Suomen Nuorisoseuroilla on uusi visuaalinen ilme. Graafikko Mikko Sinervon käsialaa oleva ilme julkaistiin eilen sunnuntaina Nuorisoseurapäivän juhlassa. Siihen kuuluvat logo, värit, graafiset elementit ja kirjasimet.
”Nuorisoseurojen uuden logon lähtökohtana on vanha käytössä ollut tulirauta-logo, ja sen muotoilun pohjana on ollut tulentekoon käytetty tarve-esine karkku eli tulusrauta. Logoon on lisäksi sijoitettu nuorisoseuroja kuvaava N-kirjaintunnus”, kertoo Sinervo uuden logon taustoista.
Nuorisoseurojen graafisista ilmettä tukee elementti, johon voi liittää kaksi erilaista mielikuvaa. Kuvion voi nähdä liekkeinä, jotka kuvaavat nuoruuden elämän paloa, mutta myös erilaisina polkuina.
Uuden visuaalisen ilmeen pääväreinä on sininen ja valkoinen, joissa on myös esteettömyyden kannalta riittävä kontrastisuhde. Lisäksi tehosteväreinä käytetään burgundinpunaista ja okrankeltaista.
”Saimme paljon palautetta strategiaprosessimme aikana siitä, miten nykyinen visuaalinen ilmeemme on auttamattomasti vanhentunut. Tämän vuoksi kuluvan vuoden toimintasuunnitelmaan kirjattiin päätös uudistaa sekä logo että muu visuaalinen ilme”, kertoo Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen.
Nuorisoseurojen henkilöstö on pääsääntöisesti pitänyt uudistusta hyvänä ja tarpeellisena. ”Logo on toimiva ja värit hyvät. Se on nykyaikainen ja samalla ajaton, mutta kuitenkin järjestön historiaa kunnioittava. Ilme on miellyttävä ja moderni. Tuliraudan muoto on hyvä, ja liekit ja polut tuovat vauhdikkuutta.”
Uusi visuaalinen ilme otetaan käyttöön järjestössä vaiheittain vuoden 2022 aikana.
Valtakunnallisessa Nuorisoseurapäivän juhlassa sunnuntaina 27.3.2022 palkittiin Lipinlahden Nuorisoseura vuoden nuorisoseurana, Martti Suihkonen vuoden nuorisoseuralaisena sekä Miia Timonen ja Tero Sarkkinen vuoden ohjaajina. Viime vuonna vuoden nuorisoseuraksi valitun Lapin ylioppilasteatterin järjestämä juhla striimattiin teatterin YouTube-kanavalle. Juhlassa nähtiin myös hieno kattaus ylioppilasteatterin tuottamaa ohjelmaa.
Vuoden Nuorisoseura on virkeä Lipinlahden Nuorisoseura Nurmeksesta
Pohjois-Karjalassa, Nurmeksessa toimiva, virkeä, yli 120-vuotias Lipinlahden Nuorisoseura tarjoaa kyläläisille ja kaupunkilaisille monenlaista tapahtumaa ja toimintaa. Seuralla on myös oma talo, Tuohuspirtti, jota on remontoitu viime vuosina paljon. Siitä onkin muodostunut koko kylän tärkeä kokoontumispaikka.
”Kyllähän tämä tunnustus tällaiselle pienelle seuralle tuntuu todella hienolta ja aivan uskomattomalta. Jo pelkästään se ehdolla olo oli jo hienoa, mutta sitten vielä tämä”, kiittelee seuran puheenjohtaja Merja Pihlatie.
Vuoden nuorisoseuralainen on monitoimihenkilö Martti Suihkonen Vehmasmäeltä
Martti Suihkonen, Vehmasmäen Nuorisoseurasta Pohjois-Savosta, on vuoden nuorisoseuralainen. Hän on tärkeä voimavara sekä seuralle että kyläyhteisölle. Hän ei pelkää tarttua toimeen, kun sitä vaaditaan. Vapaaehtoistyötä Martti on tehnyt seurassa jo ansiokkaat yli 40 vuotta. Ja työ jatkuu.
