Blog

  • YK-kino jalkautuu nuorisoseurantaloille

    YK-kino jalkautuu nuorisoseurantaloille

    Suomen YK-liitto ja Suomen Nuorisoseurat järjestävät yhteistyössä YK-kinon torstaina 28.4. klo 18 alkaen nuorisoseurantaloilla ympäri maan.

    Suomessa vuodesta 2014 järjestetyissä YK-kinoissa on tavoitteena lisätä ymmärrystä ajankohtaisista ja tärkeistä aiheista. Tapahtumassa katsotaan yhdessä ensin ajatuksia herättävä elokuva, jonka jälkeen keskustellaan asiantuntevan paneelin kanssa elokuvan teemoista laajemmin. Tänä vuonna tavoitteena on lisätä erityisesti nuorten ymmärrystä ja empatiaa pakolaisuuteen, siirtolaisuuteen ja ihmisoikeuksiin liittyen. Lisäksi haluamme miettiä yhdessä katsojien kanssa keinoja rauhan ja ihmisoikeuksien toteutumiseksi sekä pitää yllä toivoa siitä, että meillä on mahdollisuus toimia yhdessä paremman maailman eteen. Aihe on aina ajankohtainen, mutta erityisesti nyt, kun Ukrainan sota herättää paljon kysymyksiä siitä, kuinka auttaa hädässä olevia ihmisiä.

    Lost and Found vie jättimäiselle pakolaisleirille Bangladeshiin

    Huhtikuun tapahtumassa katsotaan yhdessä pakolaisteemaan erinomaisesti sopiva, 22-minuuttinen lyhytdokumentti Lost and Found (National Geographic, 2018). Se kertoo Kamal Husseinista, joka on omistanut elämänsä toisistaan eksyneiden lasten ja vanhempien yhdistämiseksi. Hän toimii maailman suurimmalla pakolaisleirillä Bangladeshin Cox’s Bazarissa, missä olevista pakolaisista suurin osa kuuluu Myanmarin väkivaltaisia ja raakoja vainoja paenneeseen rohingya-kansaan. Leirin olosuhteet ovat haastavat jo pelkästään valtavien ihmismäärien vuoksi, mutta myös äärimmäiset sääolosuhteet ja esimerkiksi lukuisat leirillä tapahtuneet tuhoisat tulipalot ovat vaikeuttaneet tilannetta entisestään. Perheitä on näin joutunut eroon toisistaan sekä jo pakomatkalla että leirin kaoottisissa olosuhteissa.

    Orlando von Einsiedelin ohjaama lyhytdokumentti seuraa Kamalin tärkeää työtä perheiden eteen ja onnistuu vaikeista olosuhteista huolimatta luomaan myös toivoa kaaoksen keskelle. Elokuvan traileri löytyy esimerkiksi täältä, ja koko 22-minuuttisen dokumentin voi katsoa täältä (englanninkielisellä tekstityksellä). Tapahtumailtana on käytössä suomeksi tekstitetty versio elokuvasta.

    Asiantuntijapaneeli tuo laajempaa ymmärrystä

    Dokumentin jälkeen kaikki nuorisoseurantalokatsomot liittyvät virtuaalisesti keskustelemaan yhdessä asiantuntijapaneelin kanssa. Paneelissa avataan tilannetta laajemmin ja pohditaan yhdessä keinoja vaikuttaa. Mukaan keskustelemaan ovat alustavasti lupautuneet mukaan Suomen YK-liiton puheenjohtaja Joonas Könttä ja UNHCR:n eli YK:n pakolaisjärjestön Farhasaad Shahid. Lisäksi saamme paneeliin mukaan Ukrainan tilannetta tuntevan asiantuntijan. Keskustelemassa ovat myös Suomen YK-liiton toiminnanjohtaja Helena Laukko sekä Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen. Keskustelun juontaa YK-kinojen koordinaattori Niina Siivikko.

    Paneelin ja elokuvan väliin on varattu katsojille aikaa keskustella dokumentista. Keskustelun tueksi annetaan kysymyksiä yhdessä pohdittavaksi (esim. Mikä oli itselle merkittävin/mieleenpainuvin kohta elokuvassa? Mitä maailman pitäisi tehdä pakolaisten auttamiseksi? Miten me voisimme itse vaikuttaa?). Lisäksi katsojat voivat valmistella omia kysymyksiä esitettäväksi asiantuntijapaneelille esimerkiksi siitä, mitä YK tekee pakolaisten auttamiseksi, mitä tavalliset kansalaiset voivat tehdä ja millaisista eri tilanteista pakolaisia saapuu. Ukrainan tilanne herättää varmasti myös keskustelua.

