella ja sitä on valmisteltu yhdessä Nuoret Vaikuttajat -ohjelmassa vuosina 2019–2021 mukana olleiden nuorten kanssa.
”Nuorten vaikuttajien toiminta on meille Nuorisoseuroissa äärimmäisen tärkeä asia ja merkittävä strateginen painopiste. Yli 140-vuotiaana yhteisöllisyyden, nuorten osallisuuden ja kansansivistyksen toimijana pidämme erityisen tärkeänä sitä, että jokainen nuori tulee kuulluksi sellaisena kuin on ja löytää tiensä vaikuttamaan yhteiskunnassa. Ihan jokainen voi olla vaikuttaja”, kuvailee Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen.
Suomen Nuorisoseurat haki alkuvuodesta nuoria mukaan avoimella haulla. Osallistujia ilmoittautui mukaan yhteensä 50 Helsingistä Sodankylään ja Joensuusta Eurajoelle. ”On huikeaa, että nuoria haki projektiin mukaan enemmän kuin mitä olimme ajatelleet. Kaikki halukkaat on otettu mukaan”, kommentoi toiminnasta vastaava nuorisoseurojen kehittämispäällikkö Henna Liiri-Turunen.
Maaliskuussa hankkeen mentorit olivat jo koolla, mutta tänä viikonloppuna toimintakausi pärähtää toden teolla käyntiin, kun nuoret tapaavat ensimmäistä kertaa livenä omien alueidensa tapaamisissa. ”Koronavuosien jälkeen ja tiukkojen rajoitusten hellitettyä on erityisen ihanaa päästä tekemään töitä nuorten kanssa. Eniten olen kaivannut kohtaamista ja keskustelua, ja sitä on takuuvarmasti luvassa tulevana viikonloppuna”, kertoo tuntemuksistaan Etelä-Suomen alueellisen ryhmän yhtenä vetäjänä toimiva toiminnanohjaaja Johanna Lindstam.
Seuraa Nuoret Vaikuttajat -projektin etenemistä Instagramissa @nsnuoretvaikuttajat
Pohjois-Karjalassa, Nurmeksessa toimiva, virkeä, yli 120-vuotias Lipinlahden Nuorisoseura tarjoaa kyläläisille ja kaupunkilaisille monenlaista tapahtumaa ja toimintaa. Seuralla on myös oma arvokas talo, Tuohuspirtti, jota on remontoitu viime vuosina paljon. Siitä onkin muodostunut koko kylän tärkeä kokoontumispaikka.
”Kyllähän tämä tunnustus tällaiselle pienelle seuralle tuntuu todella hienolta ja aivan uskomattomalta. Jo pelkästään se ehdolla olo oli jo hienoa, mutta sitten vielä tämä”, kiittelee seuran puheenjohtaja Merja Pihlatie.
Lipinlahden Nuorisoseura järjestää matalan kynnyksen toimintaa ja tapahtumia, joissa ovet ovat auki kaikelle kansalle, niin oman paikkakunnan kuin naapurikylien asukkaille. Uudet toimijat ovat tervetulleita mukaan toimintaan, ja pienetkin ideat ja toiveet huomioidaan ja viedään eteenpäin.
”Olemme järjestäneet muun muassa konsertteja, yhteislaulutilaisuuksia, tansseja, myyjäisiä, koko perheen tapahtumia, lasten diskoja ja kyläyhdistyksen kanssa yhdessä koko kylän puurojuhlan vuosittain. Viime vuonna meillä oli seuran historian ensimmäinen isänpäivälounas, jota varmasti jatkamme tänä vuonna”, kertoo Pihlatie.
Korona-aikana seura järjesti alakouluikäisille piirustuskilpailun, jonka aiheena oli mielikuvituksellinen luonto. Kisa sai suuren suoison lasten keskuudessa. ”Hiihtolomaviikolla meillä on ollut näköalatorni Toivontornin valloitus lapsille. Luontopolun varrella vastataan luontoaiheisiin kysymyksiin ja kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kymmeniä palkintoja.”
Kunniamaininnan saaneet piirustukset lasten piirustuskilpailussa, jossa aiheena oli mielikuvituksellinen luonto.
