Blog

  • Kesätoiminta mahdollisti lapsille iloa ja onnistumisen kokemuksia – mukana lähes 2 300 lasta ja nuorta

    Kesätoiminta mahdollisti lapsille iloa ja onnistumisen kokemuksia – mukana lähes 2 300 lasta ja nuorta

    Nuorisoseurojen järjestämä kesätoiminta viime kesänä antoi lähes 2 300 lapselle ja nuorelle iloa ja erilaisia kokemuksia. Toiminnan mahdollisti opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus, jolla palkattiin lähes 200 henkilöä erilaisiin ohjaustehtäviin.

    Ministeriö jakoi keväällä 2021 avustusta lasten ja nuorten kesätoiminnan lisäämiseksi.  Suomen Nuorisoseurat kartoittivat paikallisten nuorisoseurojen tarpeita, ja sen perusteella haettiin ja saatiin 105 000 euroa avustusta. Avustusta jaettiin eteenpäin 39 paikalliselle nuorisoseuralle tai piirijärjestölle, jotka osittain toteuttivat osan toiminnasta oman alueensa paikallisseurojen kanssa.

    Avustuksella palkattujen, yhteensä 196 henkilön, työtehtävien kirjo oli moninainen aina leirinohjauksesta erilasten luovien menetelmien kerhoihin, toimintapäivien ja retkien ohjaukseen, digikesätoimintaan, kesäkahvilatoimintaan ja avoimeen muskaritoimintaan. Yhteensä toiminta tavoitti 2271 lasta ja toimintapäiviä oli yhteensä 10 764 päivää.

    ”Palaute oli positiivista, lapsilla oli ollut hauskaa ja moni toivoi uutta leiriä. Saimme toiminnasta erinomaista palautetta. Mukana oli sekä aiempia että uusia teatteriharrastajia. Uudet kertoivat innostuneensa teatterista leirin myötä niin, että halusivat jatkaa sitä enemmänkin. He ovatkin nyt mukana nuorisoseuran lasten draamateatterissamme. Kaiken kaikkiaan leiri oli tarpeellinen yhteisöllinen kokemus korona-ajan jälkimainingeissa”, palautteissa kerrotaan.

    Kesätoiminnan avustuksella palkattujen henkilöiden kannalta myös moninainen työkokemus oli keskeisessä roolissa hankkeen onnistumisen kannalta. Monessa seurassa ei olisi voitu korona-ajan taloushaasteiden vuoksi järjestää kesätoimintaa lapsille ja nuorille ilman avustusta.

    ”On aivan päivänselvää, että korona-aika on koetellut erityisen paljon lapsia ja nuoria, joiden elämässä monen kuukauden harrastustauko voi johtaa harrastamisen lopettamiseen kokonaan”, summaa Suomen Nuorisoseurojen harrastustoiminnan toimialajohtaja Iija Filén.

    Nuorisoseuroissa kannetaan huolta siitä, että kaikenikäiset pääsisivät taas harrastamaan ilman pelkoa rajoitusten paluusta.

    ”Rajoitukset ovat tulleet lyhyellä varoitusajalla ja välillä vailla järkeenkäypiä perusteluita. Onneksi viimeisimpinä aikoina lasten ja nuorten harrastustoiminta on jätetty rajoitusten ulkopuolelle”, Iija Filén lisää.

    Tulevan kevään ja kesän osalta paikallisissa nuorisoseuroissa on jo opittu elämään koronan kanssa, ja toimintaa on järjestetty terveysturvallisesti niin sisällä kuin ulkona. Edellisen kesän toiminta on hyvä osoitus siitä, miten tärkeää ohjattu harrastustoiminta lapsille ja nuorille on.

    Lisätietoja:
    Harrastustoiminnan toimialajohtaja Iija Filén, iija.filen@nuorisoseurat.fi, puh. 045 633 6944
    Harrastustoiminnan suunnittelija Riina Kylmälahti, riina.kylmalahti@nuorisoseurat.fi, puh. 040 772 1609

  • Tanssin täyttämää

    Tanssin täyttämää

    Vuosi toisensa jälkeen noudatti samaa kaavaa uuden puhtaan kalenterin parissa: Kuulakärkikynä esiin ja sitten merkaten kesän festivaalit, tiedossa olevat viikonlopputapahtumat, koulutukset ja päivän mittaiset opetustyöt. Henkilökohtaisessa vuosikellossa tanssilla oli suuri rooli. Läpäisytestistähän pääsi mukaan lähes vain, jos tilaisuus ei mennyt päällekkäin tanssin kanssa. Kunnes kaksi vuotta sitten sai ryhtyä vetämään henkseleitä allakkaan ja sen seurauksena seuraavaa kalenteria täytettiin varovasti lyijykynän sävyttämillä merkinnöillä.

