Blog

  • Vuoden Nuorisoseura on lämminhenkinen ja monipuolinen Lipinlahden Nuorisoseura

    Vuoden Nuorisoseura on lämminhenkinen ja monipuolinen Lipinlahden Nuorisoseura

    Pohjois-Karjalassa, Nurmeksessa toimiva, virkeä, yli 120-vuotias Lipinlahden Nuorisoseura tarjoaa kyläläisille ja kaupunkilaisille monenlaista tapahtumaa ja toimintaa. Seuralla on myös oma arvokas talo, Tuohuspirtti, jota on remontoitu viime vuosina paljon. Siitä onkin muodostunut koko kylän tärkeä kokoontumispaikka.

    ”Kyllähän tämä tunnustus tällaiselle pienelle seuralle tuntuu todella hienolta ja aivan uskomattomalta. Jo pelkästään se ehdolla olo oli jo hienoa, mutta sitten vielä tämä”, kiittelee seuran puheenjohtaja Merja Pihlatie.

    Lipinlahden Nuorisoseura järjestää matalan kynnyksen toimintaa ja tapahtumia, joissa ovet ovat auki kaikelle kansalle, niin oman paikkakunnan kuin naapurikylien asukkaille. Uudet toimijat ovat tervetulleita mukaan toimintaan, ja pienetkin ideat ja toiveet huomioidaan ja viedään eteenpäin.

    ”Olemme järjestäneet muun muassa konsertteja, yhteislaulutilaisuuksia, tansseja, myyjäisiä, koko perheen tapahtumia, lasten diskoja ja kyläyhdistyksen kanssa yhdessä koko kylän puurojuhlan vuosittain. Viime vuonna meillä oli seuran historian ensimmäinen isänpäivälounas, jota varmasti jatkamme tänä vuonna”, kertoo Pihlatie.

    Korona-aikana seura järjesti alakouluikäisille piirustuskilpailun, jonka aiheena oli mielikuvituksellinen luonto. Kisa sai suuren suoison lasten keskuudessa. ”Hiihtolomaviikolla meillä on ollut näköalatorni Toivontornin valloitus lapsille. Luontopolun varrella vastataan luontoaiheisiin kysymyksiin ja kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kymmeniä palkintoja.”

    Kunniamaininnan saaneet piirustukset lasten piirustuskilpailussa, jossa aiheena oli mielikuvituksellinen luonto.

    Talkoilla remonttia ja linnunpönttöjä

    Viimeisten vuosien aikana seura on remontoinut tunnelmallista, yli 80-vuotiasta nuorisoseurantalo Tuohuspirttiä paljon. ”Pirtin viihtyvyys ja toiminnallisuus on parantunut huomattavasti. Siitä kiitos aktiiviselle talkooporukalle, joka on erittäin sitoutunutta ja tehnyt ahkerasti töitä. Leader-rahoituksella rakensimme uudet ulkoraput ja inva-luiskan, remontoimme keittiön toimivammaksi ja ullakolle puhallettiin eristysvillaa. Samaan aikaan omana talkootyönä kunnostettiin kaikki ikkunat. Nyt on avustushaku menossa katon ja ulkoseinien maalaukseen sekä pihapiirissä olevan ladon pärekaton uusintaan.”

    Lipinlahden nuorisoseuralaiset ovat kunnostaneet talkoilla nuorisoseurantalo Tuohuspirtin ikkunat.

    Uusimpana toimintomuotona talossa on alkanut aikuisten sählykerho kerran viikossa. Seura on hankkinut mailat niin aikuisille kuin lapsillekin. Toiveissa onkin saada myös oma kerho lapsille.

    Kuten monessa muussakin seurassa, myös Lipinlahdella mietitään jatkuvasti uusia varainhankintakeinoja. ”Viime keväänä teimme talkoovoimin 150 linnunpönttöä, jotka myimme kyläläisille ja muille tutuille. Vastaanotto oli niin hyvä, että pönttöjen rakentelu sai jatkoa myös tänä keväänä ja pönttöjä myydään toritapahtumassa.”

    Vuosittain jaettava tunnustus annetaan Nuorisoseuralle, joka aktiivisella toiminnallaan kokoaa ihmiset tärkeän tekemisen äärelle ja harrastuksen pariin luoden ympärilleen yhteisöllisyyttä, yhdenvertaisuutta ja tekemisen riemua. Vuoden Nuorisoseura valitaan facebookin kannatusäänestyksessä. Äänestykseen Suomen Nuorisoseurojen hallitus valitsee hakijoista neljä seuraa. Tänä vuonna Lipinlahden lisäksi loppusuoralla olivat Siepakat, Pertunmaan Nuorisoseura ja Viitaniemen Nuorisoseura.

