Blog

Jutajaiset siirtyy syyskuuhun – Vuoden kansantanssiyhtyeet pääesiintyjiksi

22.3.2018

Arktisen alueen svengaavin folk-tapahtuma Jutajaisten ajankohta on tänä vuonna syyskuussa: 21.-23.9.2018. Perinteisesti kesä-heinäkuun vaihteessa järjestetty tapahtuma siirrettiin kävijöiden ja esiintyjien toiveesta. Festivaalin kattoteemana on tänä vuonna lappilainen kansanperinne. Jutajaiset järjestetään tänä vuonna 44. kertaa.

”Kokeilemme, miten tämä ajankohta toimii, koska olemme saaneet toiveita esiintyjiltä ja kävijöiltä, että syksyllä mukaan pääsevät helpommin myös opiskelijat, harrastajat ja muut innokkaat folkin ystävät”, kommentoi festivaalin johtaja Paula Kähkönen Suomen Nuorisoseurojen Lapin aluetoimistolta.

Kattoteemana lappilainen kansanperinne!

Jutajaiset tuo esille vanhaa ja uutta kansanperinteen osaamista ottamalla mukaan uutta sukupolvea, nuoria tekijöitä sekä vanhempia folkin taitajia. Tapahtuman pääyhteistyökumppanit ovat Rovaniemen kaupunki, Siepakat ja Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan vaatetusala. Festivaalien järjestäjänä toimii Suomen Nuorisoseurojen Lapin aluetoimisto.

Pääesityspaikkana toimii tuttu Korundi ja sunnuntaina perhepäivän paikkana nuorisokeskus Monde. Muut esityspaikat vahvistuvat myöhemmin.

Siepakat.

Pääesiintyjiksi Vuoden kansantanssiyhtye 2018 Siepakat ja 2016 Polokkarit

Ohjelmaa kootaan kansantanssin, kansanmusiikin, pelimannien ja kansanperinteen pohjoisesta osaamisesta. Tänä vuonna saadaan tanssin perjantaihin 21.9. kaksi valtakunnallisesti palkittua, vahvaa osaajaa: Pispalan Sottiisin vuoden 2016 kansantanssiyhtye Polokkarit Oulusta ja vuoden 2018 kansantanssiyhtye Siepakat Rovaniemeltä.

Polokkarit.

Lappilaiset kansallispuvut, käsityöosaaminen, pelimanniosaaminen sekä nuoret folkmuusikot täydentävät viikonlopusta folkin supertapahtuman. Jutajaiset huipentuu sunnuntain 23.9. jälleen yhteisölliseen Perhepäivään.

Ohjelmisto päivittyy huhti-toukokuussa.

Seuraa:
Instagram: @jutajaiset
Facebook
www.jutajaiset.fi

Lisätietoja:
Paula Kähkönen
Festivaalijohtaja
puh. 0400 530 598
paula.kahkonen@nuorisoseurat.fi
Yhteisöllisyyden erityismaininnat Kerkkoon ja Ylihärmän nuorisoseuroille

18.3.2018

Suomen Nuorisoseurat on nimennyt Vuoden Nuorisoseuraksi 2018 Lahden Tanhuujat. Lisäksi Ylihärmän nuorisoseura ja Kerkkoon nuorisoseura palkittiin yhteisöllisyyden erityismaininnalla. Tunnustukset julkistettiin Nuorisoseurapäivän juhlassa 18.3. Ristiinassa.

Lahden Tanhuujat on perinteinen nuorisoseura, jonka toimintaa ohjaavat vahvasti järjestön arvot: osallisuus, yhteisöllisyys ja yhdenvertaisuus. Seura toimii suuressa kaupungissa ja on haastavassa kilpailuympäristössä pystynyt säilyttämään merkittävän aseman harrastustoiminnan tarjoajana. Lahden Tanhuujat ovat panostaneet vahvasti lasten ja nuorten kansantanssitoimintaan – harrastajista 75 % on lapsia ja nuoria.

Yhteisöllisyyden erityismaininnat Ylihärmään ja Kerkkooseen

Vuoden nuorisoseuran lisäksi Suomen Nuorisoseurat myönsi myös yhteisöllisyyden erityismaininnat kahdelle seuralle.

Ylihärmän nuorisoseuran teatteritoiminta kokoaa yhteen eri-ikäiset harrastajat. Kaikille halukkaille löytyy aina rooli – ja tarvittaessa sellainen vaikka kirjoitetaan. Suuretkin produktiot toteutetaan talkoovoimin hyödyntäen seuran aktiivien osaamista.

