Blog

  • Teatteriagentit kouluttautuivat teatterin tyylilajien äärellä

    Teatteriagentit kouluttautuivat teatterin tyylilajien äärellä

    Suomen nuorisoseurojen teatteriverkosto eli teatteriagentit kouluttautuivat viime viikonloppuna Jyväskylän Veturitalleilla. Suomen Harrastajateatteriliiton järjestämän koulutuksen vetäjänä oli teatteriohjaaja, näytelmäkirjailija ja teatteriopettaja Elina Kilkku. Koulutus pohjautui Kilkun jo vuosia tutkimiin teatterin tyylilajien käytännön sovellutuksiin. Mikä on tragedian ja komedian ero? Miten Shakespearea näytellään? Millaista on Brechtin eeppinen teatteri? Mitä kaikkea muuta kuin todellisuutta jäljittelevää realismia teatteri voi olla?

    -Koulutus muutti länsimaisen teatterin historian tuoreella tavalla eläväksi! totesi koulutukseen osallistunut Pohjois-Savon teatteriagentti Johanna Hakkarainen.

    -Teatterin tyylilajit olivat useille osallistujista ainakin jollain tasolla jo ennestään tuttuja ja Elinan koulutus oli varsin virkistävä tapa nostaa nämä uudelleen mieleen. Emme jääneet koulutuksessa liikaa kiinni historiallisiin yksityiskohtiin, nimiin tai vuosilukuihin, vaan opimme oman kehomme kautta.

    Kaksipäiväiseen koulutukseen osallistui yhdestätoista teatteriagentista kymmenen. Aktiivinen teatteriagenttiverkosto on käynnistetty vuonna 2013 nuorisoseurojen toimikuntien muututtua aktiivisemmiksi ja toiminnallisimmiksi verkostoiksi. Agenttiverkostoon kuuluu sekä teatterin ammattilaisia että kokeneita harrastajia. Kaikkia agentteja yhdistää halu harrastajateatteritoiminnan kehittämiseen.

    -Agenttiverkosto on meillä erittäin tärkeä teatteritoiminnan kehittämisen voimavara. Agentit edustavat maata laajasti Kittilästä Klaukkalaan ja Joensuusta Ulvilaan, kertoo teatteritoiminnasta vastaava toimialajohtaja Pasi Saarinen Suomen Nuorisoseuroilta.

    Vapaaehtoisverkoston toiminnalle luonteenomaisesti agenttien toimenkuvat vaihtelevat aika laajastikin. Osa toimii teatteritoiminnan ja taiteen asiantuntijana maakunnan toiminnanjohtajan tukena, osa ohjaa nuorisoseurojen tai muiden harrastajateattereiden teatteriryhmiä. Osa on aktiivisia hallitustoimijoita ja osa tärkeitä kontakteja ammattikenttään.

    -Erilaisuus on tässäkin asiassa valttia. Agenttiverkosto on aikoinaan perustettu, jotta Liitto saisi informaatiota siitä millaisia koulutuksia alueilla tarvitaan. Nykyään teatterin osaamiskeskukseksi kutsumaamme verkostoon kuuluu agenttiverkoston ohella tärkeinä yhteistyökumppaneina Suomen Harrastajateatteriliitto ja Sivistysliitto Kansalaisfoorumi, ja toiminta on alkuvuosista vakiintuneempaa ja laajempaa.

    -Suomen Harrastajateatteriliiton koulutustoiminta on parin vuoden aikana kasvanut merkittävästi. Koska kaikki nuorisoseurojen teatterit ovat automaattisesti myös Harrastajateatteriliiton jäseniä, suosittelemme nuorisoseuroja hyödyntämään teatterin erikoisjärjestön jäsenpalveluita, muistuttaa Saarinen.

    Teatterin osaamiskeskus toimii palvellakseen harrastajateattereita ja etenkin nuorisoseurojen jäsenteattereita. Yksi esimerkki järjestöjen välisestä yhteistyöstä on teatteriagenttien kouluttautuminen Teatterin tyylilajit -kurssilla.