    Pääkuvassa viime vuonna järjestetyn isänpäivälounaan talkoilijoita.

    Lisätietoja 
    Annina Laaksonen 
    pääsihteeri 
    annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi 
    040 726 7450 

  • Vuoden nuorisoseuralainen Martti Suihkonen on todellinen monitoimimies

    Vuoden nuorisoseuralainen Martti Suihkonen on todellinen monitoimimies

    Martti Suihkonen, Vehmasmäen Nuorisoseurasta Pohjois-Savosta, on vuoden nuorisoseuralainen. Hän on tärkeä voimavara sekä seuralle että kyläyhteisölle. Hän ei pelkää tarttua toimeen, kun sitä vaaditaan. Vapaaehtoistyötä Martti on tehnyt Vehmasmäen Nuorisoseurassa jo ansiokkaat yli 40 vuotta. Ja työ jatkuu.

    ”Sydäntä lämmittää kovasti tällainen muistaminen. Pitää kuitenkin muistaa, että kukaan ei tee tällaista saavutusta yksin, vaan tiimityötähän tämä on. On hyvä porukka ollut mukana tukemassa. Ja yhdessä tehty työtä, että saadaan nuoret viihtymään pärjäämään elämässä”, Martti Suihkonen muistuttaa.

    Vehmasmäen nuorisoseuratalo Valoharjun täydellinen peruskorjaus tehtiin 1980-luvun puolivälissä. Martti toimi yhtenä rakentamisen päätekijöistä yhdessä Rauno Impolan, Terttu Hiltusen ja Pirkko Nousiaisen kanssa. Martin vastuulla oli itse rakentaminen, ja sen työn laatu on kestänyt tähän päivään saakka.

    ”Remontin myötä tulin mukaan myös seuran toimintaan. Talkoissa tutustui koko kylään kerralla, niin uusiin kuin vanhoihin kyläläisiin, ja siitä oli todella helppo jatkaa toimimista”, Martti kertoo.

    Nuorisoseuran oma kesäteatteri, Tammenranta, rakennettiin talkoilla 1998, ja Martti oli yksi rakentamisen päätekijöistä. Rakentamisen jälkeenkään hän ei ole lyönyt vasaraa naulaan, vaan on ollut vuosittain mukana teatterin lavaste- ja kunnostustöissä.

    Liikunta antaa voimaa

    Martti vetää nykyisin viikoittain miesten kuntojumppaa, joka on toiminut kylällä jo yli 50 vuotta ja vastaa Vehmasmäen latuverkoston ylläpidosta talvisin. Yhdessä talkooporukan kanssa hän oli tekemässä latupohjan peruskunnostuksen viimeksi 2019. Kuopion kaupungin laduista Vehmasmäessä päästään yleensä hiihtämään ensimmäisenä, kun ”kolme senttiä” lunta on saatu maahan asti. Kiitos siitä kuuluu kenttämestari Martille.

    Mikä saa Martin kerta toisen jälkeen lähtemään mukaan? ”Kyllä se on se liikunnan ilo. Hyvä esimerkki tästä oli Suomi-juoksu, kun juostiin useampana vuonna yhdessä oman seuran porukan kanssa Utsjoelta Helsinkiin. Ja rakennustalkoihin on mukava osallistua, kun nikkarointi on itselle helppoa ja luontevaa, ja työkalutkin löytyvät omasta takaa.”

    Martti nostaa hattua seuran johtokunnalle, jossa on innokkaita ihmisiä järjestämässä erilaista toimintaa. ”Helppoa mennä aina mukaan, kun kaikki on hyvin järjestelty etukäteen. Eikä tässäkään kukaan ole yksin, vaan tukee toinen toistaan ja yhdessä ideoidaan asioita.”

    Nuorisoseurat elää ja hengittää täysin vapaaehtoistensa ansiosta. Vuosittain Suomen Nuorisoseurat valitsee Vuoden nuorisoseuralaisen, vapaaehtoisen, jonka panos on paikallisella, maakunnallisella tai valtakunnallisella tasolla tärkeää. 

    Kuva: Jussi Salmi

    Lisätietoja 
    Annina Laaksonen 
    pääsihteeri 
    annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi 
    040 726 7450 

  • Vuoden ohjaaja Tero Sarkkinen on teatterin visionääri

    Vuoden ohjaaja Tero Sarkkinen on teatterin visionääri

    Joensuulainen vuoden ohjaaja Tero Sarkkinen on teatterin, improvisaation ja kulttuurisen nuorisotyön moniosaaja. ”Ilon läikähdys valtasi ukon, kun kuulin, että tällainen on minulle myönnetty. Kyllähän tämä oli iso yllätys. Arvostan nuorisoseuroja tosi paljon ja kun arvostamani yhteisö on kiitoksen antanut, tuntuu siltä, että on jotain tehnyt oikein: että on vienyt eteenpäin asioita, joihin on uskonut, ja kyllä tämä kannustaa myös jatkamaan”, Sarkkinen summaa ensitunnelmia.