”Sydäntä lämmittää kovasti tällainen muistaminen. Pitää kuitenkin muistaa, että kukaan ei tee tällaista saavutusta yksin, vaan tiimityötähän se on. On hyvä porukka ollut mukana tukemassa. Ja yhdessä tehty työtä, että saadaan nuoret viihtymään ja pärjäämään elämässä”, Martti Suihkonen sanoo.
Vuoden ohjaajat ovat tanssiohjaaja Miia Timonen Kaustiselta ja teatteriohjaaja Tero Sarkkinen Joensuusta
Joensuulainen Tero Sarkkinen on teatterin, improvisaation ja kulttuurisen nuorisotyön moniosaaja. ”Ilon läikähdys valtasi ukon, kun kuulin, että tällainen on minulle myönnetty. Kyllähän tämä oli iso yllätys. Arvostan nuorisoseuroja tosi paljon ja kun arvostamani yhteisö on kiitoksen antanut, tuntuu siltä, että on jotain tehnyt oikein: että on vienyt eteenpäin asioita, joihin on uskonut”, Tero summaa ensitunnelmia.
Tero Sarkkinen on myös kuopiolaisen nuorisoteatteri TeatteriTorstai-toiminnan ohjaaja ja koordinaattori, mutta myös improvisaatioteatterin tekijä, ohjaaja ja ideoija; erityisesti hänen sydäntään lähellä on improliiga eli improvisaatiokilpailu.
Miia Timonen on toiminut Kaustisen Nuorisoseurassa kansantanssiohjaajana jo vuodesta 1995, jolloin hän aloitti vasta 13-vuotiaana ohjaamaan lasten kansantanssiryhmää. Ensimmäisen ryhmänsä Miia luotsasi aina nuorten aikuisten edustusryhmä Ottosiksi saakka, jonka jälkeen Miia on vastannut seuran vanhimpien tanssijoiden ohjaamisesta ja ohjelmien koreografioista. Nyt Miia ohjaa päävastuullisesti kolmea eri kansantanssiryhmää.
”Tunnustus tuntuu todella hyvältä ja merkittävältä omalla ohjaajataipaleellani. Olen todella otettu, että pitkä työni Kaustisen Nuorisoseurassa huomioidaan myös valtakunnallisesti. Ja tästä heijastuu myös se, kuinka tärkeää työtä nuorisoseuroissa tehdään eri-ikäisten kanssa”, Miia kiittelee.
Vuoden tunnustusten saajista julkaistaan ensi viikolla jokaisesta erikseen laajemmat jutut kotisivujemme uutisissa.
Tulirauta palaa uuteen logoon
Lisäksi Nuorisoseurapäivän juhlassa julkistettiin nuorisoseurajärjestön uusi visuaalinen ilme. ”Nuorisoseurojen uuden logon lähtökohtana on vanha käytössä ollut tulirauta-logo, ja sen muotoilun pohjana on ollut tulentekoon käytetty tarve-esine karkku eli tulusrauta. Logoon on lisäksi sijoitettu nuorisoseuroja kuvaava N-kirjaintunnus”, kertoo uuden logon suunnitellut graafikko Mikko Sinervo.
Uuden visuaalisen ilmeen pääväreinä on sininen ja valkoinen. Graafisista ilmettä ja logoa tukee elementti, jonka voi nähdä liekkeinä, jotka kuvaavat nuoruuden elämän paloa, mutta myös erilaisina polkuina.
Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan on kulunut jo kuukausi, eikä tilanne näytä helpottavan. Miljoonat ukrainalaiset ovat paenneet kodeistaan eri puolille maailmaa. Suomeen on saapunut jo useita tuhansia Ukrainan sotaa pakenevia henkilöitä, joista merkittävä enemmistö on äitejä lapsineen. Viranomaisarvion mukaan Suomeen saattaa saapua tämän vuoden aikana jopa 40 000–80 000 ukrainalaista.
Monet suomalaiset ovat halunneet auttaa ukrainalaisia asettumaan Suomeen ja pääsemään kiinni tavalliseen arkeen mahdollisimman nopeasti. Myös suomalaiset kunnat ovat ryhtyneet toimeen, jotta lapset pääsisivät nopeasti kouluun tai varhaiskasvatuksen piiriin. Tilapäisen suojelun myötä myös moni Ukrainasta saapunut aikuinen pääsee nopeasti työhön tai koulutukseen.