Talkoilla remonttia ja linnunpönttöjä
Viimeisten vuosien aikana seura on remontoinut tunnelmallista, yli 80-vuotiasta nuorisoseurantalo Tuohuspirttiä paljon. ”Pirtin viihtyvyys ja toiminnallisuus on parantunut huomattavasti. Siitä kiitos aktiiviselle talkooporukalle, joka on erittäin sitoutunutta ja tehnyt ahkerasti töitä. Leader-rahoituksella rakensimme uudet ulkoraput ja inva-luiskan, remontoimme keittiön toimivammaksi ja ullakolle puhallettiin eristysvillaa. Samaan aikaan omana talkootyönä kunnostettiin kaikki ikkunat. Nyt on avustushaku menossa katon ja ulkoseinien maalaukseen sekä pihapiirissä olevan ladon pärekaton uusintaan.”
Lipinlahden nuorisoseuralaiset ovat kunnostaneet talkoilla nuorisoseurantalo Tuohuspirtin ikkunat.
Uusimpana toimintomuotona talossa on alkanut aikuisten sählykerho kerran viikossa. Seura on hankkinut mailat niin aikuisille kuin lapsillekin. Toiveissa onkin saada myös oma kerho lapsille.
Kuten monessa muussakin seurassa, myös Lipinlahdella mietitään jatkuvasti uusia varainhankintakeinoja. ”Viime keväänä teimme talkoovoimin 150 linnunpönttöä, jotka myimme kyläläisille ja muille tutuille. Vastaanotto oli niin hyvä, että pönttöjen rakentelu sai jatkoa myös tänä keväänä ja pönttöjä myydään toritapahtumassa.”
Vuosittain jaettava tunnustus annetaan Nuorisoseuralle, joka aktiivisella toiminnallaan kokoaa ihmiset tärkeän tekemisen äärelle ja harrastuksen pariin luoden ympärilleen yhteisöllisyyttä, yhdenvertaisuutta ja tekemisen riemua. Vuoden Nuorisoseura valitaan facebookin kannatusäänestyksessä. Äänestykseen Suomen Nuorisoseurojen hallitus valitsee hakijoista neljä seuraa. Tänä vuonna Lipinlahden lisäksi loppusuoralla olivat Siepakat, Pertunmaan Nuorisoseura ja Viitaniemen Nuorisoseura.
Pääkuvassa viime vuonna järjestetyn isänpäivälounaan talkoilijoita.
Martti Suihkonen, Vehmasmäen Nuorisoseurasta Pohjois-Savosta, on vuoden nuorisoseuralainen. Hän on tärkeä voimavara sekä seuralle että kyläyhteisölle. Hän ei pelkää tarttua toimeen, kun sitä vaaditaan. Vapaaehtoistyötä Martti on tehnyt Vehmasmäen Nuorisoseurassa jo ansiokkaat yli 40 vuotta. Ja työ jatkuu.
”Sydäntä lämmittää kovasti tällainen muistaminen. Pitää kuitenkin muistaa, että kukaan ei tee tällaista saavutusta yksin, vaan tiimityötähän tämä on. On hyvä porukka ollut mukana tukemassa. Ja yhdessä tehty työtä, että saadaan nuoret viihtymään pärjäämään elämässä”, Martti Suihkonen muistuttaa.
Vehmasmäen nuorisoseuratalo Valoharjun täydellinen peruskorjaus tehtiin 1980-luvun puolivälissä. Martti toimi yhtenä rakentamisen päätekijöistä yhdessä Rauno Impolan, Terttu Hiltusen ja Pirkko Nousiaisen kanssa. Martin vastuulla oli itse rakentaminen, ja sen työn laatu on kestänyt tähän päivään saakka.
”Remontin myötä tulin mukaan myös seuran toimintaan. Talkoissa tutustui koko kylään kerralla, niin uusiin kuin vanhoihin kyläläisiin, ja siitä oli todella helppo jatkaa toimimista”, Martti kertoo.
Nuorisoseuran oma kesäteatteri, Tammenranta, rakennettiin talkoilla 1998, ja Martti oli yksi rakentamisen päätekijöistä. Rakentamisen jälkeenkään hän ei ole lyönyt vasaraa naulaan, vaan on ollut vuosittain mukana teatterin lavaste- ja kunnostustöissä.