Porvoolainen Kerkkoon Nuorisoseura on malliesimerkki vahvan yhteisöllisyyden nuorisoseurasta. Lapset ja nuoret ovat toiminnan keskiössä, mutta toiminta on avointa kaikenikäisille. Satavuotias seura remontoi seurantalon talkoilla, joihin osallistui koko seuran väki.
Vuoden Nuorisoseuralainen 2018 on Sini Hirvonen Karjalan Nuorista!

18.3.2018

Suomen Nuorisoseurat on valinnut Vuoden Nuorisoseuralaiseksi Sini Hirvosen Nuorisoseura Karjalan Nuorista Helsingistä. 31-vuotias Hirvonen on tehnyt ansiokasta työtä kansantanssin, nuorisoseuratoiminnan ja lasten ja nuorten harrastusten edistämiseksi Helsingissä. Vapaaehtoistyöstä annettava tunnustus jaettiin sunnuntaina 18.3. nuorisoseurapäivän juhlassa Ristiinassa. Valtakunnallinen tunnustuspalkinto jaettiin kolmatta kertaa.

Sini Hirvonen on tehnyt väsymättä työtä nuorisoseurajärjestön hyväksi monella eri tasolla – paikallisessa seurassa, liiton valtuustossa sekä työssään Kotiseutuliitossa. Hän on toiminut Nuorisoseura Karjalan Nuorissa sekä luottamushenkilönä, ohjaajana että tanssijana.

Sini tanssii Karjalan Nuorten Lykky-ryhmässä. Kuva: Folklandia/Petri Kivinen

Viime vuosina Sini on tehnyt erityisen aktiivisesti työtä kansantanssiharrastuksen ja nuorisoseuratoiminnan edistämiseksi Helsingissä. Hän on perustanut useita uusia ryhmiä ja kolminkertaistanut oman nuorisoseuransa harrastajamäärän laadukkaalla toiminnalla ja sen tehokkaalla markkinoinnilla. Perustetuissa ryhmissä on niin kansantanssia, teatteria, FolkJam- kuin Tempoa tenaviin -ryhmiä. Hänen toimintansa on erinomainen esimerkki siitä, kuinka yksittäinen nuorisoseura-aktiivi ja nuorisoseura voi vaikuttaa lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien edistämiseen.

Sini ohjaa 11-15 -vuotiaiden Jippoja. Kuva: Amanda Rannanjärvi

Sini ohjaa 7-10 -vuotiaiden Jekkuja. Kuva: Amanda Rannanjärvi

[one_half_first][/one_half_first][one_half_last][/one_half_last]

Sini venyy aina ylimääräiseen oli kyseessä sitten esiintymisasujen ompelu, esiintymisten valmistelu tai tapahtumaosallistumisten koordinointi. Sini on erityisen aktiivinen sosiaalisessa mediassa ja antaa nuorisoseuroista, kansantanssista ja kansanperinteestä iloisen ja ajassa elävän kuvan.

Vuoden nuorisoseuralainen

Vapaaehtoistoiminta ja talkootyö ovat nuorisoseuratyön selkäranka. Ne ovat merkittävässä roolissa jokaisessa nuorisoseurassa. Vuoden nuorisoseuralaisen nimitys annetaan pyyteettömästä työstä nuorisoseuratoiminnan hyväksi. Palkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 2016.
Vuoden nuorisoseura 2018 on Lahden Tanhuujat!

18.3.2018

Suomen Nuorisoseurat on nimennyt Vuoden Nuorisoseuraksi 2018 Lahden Tanhuujat. Kunnianosoitus on korkein, jonka seura voi nuorisoseuraliikkeessä saada. Tänä vuonna 80-vuotisjuhlia viettävä Tanhuujat kulkee etunenässä erityisesti lasten kansantanssiryhmien toiminnassa. Lisäksi Kerkkoon ja Ylihärmän nuorisoseuroille myönnettiin yhteisöllisyyden erityismaininnat. Tunnustukset julkistettiin Nuorisoseurapäivän juhlassa 18.3. Ristiinassa.

Lahden Tanhuujat on perinteinen nuorisoseura, jonka toimintaa ohjaavat vahvasti järjestön arvot: osallisuus, yhteisöllisyys ja yhdenvertaisuus. Seura toimii suuressa kaupungissa ja on haastavassa kilpailuympäristössä pystynyt säilyttämään merkittävän aseman harrastustoiminnan tarjoajana.