    Tästä seurasi se, että aiemmin tapahtumien johdosta helposti mieleen jääneet päivämäärät olivat joitain numeroita, eikä niillä ollutkaan paikkaa missä tapahtuu kohtaaminen ja siitä muodostuva muisto. Ei koristanut konsertti kalenteria tai helmeillyt harjoitukset huhtikuussa. Paula Kettu kysyi edellisessä kiertokirjeessä, kuinka tanssi näkyy arjen valinnoissasi. Jos ovat tanssin arkea värittäneet hetket heittäneet kuperkeikkaa, ovat konkreettiset havainnot tanssista puhuneet toista. Tanssi nimittäin on ja elää vähän joka nurkassa meillä.

    Ensimmäisenä eteisen naulakossa on oma tilansa tanssitossuille ja -kengille lokerikossa, johon niitä mahtuu useammat. Yläkerran makuuhuoneessa on kansallispukukaappi, joka ovet naristen purskahtelee hameita, liivejä, nahkakenkiä ja kaikenkokoisia puuvillapuseroita ja pikkuvaraston useissa pahvilaatikoissa on esiintymisvaatteita. Rappusten alavarastossa, kyllä siinä miljoonavarastossa imurin kanssa, oleilee hulavanteet, leikkivarjot ja huivi poikineen. Kolme tornillista cd-levyjäkin on vielä hengissä ja olohuoneen kirjahyllyn valtaa tanssi- ja musiikkikirjat. Toisessa kaapissa on treenikassia ja -laukkua ja oi kuinka vielä on olemassa VHS-kasetteja, joissa on niin kultaisia tanssimuistoja, että saavat vallata koko komeudellaan muutaman laatikon.

    Näiden erilaisten konkreettisten tanssiesineiden käyttöaste tipahti toviksi, mutta niin ne vain ilmoittivat olollaan aiemmasta arjestani, juhlastani ja kaikesta siltä väliltä. Tiedättekö, joskus mietin mitä näissä kaikissa säilytyskonsepteissa olisi, jos niissä ei olisi tanssiin liittyviä tarpeita. En keksi mitään yhtä tärkeää! Ne ovat osa minua ja minun arkeani ja noh, samalla koko perheen arkea.

    Oletkos muuten miettinyt vaatevalintoja näkökulmasta tanssiin sopiva vaate vs. ei tanssiin sopiva? Omasta karderoopistani on useamman vuoden löytynyt vain jokunen sen oloinen vaatekappale, joka yllä ei voisi ajatella tanssivansa. Sellainen joka päällä voi seisoa, maata tai istua, mutta ei mitenkään heittää villisti jalkaa, kyykätä tai keinua. Toista on yökkärit, rennot housut ja paita, nuo tanssivaatteiden aatelistoon kuuluvat lökövaatteet, jotka toimivat! Joustavat, sallivat ja inspiroivat yleensä hillumaan ja heilumaan. Kerronkin salaisuuden: heitän parhaat koti-impromoovit yökkäreissä. Toki en varta vasten niitä vaihda, jos tanssi on tullakseen, mutta jokin liikkeellinen vetovoima niissä ilmeisimmin on. Niissä pyöriminen on verrattavissa suihkulaulantaan: ei julkisesti, mutta itsekseen. Kun tanssin säännöllinen ja järjestäytynyt tekeminen lähti arjesta toviksi, täytti lökäpöksyliikuskelu puuttuvan osan. Kissamainen venyttelyheilunta taisi olla se eniten käyttämäni tyylilaji.

    Tätä kirjoittaessani pussihousujen etukappaleet, eli toiselta nimeltään etureidet ovat vallan muikean mojovassa tilassa teatterikoreografiaan tulleen ripaskaharjoittelun jäljiltä. Yökkäreissä nekin muuten tehtiin, tottakai.

    Niin se vaatekaapin sisältö: Sinne on parin vuoden aikana hiipinyt kotoiluun kivoja villamaisia paitoja ja housutkin. No eihän niillä nyt villejä liikeratoja vedetä, kun alkaa jo ylilämmetä. Niinpä minä olen kernaasti valmis vähentämään niiden käyttöä ja vaihtamaan kevyempään, jos nyt pääsisi kunnolla olemaan, kokemaan ja kieppumaan niissä salonkikelpoisemmissa treenitrikoissa.

    Tanssi ja arjen valinnat. Kannan halot sisään, jotta on lämmintä talossa, johon mahtuu koko tanssiva elämäni tarpeineen. Olen jo naksauttanut kuulakärkikynäni terän esiin käyttääkseni sitä 2022 kalenteriini. Sen sivuilla tanssi näyttäytyy uudenlaisena, samanlaisena ja erilaisena.

    Tanssi, sinä täytät kaappini, kalenterini, mieleni ja muistini. Kiitos arjesta ja juhlasta kanssasi, jatketaan entiseen hyvään malliin!

    Seuraavan kirjoittajan kertomana olisi mielenkiintoista kuulla onko suhteesi tanssiin muuttunut elämäsi varrella.

    Lumisin tanssiterveisin

    Jutta Wrangén

    Tanssinopettaja (YAMK), koreografi ja Pirkan opiston tanssi- ja teatteritaiteen suunnittelijaopettaja

    Tämä kirjoitus on osa Kaikuja kansantanssin maailmasta -kirjoitussarjaa, jossa kuullaan kansantanssitoimijoiden kuulumisia ympäri Suomen kerran kuussa. Jos sinua kiinnostaisi osallistua kirjoitussarjaan kirjoittamalla, otathan yhteyttä 044 744 3939 / teija.nikkari@nuorisoseurat.fi.