    Tero Sarkkinen on kuopiolaisen nuorisoteatteri TeatteriTorstai-toiminnan ohjaaja ja koordinaattori. Tero on myös improvisaatioteatterin tekijä, ohjaaja ja ideoija; erityisesti hänen sydäntään lähellä on improliiga eli improvisaatiokilpailu.

    ”Unelmoin sen suorista valtakunnallisista tv-lähetyksistä; siitä voisi tulla hieno valtakunnallinen juttu. Näen siinä valtavaa potentiaalia. Ajatellaan teatteria, jonka fanit käyvät katsomassa kaikki teatterin esitykset, pukeutuvat teatterin omiin väreihin ja kannustavat. Heillä on omat kannustuslippunsa, jotka liehuvat katsomossa. Mutta improon ei mielestäni kuulu hampaat irvessä -kilpailu, vaan yhteenkuuluvuus, ilo ja leikki”, Sarkkinen ideoi.

    Kesäksi tulossa Hulabaloota

    Sarkkinen on myös nuorisoseurojen maakunnallisen teatteritoiminnan yhteyshenkilö eli teatteriagentti, joka toimii niin Savossa kuin Pohjois-Karjalassa. Freelance-työntekijänä hän on ohjannut kymmeniä teatteriesityksiä mm. Kontiolahdella, Joensuussa ja Ilomantsissa. Näyttelijäntyötä hän tekee mm. Maarianvaaran Nuorisoseuran ammattiteatterissa ja Improholisitit-ryhmässä. Tällä hetkellä Sarkkinen ohjaa Kontiolahden kanavateatteriin kesäksi elämänmakuista komediaa Hulabaloo, jota virittää kesän romantiikka, sukupolvien yhteentörmäykset sekä menevä musiikki.

    Teatterikärpänen puraisi Sarkkista jo päiväkodissa. ”Minut valittiin päiväkodin näytelmään Nalle Puhiksi, koska minulla oli haalari, jossa oli ruskea karvavuori. Istuin lattialla ja päälleni tiputettiin paperisilppua. Ei siis kummoinen rooli, mutta jotenkin se oli taianomainen hetki. Kun sitten kuudennen luokan kevätnäytelmässä huomasin, kuinka yleisö eli mukana ja nauroi, ja että minut huomattiin ja hyväksyttiin, tunsin vahvasti, että tämä on minun juttu.” Teatteri onkin nykyään Sarkkiselle tapa käsitellä elämää, ymmärtää ihmisiä ja yhteiskuntaa sekä toteuttaa itseään.

    Suomen Nuorisoseurat myöntää Vuoden ohjaaja -tunnustuksen vuosittain. Tämän vuoden tunnustukset jaettiin sunnuntaina 27.3.2022 Nuorisoseurapäivän juhlassa. Toisen Vuoden ohjaaja -tunnustuksen sai Kaustisen Nuorisoseuran tanssiohjaaja Miia Timonen, josta voitte lukaista enemmän eilisestä kotisivujemme uutisesta.

    Kuvassa Tero Sarkkinen on matkalla Teatterilaivan valmisteluristeilylle. Mukana myös nuorisoseurojen Pohjois-Savon toiminnanjohtaja Jussi Salmi sekä teatterin ja kulttuurisen nuorisotyön toimialajohtaja Pasi Saarinen.

    Lisätietoja
    Annina Laaksonen
    pääsihteeri
    annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi
    040 726 7450

  • Vuoden ohjaaja Miia Timonen tarjoaa tanssin kautta elämyksiä lapsille ja nuorille 

    Vuoden ohjaaja Miia Timonen tarjoaa tanssin kautta elämyksiä lapsille ja nuorille 

    Miia Timonen on toiminut Kaustisen Nuorisoseurassa kansantanssiohjaajana jo vuodesta 1995, jolloin hän aloitti vasta 13-vuotiaana ohjaamaan lasten kansantanssiryhmää. Ensimmäisen ryhmänsä Miia luotsasi aina nuorten aikuisten edustusryhmä Ottosiksi saakka, jonka jälkeen Miia on vastannut seuran vanhimpien tanssijoiden eli Ottosten ohjaamisesta ja ohjelmien koreografioista. Nyt Miia ohjaa päävastuullisesti kolmea eri kansantanssiryhmää. 