Lahden Tanhuujat ovat panostaneet lasten ja nuorten kansantanssitoimintaan vahvasti: harrastajista 75 % on lapsia ja nuoria. Tanssijoista kasvaa ja kasvatetaan määrätietoisesti myös uusia ohjaajia. Viimeisimmältä kansantanssiohjaajakurssilta valmistui useita uusia apuohjaajia seuraan.

Lahden Tanhuujien nuoria tanssijoita Tanssirallissa vuonna 2016.

”Lahden Tanhuujat perustettiin 80 vuotta sitten ja perustamisestaan lähtien seura on ollut esimerkki monelle seuralle ympäri maan,” kommentoi Suomen Nuorisoseurojen hallitus valintaansa. ”Seura on yksi ensimmäisistä, joka aloitti lasten kansantanssitoiminnan nuorisoseurajärjestössä. Tämä Helvi Jukaraisen perinne elää seurassa edelleen vahvana.”

Kansantanssin lisäksi seurassa harrastetaan myös sählyä ja pelataan mölkkyä.

Tanhuujissa tehdään muutakin kuin tanssitaan. Muun muassa pelataan mölkkyä.

Lahden Tanhuujista sanottua:

Itsekin Lahden Tanhuujissa tanssineena voin todeta sen olevan paras!

Lahden tanhuujat, toimintaan mukaan pääsee jo vauvasta alkaen. Ja tasokasta tanssiriemua on mahdollista harrastaa vielä eläkeikäisenäkin. Koko perheen juttu. Mahdollista myös osallistua toimintaan urheilunsaralla; sählyä ja mölkkyä ? Reipas ja tanssiva nuorisoseura keskellä kaupunkia ???

Lahden tanhuujat ehdottomasti. Aktiivinen ja kasvava seura

Ja vist Lahtis jengen är best.ja hopsan heissan fralle frale raa til alla..

Lahden Tanhuujat.

Yhteisöllisyyden erityismaininnat

Vuoden nuorisoseuran lisäksi Suomen Nuorisoseurat myönsi myös yhteisöllisyyden erityismaininnat Kerkkoon ja Ylihärmän nuorisoseuralle.

Vuoden nuorisoseura

Suomen Nuorisoseurojen hallitus nimeää vuosittain Vuoden Nuorisoseuran, joka julkistetaan Marian päivänä valtakunnallisessa nuorisoseurapäivän pääjuhlassa. Valinta tehdään toiminnan laadun ja laajuuden perusteella kiinnittäen huomiota erityisesti lapsiin ja nuoriin. Toiminnassa on näyttävä Nuorisoseurojen arvot osallisuus, yhteisöllisyys ja yhdenvertaisuus. Seuran merkittävyys omalla alueella ja innovatiivisuus otetaan myös huomioon päätöstä tehdessä.
Ramppikuume 2018 – esitysvalinnat

15.3.2018

RAMPPIKUUME – Valtakunnalliset nuorisoteatteripäivät Kankaanpäässä 20.-22.4.2018

RAMPPIKUUME – Valtakunnalliset nuorisoteatteripäivät -esityskatselmukseen valittiin seitsemän esitystä ympäri Suomen.

Valitut esitykset ovat:

Teatteri Pogos: Neila, Ilomantsi

Mikkelin Poikateatteri: Pelkompleksi, Mikkeli

Tampereen Nuorisoteatteri: Aika… Suuria aaltoja, Tampere

Oulun Taidekoulu/Labyrinttiteatteri: Tuntemattoman eläimen jäljet, Oulu

Sällit – Tampereen Poikateatteri: Kullervo, Tampere

ArtMix: Seitsemän toivomusta, Helsinki

Pataluodon koulun ysidraama: Kauas kantaneet, Joensuu

RAMPPIKUUME – Valtakunnalliset nuorisoteatteripäivät järjestetään Kankaanpäässä tänä keväänä jo 22. kerran 20.-22.4.2018. Tapahtuma kerää Kankaanpäähän huhtikuisen viikonlopun ajaksi noin parisataa 13-20-vuotiasta nuorta teatterinharrastajaa ohjaajineen.

Tapahtuma alkaa perjantaina 20.4. koulutuspajoilla, jotka tänä vuonna sisältävät muun muassa näyttämötaistelun, maskeerauksen, radioteatterin ja klovnerian sisältöjä. Tapahtumaan voi osallistua, vaikka ei olisi mukana esityskatselmuksessa.