Liikunta antaa voimaa
Martti vetää nykyisin viikoittain miesten kuntojumppaa, joka on toiminut kylällä jo yli 50 vuotta ja vastaa Vehmasmäen latuverkoston ylläpidosta talvisin. Yhdessä talkooporukan kanssa hän oli tekemässä latupohjan peruskunnostuksen viimeksi 2019. Kuopion kaupungin laduista Vehmasmäessä päästään yleensä hiihtämään ensimmäisenä, kun ”kolme senttiä” lunta on saatu maahan asti. Kiitos siitä kuuluu kenttämestari Martille.
Mikä saa Martin kerta toisen jälkeen lähtemään mukaan? ”Kyllä se on se liikunnan ilo. Hyvä esimerkki tästä oli Suomi-juoksu, kun juostiin useampana vuonna yhdessä oman seuran porukan kanssa Utsjoelta Helsinkiin. Ja rakennustalkoihin on mukava osallistua, kun nikkarointi on itselle helppoa ja luontevaa, ja työkalutkin löytyvät omasta takaa.”
Martti nostaa hattua seuran johtokunnalle, jossa on innokkaita ihmisiä järjestämässä erilaista toimintaa. ”Helppoa mennä aina mukaan, kun kaikki on hyvin järjestelty etukäteen. Eikä tässäkään kukaan ole yksin, vaan tukee toinen toistaan ja yhdessä ideoidaan asioita.”
Nuorisoseurat elää ja hengittää täysin vapaaehtoistensa ansiosta. Vuosittain Suomen Nuorisoseurat valitsee Vuoden nuorisoseuralaisen, vapaaehtoisen, jonka panos on paikallisella, maakunnallisella tai valtakunnallisella tasolla tärkeää.
Joensuulainen vuoden ohjaaja Tero Sarkkinen on teatterin, improvisaation ja kulttuurisen nuorisotyön moniosaaja. ”Ilon läikähdys valtasi ukon, kun kuulin, että tällainen on minulle myönnetty. Kyllähän tämä oli iso yllätys. Arvostan nuorisoseuroja tosi paljon ja kun arvostamani yhteisö on kiitoksen antanut, tuntuu siltä, että on jotain tehnyt oikein: että on vienyt eteenpäin asioita, joihin on uskonut, ja kyllä tämä kannustaa myös jatkamaan”, Sarkkinen summaa ensitunnelmia.
Tero Sarkkinen on kuopiolaisen nuorisoteatteri TeatteriTorstai-toiminnan ohjaaja ja koordinaattori. Tero on myös improvisaatioteatterin tekijä, ohjaaja ja ideoija; erityisesti hänen sydäntään lähellä on improliiga eli improvisaatiokilpailu.
”Unelmoin sen suorista valtakunnallisista tv-lähetyksistä; siitä voisi tulla hieno valtakunnallinen juttu. Näen siinä valtavaa potentiaalia. Ajatellaan teatteria, jonka fanit käyvät katsomassa kaikki teatterin esitykset, pukeutuvat teatterin omiin väreihin ja kannustavat. Heillä on omat kannustuslippunsa, jotka liehuvat katsomossa. Mutta improon ei mielestäni kuulu hampaat irvessä -kilpailu, vaan yhteenkuuluvuus, ilo ja leikki”, Sarkkinen ideoi.
Kesäksi tulossa Hulabaloota
Sarkkinen on myös nuorisoseurojen maakunnallisen teatteritoiminnan yhteyshenkilö eli teatteriagentti, joka toimii niin Savossa kuin Pohjois-Karjalassa. Freelance-työntekijänä hän on ohjannut kymmeniä teatteriesityksiä mm. Kontiolahdella, Joensuussa ja Ilomantsissa. Näyttelijäntyötä hän tekee mm. Maarianvaaran Nuorisoseuran ammattiteatterissa ja Improholisitit-ryhmässä. Tällä hetkellä Sarkkinen ohjaa Kontiolahden kanavateatteriin kesäksi elämänmakuista komediaa Hulabaloo, jota virittää kesän romantiikka, sukupolvien yhteentörmäykset sekä menevä musiikki.