    -Tämä on aika hauska esimerkki hyvästä yhteistyöstä. Harrastajateatteriliitto järjestää laadukkaan koulutuksen,me kustannamme koulutukseen meidän agenttiverkoston. Mutta koska elämme vastikkeellisessa maailmassa, niin agentit vetävät tämän vuoden aikana omalla alueellaan yhden päivän mittaisen koulutuksen, jossa hyödynnetään Teatterin tyylilajit -koulutuksen oppeja. Nämä alueelliset koulutukset toteutetaan yhteistyössä Kansalaisfoorumin kanssa ja ovat nuorisoseurojen lähes kahdelle sadalle teatterille ilmaiset.

    Teatteriagenttitoiminnassa yhdistyy filosofinen ja ajattelemaan haastava teatteritoiminnan kehittäminen sekä käytännön tekeminen. Samalla lailla kuin Elina Kilkun järjestämällä kurssilla.

    -Fyysisen tekemisen ohella koin antoisaksi myös muiden osallistujien kanssa tapahtuneen pohdinnan eri tyylilajien ominaisuuksista sekä näiden heijastumista nykykulttuuriin ja tämän päivän teatterin tekemiseen, summaa Kuopiossa Nuorisoseurojen nuorisoteatteriryhmää ohjaava agentti Hakkarainen.

     

  • Teatterilaiva Silja Europalle

    Teatterilaiva Silja Europalle

    Syksyinen teatterifestivaali Teatterilaiva palaa Silja Europalle. Muutamia vuosia Baltic Princessilla seilannut tapahtuma järjestetään tänä vuonna 14.-15.9.2018.

    Silja Europa tarjoaa tapahtumalle hyvät puitteet nousevine katsomoineen ja avarine työpajatiloineen. Samalla sen lähtöpaikka muuttuu Turusta Helsinkiin.

    -Otamme innolla vastaan mahdollisuuden toteuttaa tapahtuma Itämeren suurimmalla aluksella. Silja Europa mahdollistaa viime vuosia paremmat fasiliteetit tapahtuman tekemiseksi, toteaa tapahtuman järjestelytoimikunnan eli ”piuharyhmän” puolesta toimialajohtaja Pasi Saarinen.

    -Toivomme tapahtumaan laajaa osanottoa. Tapahtumaa pyritään rakentamaan etenkin teatteriryhmien intressejä ajatellen. Ajankohtana syyskyyn puoliväli on koettu hyväksi, koska sinne voi lähteä purkamaan edellisen kesän kesäteatteria ja valmistautumaan tulevan talven mittelöihin. Ja toki risteilylle voi lähteä ilman ryhmääkin, nauttimaan kattavasta tarjoilusta teatteriaiheista sisältöä.

    Teatterilaivan ohjelmisto rakentuu tuttuun tapaan mielenkiintoisista esityksistä ja hyödyllisistä sekä hauskoista työpajoista. Tämän vuoden uutuutena laivalla nähdään eri maakuntien improliigojen voittajien kohtaaminen sekä muutama muu yllätys.

    Liput Teatterilaivalle tulevat myyntiin huhtikuun aikana.

  • Ensikertalainen kansantanssiryhmän ohjaaja Tanssirallista: kokemus on lähtemisen arvoinen!

    Ensikertalainen kansantanssiryhmän ohjaaja Tanssirallista: kokemus on lähtemisen arvoinen!

    There’s a first time for everything. Meille kaikille tulee eteen tilanteita, jotka jännittävät, koska emme ole tehneet sitä koskaan aikaisemmin. Tämmöinen tilanne oli Jämsän Tanhuujien Marjo Örnillä kaksi vuotta sitten ennen lasten kansantanssikatselmus Tanssirallia. Ensikertalaista ohjaajaa mietitytti ryhmänsä kanssa osallistuminen. Pelkonsa voittanut Marjo suosittelee lähtemistä, sillä se on lapsille hieno kokemus.

    Me Nuorisoseuroissa haluamme kehittää tapahtumaa niin, että se on aidosti avoin ja ystävällinen tapahtuma kaikille ryhmille. Oman jännityksen voittamisen jälkeen, onnistuminen tuntuu sitäkin suloisemmalta.

    Marjo, mikä sai teidät lähtemään ensikertalaisina Tanssiralliin vuonna 2016?

    Tarkoitus oli jo monena vuonna aikaisemminkin osallistua, mutta rohkeus ei sallinut, koska olen mielestäni vasta-alkaja alalla edelleenkin. Kansantanssin Kääntöpiiri avasi vasta silmät asialle, koska sain sieltä enemmän tietoa. Ja myös hoksasin, että on hienoa tanhuseurana antaa lapsille mahdollisuus tällaiseen kokemukseen!