    Kuvassa: Perheensä menettänyt, itkevä poika istuu Kamal Husseinin sylissä.
    Kuva: Nobel Media

    Lisätietoja:
    Annina Laaksonen
    pääsihteeri
    Suomen Nuorisoseurat
    puh. 040 726 7450 tai annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi

  • Taidekoulu Estradi etsii rehtoria

    Taidekoulu Estradi etsii rehtoria

    Taidekoulu Estradi on Lappeenrannassa toimiva taiteen perusopetuksen oppilaitos, jossa annetaan laajan oppimäärän mukaista opetusta sirkustaiteessa, teatteritaiteessa ja rytmimusiikissa. Oppilaita Taidekoulu Estradilla on n. 520 ja henkilökuntaa nelisenkymmentä henkilöä. Oppilaitoksen ylläpitäjänä toimii Etelä-Karjalan Estradi ry.


    Etsimme oppilaitoksemme johtoon
    REHTORIA
    toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen 1.8.2022 alkaen tai sopimuksen mukaan.


    Arvostamme vahvan hallinnon ja talouden osaamisen lisäksi taiteilijayhteisön henkilöstöjohtamisen taitoa, taidepedagogista näkemystä ja kiinnostusta monitaiteisuuteen, innovaatiokykyä sekä verkostoitumisen taitoja.


    Kelpoisuusvaatimukset määräytyvät opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (14.12.1998/986) mukaan. Tehtävään valitun on esitettävä nähtäväksi lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain (504/2002) mukainen rikostaustaote sekä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan. Työsuhteen ehdot ja palkkaus määräytyvät yksityisen opetusalan työehtosopimuksen mukaisesti. Hakemukset, joita ei palauteta, osoitetaan Etelä-Karjalan Estradi ry:n hallitukselle. Hakemukset toimitetaan 8.4.2022 klo 14.00 mennessä sähköpostilla osoitteeseen ulla.sarkinen@taidekouluestradi.fi.


    Lisätietoja: rehtori Ulla Särkinen, 050 556 7692, ulla.sarkinen@taidekouluestradi.fi

  • Dynamo-hanke lupaa uusia tapahtumia Pieksämäelle ja Mikkeliin

    Nuoret Etelä Savon dynamoina -hankkeessa 16–25-vuotias nuori pääsee itse tuottamaan asuinpaikkakunnalleen, Mikkeliin tai Pieksämäelle, ihkauuden tapahtuman. Vuoden 2023 elokuun loppuun mennessä Mikkelin ja Pieksämäen nuoret saavat kokea neljä uutta tapahtumaa tekijöinä ja kokijoina. Dynamo-ryhmissä syntyy uutta osaamista, ystävyyttä ja yhteisöllisyyttä. Tavoitteena on, että oma kotikaupunki on entistäkin rakkaampi, kun on itse osallisena sen tapahtumakentän rakentamisessa.  

    Dynamon tarkoituksena on sytyttää valo

    Hankkeen nuorisotyöllinen pohja on viime syksynä julkaistussa kouluterveyskyselyn tuloksissa. Kyselystä käy ilmi, että Mikkelin seutukunnan lukion ensimmäisellä ja toisella luokalla opiskelevista 46,1% oli ollut huolissaan mielialastaan kyselyä edeltäneen 12 kuukauden aikana. Ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevien luku oli pienempi, mutta sekin oli kyselyn mukaan 30,7% eli kolmannes opiskelijoista. Pieksämäellä noin neljännes saman ikäryhmän nuorista oli kokenut huolta mielialastaan THL:n kyselyn mukaan. Kahden koronavuoden jälkeen tarvitaan yhteisöllistä tekemistä ja yhteisiä tapahtumia.

    Nuoret Etelä-Savon dynamoina -hanke on Etelä-Savon ELY-keskuksen rahoittama hanke, jota hallinnoi Suomen Nuorisoseurat.

    Lisätietoja hankkeesta antaa:
    Nazia Asif, projektipäällikkö
    044 491 4943 tai nazia.asif@nuorisoseurat.fi

    www.nuorisoseurat.fi/dynamo

  • Miten voimme auttaa ukrainalaisia?