  • Nuoret nuorisoseuravaikuttajat toimivat nuorten ehdoilla

    Nuoret nuorisoseuravaikuttajat toimivat nuorten ehdoilla

    Nuorten osallistumisesta yhteiskunnalliseen keskusteluun on keskusteltu viime aikoina paljon mediassa. Aluevaaleissa valittiin hyvinvointialueiden valtuustoihin erittäin pieni nuorten määrä, ja varsinkin nuorten äänen kuuluminen heitä koskevassa päätöksenteossa huolettaa. Samaan aikaan nuorten henkilöiden innokkuus äänestää vaaleissa laskee entisestään. Myös huoli nuorten hyvinvoinnin laskusta on noussut esiin merkittävästi.  

    Vuonna 2020 julkaistussa ”Kuullaan muttei kuunnella” – lasten osallistumisoikeudet Suomessa –raportissa todetaan, että ”lasten ja nuorten osallisuus toteutuu Suomessa edelleen lähinnä muodollisten ja aikuisten antamien rakenteiden puitteissa. Osallistumisen rakenteiden koetaan olevan pääosin kunnossa, mutta puutteita on esimerkiksi viranomaisten asenteissa (lasten mielipiteitä ei oteta vakavasti) sekä yhdenvertaisen osallistumisen toteutumisessa.

    Nuorisoseuratoiminnassa on läpi 140-vuotisen historian pyritty tukemaan sekä yksilön itsekasvatusta, että yhteisössä toimimisen merkitystä. Uuden strategian myötä järjestössä halutaan entisestään vahvistaa nuorten vaikuttamismahdollisuuksia. Vuodesta 2019 toiminut Nuoret Vaikuttajat -toiminta laajentuu nyt huomattavasti. Toiminnan keskeisimpänä tavoitteena on muuttaa tapaa, miten nuorista ja nuorille ajankohtaisista teemoista puhutaan yhteiskunnassa ei heidän ohitseen, vaan heidän kanssaan, kertoo Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen.  

    Vaikuttamistaitoja rakentavan vuoropuhelun keinoin 
    Nuoret nuorisoseuravaikuttajat -toiminnassa haetaan 15–25-vuotiaita mukaan seitsemään alueelliseen vaikuttajaryhmään, jotka kokoontuvat sekä omalla alueellaan että yhtensä isona valtakunnallisena joukkona. Toimintaa rahoitetaan Euroopan Unionin Erasmus plus -ohjelmasta. Toiminnassa valmennetaan nuoria kansalaisyhteiskuntaan, järjestötoimintaan sekä vaikuttamiseen, tuetaan alueellista ja valtakunnallista nuorten osallisuutta heitä itseään koskevassa päätöksenteossa sekä lisätään nuorten ​ymmärrystä yhteiskunnallisesta päätöksenteosta. Nuoret itse muodostavat hankkeen ohjausryhmän suunnitellen toiminnan keskeisimmän sisällön. Aikuisten tehtävänä on toimia mahdollistajina. Myös nuorten ryhmien mentorit ovat itse nuoria. Hankkeessa käytetään menetelminä esimerkiksi Erätauko-dialogia, yhteiskehittämistä sekä muita osallistavia tapoja oppia.  

    Nuorten Vaikuttajien toimintaan voi hakea mukaan 15.2. asti osoitteessa www.nuorisoseurat.fi/vaikuttajaksi. Ensimmäinen alueellinen kokoontuminen pidetään huhtikuun alussa.  

    Lisätietoja:  
    Henna Liiri-Turunen, kehittämispäällikkö, Suomen Nuorisoseurat ry 
    p. 044 207 3072 / henna.liiri-turunen@nuorisoseurat.fi 

  • Nuori Kulttuuuri On Air -videokatselmuksen haku on avautunut

    Nuori Kulttuuri On Air on monipaikkainen nuorten taidetapahtuma, joka huipentuu lauantaina 7.5. kuudella paikkakunnalla: Inari, Rovaniemi, Oulu, Mikkeli, Tampere ja Helsinki.

    Tapahtuman prologi on videohaku ja -katselmus.

    Nuori Kulttuuri haastaa kaikki kulttuuria harrastavat nuoret videoimaan omat teoksensa, riippumatta siitä mitä tyylilajia se edustaa.

    Teos voi edustaa mitä taidelajia tahansa tai yhdistellä niitä. Vain mielikuvitus on rajana, kunhan teos on 2-20 min aikahaarukassa ja kuvattu vaakakuvana.

    Haku videokatselmukseen alkoi 1.2.2022. Katselmuksessa on paikkoja 300 ensimmäiselle teokselle, joten helmikuun alussa kannattaa olla nopea.

    Katselmukseen osallistuva teokset saavat kaikki raadeilta asiantuntijapalautteen. Palaute toimitetaan tekijöille kirjallisena kevään aikana.