Teatterikärpänen puraisi Sarkkista jo päiväkodissa. ”Minut valittiin päiväkodin näytelmään Nalle Puhiksi, koska minulla oli haalari, jossa oli ruskea karvavuori. Istuin lattialla ja päälleni tiputettiin paperisilppua. Ei siis kummoinen rooli, mutta jotenkin se oli taianomainen hetki. Kun sitten kuudennen luokan kevätnäytelmässä huomasin, kuinka yleisö eli mukana ja nauroi, ja että minut huomattiin ja hyväksyttiin, tunsin vahvasti, että tämä on minun juttu.” Teatteri onkin nykyään Sarkkiselle tapa käsitellä elämää, ymmärtää ihmisiä ja yhteiskuntaa sekä toteuttaa itseään.
Suomen Nuorisoseurat myöntää Vuoden ohjaaja -tunnustuksen vuosittain. Tämän vuoden tunnustukset jaettiin sunnuntaina 27.3.2022 Nuorisoseurapäivän juhlassa. Toisen Vuoden ohjaaja -tunnustuksen sai Kaustisen Nuorisoseuran tanssiohjaaja Miia Timonen, josta voitte lukaista enemmän eilisestä kotisivujemme uutisesta.
Kuvassa Tero Sarkkinen on matkalla Teatterilaivan valmisteluristeilylle. Mukana myös nuorisoseurojen Pohjois-Savon toiminnanjohtaja Jussi Salmi sekä teatterin ja kulttuurisen nuorisotyön toimialajohtaja Pasi Saarinen.
Miia Timonen on toiminut Kaustisen Nuorisoseurassa kansantanssiohjaajana jo vuodesta 1995, jolloin hän aloitti vasta 13-vuotiaana ohjaamaan lasten kansantanssiryhmää. Ensimmäisen ryhmänsä Miia luotsasi aina nuorten aikuisten edustusryhmä Ottosiksi saakka, jonka jälkeen Miia on vastannut seuran vanhimpien tanssijoiden eli Ottosten ohjaamisesta ja ohjelmien koreografioista. Nyt Miia ohjaa päävastuullisesti kolmea eri kansantanssiryhmää.
”Tunnustus tuntuu todella hyvältä ja merkittävältä omalla ohjaajataipaleellani. Olen todella otettu, että pitkä työni Kaustisen Nuorisoseurassa huomioidaan myös valtakunnallisesti. Ja tästä heijastuu myös se, kuinka tärkeää työtä nuorisoseuroissa tehdään eri-ikäisten kanssa”, Miia kiittelee.
Miia on myös vastannut suurten yhteisesitysten harjoituksista Kaustisen kansanmusiikkifestivaaleille vuosittain. Miia on valmistanut kaksi isoa tanssikokonaisuutta, jotka ovat molemmat pohjanneet kaustislaiseen purppuriperinteeseen: Tanssi morsian, tanssi neito sekä vuonna 2016 Morsiustaivhan alla, jonka hän suunnitteli ja ohjasi Sottiisiin 2016 Kansantanssin Riemuvuoden päätapahtumaan.
Tanssi on tärkeä väline ilmaisuun
Miian ajatuksena on aina tarjota lapsille ja nuorille elämyksiä ja hienoja kokemuksia kansantanssin kautta esiintymisten ja matkojen muodossa. Ohjaajana Miia on lapsia ja nuoria arvostava aikuinen, joka laittaa itsensä likoon täysin heidän kanssaan ja kohtaa jokaisen harrastajan yksilönä ja tärkeänä ainutlaatuisena tanssiyhteisön jäsenenä.
Omassa elämässä tanssi ja omassa seurassa toimiminen ovat muodostuneet Miialle elämäntavaksi. ”Tanssi on itselleni tärkein väline ilmaisuun ja musiikin kanssa yhdessä se saa monesti aikaan tunteikkaan olotilan. Tanssiessaan tuntee ja kokee vahvasti. Ja tietenkin tanssi on tuonut elämääni valtavan määrän ihmisiä, kohtaamisia ja kokemuksia. Olen luova ihminen ja parasta on, kun omat tanssijat herättävät koreografiani eloon yhdessä soittajien kanssa. Kuinka hienoa on nähdä ryhmänsä nauttivan esiintyessään ja kokevan onnistumisia. Tärkeintä on aina ohjattava ryhmä sekä sen tanssijat myös yksilöinä ja toiminnan luominen juuri heidän näköisekseen.”