    Miten voimme auttaa ukrainalaisia?

    Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan on kulunut jo yli viikko, ja tilanne kiristyy. Samaan aikaan ihmisten auttamisenhalu on kasvanut merkittävästi, ja ukrainalaiset ovat saaneet lahjoituksia eri puolilta maailmaa ja ennen kaikkea humanitääristä apua. Monet haluaisivat auttaa sodasta kärsiviä ukrainalaisia konkreettisella tavalla.

    Suomen Nuorisoseurat kannustaa kaikkia nuorisoseuralaisia auttamaan. Voit lahjoittaa Ukrainassa toimiville avustusjärjestöille kuten esimerkiksi Suomen Punaiselle Ristille, Unicefille tai Kirkon Ulkomaanavulle. Voit myös valmistautua auttamaan Suomeen sotaan pakoon saapuvia ukrainalaisia esimerkiksi vaate- ja muun tarvikeavun muodossa. Tätä työtä kannattaa tehdä yhteistyössä viranomaisten kanssa, joiden vastuulla esimerkiksi sotaa pakenevien majoittaminen on.

    Täältä voit lahjoittaa SPR:lle

    Täältä voit lahjoittaa Unicefille

    Täältä voit lahjoittaa Kirkon ulkomaanavulle

    Tuomitsemme Suomen valtion tavoin jyrkästi sotatoimet Ukrainassa ja toivomme sodan mielettömyyksien päättyvän välittömästi. Olemme mukana sekä Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin kannanotossa, jonka voi lukea täältä sekä Kansanmusiikin ja kansantanssin edistämiskeskuksen kannanotossa, johon voi tutustua täällä.

    Lisätietoja:
    Pääsihteeri Annina Laaksonen
    puh. 040 726 7450
    annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi

  • Hei 8–15-vuotias harrastaja, tule mukaan Kalenaparlamenttiin!

    Hei 8–15-vuotias harrastaja, tule mukaan Kalenaparlamenttiin!

    Kiinnostaako Kalenat ja vaikuttaminen? Oletko 8–15-vuotias? Seuraava Kalenat-lastentapahtuma järjestetään Lappeenrannassa kesäkuussa 2023, mutta nyt on hyvä hetki aloittaa suunnitteleminen!

    Kalenaparlamentti on lapsista koostuva tiimi, joka päättää esimerkiksi tapahtuman teemavalinnoista, valitsee ja ideoi työpajoja ja ottaa kantaa ruokalistaan. Ihan todellista vaikuttamista siis!

    Ensimmäinen tapaaminen järjestetään Teams-alustalla 17.3. klo 17.00. Kokoontumiset toteutetaan lähtökohtaisesti etäyhteyksin, joten työskentelyyn voi osallistua eri puolilta Suomea. Kalenaparlamentin työskentelyä ohjaavat aikuiset Nuorisoseurojen työntekijät.

    Hae mukaan lasten Kalenaparlamenttiin 10.3.2022 mennessä tämän linkin kautta. Jos mukaan hakee paljon halukkaita, arvomme Kalenaparlamenttiin pääsijät. Ilmoitamme 14.3.2022 kaikille hakijoille tilanteen.

    Lisätietoja:
    Iija Filén
    iija.filen@nuorisoseurat.fi tai puh. 045 633 6944

    Tervetuloa mukaan!

  • Nuori Kulttuuri Digistagella voi äänestää suosikkiaan

    Nuori Kulttuuri Digistagella voi äänestää suosikkiaan

    Nuori Kulttuuri On Air -tapahtuma haki helmikuun alussa 13-20 -vuotiaiden nuorten videoituja taideteoksia. Hakuun osallistuneet nuoret saavat teoksistaan palautteen ammattilaisraadilta ja kaikki hakuun osallistuneet videot päätyvät 28.2. avautuvalle Digistagelle. Osa teoksista nähdään myös livenä toukokuun monipaikkaisessa tapahtumakokonaisuudessa.

    Maanantaina aukeava virtuaalinen esitysalusta Digistage sisältää yli 80 nuorten harrastajien tekemää taideosta. Videoituja maksimissaan 20 minuutin taideteoksia pääsee ihastelemaan toukokuun loppuun saakka.

    ”Digistage tuo ennennäkemättömän hienosti esiin useiden taiteenlajien kirjon. Etenkin näin pandemia-aikana on upeaa, että pystymme myös tälle keinoin tuomaan nuorten taiteen esille.” hehkuttaa toimialajohtaja Pasi Saarinen Suomen Nuorisoseuroilta.