    Raateja on viisi, joiden kesken teokset jakautuvat arvioitaviksi. Raadeissa ovat mukana: Johanna Seppänen, Esko Korpelainen, Jaakko Pitkänen, YEBOYAH, Mikko von Hertzen, Marjaana Vehkanen, Juuso Peippo, Jarmo Skön, Marko Tamminen, Mikko Salmi, Antti Rundelin, Hanna-Leena Metsävainio, Esko Janhunen, Siina Toimela ja Annu Nietula.

    Videokatselmukseen osallistuvat saavat oikeuden hakea kansainvälistä matka-avustusta.

    KAIKKI HAKUUN OSALLISTUNEET PÄÄSEVÄT DIGISTAGELLE

    Kaikki katselmuksen 300 teosta sekä teokset, jotka eivät katselmukseen mahdu, päätyvät helmikuun lopussa joka tapauksessa Digistagelle. Ne tulevat kaikkien nähtäväksi pitkälle toukokuuhun saakka.

    Nuori Kulttuuri haluaa jatkaa vuoden 2021 hyviä kokemuksia Digistagesta ja näin ollen antaa näkymisen paikkoja yhtä festivaalia useammalle nuorelle harrastajalle. Digistagella toteutetaan yleisöäänestys, jonka suosituin esitys palkitaan Nuori Kulttuuri On Air päivän la 7.5. päättävässä Tampereen live-lähetyksessä.

    Lisää tapahtumasta voi lukea: www.nuorikulttuuri.fi/onair

  • Eläköön Folk! -palkintojen saajat on julkistettu – Vuoden Tanssiteko 2021 -palkinto Riina Hosion teokselle Verensulkusanoja

    Eläköön Folk! -palkintojen saajat on julkistettu – Vuoden Tanssiteko 2021 -palkinto Riina Hosion teokselle Verensulkusanoja

    Lisää Suomen Nuorisoseurojen Vuoden tanssiteko 2021 -palkinnosta lehdistötiedotteen jälkeen.

    Tiedote 1.2.2022 klo 12

    Eläköön Folk! -palkintojen saajat on julkistettu  Vuoden Wäinö -tunnustus Jaana-Maria Jukkaralle

    Maailman musiikin keskuksen – Global Music Centren toiminnanjohtaja Jaana-Maria Jukkara on työssään edistänyt erityisesti Suomeen muuttaneiden muusikoiden asemaa ja mahdollisuuksia rikastuttaa suomalaista kulttuurielämää. Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus nimeää Vuoden Wäinöksi vuosittain kansanmusiikin tai kansantanssin alalla toimivan henkilön, ryhmän tai tahon, jolle halutaan osoittaa tunnustusta taiteellisista tai pedagogisista ansioista, elämäntyöstä tai merkittävästä innovaatiosta alalla.

    Muusikkojen liitto myöntää Vuoden Artisti -palkinnon kansanmuusikko, laulaja ja säveltäjä Vilma Jäälle. Vilma Jää on valovoimainen solisti, joka on herättänyt huomiota kansanmusiikin ja kansantanssin kentällä. Eri genrejen rajoja rikkomalla hän tuo uutta yleisöä kansanmusiikin pariin. Suomen Musiikintekijät osoittaa puolestaan Vuoden Kansanmusiikkitekijä -palkinnon Akkajee-yhtyeelle. Akkajee on kohottanut kansanmusiikin tekemisen rimaa monipuolisella ja kunnianhimoisella työskentelyllään.

    Kaiken maailman musiikkien ja soittajien risteyspaikka Haapavesi Folk Music Festival on rakentanut toimintansa rohkeasti jo vuosikymmenten ajan eri genrejen ja valtakuntien rajojen ylityksille. Maailman musiikin keskus – Global Music Centre antaa festivaalille Risteys-palkinnon, joka osoitetaan tunnustuksena taholle, joka edistää kulttuurien kohtaamista ja oikeutta omaan musiikkiin.

    Kaustinen Folk Music Festivalin Vuoden yhtye -nimityksen tarkoituksena on nostaa esiin yhtye tai ryhmä, joka on osoittanut erityistä toimintaa kansanmusiikin saralla. Vuonna 2022 nimityksen saa Kaustisella kansanmusiikin elävänä säilymiseen vaikuttanut tärkeä toimija, Aapintuvan pelimannit. 1980-luvun alussa alkanut kansalaisopiston pelimanniryhmä on koonnut soittajia yhteen jo yli neljän vuosikymmenen ajan.

    Vuoden tanssiteko -tunnustus myönnetään taholle, joka on tehnyt vuoden aikana jotakin merkittävää kansantanssin tunnettavuuden kannalta. Suomen Nuorisoseurat antaa palkinnon Riina Hosiolle teoksestaan Verensulkusanoja. Teoksessa tanssivat taidokkaasti Motoran Pelmakat. Teos on taiteellisesti korkeatasoinen ja sen ilmaisuvoima hakee vertaistaan esittävän taiteen kentällä.