    Mitkä olivat esteet ennen vuotta 2016, että ette osallistuneet?

    Pidin katselmusta pelottavana, koska vieras tuomaristo antaisi tuomionsa minun tekemälleni työlle. Ja miten lapset suhtautuisivat, jos annettu palaute ei miellytä? Myös pitkään tanssineiden aikuisten kertomukset omista kokemuksistaan ei auttanut yhtään asiaan. Homma lienee olleet tiukallaankin jossain vaiheessa…

    Minkälaisia olivat ensikertalaisten kokemukset?

    Kaikki onnistui hyvin, ainoa miinus meidän osalta oli kun sai laittaa tsemppiviestejä liimalapuilla, niin meidän porukka ei saanut yhtään ja se tuntui kurjalta. Olen edelleenkin sitä mieltä, että avoimuutta ja ystävällisyyttä ryhmien kesken pitäisi olla enemmän, koska harrastusala on kuitenkin sama. Kansantanssin koen olevan oiva porkkana tähän tapakasvatukseen.

    Tanssin suunnittelija Riia vastaa: Tämä on erittäin hyvä huomio, ja sen vuoksi olemme kehittäneet toimintaamme tälle vuodelle. Vertaisarviointi toteutetaan kaikissa tapahtumissa kasvokkain ohjatusti ja tällä taataan, että kaikki saavat kannustavaa palautetta.

    Toinen seikka, mikä nauratti, oli palautteen annossa. Saimme palautetta tekniikasta, askeleista, piirin muodosta – hipsheikkaa kun ei ohjaajakaan näitä tiennyt kun ei ole opettajakouluja käynyt! Raati voisi ottaa huomioon palautetta antaessaan ja arvioidessaan, että kaikki ohjaajat eivät ole ammattilaisia ja kaikkien koreografiat eivät ole ammattilaisten tekemiä. Se voisi auttaa myös meitä mattimeikäläisiä osallistumaan, jos tietäisimme, että raatia tiedostaa, miltä pohjalta ryhmä on lähtenyt liikkeelle.

    Riia kommentoi: Tämä on tärkeä asia aina raatilaisten muistaa. Myös ennakkotietoihin voi laittaa toiveen, että asia huomioidaan palautteessa. Eri ohjaajilla on niin erilaiset toiveet: toiset toivovat tiukkaa palautetta, jossa keskitytään tanssitekniikkaan ja toiset ehkä toivovat palautetta enemmän ilmaisusta. On hyvä tuoda esiin, millaisesta palautteesta juuri sinulle olisi apua.

    Mitä vielä voisimme tehdä madaltaaksemme osallistumisen kynnystä?

    Mainontaa enemmän ja asiaa siitä, mitä tämä Tanssiralli tarkoittaa. Tanssirallin kiertävä ”opas/kertoja” voisi käydä seuroissa vierailuilla kertomassa ”hyväntuulen rallista”, jotta asia saataisiin konkreettisesti esille.

    Mitä sanoisit ryhmän ohjaajalle, joka empii ryhmän kanssa lähtemistä?

    Kokemus on lähtemisen arvoinen! Kannattaa ryhtyä asiaan avoimin silmin ja avoimin odotuksin myös ryhmän kanssa. Pääasia on osallistuminen ja ryhmän kanssa tehty hyvä työ. Jos raadin tulos ei miellytä, palautteen kanssa on hyvä lähteä työstämään seuraavan rallin tavoitteet. Tähän touhuun jää siis koukkuun!

    Jos kaipaat rohkaisua lähtemiseen, niin voit vaikka pirauttaa Riialle: 044 7443939!

    Ilmoittaudu Tanssiralliin 28.2.2018 mennessä!

  • Teatteri Kyröön Vapauden hinta on valittu Vuoden kantaesitysnäytelmäksi

    Teatteri Kyröön Vapauden hinta on valittu Vuoden kantaesitysnäytelmäksi

    Suomen Harrastajateatteriliitto on myöntänyt Vuoden 2018 Kantaesityspalkinnon Teatteri Kyröön näytelmälle VAPAUDEN HINTA. Kyseessä on Isonkyrön nuorisoseuran,  Isonkyrön Ylipään nuorisoseuran ja Lehmäjoen nuorisoseuran yhteinen teatteri. Näytelmä sai ensi-iltansa Teatteri Kyröössä Isossakyrössä marraskuussa 2017. Käsikirjoitus Kirsti Manninen ja Jussi-Pekka Aukia. Ohjaus Eija-Irmeli Lahti.