    Digistagella käynnistetään myös yleisöäänestys, jonka suosituin esitys palkitaan Nuori Kulttuuri On Air -päivän päättävässä live-lähetyksessä 7.5.2022.

    ”Tapahtumakokonaisuus huipentuu Tampere-talosta tehtävään live-lähetykseen, josta vieraillaan suorassa lähetyksessä kaikilla satelliittipaikkakunnilla. Kokonaisuudessaan luvassa on mahtava kattaus kulttuurisen nuorisotyön juhlaa!”

    Nuori Kulttuuri On Air järjestetään sekä verkossa että kuudella satelliittipaikkakunnalla yhtäaikaisesti. Satelliittikaupungit vuonna 2022 ovat Inari, Rovaniemi, Oulu, Mikkeli, Tampere ja Helsinki (Pääkaupunkiseutu).

    Nuori Kulttuuri -toimintaa järjestää Suomen Nuorisoseurat ry.

    Lisää tapahtumasta voi lukea: www.nuorikulttuuri.fi/onair

  • Uusi Nuorisoseurat-verkkolehtemme on julkaistu 

    Uusi Nuorisoseurat-verkkolehtemme on julkaistu 

    Historiamme ensimmäinen Nuorisoseurat-verkkolehti on juuri julkaistu. Olemme koonneet tähän joukon kiinnostavia artikkeleita: tutustumme tulevan kevään ja kesän tapahtumiimme, pääsemme kurkistamaan uuden Nuoret Nuorisoseuravaikuttajat -toiminnan kuulumisiin ja kuulemme muutamien työntekijöidemme ajatuksia uunituoreesta ”Ovet auki kaikille – yhdenvertaisuus- ja moninaisuusosaamisen opas” -julkaisusta. Moninaisuuden ja yhteisöllisyyden välistä yhteyttä pohditaan myös tanssinopettaja Susanna Kivisen haastattelussa.   

    Uudessa verkkolehdessä starttaa myös uusi juttusarja erikoisista nuorisoseurantalon toiminnoista. Pääsemme nyt perehtymään Saarijärvellä sijaitsevan Mahlun Nuorisoseuran sisämölkkytoimintaan. Otamme mielellään vastaan juttuvinkkejä eri puolilta Suomea juuri erikoisista nuorisoseurantalon käyttötavoista tai muista kiinnostavista toiminnoista. Tavoitteenamme on julkaista entistä enemmän paikallisten nuorisoseurojen tarinoita. Postia lehdelle voi lähettää osoitteeseen toimitus@nuorisoseurat.fi.    

    Lisäksi saimme luvan julkaista Suomen Harrastajateatteriliiton Repliikki-verkkoartikkelina alun perin julkaistun jutun harrastajateattereiden ahdingosta korona-aikana. Tärkeänä osana verkkolehteä ovat myös H-killan kuulumiset. Tällä kertaa myös ne ovat erityisen toiveikkaita, sillä H-Kiltapäiviä päästään vihdoinkin viettämään huhtikuun alussa.   

    Sen lisäksi, että lehteämme voi lukea verkossa, voi sen tulostaa näppärästi paperiversioksi. Muun muassa tämän vuoksi jatkamme nuorisoseuraristikoiden julkaisemista, joita Salahmin Nuorisoseuran puheenjohtaja Arvi Uotinen on meille laatinut.  

    Lehteen pääset tutustumaan täältä. 

  • Kesätoiminta mahdollisti lapsille iloa ja onnistumisen kokemuksia – mukana lähes 2 300 lasta ja nuorta

    Kesätoiminta mahdollisti lapsille iloa ja onnistumisen kokemuksia – mukana lähes 2 300 lasta ja nuorta

    Nuorisoseurojen järjestämä kesätoiminta viime kesänä antoi lähes 2 300 lapselle ja nuorelle iloa ja erilaisia kokemuksia. Toiminnan mahdollisti opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus, jolla palkattiin lähes 200 henkilöä erilaisiin ohjaustehtäviin.

    Ministeriö jakoi keväällä 2021 avustusta lasten ja nuorten kesätoiminnan lisäämiseksi.  Suomen Nuorisoseurat kartoittivat paikallisten nuorisoseurojen tarpeita, ja sen perusteella haettiin ja saatiin 105 000 euroa avustusta. Avustusta jaettiin eteenpäin 39 paikalliselle nuorisoseuralle tai piirijärjestölle, jotka osittain toteuttivat osan toiminnasta oman alueensa paikallisseurojen kanssa.