    Kansanmusiikki-lehti ja kamukanta.fi myöntävät Vuoden kansanmusiikkilevy 2021 -tunnustuksen levylle Ánnámáret: Nieguid duovdagat. Levyn musiikki ammentaa sekä rikkaasta joikuperinteestä että elävästä saamenmaan kulttuurista.

    Kanteleliitto myöntää Vuoden Kantelelevy -palkinnon tänä vuonna uniikista ja vaikuttavasta yhteistyöstä, jossa pelimaailma, upea luova sisältö ja muusikoiden osaaminen yhdistyvät. Palkinto annetaan Folk’Avant -yhtyeen julkaisulle ”Jorvik Lullaby”, joka on tehty Star Stable-pelifirmalle. Single on striimattu Spotifysta yli 130 000 kertaa.

    Juho Koirasen muistorahastosta jaetaan vuosittain kannustusstipendi nuorelle tai ryhmälle, joka tuo merkittävän leimansa kansanmusiikin kenttään. Vuoden Nuori Pelimanni -tittelin Kansanmusiikkiliitolta ja Koirasen perheeltä saa 12-vuotias savonlinnalainen Anni Saksman. Saksman on mm. voittanut Hopeinen harmonikka -kilpailun vuonna 2019.

    Kansantanssi- ja kansanmusiikkikentän merkittävimmät toimijat palkitsevat vuosittain alan valovoimaisia tähtiä ja merkittäviä vaikuttajia Eläköön Folk! -gaalassa. Tunnustukset oli tarkoitus jakaa Folklandia-risteilyn Eläköön Folk! -gaalassa tammikuussa. Koska Folklandia jouduttiin koronan vuoksi peruuttamaan, järjestöt julkistavat tunnustusten saajat nyt yhteisellä verkkotiedotteella. Järjestöt luovuttavat palkinnot voittajille omissa tilaisuuksissaan. Lisätietoja alla löytyvistä linkeistä. Eläköön Folk! -tunnustuksiin on yhdistynyt osa aikaisemmin Etnogaalassa jaetuista palkinnoista. Etnogaala järjestettiin viimeisen kerran tammikuussa 2020.

    Lue lisää palkinnoista ja palkintojen saajista:

    Lisätiedot:

    Sirpa Lahti, toiminnanjohtaja
    Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus (KEK)
    toiminnanjohtaja@kansanmusiikkikansantanssi.fi p. +358 40 738 4736

    Jukka Heinämäki, toimialajohtaja, tanssi ja tapahtumat
    Suomen Nuorisoseurat
    jukka.heinamaki@nuorisoseurat.fi
    p. +358 50 526 8957

    Vuoden tanssiteko 2021 -palkinto Riina Hosion teokselle Verensulkusanoja

    Verensulkusanoja on Riina Hosion koreografioima ja ohjaama tanssiteos kateudesta, sen sisartunteesta häpeästä sekä sanojen ja sanallistamisen voimasta. Verensulkusanat ovat parannusloitsuja haavojen sulkemiseen. Teoksen koreografia on saanut inspiraationsa suomalaiskarjalaisesta loitsuperinteestä sekä ennen kaikkea karjalaisten perinnetanssien liikekielestä ja kehollisuudesta. Teoksessa erilaiset ääneen lausutut ja pään sisälle piiloutuneet loitsut, eli luvut tai sanat, yhdistyvät alaspäin sykkivään liikevoimaan ja herkistä herkimpään liikkeen kuunteluun.

    Motoran Pelmakat ilmentävät teoksessa taidokkaasti tanssimalla ja kehojen liikekielellä universaaleja motiiveja, kuten kateutta, halua ja hyväksytyksi tulemista. Tanssiva lavarunoilija Mitja Pilke on teoksen karismaattinen keskushahmo kaikessa maanisuudessaan ja traagisuudessaan. Teosta varten sävelletty juureva ja ennakkoluuloton musiikki sekä teoksen äänisuunnittelu on Teemu Eerolan käsialaa.

    Teoksen tuotantoon ovat osallistuneet Pelmakat-ryhmän ohjaaja Eevi Miettinen sekä Nuorisoseura Motora. Teoksen toteutusta ovat tukeneet Suomen Kulttuurirahasto ja Taiteen edistämiskeskus. Teos sai menestyksekkään ensi-iltansa Tanssimaniassa 25.9.2021.

    Riina Hosio, kuva: Mikko Malmivaara

    Verensulkusanoja. Kuvassa tanssija Mitja Pilke. Kuva: Carita Berg

    Suomen Nuorisoseurat myöntää Vuoden tanssiteko 2021 -tunnustuksen Verensulkusanoja-tanssiteokselle kiitoksena korkeatasoisesta tanssiteoksesta, joka esimerkillisesti edistää kansantanssin tunnettuutta. Verensulkusanoja on taiteellisesti korkeatasoinen ja kiinnostava tanssiteatterillinen teos, jonka ilmaisuvoima hakee vertaistaan esittävän taiteen kentällä.

    Vuoden 2021 tanssiteko -valinnan suoritti kansantanssimestari Antti Savilampi neuvoa antavan yleisöäänestyksen pohjalta.