Tavallinen, turvallinen arki sisältää myös muuta kuin katon pään päälle, ruokaa ja koulutusta tai työtä. Vapaa-ajassa merkittävässä roolissa voi olla harrastustoiminta, jonka kautta voi löytyä itselle mieluisia yhteisöjä ja uusia kavereita sekä saada onnistumisen kokemuksia. Harrastaessa arkeen tulee rutiineja, toivoa tuovia kokemuksia sekä iloa. Nämä ovat erityisen tärkeitä asioita lapsille ja nuorille, joille omasta kodista pakeneminen toiseen maahan ja kulttuuriin on erityisen mieltä järkyttävä asia.
Harrastustoiminnan potentiaali yhteiskuntaan sopeutumisen ja kotoutumisen välineenä on erittäin merkittävä. Haluamme haastaa niin yhteiskuntamme kuin yrityssektorin tukemaan maahan saapuneiden harrastamista. Harrastamisen pitäisi olla kaikille sotaa paenneille lapsille ja nuorille maksutonta ja mukaan pääsyn helppoa.
Suomessa harrastustoimintaa tarjoavat kuntien lisäksi yhdistykset, seurat ja yksityiset toimijat. Koulutetut ohjaajat ja opettajat sekä vapaaehtoiset auttavat harrastuksen aloittamisessa ja ottavat mukaan turvalliseen yhteisöön. Teemme parhaamme, jotta jokainen maahan saapunut lapsi ja nuori löytäisi itselleen mieluisan harrastuksen. Sitä emme voi kuitenkaan tehdä yksin, vaan siihen vaaditaan niin yhteiskunnan kuin yksityisen sektorin henkistä, poliittista ja taloudellista tukea. Mukaan ottava yhteiskunta ja turvallinen arki kuuluvat jokaiselle, joten nopea integraatio on sekä inhimillisesti että eettisesti oikein.
Kuva on kuvituskuva; kuvan henkilöt eivät liity uutiseen.
Valtakunnallinen Hermanni-Kilta juhlii 30-vuotista taivaltaan Rovaniemellä huhtikuun ensimmäisenä viikonloppuna 2.–3.4. kiltapäivien yhteydessä.
Perinteinen kiltakokous on tiedekeskus Pilkkeessä lauantaina 2.3. klo 13.30 alkaen. Sääntömääräisten asioiden lisäksi tilaisuuteen tuo tervehdyksensä Rovaniemen kaupungin palvelupäällikkö Merja Tervo sekä tiedekeskus Pilkkeen päällikkö Heikki Hepoaho. Kokousta seuraa myös 15 hengen lappilainen, juuri toimintansa aloittanut, Nuoret vaikuttajat -ryhmä. Kokouksen jälkeen tutustutaan sekä tiedekeskus Pilkkeeseen että vieressä sijaitsevan Arktisen keskuksen näyttelyihin sekä maakuntamuseoon.
Kiltapäivät huipentuvat lauantai-iltana juhlaillalliseen hotelli Aakenuksen kabinetissa. Illan ohjelman yllätysesiintyjä tulee Saamenmaalta: mies, joka osaa leudd´in, laulaa koltaksi Inarinjärven sekä on esiintynyt yhdessä Olavi Virran kanssa ja myös oopperoissa ja kansanmusiikkifestivaaleilla.
Sunnuntain aamiaisseminaarin aiheena on H-Killan rooli nuorisoseuraliikkeessä. Hotellin kabinetissa pidettävän seminaarin alustajana on Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen ja keskustelun moderaattorina toimii Ukko-Hermanni.
Ilmoittaudu Kiltapäiville 24.3. mennessä. Osallistumismaksu on 60 euroa ja se sisältää ohjelman, kokous- ja seminaarijärjestelyt, museo- ja tiedekeskuskierrokset sekä juhlaillallisen. Ilmoittautua voit maksamalla osallistumismaksun tilille: Heikki Tuomi-Nikula/Kilta FI621134 3500 2882 39. Kirjoita viitekenttään maksajan nimi.
Majoitus on hotelli Aakenuksessa, johon on neuvoteltu H-hinnat ja huonekiintiö kokouksen osallistujille. Huoneen hintaan kuuluu mm. autopaikka, sauna, aamiainen ja langaton yhteys. Hotellin puhelin on 016 342 2051. Varausta tehtäessä mainitse H-Kilta.