    Avustuksella palkattujen, yhteensä 196 henkilön, työtehtävien kirjo oli moninainen aina leirinohjauksesta erilasten luovien menetelmien kerhoihin, toimintapäivien ja retkien ohjaukseen, digikesätoimintaan, kesäkahvilatoimintaan ja avoimeen muskaritoimintaan. Yhteensä toiminta tavoitti 2271 lasta ja toimintapäiviä oli yhteensä 10 764 päivää.

    ”Palaute oli positiivista, lapsilla oli ollut hauskaa ja moni toivoi uutta leiriä. Saimme toiminnasta erinomaista palautetta. Mukana oli sekä aiempia että uusia teatteriharrastajia. Uudet kertoivat innostuneensa teatterista leirin myötä niin, että halusivat jatkaa sitä enemmänkin. He ovatkin nyt mukana nuorisoseuran lasten draamateatterissamme. Kaiken kaikkiaan leiri oli tarpeellinen yhteisöllinen kokemus korona-ajan jälkimainingeissa”, palautteissa kerrotaan.

    Kesätoiminnan avustuksella palkattujen henkilöiden kannalta myös moninainen työkokemus oli keskeisessä roolissa hankkeen onnistumisen kannalta. Monessa seurassa ei olisi voitu korona-ajan taloushaasteiden vuoksi järjestää kesätoimintaa lapsille ja nuorille ilman avustusta.

    ”On aivan päivänselvää, että korona-aika on koetellut erityisen paljon lapsia ja nuoria, joiden elämässä monen kuukauden harrastustauko voi johtaa harrastamisen lopettamiseen kokonaan”, summaa Suomen Nuorisoseurojen harrastustoiminnan toimialajohtaja Iija Filén.

    Nuorisoseuroissa kannetaan huolta siitä, että kaikenikäiset pääsisivät taas harrastamaan ilman pelkoa rajoitusten paluusta.

    ”Rajoitukset ovat tulleet lyhyellä varoitusajalla ja välillä vailla järkeenkäypiä perusteluita. Onneksi viimeisimpinä aikoina lasten ja nuorten harrastustoiminta on jätetty rajoitusten ulkopuolelle”, Iija Filén lisää.

    Tulevan kevään ja kesän osalta paikallisissa nuorisoseuroissa on jo opittu elämään koronan kanssa, ja toimintaa on järjestetty terveysturvallisesti niin sisällä kuin ulkona. Edellisen kesän toiminta on hyvä osoitus siitä, miten tärkeää ohjattu harrastustoiminta lapsille ja nuorille on.

    Lisätietoja:
    Harrastustoiminnan toimialajohtaja Iija Filén, iija.filen@nuorisoseurat.fi, puh. 045 633 6944
    Harrastustoiminnan suunnittelija Riina Kylmälahti, riina.kylmalahti@nuorisoseurat.fi, puh. 040 772 1609

  • Tanssin täyttämää

    Tanssin täyttämää

    Vuosi toisensa jälkeen noudatti samaa kaavaa uuden puhtaan kalenterin parissa: Kuulakärkikynä esiin ja sitten merkaten kesän festivaalit, tiedossa olevat viikonlopputapahtumat, koulutukset ja päivän mittaiset opetustyöt. Henkilökohtaisessa vuosikellossa tanssilla oli suuri rooli. Läpäisytestistähän pääsi mukaan lähes vain, jos tilaisuus ei mennyt päällekkäin tanssin kanssa. Kunnes kaksi vuotta sitten sai ryhtyä vetämään henkseleitä allakkaan ja sen seurauksena seuraavaa kalenteria täytettiin varovasti lyijykynän sävyttämillä merkinnöillä.

    Tästä seurasi se, että aiemmin tapahtumien johdosta helposti mieleen jääneet päivämäärät olivat joitain numeroita, eikä niillä ollutkaan paikkaa missä tapahtuu kohtaaminen ja siitä muodostuva muisto. Ei koristanut konsertti kalenteria tai helmeillyt harjoitukset huhtikuussa. Paula Kettu kysyi edellisessä kiertokirjeessä, kuinka tanssi näkyy arjen valinnoissasi. Jos ovat tanssin arkea värittäneet hetket heittäneet kuperkeikkaa, ovat konkreettiset havainnot tanssista puhuneet toista. Tanssi nimittäin on ja elää vähän joka nurkassa meillä.