    Palkinto luovutetaan Pispalan Sottiisissa Tampereella kesäkuussa 2022. Riina Hosio on tänään tiistaina 1.2. Suomen Nuorisoseurojen @nuorisoseurat-kanavan Instalivessä klo 18.

    Suomen Nuorisoseurojen Vuoden ohjaaja -palkinnot jaetaan ja julkistetaan nuorisoseurapäivänä maaliskuussa.

    Lisätiedot:
    Jukka Heinämäki, toimialajohtaja, tanssi ja tapahtumat
    Suomen Nuorisoseurat
    jukka.heinamaki@nuorisoseurat.fi | p. +358 50 526 8957

  • Konkreettista tukea nuorisoseuroille nuorisotyön lisärahoituksen hakemiseen

    Konkreettista tukea nuorisoseuroille nuorisotyön lisärahoituksen hakemiseen

    Nuorisoseuroja hellitään vuoden 2022 aikana koulutuksilla ja konkreettisella tuella Erasmus+ ja Euroopan solidaarisuusjoukot -hakemusten kanssa. Nämä Euroopan unionin ohjelmat tarjoavat mahdollisuuden nuorisoseuratoiminnan kehittämiseen sekä nuorisotyön tekemiseen kansainvälisissä toimintaympäristöissä. 

    Mistä on kyse käytännössä? 

    Kevään 2022 aikana järjestetään nuorisoseuroille hakuinfot jaossa olevasta rahoituksesta:. Ilmoittautumiset viimeistään päivää ennen webinaaria oheisten linkkien kautta: 

    torstaina 3.2. klo 17.00 – 18.30   

    keskiviikkona 16.2. klo 17.00-18.30

    keskiviikkona 23.3. klo 17.00 – 18.30   

    maanantaina 11.4. klo 17.00 – 18.30   
     
    Hakuinfoon voi osallistua ilman aiempaa kokemusta kansainvälisestä toiminnasta tai Euroopan unionin rahoittamista hankkeista. Nyt kynnys on matalalla ja liikkeelle lähdetään aakkosten alkupäästä. Infoissa esitellään haussa olevat tukimuodot sekä kerrotaan hakuprosesseista ja -aikatauluista. Hakuklinikoiden lisäksi seuroilla on käytettävissä järjestön henkilöstön tuki hakemusten kirjoittamisessa. 

    Koulutustilaisuuksissa puhutaan konkreettisten esimerkkien kautta ja käytännönläheisesti, millaiseen toimintaan rahoitusmuodot voisivat sopia. On hyvä myös huomata, että EU-rahoitus on kehittynyt vuosien myötä ja esimerkiksi hankkeiden uudet raportointimallit ovat keventäneet hallinnointia. Tule kuulemaan, kysy – ja varaa tarvittaessa seurakohtainen aika sparraukselle. 

    Tässä lyhyt kuvaus, mistä Erasmus+ ja Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelmissa on kyse: 

    Erasmus+ on Euroopan unionin koulutuksen, nuorisoalan ja urheilun ohjelma. Erasmus+ -toiminta kattaa nuorisovaihdot ulkomaille, mutta myös toimintaa kotimaassa esimerkiksi osallistumishankkeiden kautta 

    Euroopan solidaarisuusjoukoissa nuoret saavat mahdollisuuden osallistua eurooppalaista solidaarisuutta ja yhteenkuuluvuutta vahvistaviin projekteihin. Solidaarisuushankkeet ovat 18–30-vuotiaiden nuorten ideoimaa ja toteuttamaa paikallista ryhmätoimintaa, jolla tavoitellaan positiivista muutosta. Solidaarisuushankkeiden kesto on 2-12 kuukautta.

    Tässä vielä kevään 2022 hakuaikoja – lähtemällä liikkeelle nyt ehtii vielä helmikuun hakuun, mutta viimeistään toukokuulle: 

    Haku 23.2.2022 

    Haku päättyy 23.2.2022 klo 13.00 Suomen aikaa (12.00 CET): 

    • solidaarisuushankkeet (ESC30-SOL). Hankkeiden tulee alkaa 1.6.-31.12.2022 
    • vapaaehtoishankkeet (ESC51-VTJ). Hankkeiden tulee alkaa 1.6.-31.12.2022. 

    Haku 4.5.2022 

    Haku päättyy 4.5.2022 klo 13.00 (Suomen aikaa (12.00 CET): 

    • solidaarisuushankkeet (ESC30-SOL). Hankkeiden tulee alkaa 1.8.-31.12.2022. 

    Liikkuvuushankkeet 4.5.2022 

    Liikkuvuushankkeiden (KA1) haku päättyy 4.5.2022 klo 13.00 Suomen aikaa (12.00 CET): 

    • nuorisovaihdot (KA152-YOU). Hankkeiden tulee alkaa 1.8.-31.12.2022 

    Lisätiedot: Joonas Pokkinen, joonas.pokkinen@nuorisoseurat.fi, 0505672586 ja Henna Liiri-Turunen, henna.liiri-turunen@nuorisoseurat.fi, 044 207 3072

    SuperSuinula 2014-tapahtumassa nuoret eri Euroopan maista pääsivät kokeilemaan kanteleensoittoa.
  • Esittelyssä Nuorisoseurojen aluevaalitavoite 3: Nuorten palvelut yhdelle luukulle!