”Maailma on sellaisessa asennossa, että huomisesta ei voi tietää. Rovaniemen kokousta on kahdesti jouduttu siirtämään koronan vuoksi. Tervetuloa siis vihdoin Rovaniemelle. Olisi se soma nähdä”, toivottaa Ukko-Hermanni Heikki Tuomi-Nikula.
Ounasvaaran Hiihtoseura järjestää samana viikonloppuna Ounasvaaran Talvikisat – SM-hiihdot sekä SM-normaalimäen ja yhdistetyn kisat, joten sunnuntaina seminaarin jälkeen voi mennä ihailemaan vaikkapa Iivo Niskasta, joka kamppailee 50 kilometrin Suomen mestaruudesta. Lisätietoa kisoista täältä.
Kuvateksti: H-kiltalaiset kokoontuivat perinteisille Kiltapäiville viimeksi vuonna 2019 Lapinlahdelle. Kuva: Valo Aatrokoski
Viime vuonna palkittu Vuoden Nuorisoseura, Lapin ylioppilasteatteri, järjestää Nuorisoseurapäivän juhlan sunnuntaina 27.3. klo 15.00 alkaen. Juhla striimataan ylioppilasteatterin YouTube-kanavalle. Suomen Nuorisoseurat palkitsee juhlassa Vuoden Nuorisoseuran, Vuoden nuorisoseuralaisen ja Vuoden ohjaajat. Lisäksi julkistamme juhlan aikana järjestön uuden visuaalisen ilmeen.
Tule mukaan seuraamaan juhlaa vaikkapa omalta nuorisoseuralta tai kotisohvalta käsin! Löydät Lapin ylioppilasteatterin YouTube-kanavan täältä.
Kuvassa Lapin Ylioppilasteatterin Malla Ylijurva ja Minna Koponen vuonna 2021 esitetyssä kasvutarinassa Haltija-keiju-merenneito-maailman-vahvin-TYTTÖ, jonka käsikirjoitti ja ohjasi Maiju Saikkonen.
Vuosi on taas vaihtunut ja uusi kevätkausi on alkanut. Toivon, että tämä kausi olisi ehjempi, mitä edelliset. Parin viime vuoden ajan korona on hajoittanut kausia, tuottanut pettymyksiä ja aiheuttanut turhautumista varsinkin harrastustoiminnassa mutta mukana on ollut myös positiivisia yllätyksiä, kokemuksia ja mahdollisuuksia.
Lyhyesti tietoa itsestäni. Olen harrastanut kansantanssia Jutaringissä melkein koko ikäni. Aloitin kansantanssin noin 4-vuotiaana. Harrastamisen välissä olen pitänyt siitä myös parin vuoden tauon. Taukoni jälkeen olen aktivoitunut uudella tavalla omassa seurassani ja kuulun nykyään myös seurani johtokuntaan. Lisäksi olen myös apuohjannut lastenryhmiä ja sijaistanut heidän ohjaajiansa. Suhteeni tanssiin on muuttunut muutaman kerran vuosien varsilla. Tanssi on ollut minulle aina tärkeä tapa itseilmaisuun ja stressinsäätelyyn. Tämä muuttui ollessani noin 9–11-vuotias. Tuona aikana tanssista ja etenkin harjoituksista tuli asia, mikä aiheutti minulle pahaa oloa, stressiä ja pelkoa, johtuen sen hetkisestä ohjaajasta. En uskonut tämän jälkeen palaavani takaisin kansantanssin pariin mutta onneksi noin yläasteen puolivälissä kaverini raahasivat minut uudestaan harjoituksiin ohjaajan vaihduttua. Kansantanssin myötä olen päässyt toimimaan aktiivisesti myös Nuorisoseuroissa ja sen eri tahoilla kuten Nuoret Vaikuttajat-ryhmässä sekä valtuustossa.