    ”Tunnustus tuntuu todella hyvältä ja merkittävältä omalla ohjaajataipaleellani. Olen todella otettu, että pitkä työni Kaustisen Nuorisoseurassa huomioidaan myös valtakunnallisesti. Ja tästä heijastuu myös se, kuinka tärkeää työtä nuorisoseuroissa tehdään eri-ikäisten kanssa”, Miia kiittelee.  

    Miia on myös vastannut suurten yhteisesitysten harjoituksista Kaustisen kansanmusiikkifestivaaleille vuosittain. Miia on valmistanut kaksi isoa tanssikokonaisuutta, jotka ovat molemmat pohjanneet kaustislaiseen purppuriperinteeseen: Tanssi morsian, tanssi neito sekä vuonna 2016 Morsiustaivhan alla, jonka hän suunnitteli ja ohjasi Sottiisiin 2016 Kansantanssin Riemuvuoden päätapahtumaan.  

    Tanssi on tärkeä väline ilmaisuun 

    Miian ajatuksena on aina tarjota lapsille ja nuorille elämyksiä ja hienoja kokemuksia kansantanssin kautta esiintymisten ja matkojen muodossa. Ohjaajana Miia on lapsia ja nuoria arvostava aikuinen, joka laittaa itsensä likoon täysin heidän kanssaan ja kohtaa jokaisen harrastajan yksilönä ja tärkeänä ainutlaatuisena tanssiyhteisön jäsenenä.  

    Omassa elämässä tanssi ja omassa seurassa toimiminen ovat muodostuneet Miialle elämäntavaksi. ”Tanssi on itselleni tärkein väline ilmaisuun ja musiikin kanssa yhdessä se saa monesti aikaan tunteikkaan olotilan. Tanssiessaan tuntee ja kokee vahvasti. Ja tietenkin tanssi on tuonut elämääni valtavan määrän ihmisiä, kohtaamisia ja kokemuksia. Olen luova ihminen ja parasta on, kun omat tanssijat herättävät koreografiani eloon yhdessä soittajien kanssa. Kuinka hienoa on nähdä ryhmänsä nauttivan esiintyessään ja kokevan onnistumisia. Tärkeintä on aina ohjattava ryhmä sekä sen tanssijat myös yksilöinä ja toiminnan luominen juuri heidän näköisekseen.”  

    Miia on huolehtinut myös lukuisten ohjelmien ja ryhmien puvustuksen suunnittelusta sekä toteutuksesta. Miia on pelastanut monta kiperää tilannetta ennen esitystä, milloin minkäkin esiintymisasun osan puuttuessa tai hameeseen silitysraudalla poltetun reiän ilmestyessä juuri ennen h-hetkeä.  

    Koulutukseltaan Miia on yo-artesaani. Hän työskentelee pääasiallisesti kansallispukujen valmistajana, ja hänen työskentelyssään näkyy vanhojen perinnetekstiilien sekä käsityötaitojen arvostus. Hän kokee tärkeänä ja velvollisuutena kaustislaisen purppuriperinteen opettamisen tanssijoille. 

    Suomen Nuorisoseurat myöntää Vuoden ohjaaja -tunnustuksen vuosittain. Tämän vuoden tunnustukset jaettiin sunnuntaina 27.3.2022 Nuorisoseurapäivän juhlassa. Toisen Vuoden ohjaaja -tunnustuksen sai joensuulainen teatteriohjaaja Tero Sarkkinen, josta julkaistaan uutinen huomenna kotisivuillamme. 

    Lisätietoja 
    Annina Laaksonen 
    pääsihteeri 
    annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi 
    040 726 7450 

  • Nuorisoseurapäivän juhla huipentui valtakunnallisten tunnustusten jakoon 

    Nuorisoseurapäivän juhla huipentui valtakunnallisten tunnustusten jakoon 

    Valtakunnallisessa Nuorisoseurapäivän juhlassa sunnuntaina 27.3.2022 palkittiin Lipinlahden Nuorisoseura vuoden nuorisoseurana, Martti Suihkonen vuoden nuorisoseuralaisena sekä Miia Timonen ja Tero Sarkkinen vuoden ohjaajina. Viime vuonna vuoden nuorisoseuraksi valitun Lapin ylioppilasteatterin järjestämä juhla striimattiin teatterin YouTube-kanavalle. Juhlassa nähtiin myös hieno kattaus ylioppilasteatterin tuottamaa ohjelmaa.  

    Vuoden Nuorisoseura on virkeä Lipinlahden Nuorisoseura Nurmeksesta 

    Pohjois-Karjalassa, Nurmeksessa toimiva, virkeä, yli 120-vuotias Lipinlahden Nuorisoseura tarjoaa kyläläisille ja kaupunkilaisille monenlaista tapahtumaa ja toimintaa. Seuralla on myös oma talo, Tuohuspirtti, jota on remontoitu viime vuosina paljon. Siitä onkin muodostunut koko kylän tärkeä kokoontumispaikka. 