    Esittelyssä Nuorisoseurojen aluevaalitavoite 3: Nuorten palvelut yhdelle luukulle!

    Julkaisimme tiistaina 11.1. aluevaalitavoitteemme ja esittelemme tavoitteita yksityiskohtaisesti pitkin viikkoa. Kolmantena aluevaalitavoitteenamme on ”Nuorten palvelut yhdelle luukulle!”.  

    Hyvinvointi koostuu monesta osasta. Terveyden lisäksi myös esimerkiksi harrastukset ovat tärkeä osa nuoren elämää. Nuorten palvelut pitäisi koota yhden luukun alle, josta tietoa saisi laajasti omaan hyvinvointiin liittyen.

    Tutkimuksen mukaan peräti 20–25% nuorista kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä, ja välillä oikea-aikaista apua on vaikeaa saada. Myöskään ennaltaehkäisevää, mielen hyvinvointia edistävää toimintaa, ei kaikkialla ole, se ei ole saavutettavissa vaikkapa pitkien välimatkojen vuoksi tai siitä on vaikeaa löytää tietoa.

    Ennaltaehkäisevien palveluiden lisäksi kannatamme lämpimästi Mielenterveyspoolin ja Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin yhdessä ajamaa tavoitetta terapiatakuusta. Nuorten mielenterveyshaasteet on otettava vakavasti, ja sotepalveluiden siirtyminen hyvinvointialueille ei voi tarkoittaa sitä, että apua olisi entistä vaikeampaa saada.

    Järjestöt voivat auttaa hyvinvointialueita näiden tavoitteiden saavuttamisessa – yhteistuottajuus myös palveluissa on järkevää ja kustannustehokasta. Voisiko eri puolilla Suomea olevia nuorisoseurantaloja hyödyntää palveluiden jalkauttamisessa?

    Lisätietoja:
    Pääsihteeri Annina Laaksonen
    puh. 040 726 7450
    annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi

  • Esittelyssä Nuorisoseurojen aluevaalitavoite 2: Oikeesti osallisuutta!

    Esittelyssä Nuorisoseurojen aluevaalitavoite 2: Oikeesti osallisuutta!

    Julkaisimme tiistaina 11.1. aluevaalitavoitteemme ja esittelemme tavoitteita yksityiskohtaisesti pitkin viikkoa.  

    Toinen aluevaalitavoitteemme eli ”Oikeesti osallisuutta!” pyrkii siihen, että uusilla hyvinvointialueilla huomioitaisiin kansalaisten kuuleminen heitä koskevassa päätöksenteossa. Usein osallisuustoimet saattavat tuntua harmillisen näennäisiltä, sillä osallistujien kokemus ei välttämättä tunnu siltä, että oltaisiin pyritty aitoon vuorovaikutukseen tai ihmisten ajatusten kuulemiseen, vaikka se olisikin järjestäjän tarkoitus. Hyvinvointialueilla tehdään merkittäviä päätöksiä meidän kaikkien hyvinvoinnin suhteen. Jo heti alusta alkaen pitää asukkaat saada vahvasti mukaan osallistumaan – ihan aidosti. Erityisesti nuorten ja lasten osallisuus vaatii erityisiä toimenpiteitä.

    Nuorisoseuroissa erinomainen esimerkki nuorten osallisuuden vahvistamisesta ja demokratiakasvatuksesta on Nuoret vaikuttajat -toiminta. Siinä 16–26-vuotiaille nuorille avataan ryhmämuotoisesti kansalaisyhteiskunnan toimintaa, suomalaista päätöksentekojärjestelmää, vaikuttamista ja viestintää sekä avoimen dialogin merkitystä toimivalle päätöksenteolle ja demokratialle. Meidän kauttamme voit siis tavoittaa varsinkin kulttuuria harrastavia nuoria eri maakunnista. Heidän kanssaan voimme myös kertoa muille nuorille siitä, miksi vaikuttaminen kannattaa sekä miten tehdyt päätökset vaikuttavat tavallisen ihmisen elämään.

    Muistattehan myös meidän osallisuusportaamme, jotka kuvaavat mainiosti osallisuutta päätöksenteossa. Löydät osallisuusportaat täältä. Kiinnostaisiko myös ohjattu dialogi nuorten kanssa? Ota meihin yhteyttä niin järjestetään sellainen!

    Lisätietoja:
    Pääsihteeri Annina Laaksonen
    puh. 040 726 7450
    annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi

  • Esittelyssä Nuorisoseurojen aluevaalitavoite 1: Kansalaisjärjestöt mukaan!

    Esittelyssä Nuorisoseurojen aluevaalitavoite 1: Kansalaisjärjestöt mukaan!

    Julkistimme eilen 11.1. aluevaalitavoitteemme. Esittelemme tällä viikolla erillisissä artikkeleissa niitä yksityiskohtaisesti.