    Ensimmäisenä eteisen naulakossa on oma tilansa tanssitossuille ja -kengille lokerikossa, johon niitä mahtuu useammat. Yläkerran makuuhuoneessa on kansallispukukaappi, joka ovet naristen purskahtelee hameita, liivejä, nahkakenkiä ja kaikenkokoisia puuvillapuseroita ja pikkuvaraston useissa pahvilaatikoissa on esiintymisvaatteita. Rappusten alavarastossa, kyllä siinä miljoonavarastossa imurin kanssa, oleilee hulavanteet, leikkivarjot ja huivi poikineen. Kolme tornillista cd-levyjäkin on vielä hengissä ja olohuoneen kirjahyllyn valtaa tanssi- ja musiikkikirjat. Toisessa kaapissa on treenikassia ja -laukkua ja oi kuinka vielä on olemassa VHS-kasetteja, joissa on niin kultaisia tanssimuistoja, että saavat vallata koko komeudellaan muutaman laatikon.

    Näiden erilaisten konkreettisten tanssiesineiden käyttöaste tipahti toviksi, mutta niin ne vain ilmoittivat olollaan aiemmasta arjestani, juhlastani ja kaikesta siltä väliltä. Tiedättekö, joskus mietin mitä näissä kaikissa säilytyskonsepteissa olisi, jos niissä ei olisi tanssiin liittyviä tarpeita. En keksi mitään yhtä tärkeää! Ne ovat osa minua ja minun arkeani ja noh, samalla koko perheen arkea.

    Oletkos muuten miettinyt vaatevalintoja näkökulmasta tanssiin sopiva vaate vs. ei tanssiin sopiva? Omasta karderoopistani on useamman vuoden löytynyt vain jokunen sen oloinen vaatekappale, joka yllä ei voisi ajatella tanssivansa. Sellainen joka päällä voi seisoa, maata tai istua, mutta ei mitenkään heittää villisti jalkaa, kyykätä tai keinua. Toista on yökkärit, rennot housut ja paita, nuo tanssivaatteiden aatelistoon kuuluvat lökövaatteet, jotka toimivat! Joustavat, sallivat ja inspiroivat yleensä hillumaan ja heilumaan. Kerronkin salaisuuden: heitän parhaat koti-impromoovit yökkäreissä. Toki en varta vasten niitä vaihda, jos tanssi on tullakseen, mutta jokin liikkeellinen vetovoima niissä ilmeisimmin on. Niissä pyöriminen on verrattavissa suihkulaulantaan: ei julkisesti, mutta itsekseen. Kun tanssin säännöllinen ja järjestäytynyt tekeminen lähti arjesta toviksi, täytti lökäpöksyliikuskelu puuttuvan osan. Kissamainen venyttelyheilunta taisi olla se eniten käyttämäni tyylilaji.

    Tätä kirjoittaessani pussihousujen etukappaleet, eli toiselta nimeltään etureidet ovat vallan muikean mojovassa tilassa teatterikoreografiaan tulleen ripaskaharjoittelun jäljiltä. Yökkäreissä nekin muuten tehtiin, tottakai.

    Niin se vaatekaapin sisältö: Sinne on parin vuoden aikana hiipinyt kotoiluun kivoja villamaisia paitoja ja housutkin. No eihän niillä nyt villejä liikeratoja vedetä, kun alkaa jo ylilämmetä. Niinpä minä olen kernaasti valmis vähentämään niiden käyttöä ja vaihtamaan kevyempään, jos nyt pääsisi kunnolla olemaan, kokemaan ja kieppumaan niissä salonkikelpoisemmissa treenitrikoissa.

    Tanssi ja arjen valinnat. Kannan halot sisään, jotta on lämmintä talossa, johon mahtuu koko tanssiva elämäni tarpeineen. Olen jo naksauttanut kuulakärkikynäni terän esiin käyttääkseni sitä 2022 kalenteriini. Sen sivuilla tanssi näyttäytyy uudenlaisena, samanlaisena ja erilaisena.

    Tanssi, sinä täytät kaappini, kalenterini, mieleni ja muistini. Kiitos arjesta ja juhlasta kanssasi, jatketaan entiseen hyvään malliin!