    ”Kyllähän tämä tunnustus tällaiselle pienelle seuralle tuntuu todella hienolta ja aivan uskomattomalta. Jo pelkästään se ehdolla olo oli jo hienoa, mutta sitten vielä tämä”, kiittelee seuran puheenjohtaja Merja Pihlatie. 

    Vuoden nuorisoseuralainen on monitoimihenkilö Martti Suihkonen Vehmasmäeltä  

    Martti Suihkonen, Vehmasmäen Nuorisoseurasta Pohjois-Savosta, on vuoden nuorisoseuralainen. Hän on tärkeä voimavara sekä seuralle että kyläyhteisölle. Hän ei pelkää tarttua toimeen, kun sitä vaaditaan. Vapaaehtoistyötä Martti on tehnyt seurassa jo ansiokkaat yli 40 vuotta. Ja työ jatkuu. 

    ”Sydäntä lämmittää kovasti tällainen muistaminen. Pitää kuitenkin muistaa, että kukaan ei tee tällaista saavutusta yksin, vaan tiimityötähän se on. On hyvä porukka ollut mukana tukemassa. Ja yhdessä tehty työtä, että saadaan nuoret viihtymään ja pärjäämään elämässä”, Martti Suihkonen sanoo.  

    Vuoden ohjaajat ovat tanssiohjaaja Miia Timonen Kaustiselta ja teatteriohjaaja Tero Sarkkinen Joensuusta 

    Joensuulainen Tero Sarkkinen on teatterin, improvisaation ja kulttuurisen nuorisotyön moniosaaja. ”Ilon läikähdys valtasi ukon, kun kuulin, että tällainen on minulle myönnetty. Kyllähän tämä oli iso yllätys. Arvostan nuorisoseuroja tosi paljon ja kun arvostamani yhteisö on kiitoksen antanut, tuntuu siltä, että on jotain tehnyt oikein: että on vienyt eteenpäin asioita, joihin on uskonut”, Tero summaa ensitunnelmia. 

    Tero Sarkkinen on myös kuopiolaisen nuorisoteatteri TeatteriTorstai-toiminnan ohjaaja ja koordinaattori, mutta myös improvisaatioteatterin tekijä, ohjaaja ja ideoija; erityisesti hänen sydäntään lähellä on improliiga eli improvisaatiokilpailu.  

    Miia Timonen on toiminut Kaustisen Nuorisoseurassa kansantanssiohjaajana jo vuodesta 1995, jolloin hän aloitti vasta 13-vuotiaana ohjaamaan lasten kansantanssiryhmää. Ensimmäisen ryhmänsä Miia luotsasi aina nuorten aikuisten edustusryhmä Ottosiksi saakka, jonka jälkeen Miia on vastannut seuran vanhimpien tanssijoiden ohjaamisesta ja ohjelmien koreografioista. Nyt Miia ohjaa päävastuullisesti kolmea eri kansantanssiryhmää.  

    ”Tunnustus tuntuu todella hyvältä ja merkittävältä omalla ohjaajataipaleellani. Olen todella otettu, että pitkä työni Kaustisen Nuorisoseurassa huomioidaan myös valtakunnallisesti. Ja tästä heijastuu myös se, kuinka tärkeää työtä nuorisoseuroissa tehdään eri-ikäisten kanssa”, Miia kiittelee.  

    Vuoden tunnustusten saajista julkaistaan ensi viikolla jokaisesta erikseen laajemmat jutut kotisivujemme uutisissa.  

    Tulirauta palaa uuteen logoon 

    Lisäksi Nuorisoseurapäivän juhlassa julkistettiin nuorisoseurajärjestön uusi visuaalinen ilme. ”Nuorisoseurojen uuden logon lähtökohtana on vanha käytössä ollut tulirauta-logo, ja sen muotoilun pohjana on ollut tulentekoon käytetty tarve-esine karkku eli tulusrauta. Logoon on lisäksi sijoitettu nuorisoseuroja kuvaava N-kirjaintunnus”, kertoo uuden logon suunnitellut graafikko Mikko Sinervo. 

    Uuden visuaalisen ilmeen pääväreinä on sininen ja valkoinen. Graafisista ilmettä ja logoa tukee elementti, jonka voi nähdä liekkeinä, jotka kuvaavat nuoruuden elämän paloa, mutta myös erilaisina polkuina. 