    Kantaesityspalkinnon tarkoituksena on kannustaa näyttämöitä tuottamaan uusia kotimaisia näytelmätekstejä. Palkinto on suuruudeltaan 1000 € ja se myönnetään näytelmän esittäneelle teatterille. Palkinto perustuu näytelmätekstiin, ei itse esitykseen. Tekstin piti olla kirjoitettu näytelmäksi – se ei siis voinut olla dramatisointi, eikä käännös muusta kielestä. Kilpailuun saivat osallistua edellisenä vuonna (2017) kantaesitetyt näytelmät, jotka oli kantaesitetty Suomen Harrastajateatteriliiton jäsenteatterissa.

    ”Suomen Harrastajateatteriliiton vuoden 2018 Kantaesityspalkinnon saajaksi oli tarjolla yhteensä 18 näytelmää. Kantaesitystekstejä esittäneet teatterit jakautuivat ympäri maata. Yhtä laajaksi osoittautui myös tekstien kirjo. Lajeja oli laidasta laitaan. Pääsääntöisesti tekstien dialogi oli tasokasta. Useissa teksteissä oli laulujen ja dialogien soljuvaa ykseyttä, murteiden taitavaa käyttöä, mielenkiintoista historiaa, uljasta utopiaa, kauhua, huumoria. Kirjo oli hyvinkin laaja. Valtaosa teksteistä oli sidoksissa Suomen itsenäisyyden historiaan. Tähän vaikutti osaltaan Suomi 100 –juhlavuosi. Valinta ei ollut kovin helppoa” –  kertoo valitsija, näytelmäkirjailija ja teatteriohjaaja Seppojuhani Ruotsalainen

    ”Voittajatekstin ansioksi voisi ensiksi mainita aiheen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden.

    Eletään vuosikymmenen vaihdetta 1917-1918. Tapahtumapaikka on Tervajoen rautatieasema ja sen ympäristö. Vapaussota sotkee ihmisten arkipäivää. Ihmiskohtalot tuodaan vaikuttavasti esille näytelmän edetessä. Raakuuksilla ei mässäillä. Näytelmän dialogi on todella ammattitasoista ja murteen käyttö hienoa. Teksti etenee toiminnallisen kerronnan kautta, joka on antanut ohjaajalle hyvän lähtökohdan rakentaa isot ja vaikuttavat kohtaukset draamalliseksi ykseydeksi. Mahtipontisten laulujen käyttö entuudestaan lisää tekstin vaikuttavuutta.
    Näytelmässä seurataan kolmen perheen elämää: pyykkipoikatehtaan väkeä, kauppiasperhettä ja työläisperhettä. Näytelmän roolihahmot kuvaavat erinomaisella tavalla aikakauden ahdinkoa ja pyrkimystä rakentaa tulevaisuuttaan kireässä yhteiskunnallisessa tilanteessa.
    Mielestäni tämä näytelmäteksti täyttää ne vaatimukset, jotka asetin etukäteen kriteereiksi alkaessani lukea tekstejä. Siinä on yhteiskunnallisesti koskettava aihe, selkeä kerronnallinen juoni, uskottavat roolihahmot, draaman rakenne, selkeät kohtaukset, tunteisiin vetoava musiikki.”  –  perustelee valitsija Seppojuhani Ruotsalainen.

    Trailerin Teatteri Kyröön esityksestä voit katsoa täällä (avautuu uuteen ikkunaan).

  • Nuorisoseurojen Suomi 100 -hankkeessa 105 tapahtumaa, 1013 tarinaa

    Nuorisoseurojen Suomi 100 -hankkeessa 105 tapahtumaa, 1013 tarinaa

    Suomen juhlavuosi ja samalla Nuorisoseurojen Suomi 100 -hanke 100 tapahtumaa, 1000 tarinaa on päättynyt. Yhdessä järjestimme tai tuimme lapsia ja nuoria järjestämään yhteensä 105 tapahtumaa. Näihin tapahtumiin osallistui yhteensä 13 600 ihmistä! Samalla keräsimme 1013 tarinaa Suomesta.