Miia on huolehtinut myös lukuisten ohjelmien ja ryhmien puvustuksen suunnittelusta sekä toteutuksesta. Miia on pelastanut monta kiperää tilannetta ennen esitystä, milloin minkäkin esiintymisasun osan puuttuessa tai hameeseen silitysraudalla poltetun reiän ilmestyessä juuri ennen h-hetkeä.
Koulutukseltaan Miia on yo-artesaani. Hän työskentelee pääasiallisesti kansallispukujen valmistajana, ja hänen työskentelyssään näkyy vanhojen perinnetekstiilien sekä käsityötaitojen arvostus. Hän kokee tärkeänä ja velvollisuutena kaustislaisen purppuriperinteen opettamisen tanssijoille.
Suomen Nuorisoseurat myöntää Vuoden ohjaaja -tunnustuksen vuosittain. Tämän vuoden tunnustukset jaettiin sunnuntaina 27.3.2022 Nuorisoseurapäivän juhlassa. Toisen Vuoden ohjaaja -tunnustuksen sai joensuulainen teatteriohjaaja Tero Sarkkinen, josta julkaistaan uutinen huomenna kotisivuillamme.
Suomen Nuorisoseuroilla on uusi visuaalinen ilme. Graafikko Mikko Sinervon käsialaa oleva ilme julkaistiin eilen sunnuntaina Nuorisoseurapäivän juhlassa. Siihen kuuluvat logo, värit, graafiset elementit ja kirjasimet.
”Nuorisoseurojen uuden logon lähtökohtana on vanha käytössä ollut tulirauta-logo, ja sen muotoilun pohjana on ollut tulentekoon käytetty tarve-esine karkku eli tulusrauta. Logoon on lisäksi sijoitettu nuorisoseuroja kuvaava N-kirjaintunnus”, kertoo Sinervo uuden logon taustoista.
Nuorisoseurojen graafisista ilmettä tukee elementti, johon voi liittää kaksi erilaista mielikuvaa. Kuvion voi nähdä liekkeinä, jotka kuvaavat nuoruuden elämän paloa, mutta myös erilaisina polkuina.
Uuden visuaalisen ilmeen pääväreinä on sininen ja valkoinen, joissa on myös esteettömyyden kannalta riittävä kontrastisuhde. Lisäksi tehosteväreinä käytetään burgundinpunaista ja okrankeltaista.
”Saimme paljon palautetta strategiaprosessimme aikana siitä, miten nykyinen visuaalinen ilmeemme on auttamattomasti vanhentunut. Tämän vuoksi kuluvan vuoden toimintasuunnitelmaan kirjattiin päätös uudistaa sekä logo että muu visuaalinen ilme”, kertoo Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen.
Nuorisoseurojen henkilöstö on pääsääntöisesti pitänyt uudistusta hyvänä ja tarpeellisena. ”Logo on toimiva ja värit hyvät. Se on nykyaikainen ja samalla ajaton, mutta kuitenkin järjestön historiaa kunnioittava. Ilme on miellyttävä ja moderni. Tuliraudan muoto on hyvä, ja liekit ja polut tuovat vauhdikkuutta.”
Uusi visuaalinen ilme otetaan käyttöön järjestössä vaiheittain vuoden 2022 aikana.
Valtakunnallisessa Nuorisoseurapäivän juhlassa sunnuntaina 27.3.2022 palkittiin Lipinlahden Nuorisoseura vuoden nuorisoseurana, Martti Suihkonen vuoden nuorisoseuralaisena sekä Miia Timonen ja Tero Sarkkinen vuoden ohjaajina. Viime vuonna vuoden nuorisoseuraksi valitun Lapin ylioppilasteatterin järjestämä juhla striimattiin teatterin YouTube-kanavalle. Juhlassa nähtiin myös hieno kattaus ylioppilasteatterin tuottamaa ohjelmaa.
Vuoden Nuorisoseura on virkeä Lipinlahden Nuorisoseura Nurmeksesta
Pohjois-Karjalassa, Nurmeksessa toimiva, virkeä, yli 120-vuotias Lipinlahden Nuorisoseura tarjoaa kyläläisille ja kaupunkilaisille monenlaista tapahtumaa ja toimintaa. Seuralla on myös oma talo, Tuohuspirtti, jota on remontoitu viime vuosina paljon. Siitä onkin muodostunut koko kylän tärkeä kokoontumispaikka.