    Lisätietoja: 
    Annina Laaksonen 
    pääsihteeri 
    puh. 040 726 7450 
    annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi 

  • Harrastustoiminta auttaa sotaa paenneita lapsia ja nuoria sopeutumaan uuteen arkeen

    Harrastustoiminta auttaa sotaa paenneita lapsia ja nuoria sopeutumaan uuteen arkeen

    Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan on kulunut jo kuukausi, eikä tilanne näytä helpottavan. Miljoonat ukrainalaiset ovat paenneet kodeistaan eri puolille maailmaa. Suomeen on saapunut jo useita tuhansia Ukrainan sotaa pakenevia henkilöitä, joista merkittävä enemmistö on äitejä lapsineen. Viranomaisarvion mukaan Suomeen saattaa saapua tämän vuoden aikana jopa 40 000–80 000 ukrainalaista.

    Monet suomalaiset ovat halunneet auttaa ukrainalaisia asettumaan Suomeen ja pääsemään kiinni tavalliseen arkeen mahdollisimman nopeasti. Myös suomalaiset kunnat ovat ryhtyneet toimeen, jotta lapset pääsisivät nopeasti kouluun tai varhaiskasvatuksen piiriin. Tilapäisen suojelun myötä myös moni Ukrainasta saapunut aikuinen pääsee nopeasti työhön tai koulutukseen.

    Tavallinen, turvallinen arki sisältää myös muuta kuin katon pään päälle, ruokaa ja koulutusta tai työtä. Vapaa-ajassa merkittävässä roolissa voi olla harrastustoiminta, jonka kautta voi löytyä itselle mieluisia yhteisöjä ja uusia kavereita sekä saada onnistumisen kokemuksia. Harrastaessa arkeen tulee rutiineja, toivoa tuovia kokemuksia sekä iloa. Nämä ovat erityisen tärkeitä asioita lapsille ja nuorille, joille omasta kodista pakeneminen toiseen maahan ja kulttuuriin on erityisen mieltä järkyttävä asia.

    Harrastustoiminnan potentiaali yhteiskuntaan sopeutumisen ja kotoutumisen välineenä on erittäin merkittävä. Haluamme haastaa niin yhteiskuntamme kuin yrityssektorin tukemaan maahan saapuneiden harrastamista. Harrastamisen pitäisi olla kaikille sotaa paenneille lapsille ja nuorille maksutonta ja mukaan pääsyn helppoa.

    Suomessa harrastustoimintaa tarjoavat kuntien lisäksi yhdistykset, seurat ja yksityiset toimijat. Koulutetut ohjaajat ja opettajat sekä vapaaehtoiset auttavat harrastuksen aloittamisessa ja ottavat mukaan turvalliseen yhteisöön. Teemme parhaamme, jotta jokainen maahan saapunut lapsi ja nuori löytäisi itselleen mieluisan harrastuksen. Sitä emme voi kuitenkaan tehdä yksin, vaan siihen vaaditaan niin yhteiskunnan kuin yksityisen sektorin henkistä, poliittista ja taloudellista tukea. Mukaan ottava yhteiskunta ja turvallinen arki kuuluvat jokaiselle, joten nopea integraatio on sekä inhimillisesti että eettisesti oikein.

    Kuva on kuvituskuva; kuvan henkilöt eivät liity uutiseen.

    Lisätietoja:
    Annina Laaksonen
    Pääsihteeri
    annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi, 040 726 7450

    Iija Filén
    Toimialajohtaja, harrastustoiminta
    iija.filen@nuorisoseurat.fi, 045 633 6944


  • Valtakunnallinen H-Kilta täyttää 30 vuotta – tervetuloa Rovaniemelle

    Valtakunnallinen H-Kilta täyttää 30 vuotta – tervetuloa Rovaniemelle

    Valtakunnallinen Hermanni-Kilta juhlii 30-vuotista taivaltaan Rovaniemellä huhtikuun ensimmäisenä viikonloppuna 2.–3.4. kiltapäivien yhteydessä.

    Perinteinen kiltakokous on tiedekeskus Pilkkeessä lauantaina 2.3. klo 13.30 alkaen. Sääntömääräisten asioiden lisäksi tilaisuuteen tuo tervehdyksensä Rovaniemen kaupungin palvelupäällikkö Merja Tervo sekä tiedekeskus Pilkkeen päällikkö Heikki Hepoaho. Kokousta seuraa myös 15 hengen lappilainen, juuri toimintansa aloittanut, Nuoret vaikuttajat -ryhmä. Kokouksen jälkeen tutustutaan sekä tiedekeskus Pilkkeeseen että vieressä sijaitsevan Arktisen keskuksen näyttelyihin sekä maakuntamuseoon.