    Vuoden tavoitteina oli tukea lasten ja nuorten luovuutta ja itsetuntoa, tuoda esille heidän ajatuksiaan ja toiveitaan ja antaa konkreettisia taitoja tapahtumajärjestämisessä. Halusimme myös kannustaa aikuisia ja ohjaajia lasten ja nuorten kuulemiseen ja innostaa heitä toimimaan lasten ja nuorten tukena. Näihin tavoitteisiin pääsimme.

    Pääsimme myös tavoitteiden yli! Tässä muutama poiminta:

    Itäkylän nuorisoseuralla ei ole muutamaan vuosikymmeneen ollut nuorten toimintaa. Nuorilla oli toiveena saada talolla tilaa hengailuun ja pelejä. Avustuksen turvin  he hankkivat uuden pleikan ja järjestivät pelitapahtuman koko kylälle. Tämä toimi lähtölaukauksena nuorten uudelle toiminnalle Itäkylän Nuorisoseuralla.

    Kuusamon Maanselällä järjestettiin kertaluonteinen Kantria ja keppareita -tapahtuma, joka kuitenkin antoi kipinän kepparikerhon perustamiselle!

    Tampereella Teatteri Täsmän huikealle Uittovoima-esitykselle myönnettiin Tampereen Vuoden 2017 Kulttuuripalkinto!

    Miten tästä eteenpäin? Tarinat ovat näkyvillä www.1000tarinaa.fi-sivustolla vielä tämän vuoden ajan, jonka jälkeen ne arkistoidaan. Nuorisotutkimusseuran Fanny Vilmilä käyttää niitä aineistona tutkimukseen, josta varmasti kuulemme myöhemmin. Ohjaajille tehdyt materiaalit tallennetaan Nuorisoseurojen verkkosivuille www.nuorisoseurat.fi/tyokalupakki.

    Suomen Nuorisoseurojen Suomi 100 -tiimi haluaa lämpimästi kiittää kaikkia hankkeeseen osallistuneita ja myötävaikuttaneita. Tästä on hyvä jatkaa lasten ja nuorten asialla!

  • Maanselällä kantria ja keppihevosia Suomi 100 -avustuksen turvin

    Maanselällä kantria ja keppihevosia Suomi 100 -avustuksen turvin

    Kuusamossa Maanselän entisellä koululla järjestettiin heinäkuun alussa lapsille tapahtuma, jossa valmistettiin keppihevoset, hypittiin esteitä ja lopuksi tanssittiin kantrimusiikin tahtiin stetsonit päässä. Tapahtuman vastuuhenkilönä toimi 26-vuotias Tytti Taivalkoski, ja hän myös suunnitteli tapahtumaa yhdessä muutaman lapsen ja nuoren kanssa. Tapahtuman saama avustus käytettiin keppihevosten valmistamiseen tarvittavien tarvikkeiden hankintaan, tilavuokriin sekä ruokailuihin.

    Tapahtumaan osallistui 19 eri-ikäistä lasta, tapahtumasta uutisoi paikallislehti ja muutenkin tapahtuma sai positiivista palautetta. Tytti Taivalkoski kiittää avustuksesta ja kertoo:  ”Avustuksella oli suuri rooli tapahtuman järjestämisessä, koska kyseessä on pieni kyläyhdistys. Hakeminen oli helppoa! Tapahtumassa huomasimme kuinka paljon Kuusamossa on innokkaita keppariharrastajia, joten yhdessä Kuusamo-opiston kanssa saimme sovittua kepparikerhon alkamisesta syksyllä. Tapahtuman myötä siis saamme lapsia ja nuoria saman harrastuksen pariin.”

  • Tanssirallissa opitaan yhdessä!

    Tanssirallissa opitaan yhdessä!

    Lasten ja nuorten valtakunnallinen kansantanssikatselmus Tanssiralli järjestetään tänä vuonna kaksiosaisena 21.4. Pohjankartanossa Oulussa ja 28.-29.4. Felix Krohn -salissa Lahdessa. Tanssiralli on paitsi esiintymisareena, myös mahdollisuus yhdessä oppimiseen ja oman toiminnan kehittämiseen. Jokainen ryhmä saa tapahtuman aikana suullista palautetta ja tapahtuman jälkeen kirjallisen palautteen. Lisäksi Tanssirallissa toteutetaan ohjattua vertaisarviointia.