On ikävää, että kahtena edellisenä vuonna on jouduttu perumaan suurin osa konserteista, leireistä, tapahtumista sekä treeneistä. Leirien ja esiintymisien kohdalla näkyi viime syyskautena omassa seurassani valoa. Syyskaudella 2021 seurassani saimme järjestettyä leiriviikonlopun kahdelle aikuisten ryhmälle. Viikonloppu oli itselleni todella tärkeä, sillä se oli ensimmäinen moneen vuoteen ja auttoi ryhmääni yhtenäistymään. Nykyisen ryhmäni Jutaringin kokoonpano on kasattu syyskauden alussa yhdistelemällä kahden entisen ryhmän tanssijoita sekä henkilöitä, jotka ovat palanneet takaisin kansantanssin pariin tai kotiseudulleen. Ryhmän ikähaarukka on melko suuri sekä taitotasot vaihtelevat hiukan, mutta tämä ei ole haitannut menoa. Leiriviikonloppu oli valmistautumista tulevalle syyskonsertille.
Syyskonsertin onnistuminen lisäsi harrastuksen ja toiminnan mielekkyyttä. Oli mahtavaa päästä pitkästä aikaa näkemään muiden ryhmien tanssimista sekä päästä kuulemaan seuramme pelimannien soittoa. Edellinen esiintyminen lavalla live-musiikin ja yleisön kanssa oli vuonna 2019 joulukuussa, kun esitimme Juho Iisakin Isommuksen, jonka on tehnyt yksi seurani ohjaajista Siina Toimela. Teos oli iso ja yhdisti kaikki seuramme ryhmät, oli harmillista, että saimme esittää sen ainoastaan kerran. Vuonna 2020 emme pystyneet pitämään live-konserttia, minkä vuoksi kauden huipentuminen oman ryhmäni kohdalla toteutettiin kuvaamalla ja editoimalla video tekemästämme enkeliskatanssista, joka julkaistiin seurani sosiaalisessa mediassa.
Jutaringin tanssijamäärät ja ryhmät eivät ole kokeneet suuria muutoksia korona-aikana. Tanssiryhmiä Jutaringillä on Minitokka, Monotokka, Jutatokka, Jutarinki ja Jutaraito. Korona on vaikuttanut eniten seurani noin yläasteikäisiin tanssijoihin. Tästä johtuen Juniorit-ryhmä puuttuu kokonaan. Vuorostaan 6–8-vuotiaiden Monotokka-ryhmään on enemmän halukkaita kuin on paikkoja. Myöskään kansanmusiikin puolella korona ei ole paljoa vaikuttanut soittajien määrään. Musiikkiryhmiä Jutaringillä on kaksi M:n pelimannit ja pikkupelimannit. Korona on toki vaikuttanut osittain seurani harjoituksiin, mutta varsinkin esitysten ja reissujen määriin.
Seuraavalle kirjoittajalle haluan esittää kysymyksen, miten tanssi on vaikuttanut sinuun.
Odotan innolla tulevaisuutta ja sen tuomia mahdollisuuksia.
Riikka Kumpula
Kuva: Marjo Kekki
Tämä kirjoitus on osa Kaikuja kansantanssin maailmasta -kirjoitussarjaa, jossa kuullaan kansantanssitoimijoiden kuulumisia ympäri Suomen kerran kuussa. Jos sinua kiinnostaisi osallistua kirjoitussarjaan kirjoittamalla, otathan yhteyttä 044 744 3939 / teija.nikkari@nuorisoseurat.fi.
Suomen YK-liitto ja Suomen Nuorisoseurat järjestävät yhteistyössä YK-kinon torstaina 28.4. klo 18 alkaen nuorisoseurantaloilla ympäri maan.
Suomessa vuodesta 2014 järjestetyissä YK-kinoissa on tavoitteena lisätä ymmärrystä ajankohtaisista ja tärkeistä aiheista. Tapahtumassa katsotaan yhdessä ensin ajatuksia herättävä elokuva, jonka jälkeen keskustellaan asiantuntevan paneelin kanssa elokuvan teemoista laajemmin. Tänä vuonna tavoitteena on lisätä erityisesti nuorten ymmärrystä ja empatiaa pakolaisuuteen, siirtolaisuuteen ja ihmisoikeuksiin liittyen. Lisäksi haluamme miettiä yhdessä katsojien kanssa keinoja rauhan ja ihmisoikeuksien toteutumiseksi sekä pitää yllä toivoa siitä, että meillä on mahdollisuus toimia yhdessä paremman maailman eteen. Aihe on aina ajankohtainen, mutta erityisesti nyt, kun Ukrainan sota herättää paljon kysymyksiä siitä, kuinka auttaa hädässä olevia ihmisiä.