    Kiltapäivät huipentuvat lauantai-iltana juhlaillalliseen hotelli Aakenuksen kabinetissa. Illan ohjelman yllätysesiintyjä tulee Saamenmaalta: mies, joka osaa leudd´in, laulaa koltaksi Inarinjärven sekä on esiintynyt yhdessä Olavi Virran kanssa ja myös oopperoissa ja kansanmusiikkifestivaaleilla.

    Sunnuntain aamiaisseminaarin aiheena on H-Killan rooli nuorisoseuraliikkeessä. Hotellin kabinetissa pidettävän seminaarin alustajana on Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen ja keskustelun moderaattorina toimii Ukko-Hermanni.

    Ilmoittaudu Kiltapäiville 24.3. mennessä. Osallistumismaksu on 60 euroa ja se sisältää ohjelman, kokous- ja seminaarijärjestelyt, museo- ja tiedekeskuskierrokset sekä juhlaillallisen. Ilmoittautua voit maksamalla osallistumismaksun tilille: Heikki Tuomi-Nikula/Kilta FI621134 3500 2882 39. Kirjoita viitekenttään maksajan nimi.

    Majoitus on hotelli Aakenuksessa, johon on neuvoteltu H-hinnat ja huonekiintiö kokouksen osallistujille. Huoneen hintaan kuuluu mm. autopaikka, sauna, aamiainen ja langaton yhteys. Hotellin puhelin on 016 342 2051. Varausta tehtäessä mainitse H-Kilta.

    ”Maailma on sellaisessa asennossa, että huomisesta ei voi tietää. Rovaniemen kokousta on kahdesti jouduttu siirtämään koronan vuoksi. Tervetuloa siis vihdoin Rovaniemelle. Olisi se soma nähdä”, toivottaa Ukko-Hermanni Heikki Tuomi-Nikula.

    Ounasvaaran Hiihtoseura järjestää samana viikonloppuna Ounasvaaran Talvikisat – SM-hiihdot sekä SM-normaalimäen ja yhdistetyn kisat, joten sunnuntaina seminaarin jälkeen voi mennä ihailemaan vaikkapa Iivo Niskasta, joka kamppailee 50 kilometrin Suomen mestaruudesta. Lisätietoa kisoista täältä.

    Kuvateksti: H-kiltalaiset kokoontuivat perinteisille Kiltapäiville viimeksi vuonna 2019 Lapinlahdelle.
    Kuva: Valo Aatrokoski

  • Tervetuloa seuraamaan Nuorisoseurapäivän juhlaa sunnuntaina 27.3.

    Tervetuloa seuraamaan Nuorisoseurapäivän juhlaa sunnuntaina 27.3.

    Viime vuonna palkittu Vuoden Nuorisoseura, Lapin ylioppilasteatteri, järjestää Nuorisoseurapäivän juhlan sunnuntaina 27.3. klo 15.00 alkaen. Juhla striimataan ylioppilasteatterin YouTube-kanavalle. Suomen Nuorisoseurat palkitsee juhlassa Vuoden Nuorisoseuran, Vuoden nuorisoseuralaisen ja Vuoden ohjaajat. Lisäksi julkistamme juhlan aikana järjestön uuden visuaalisen ilmeen.

    Tule mukaan seuraamaan juhlaa vaikkapa omalta nuorisoseuralta tai kotisohvalta käsin! Löydät Lapin ylioppilasteatterin YouTube-kanavan täältä.

    Kuvassa Lapin Ylioppilasteatterin Malla Ylijurva ja Minna Koponen vuonna 2021 esitetyssä kasvutarinassa Haltija-keiju-merenneito-maailman-vahvin-TYTTÖ, jonka käsikirjoitti ja ohjasi Maiju Saikkonen.

    Kuva: Jussi Pohjanvirta

  • Terveisiä kansantanssin pyörteestä täältä pohjoisesta!

    Terveisiä kansantanssin pyörteestä täältä pohjoisesta!

    Vuosi on taas vaihtunut ja uusi kevätkausi on alkanut. Toivon, että tämä kausi olisi ehjempi, mitä
    edelliset. Parin viime vuoden ajan korona on hajoittanut kausia, tuottanut pettymyksiä ja
    aiheuttanut turhautumista varsinkin harrastustoiminnassa mutta mukana on ollut myös positiivisia
    yllätyksiä, kokemuksia ja mahdollisuuksia.