    Arviointityö toteutetaan yhteistyössä Oulun ammattikorkeakoulun tanssinopettajakoulutuksen kanssa. Raadissa tullaan näkemään kansantanssin pitkän linjan ammattilaisia yhdessä valmistumisen kynnyksellä olevien tulevaisuuden tekijöiden kanssa. Arviointityö pohjaa Tanssirallin sääntöihin ja arviointikriteereihin, sekä ryhmien itse asettamiin tavoitteisiin. Raadin työskentelyä ohjaa ohjeistus, jossa on huomioitu muun muassa Kansantanssin kääntöpiirin 2016 esiintuomat ajatukset.

    Vertaisarviointi, jossa ryhmät antavat toinen toisilleen palautetta, toteutetaan molemmissa tapahtumissa. Vertaisarvioinnin kautta lisätään ryhmien välistä yhteisöllisyyttä ja kehitetään palautteen annon kulttuuria. Vertaisarviointiin on hyvä tutustua jo ennakkoon ja sitä voi myös harjoitella ennen varsinaista katselmusta. Oman seuran ryhmät voivat esiintyä toisilleen tai ”koe-esiintymisen” yhdistettynä vertaisarviointiin voi järjestää vaikkapa naapuriseuran kesken.

    Tutustu arviointikriteeristöön ja vertaisarvioinnin materiaaleihin Tanssirallin sivulla www.nuorisoseurat.fi/tanssiralli.

    Osallistu Tanssirallin tarinaan ja jaa Tanssiralliin valmistautumisen tunnelmia sosiaalisessa mediassa postaamalla #tanssiralli ja #nuorisoseurat!

  • Vuoden Harrastajateatteriksi valittiin Nuorisoseurojen Teatteri Lapua

    Vuoden Harrastajateatteriksi valittiin Nuorisoseurojen Teatteri Lapua

    Suomen Harrastajateatteriliitto on valinnut Vuoden harrastajateatteriksi Teatteri Lapuan, joka on Nuorisoseurojen jäsenseura Etelä-Pohjanmaalla. Teatterin Lapuan vuosi on ollut vauhdikas monelta kantilta katsottuna. Tarkastelun kohteena olleesta vuodesta 2017 välittyy vahva tekemisen meininki ja samalla kehittävä ja tulevaisuuteen katsova ote. Teatterin oma iso produktio Sugar -musikaali menestyi hyvin. Lisäksi Lapuan Harrastajanäyttelijät ry teki laajasti yhteistyötä eri tahojen kanssa, myös Suomi 100 -hengessä.

    Teatteri Lapua on tempauksillaan onnistunut myös houkuttelemaan uusia teatterintekijöiden harrastuksen pariin sekä osoittanut luovaa hullutta ja taitoa venyttää teatterin käsitettä perinteisten esitysten ulkopuolelle.

    Teatterin tekemisen puitteita on Lapualla pystytty parantamaan hankerahaa hyödyntäen. Tekniseen kalustoon satsaaminen luokin paitsi laajemmat mahdollisuudet taiteen tekemiselle myös turvallisuutta, mikä osoittaa kunnioitusta niin teatterintekijöitä kuin katsojiakin kohtaan.

    40-vuotias Teatteri Lapua on osoittanut, että myös harrastajateatteri voi laadukkaiden tuotantojen ansiosta olla vahva kulttuuritoimija koko maakuntansa alueella.

    Yhteisöllisyyttä, avoimuutta ja rohkeutta

    Hakijoita Vuoden Harrastajateatteriksi 2018 ilmaantui määräaikaan mennessä 24. Hakemusten määrä ja laatu osoittavat harrastajateattereiden merkityksen maassamme. Moni harrastajateatteri on oman paikkakuntansa kulttuurielämän sydän. Usea teatteri onnistui vuonna 2017 koskettamaan yleisöä nostamalla esiin paikallisesti merkittäviä aiheita. Pienetkään teatterit eivät pelänneet hypätä suurien teoksien kimppuun Suomi 100-tapahtumana ja itsenäisyyden juhlavuoden teema oli mukana monissa esityksissä. Ilahduttavaa on, että kantaa on otettu ajankohtaisiin kysymyksiin sekä toiminnalla että teoksilla. Vaikeitakin asioita voidaan käsitellä teatterin keinoin ja parhaimmillaan luoda lisää ymmärrystä ja yhteyttä ihmisten välille.