Esityskatselmus alkaa Kankaanpäässä lauantaina 21.4. ja päättyy sunnuntai-iltapäivällä 22.4. tilaisuuteen, jossa jaetaan RAMPPIKUUMEEN pääpalkinto sekä stipendejä ja kunniakirjoja. Esityksiä katsoo ja antaa palautetta teatterin ammattilaisista koostuva raati. Vuoden 2018 raadissa ovat näyttelijä ja kansanedustaja Jani Toivola, ohjaaja ja näytelmäkirjailija Elina Kilkku sekä näyttelijä Antti Laukkarinen.

Ensimmäistä kertaa ohjaajille palautetta antaa erillinen ohjaajaraati, jonka muodostavat ohjaaja ja dramaturgi Aila Lavaste sekä toimialajohtaja ja teatteri-ilmaisun ohjaaja Pasi Saarinen.

Tapahtuma saa myös kansainvälisiä vieraita, kun esiintymään saapuvat nuorisoteatteriryhmät Compagnia Dell´ago Italiasta ja KutiMuti Stuudio Virosta.

Esityksiin voi ostaa lippuja tapahtumapaikalta, Kankaanpääsalista, joka sijaitsee Pohjanlinnan koululla (Kangasmoisionkatu 1).

Lisätiedot tapahtumasta: http://www.ramppikuume.net/

Tapahtuman tuottavat Nuorisoseurat Satakunta, Kankaanpään kaupunki, Satakunnan Nuorisoseurojen Liitto ry ja Kankaanpään Nuorisoseura ry.

Tiedustelut

Karoliina Hursti

Toiminnanohjaaja

Nuorisoseurat Satakunta

Hallituskatu 6, 28100 Pori

044 059 1913, karoliina.hursti@nuorisoseurat.fi

Ullamarja Kontiainen

Vapaa-aikasihteeri

Kankaanpään kaupunki

044 577 2691, ullamarja.kontiainen@kankaanpaa.fi

www.satakunnannuorisoseurat.fi

www.ramppikuume.net

www.facebook.com/satakunnannuorisoseurat

www.facebook.com/ramppikuume
Sottiisi on ilon ja värien juhlaa

14.3.2018

Pispalan Sottiisin saapuu kansainvälisiä vieraita Yhdysvalloista, Virosta, Venäjältä ja Unkarista. Kesäinen viikko tuo tullessaan folkloren ilotulitusta; vauhdikkaita tansseja, mukaansatempaavia rytmejä, eksoottisia soittimia, upeita kansallispukuja ja nuorta energiaa.
Unkarista ja Virosta tulee lasten ja nuorten kansantanssiryhmiä; Balatonfüred Folk Dance Group Balaton järven rannalta ja Viljandista tanssiryhmä Hebe. Venäjältä vieraaksi saapuu Lipetskin lehmusten kaupungista alueen moniäänisistä lauluista tunnettu kansanmusiikkiryhmä Voskresenie, jonka traditionaalisiin soittimiin kuuluu muun muassa balalaikka Yelets-pianoharmonikka.
Muita kansainvälisiä vieraita ovat jo aiemmin on julkistetut Yhdysvalloista saapuva Clog America ja kansanmusiikkiyhtye Curly Strings Virosta.

Pispalan Sottiisin konserttiliput tulevat myyntiin Nuorisoseurojen Puotiin 15.3.2018.
http://puoti.nuorisoseurat.fi/fi/p/tapahtumaliput
Ilo irti! – Pispalan Sottiisi 2018 päätösjuhlan su 17.6.2018 liput myydään vain Tampere-talossa.
www.lippu.fi/pispalansottiisi2018
https://sottiisi.fi/ohjelma/kansainvaliset-vieraat/
Sinustako tulevaisuuden tanssikasvattaja? Hae Oamkiin yhteishaussa!

13.3.2018

Ohjaatko tai tanssitko nuorisoseurojen ryhmässä ja haaveilet pääseväsi tekemään tanssin kanssa vielä enemmän? Hae Oamkin tanssin linjalle yhteishaussa!

Kevään 2018 yhteishaku on käsillä (14.-28.3.) ja sen kautta haetaan myös Oulun ammattikorkeakoulun tanssinopettajakoulutukseen. Tanssinopettajan AMK -tutkinto on laajuudeltaan 240 op. ja keskimääräinen opintoaika 4-vuotta. Oamkin laadukas opintotarjonta on monipuolinen ja tanssia opiskellaan päivittäin käytännönläheisesti eri näkökulmista. Lajivalikoimaan kuuluu yksin, parin kanssa ja ryhmässä tanssittavia tanssin muotoja, kuten kansantanssi, paritanssi, showtanssi, baletti ja nykytanssi. Opintoihin sisältyvät 60 opintopisteen laajuiset opettajan pedagogiset opinnot.