”Kyllähän tämä tunnustus tällaiselle pienelle seuralle tuntuu todella hienolta ja aivan uskomattomalta. Jo pelkästään se ehdolla olo oli jo hienoa, mutta sitten vielä tämä”, kiittelee seuran puheenjohtaja Merja Pihlatie.
Vuoden nuorisoseuralainen on monitoimihenkilö Martti Suihkonen Vehmasmäeltä
Martti Suihkonen, Vehmasmäen Nuorisoseurasta Pohjois-Savosta, on vuoden nuorisoseuralainen. Hän on tärkeä voimavara sekä seuralle että kyläyhteisölle. Hän ei pelkää tarttua toimeen, kun sitä vaaditaan. Vapaaehtoistyötä Martti on tehnyt seurassa jo ansiokkaat yli 40 vuotta. Ja työ jatkuu.
”Sydäntä lämmittää kovasti tällainen muistaminen. Pitää kuitenkin muistaa, että kukaan ei tee tällaista saavutusta yksin, vaan tiimityötähän se on. On hyvä porukka ollut mukana tukemassa. Ja yhdessä tehty työtä, että saadaan nuoret viihtymään ja pärjäämään elämässä”, Martti Suihkonen sanoo.
Vuoden ohjaajat ovat tanssiohjaaja Miia Timonen Kaustiselta ja teatteriohjaaja Tero Sarkkinen Joensuusta
Joensuulainen Tero Sarkkinen on teatterin, improvisaation ja kulttuurisen nuorisotyön moniosaaja. ”Ilon läikähdys valtasi ukon, kun kuulin, että tällainen on minulle myönnetty. Kyllähän tämä oli iso yllätys. Arvostan nuorisoseuroja tosi paljon ja kun arvostamani yhteisö on kiitoksen antanut, tuntuu siltä, että on jotain tehnyt oikein: että on vienyt eteenpäin asioita, joihin on uskonut”, Tero summaa ensitunnelmia.
Tero Sarkkinen on myös kuopiolaisen nuorisoteatteri TeatteriTorstai-toiminnan ohjaaja ja koordinaattori, mutta myös improvisaatioteatterin tekijä, ohjaaja ja ideoija; erityisesti hänen sydäntään lähellä on improliiga eli improvisaatiokilpailu.
Miia Timonen on toiminut Kaustisen Nuorisoseurassa kansantanssiohjaajana jo vuodesta 1995, jolloin hän aloitti vasta 13-vuotiaana ohjaamaan lasten kansantanssiryhmää. Ensimmäisen ryhmänsä Miia luotsasi aina nuorten aikuisten edustusryhmä Ottosiksi saakka, jonka jälkeen Miia on vastannut seuran vanhimpien tanssijoiden ohjaamisesta ja ohjelmien koreografioista. Nyt Miia ohjaa päävastuullisesti kolmea eri kansantanssiryhmää.
”Tunnustus tuntuu todella hyvältä ja merkittävältä omalla ohjaajataipaleellani. Olen todella otettu, että pitkä työni Kaustisen Nuorisoseurassa huomioidaan myös valtakunnallisesti. Ja tästä heijastuu myös se, kuinka tärkeää työtä nuorisoseuroissa tehdään eri-ikäisten kanssa”, Miia kiittelee.
Vuoden tunnustusten saajista julkaistaan ensi viikolla jokaisesta erikseen laajemmat jutut kotisivujemme uutisissa.
Tulirauta palaa uuteen logoon
Lisäksi Nuorisoseurapäivän juhlassa julkistettiin nuorisoseurajärjestön uusi visuaalinen ilme. ”Nuorisoseurojen uuden logon lähtökohtana on vanha käytössä ollut tulirauta-logo, ja sen muotoilun pohjana on ollut tulentekoon käytetty tarve-esine karkku eli tulusrauta. Logoon on lisäksi sijoitettu nuorisoseuroja kuvaava N-kirjaintunnus”, kertoo uuden logon suunnitellut graafikko Mikko Sinervo.
Uuden visuaalisen ilmeen pääväreinä on sininen ja valkoinen. Graafisista ilmettä ja logoa tukee elementti, jonka voi nähdä liekkeinä, jotka kuvaavat nuoruuden elämän paloa, mutta myös erilaisina polkuina.