    Lyhyesti tietoa itsestäni. Olen harrastanut kansantanssia Jutaringissä melkein koko ikäni. Aloitin
    kansantanssin noin 4-vuotiaana. Harrastamisen välissä olen pitänyt siitä myös parin vuoden tauon.
    Taukoni jälkeen olen aktivoitunut uudella tavalla omassa seurassani ja kuulun nykyään myös seurani
    johtokuntaan. Lisäksi olen myös apuohjannut lastenryhmiä ja sijaistanut heidän ohjaajiansa.
    Suhteeni tanssiin on muuttunut muutaman kerran vuosien varsilla. Tanssi on ollut minulle aina
    tärkeä tapa itseilmaisuun ja stressinsäätelyyn. Tämä muuttui ollessani noin 9–11-vuotias. Tuona
    aikana tanssista ja etenkin harjoituksista tuli asia, mikä aiheutti minulle pahaa oloa, stressiä ja pelkoa,
    johtuen sen hetkisestä ohjaajasta. En uskonut tämän jälkeen palaavani takaisin kansantanssin pariin
    mutta onneksi noin yläasteen puolivälissä kaverini raahasivat minut uudestaan harjoituksiin
    ohjaajan vaihduttua. Kansantanssin myötä olen päässyt toimimaan aktiivisesti myös
    Nuorisoseuroissa ja sen eri tahoilla kuten Nuoret Vaikuttajat-ryhmässä sekä valtuustossa.


    On ikävää, että kahtena edellisenä vuonna on jouduttu perumaan suurin osa konserteista, leireistä,
    tapahtumista sekä treeneistä. Leirien ja esiintymisien kohdalla näkyi viime syyskautena omassa
    seurassani valoa. Syyskaudella 2021 seurassani saimme järjestettyä leiriviikonlopun kahdelle
    aikuisten ryhmälle. Viikonloppu oli itselleni todella tärkeä, sillä se oli ensimmäinen moneen vuoteen
    ja auttoi ryhmääni yhtenäistymään. Nykyisen ryhmäni Jutaringin kokoonpano on kasattu
    syyskauden alussa yhdistelemällä kahden entisen ryhmän tanssijoita sekä henkilöitä, jotka ovat
    palanneet takaisin kansantanssin pariin tai kotiseudulleen. Ryhmän ikähaarukka on melko suuri
    sekä taitotasot vaihtelevat hiukan, mutta tämä ei ole haitannut menoa. Leiriviikonloppu oli
    valmistautumista tulevalle syyskonsertille.

    Syyskonsertin onnistuminen lisäsi harrastuksen ja toiminnan mielekkyyttä. Oli mahtavaa päästä
    pitkästä aikaa näkemään muiden ryhmien tanssimista sekä päästä kuulemaan seuramme
    pelimannien soittoa. Edellinen esiintyminen lavalla live-musiikin ja yleisön kanssa oli vuonna 2019
    joulukuussa, kun esitimme Juho Iisakin Isommuksen, jonka on tehnyt yksi seurani ohjaajista Siina
    Toimela. Teos oli iso ja yhdisti kaikki seuramme ryhmät, oli harmillista, että saimme esittää sen
    ainoastaan kerran. Vuonna 2020 emme pystyneet pitämään live-konserttia, minkä vuoksi kauden
    huipentuminen oman ryhmäni kohdalla toteutettiin kuvaamalla ja editoimalla video tekemästämme
    enkeliskatanssista, joka julkaistiin seurani sosiaalisessa mediassa.

    Jutaringin tanssijamäärät ja ryhmät eivät ole kokeneet suuria muutoksia korona-aikana.
    Tanssiryhmiä Jutaringillä on Minitokka, Monotokka, Jutatokka, Jutarinki ja Jutaraito. Korona on
    vaikuttanut eniten seurani noin yläasteikäisiin tanssijoihin. Tästä johtuen Juniorit-ryhmä puuttuu kokonaan. Vuorostaan 6–8-vuotiaiden Monotokka-ryhmään on enemmän halukkaita kuin on
    paikkoja. Myöskään kansanmusiikin puolella korona ei ole paljoa vaikuttanut soittajien määrään.
    Musiikkiryhmiä Jutaringillä on kaksi M:n pelimannit ja pikkupelimannit. Korona on toki vaikuttanut
    osittain seurani harjoituksiin, mutta varsinkin esitysten ja reissujen määriin.

    Seuraavalle kirjoittajalle haluan esittää kysymyksen, miten tanssi on vaikuttanut sinuun.

    Odotan innolla tulevaisuutta ja sen tuomia mahdollisuuksia.

    Riikka Kumpula

    Kuva: Marjo Kekki

    Tämä kirjoitus on osa Kaikuja kansantanssin maailmasta -kirjoitussarjaa, jossa kuullaan kansantanssitoimijoiden kuulumisia ympäri Suomen kerran kuussa. Jos sinua kiinnostaisi osallistua kirjoitussarjaan kirjoittamalla, otathan yhteyttä 044 744 3939 / teija.nikkari@nuorisoseurat.fi.