Lost and Found vie jättimäiselle pakolaisleirille Bangladeshiin
Huhtikuun tapahtumassa katsotaan yhdessä pakolaisteemaan erinomaisesti sopiva, 22-minuuttinen lyhytdokumentti Lost and Found (National Geographic, 2018). Se kertoo Kamal Husseinista, joka on omistanut elämänsä toisistaan eksyneiden lasten ja vanhempien yhdistämiseksi. Hän toimii maailman suurimmalla pakolaisleirillä Bangladeshin Cox’s Bazarissa, missä olevista pakolaisista suurin osa kuuluu Myanmarin väkivaltaisia ja raakoja vainoja paenneeseen rohingya-kansaan. Leirin olosuhteet ovat haastavat jo pelkästään valtavien ihmismäärien vuoksi, mutta myös äärimmäiset sääolosuhteet ja esimerkiksi lukuisat leirillä tapahtuneet tuhoisat tulipalot ovat vaikeuttaneet tilannetta entisestään. Perheitä on näin joutunut eroon toisistaan sekä jo pakomatkalla että leirin kaoottisissa olosuhteissa.
Orlando von Einsiedelin ohjaama lyhytdokumentti seuraa Kamalin tärkeää työtä perheiden eteen ja onnistuu vaikeista olosuhteista huolimatta luomaan myös toivoa kaaoksen keskelle. Elokuvan traileri löytyy esimerkiksi täältä, ja koko 22-minuuttisen dokumentin voi katsoa täältä (englanninkielisellä tekstityksellä). Tapahtumailtana on käytössä suomeksi tekstitetty versio elokuvasta.
Asiantuntijapaneeli tuo laajempaa ymmärrystä
Dokumentin jälkeen kaikki nuorisoseurantalokatsomot liittyvät virtuaalisesti keskustelemaan yhdessä asiantuntijapaneelin kanssa. Paneelissa avataan tilannetta laajemmin ja pohditaan yhdessä keinoja vaikuttaa. Mukaan keskustelemaan ovat alustavasti lupautuneet mukaan Suomen YK-liiton puheenjohtaja Joonas Könttä ja UNHCR:n eli YK:n pakolaisjärjestön Farhasaad Shahid. Lisäksi saamme paneeliin mukaan Ukrainan tilannetta tuntevan asiantuntijan. Keskustelemassa ovat myös Suomen YK-liiton toiminnanjohtaja Helena Laukko sekä Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen. Keskustelun juontaa YK-kinojen koordinaattori Niina Siivikko.
Paneelin ja elokuvan väliin on varattu katsojille aikaa keskustella dokumentista. Keskustelun tueksi annetaan kysymyksiä yhdessä pohdittavaksi (esim. Mikä oli itselle merkittävin/mieleenpainuvin kohta elokuvassa? Mitä maailman pitäisi tehdä pakolaisten auttamiseksi? Miten me voisimme itse vaikuttaa?). Lisäksi katsojat voivat valmistella omia kysymyksiä esitettäväksi asiantuntijapaneelille esimerkiksi siitä, mitä YK tekee pakolaisten auttamiseksi, mitä tavalliset kansalaiset voivat tehdä ja millaisista eri tilanteista pakolaisia saapuu. Ukrainan tilanne herättää varmasti myös keskustelua.
Kuvassa: Perheensä menettänyt, itkevä poika istuu Kamal Husseinin sylissä. Kuva: Nobel Media
Lisätietoja: Annina Laaksonen pääsihteeri Suomen Nuorisoseurat puh. 040 726 7450 tai annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi
Taidekoulu Estradi on Lappeenrannassa toimiva taiteen perusopetuksen oppilaitos, jossa annetaan laajan oppimäärän mukaista opetusta sirkustaiteessa, teatteritaiteessa ja rytmimusiikissa. Oppilaita Taidekoulu Estradilla on n. 520 ja henkilökuntaa nelisenkymmentä henkilöä. Oppilaitoksen ylläpitäjänä toimii Etelä-Karjalan Estradi ry.