    Ensimmäinen tavoitteemme eli ”Kansalaisjärjestöt mukaan!” pyrkii siihen, että uusilla hyvinvointialueilla muistettaisiin se, että erilaiset järjestöt ja yhdistykset ovat erinomainen tapa tavoittaa kansalaisia, joita hyvinvointialueen vastuulla olevat toiminnot koskettavat. Uudet perustettavat hyvinvointialueet vastaavat tulevaisuudessa sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja pelastustoiminnan järjestämisestä. Sosiaalialan järjestöt ovat perinteisesti olleet vahvasti mukana näissä; nyt on tuhannen taalan paikka saada myös muut järjestöt mukaan.

    Nuorisotyötä tekevillä järjestöillä on erinomainen tuntemus nuoria koskevista asioista, ja on tärkeää myös kuulla nuoria heitä koskevassa päätöksenteossa. Järjestöt voivat tarjota mahdollisuuksia nuorten jututtamiseen heille tutussa ja turvallisessa ympäristössä. Sama pätee toki myös muihin ikäryhmiin.

    Järjestöt ovat ketteriä myös tuottamaan palveluita, pyörittämään kehittämishankkeita ja toimimaan kunta-ja aluesektorin kumppaneina. Etenkin nuorten matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut ja muut ennalta ehkäisevät palvelut ovat niitä, joissa nuorisojärjestösektoria ja sen osaamista kannattaisi hyödyntää. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat erilaiset hankkeet, joissa yhdistetään esimerkiksi nuorten työllistymistä edistäviä toimia, mielen hyvinvointia sekä harrastustoimintaa. Nuorisoseurajärjestöllä on paljon kokemusta tällaisista hankkeista.

    Järjestöt voivat osaltaan auttaa päättäjiä siinä, että kansalaiset hahmottavat, miten suomalainen päätöksentekojärjestelmä on muuttunut hyvinvointialueiden aloitettua. Kaikki äänestäjät eivät välttämättä hahmota, mistä kaikesta aluevaaleissa päätetään ja miten päätökset vaikuttavat heidän elämäänsä. Tässä voisivat auttaa erilaiset kansalaiskeskustelut. Dialogi kansalaisten ja päättäjien välillä on erittäin tärkeässä roolissa myös demokratian näkökulmasta. Järjestöt voivat osaltaan auttaa kansalaiskeskusteluiden järjestämisessä.

    Kuvassa viime toukokuussa järjestetyssä Nuori Kulttuuri Talks -keskustelutilaisuudessa puhuttiin kulttuurin harrastamisen hyvinvointivaikutuksista.

    Lisätietoja:
    Pääsihteeri Annina Laaksonen
    puh. 040 726 7450
    annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi

  • Aluevaalien ennakkoäänestys alkaa kohta – tässä ovat Nuorisoseurojen aluevaalitavoitteet

    Aluevaalien ennakkoäänestys alkaa kohta – tässä ovat Nuorisoseurojen aluevaalitavoitteet

    Tammikuussa pidetään Suomen ensimmäiset aluevaalit, joissa valitaan aluevaltuustot hyvinvointialueille. Tähän asti kuntien vastuulla on ollut sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja pelastustoiminnan järjestäminen. Jatkossa niistä vastaavat hyvinvointialueet. Hyvinvointialueella on itsehallinto, ja ylintä päätösvaltaa alueen asioissa käyttää aluevaltuusto, kertoo vaalit.fi-sivusto.

    Meillä Nuorisoseuroissa on tavoitteita aluevaalien osalta. Hyvinvointialueiden itsehallinnoilla on merkittävä rooli kansalaisten hyvinvoinnin edistäjinä, minkä vuoksi kansalaisten osallisuus ja mahdollisuus sanoa mielipiteensä heitä koskevissa päätöksissä on erittäin tärkeää.

    Nuorisoseurojen aluevaalitavoitteet ovat:

    1. Kansalaisjärjestöt mukaan! Uudet perustettavat hyvinvointialueet vastaavat tulevaisuudessa sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja pelastustoiminnan järjestämisestä. Sosiaalialan järjestöt ovat perinteisesti olleet vahvasti mukana näissä; nyt on tuhannen taalan paikka saada myös muut järjestöt mukaan.
    2. Oikeesti osallisuutta! Hyvinvointialueilla tehdään merkittäviä päätöksiä meidän kaikkien hyvinvoinnin suhteen. Jo heti alusta alkaen pitää asukkaat saada vahvasti mukaan osallistumaan. Erityisesti nuorten ja lasten osallisuus vaatii erityisiä toimenpiteitä.
    3. Nuorten palvelut yhdelle luukulle! Hyvinvointi koostuu monesta osasta. Terveyden lisäksi myös esimerkiksi harrastukset ovat tärkeä osa nuoren elämää. Nuorten palvelut pitäisi koota yhden luukun alle, josta saisi tietoa laajasti omaan hyvinvointiin liittyen.

    Esittelemme tavoitteitamme yksityiskohtaisemmin kuluvan viikon aikana konkreettisten esimerkkien kautta, joten pysy kuulolla!

    Piirroskuva: Emmi Uusitalo