    Laadukkaiden ja ajatuksia herättelevien esitysten lisäksi teatterit ovat tarjonneet harrastustoimintaa sadoille ja tuhansille suomalaisille ja erityisesti sukupolvien kohtaaminen korostui monessa hakemuksessa. Hakemuksia lukiessa pääsi harrastajateatterin merkityksen
    juurille, sillä niissä toistuivat samat teemat: yhteisöllisyys, avoimuus ja rohkeus. Hakemuksista paistaa se ilo, mitä teatterin tekeminen tuo tekijöilleen.

    Valitsijat Mika Eerola, Henna Kauppinen ja Liina Tiusanen

    Vuoden Harrastajateatteria haetaan vuosittain. Palkintoa voivat hakea kaikki Suomen Harrastajateatteriliiton jäsenteatterit. Suomen Harrastajateatteriliitto myöntää Vuoden Harrastajateatterille 1000 euron stipendin ja kunniakirjan.

    Kuva: Pasi Ahola

  • Sari Svensson aloittaa Nuorisoseurojen Höntsä-hankkeessa

    Sari Svensson aloittaa Nuorisoseurojen Höntsä-hankkeessa

    Hei, olen Sari ja asun Vantaalla rintamamiestalossa perheeni kanssa. Aloitin juuri työt Nuorisoseuroissa Höntsä-hankkeessa.

    Minulla on taiteen- ja kulttuurin saralla alempi ja pian valmistuva ylempi korkeakoulututkinto, ammatillisen opettajan pätevyys sekä aiemmat opintoni liikunnan- ja nuoriso-ohjaamisesta.

    Työkokemusta on opetus- ja ohjaustyöstä, asiantuntijatyöstä ja kehittämisestä kuntasektorilla ja järjestöpuolella.

    Vapaa-ajallani luen, opiskelen, purjehdin, ulkoilen ja joskus tanssahtelen. Suuri odotukseni liittyy kesään ja puutarhani yrttien kasvattamiseen.

    Olen innoissani työstäni Nuorisoseurassa ja arvostan sen rakentaman kulttuurisen nuorisotoiminnan merkitystä.

    Sari työskentelee Nuorisoseurojen toteuttamassa Höntsä – silta eteenpäin! -ESR-hankkeessa 1.2.2018-30.11.2020.

  • Höntsäilystä hyvinvointia! Uusi hanke kannustaa matalan kynnyksen toimintaan

    Höntsäilystä hyvinvointia! Uusi hanke kannustaa matalan kynnyksen toimintaan

    Nuorisoseurat on toteuttamassa kolmivuotista Höntsä – silta eteenpäin! -ESR-hanketta ajalla 1.2.2018-30.11.2020. Hankkeessa tavoitteena on lisätä toimijoiden välistä yhteistyötä ja vähentää ruohonjuuritason ja organisaatiolähtöisen toiminnan välistä kuilua sekä lisätä 16-25 -vuotiaiden nuorten opiskelumotivaatiota ja hyvinvointia sekä tukea elämänhallintaa.

    Matalankynnyksen Höntsäklubien, Höntsä coach – koulutusten sekä tutkija-kehittäjäkollektiivin voimin tuotetaan malli seurojen käyttöön. Höntsä-toiminta on kulttuurin ja liikunnan yhdistävää, nuorista lähtevää, iloista, osaamisesta riippumatonta ja kaikille avointa.

    Hankkeen toteuttavat Metropolia ammattikorkeakoulu Oy, Oulun Diakonissalaitoksen säätiö, Urheiluopisto Kisakeskus, Oulun aikuiskoulutuskeskus OAKK (Virpiniemen liikuntaopisto), Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy, Suomen Työväen Urheiluliitto TUL ry ja Suomen Nuorisoseurat ry.

    Nuorisoseurat tuo hankkeeseen kulttuurin ja taiteen harrastustoiminnan osaamisen, 3. sektorin näkökulman sekä ajantasaista kokemustietoa. Hankkeen koordinaattoriksi on palkattu taiteen ja kulttuurin ammattilainen, taiteilija-kehittäjä ja ammatillinen opettaja Sari Svensson.