Etsimme oppilaitoksemme johtoon REHTORIA toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen 1.8.2022 alkaen tai sopimuksen mukaan.
Arvostamme vahvan hallinnon ja talouden osaamisen lisäksi taiteilijayhteisön henkilöstöjohtamisen taitoa, taidepedagogista näkemystä ja kiinnostusta monitaiteisuuteen, innovaatiokykyä sekä verkostoitumisen taitoja.
Kelpoisuusvaatimukset määräytyvät opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (14.12.1998/986) mukaan. Tehtävään valitun on esitettävä nähtäväksi lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain (504/2002) mukainen rikostaustaote sekä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan. Työsuhteen ehdot ja palkkaus määräytyvät yksityisen opetusalan työehtosopimuksen mukaisesti. Hakemukset, joita ei palauteta, osoitetaan Etelä-Karjalan Estradi ry:n hallitukselle. Hakemukset toimitetaan 8.4.2022 klo 14.00 mennessä sähköpostilla osoitteeseen ulla.sarkinen@taidekouluestradi.fi.
Lisätietoja: rehtori Ulla Särkinen, 050 556 7692, ulla.sarkinen@taidekouluestradi.fi
Nuoret Etelä Savon dynamoina -hankkeessa 16–25-vuotias nuori pääsee itse tuottamaan asuinpaikkakunnalleen, Mikkeliin tai Pieksämäelle, ihkauuden tapahtuman. Vuoden 2023 elokuun loppuun mennessä Mikkelin ja Pieksämäen nuoret saavat kokea neljä uutta tapahtumaa tekijöinä ja kokijoina. Dynamo-ryhmissä syntyy uutta osaamista, ystävyyttä ja yhteisöllisyyttä. Tavoitteena on, että oma kotikaupunki on entistäkin rakkaampi, kun on itse osallisena sen tapahtumakentän rakentamisessa.
Dynamon tarkoituksena on sytyttää valo
Hankkeen nuorisotyöllinen pohja on viime syksynä julkaistussa kouluterveyskyselyn tuloksissa. Kyselystä käy ilmi, että Mikkelin seutukunnan lukion ensimmäisellä ja toisella luokalla opiskelevista 46,1% oli ollut huolissaan mielialastaan kyselyä edeltäneen 12 kuukauden aikana. Ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevien luku oli pienempi, mutta sekin oli kyselyn mukaan 30,7% eli kolmannes opiskelijoista. Pieksämäellä noin neljännes saman ikäryhmän nuorista oli kokenut huolta mielialastaan THL:n kyselyn mukaan. Kahden koronavuoden jälkeen tarvitaan yhteisöllistä tekemistä ja yhteisiä tapahtumia.
Nuoret Etelä-Savon dynamoina -hanke on Etelä-Savon ELY-keskuksen rahoittama hanke, jota hallinnoi Suomen Nuorisoseurat.
Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan on kulunut jo yli viikko, ja tilanne kiristyy. Samaan aikaan ihmisten auttamisenhalu on kasvanut merkittävästi, ja ukrainalaiset ovat saaneet lahjoituksia eri puolilta maailmaa ja ennen kaikkea humanitääristä apua. Monet haluaisivat auttaa sodasta kärsiviä ukrainalaisia konkreettisella tavalla.
Suomen Nuorisoseurat kannustaa kaikkia nuorisoseuralaisia auttamaan. Voit lahjoittaa Ukrainassa toimiville avustusjärjestöille kuten esimerkiksi Suomen Punaiselle Ristille, Unicefille tai Kirkon Ulkomaanavulle. Voit myös valmistautua auttamaan Suomeen sotaan pakoon saapuvia ukrainalaisia esimerkiksi vaate- ja muun tarvikeavun muodossa. Tätä työtä kannattaa tehdä yhteistyössä viranomaisten kanssa, joiden vastuulla esimerkiksi sotaa pakenevien majoittaminen on.
Tuomitsemme Suomen valtion tavoin jyrkästi sotatoimet Ukrainassa ja toivomme sodan mielettömyyksien päättyvän välittömästi. Olemme mukana sekä Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin kannanotossa, jonka voi lukea täältä sekä Kansanmusiikin ja kansantanssin edistämiskeskuksen kannanotossa, johon voi tutustua täällä.