    Seuraavan kirjoittajan kertomana olisi mielenkiintoista kuulla onko suhteesi tanssiin muuttunut elämäsi varrella.

    Lumisin tanssiterveisin

    Jutta Wrangén

    Tanssinopettaja (YAMK), koreografi ja Pirkan opiston tanssi- ja teatteritaiteen suunnittelijaopettaja

    Tämä kirjoitus on osa Kaikuja kansantanssin maailmasta -kirjoitussarjaa, jossa kuullaan kansantanssitoimijoiden kuulumisia ympäri Suomen kerran kuussa. Jos sinua kiinnostaisi osallistua kirjoitussarjaan kirjoittamalla, otathan yhteyttä 044 744 3939 / teija.nikkari@nuorisoseurat.fi.

  • Nuoret nuorisoseuravaikuttajat toimivat nuorten ehdoilla

    Nuoret nuorisoseuravaikuttajat toimivat nuorten ehdoilla

    Nuorten osallistumisesta yhteiskunnalliseen keskusteluun on keskusteltu viime aikoina paljon mediassa. Aluevaaleissa valittiin hyvinvointialueiden valtuustoihin erittäin pieni nuorten määrä, ja varsinkin nuorten äänen kuuluminen heitä koskevassa päätöksenteossa huolettaa. Samaan aikaan nuorten henkilöiden innokkuus äänestää vaaleissa laskee entisestään. Myös huoli nuorten hyvinvoinnin laskusta on noussut esiin merkittävästi.  

    Vuonna 2020 julkaistussa ”Kuullaan muttei kuunnella” – lasten osallistumisoikeudet Suomessa –raportissa todetaan, että ”lasten ja nuorten osallisuus toteutuu Suomessa edelleen lähinnä muodollisten ja aikuisten antamien rakenteiden puitteissa. Osallistumisen rakenteiden koetaan olevan pääosin kunnossa, mutta puutteita on esimerkiksi viranomaisten asenteissa (lasten mielipiteitä ei oteta vakavasti) sekä yhdenvertaisen osallistumisen toteutumisessa.

    ”Nuorisoseuratoiminnassa on läpi 140-vuotisen historian pyritty tukemaan sekä yksilön itsekasvatusta, että yhteisössä toimimisen merkitystä. Uuden strategian myötä järjestössä halutaan entisestään vahvistaa nuorten vaikuttamismahdollisuuksia. Vuodesta 2019 toiminut Nuoret Vaikuttajat -toiminta laajentuu nyt huomattavasti. Toiminnan keskeisimpänä tavoitteena on muuttaa tapaa, miten nuorista ja nuorille ajankohtaisista teemoista puhutaan yhteiskunnassa – ei heidän ohitseen, vaan heidän kanssaan, kertoo Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen.  

    Vaikuttamistaitoja rakentavan vuoropuhelun keinoin 
    Nuoret nuorisoseuravaikuttajat -toiminnassa haetaan 15–25-vuotiaita mukaan seitsemään alueelliseen vaikuttajaryhmään, jotka kokoontuvat sekä omalla alueellaan että yhtensä isona valtakunnallisena joukkona. Toimintaa rahoitetaan Euroopan Unionin Erasmus plus -ohjelmasta. Toiminnassa valmennetaan nuoria kansalaisyhteiskuntaan, järjestötoimintaan sekä vaikuttamiseen, tuetaan alueellista ja valtakunnallista nuorten osallisuutta heitä itseään koskevassa päätöksenteossa sekä lisätään nuorten ​ymmärrystä yhteiskunnallisesta päätöksenteosta. Nuoret itse muodostavat hankkeen ohjausryhmän suunnitellen toiminnan keskeisimmän sisällön. Aikuisten tehtävänä on toimia mahdollistajina. Myös nuorten ryhmien mentorit ovat itse nuoria. Hankkeessa käytetään menetelminä esimerkiksi Erätauko-dialogia, yhteiskehittämistä sekä muita osallistavia tapoja oppia.  

    Nuorten Vaikuttajien toimintaan voi hakea mukaan 15.2. asti osoitteessa www.nuorisoseurat.fi/vaikuttajaksi. Ensimmäinen alueellinen kokoontuminen pidetään huhtikuun alussa.  

    Lisätietoja:  
    Henna Liiri-Turunen, kehittämispäällikkö, Suomen Nuorisoseurat ry 
    p. 044 207 3072 / henna.liiri-turunen@nuorisoseurat.fi