Taiteellis-pedagogisissa projektiopinnoissa toimitaan tanssijana, koreografina tai taiteellisten teosten tekemiseen liittyvissä muissa tehtävissä. Yrittäjyyteen ja työelämään liittyvät opinnot kehittävät työelämäosaamista alan ammattilaisena ja kehittäjänä. Tanssin ja hyvinvoinnin teemoja käsitellään opinnoissa sekä oppijan että opettajan näkökulmasta. Lisäksi opintoihin sisältyy vapaasti valittavia opintoja, työharjoittelua sekä opinnäytetyöhön tähtääviä opintoja.

Opiskelijan ammatillista kasvua tuetaan vuosittain päivitettävän henkilökohtaisen opintosuunnitelman avulla. Tutustu hakumenettelyyn ja ajankohtiin osoitteessa: http://www.oamk.fi/fi/koulutus/amk-tutkintoon-johtava-koulutus/tanssinopettaja

Yhteys:
niina.vahtola@oamk.fi
tanssi@oamk.fi
Ahlaisten nuorisoseura: Meidän kylä larppaa!

6.3.2018

Meillä on Ahlaisissa aina tarve tehdä jotain uutta, jotain mitä ei ihan joka pitäjässä ole. No siksi me ruvettiin larppaamaan!

Teksti: Solja ja Tino Sukanen | Kuvat: Regina Wittsberg

Larppaus pähkinänkuoressa: LARP on lyhenne englanninkielisistä sanoista live action role-playing eli liveroolipelaaminen. Kyseessä on vahvasti improvisaatioon ja eläytymiseen painottuva laji, jossa pelaajia eivät sido ennalta määrätyt vuorosanat tai juonikuviot. Ennakkoon sovittua on pelin lähtökohta, millaisessa maailmassa ja aikakaudessa eletään, sekä millaisia tyyppejä eli hahmoja pelaajat ovat. Sovitun alkutilanteen jälkeen juonenkulku ja pelin lopputilanne riippuvat hahmojen toiminnasta. Yllätyksiäkin tulee. Pelimaailmat voivat olla käytännössä mitä vain, mutta esimerkiksi historialliset aiheet ja fantasia ovat suosittuja.

Kun harrastuksen suosio kylän nuorten keskuudessa lähti kasvuun, Ahlaisten nuorisoseuran johtokunta alkoi syksyllä 2012 pohtia, josko larppaajille voitaisiin rakentaa ihan oma pelipaikka. Pelipaikkaa haettiin Ahlaisten kylän ympäristöstä ja lopulta se löytyi Uppgårdista, aivan läheltä kylää. Alue on peltojen ympäröimä ja siellä on myös kaunis pieni lampi. Rahoitusta haettiin Karhuseudun Leader-ohjelmasta, jonka tavoitteena oli maaseudun kehittäminen.

Pelialueen rakentaminen alkoi syksyllä 2013. Ensimmäisenä harjakorkeuteen nousi hirsitaverna, jonka rakentamiseen tarvittavat tiedot ja taidot löytyivät tietenkin omasta kylästä. Tavernasta yli jääneistä hirsistä rakennettiin laavu yöpymistä varten. Myöhemmin alue täydentyi nuotiokodalla, vartiomiesten tuvalla sekä huussilla. Myös muuta pientä rekvisiittaa on rakenneltu. Alueen portilla vieraita ottaa vastaan koululaisten käsialaa oleva toteemipaalu.

Ahlaisissa on siis vuodesta 2012 lähtien larpattu 1-3 pelin vuositahdilla ja keskimäärin 20 hengen pelaajajoukolla. Pelaamisen lisäksi on rakennettu peliaseita ja ommeltu roolivaatteita. Harrastusta on käyty myös esittelemässä tapahtumissa lähellä ja vähän kauempanakin, jopa ulkomaisia vieraita on käynyt tutustumassa. Paikalliset mediat ovat myös kiinnostuneet aiheesta ja juttuja on kertynyt useita.

Tällä hetkellä suunnitelmissa ovat avaruusaiheinen peli sekä 1700-luvulle sijoittuva ihmissusijahti.
Oululainen Owla Sottiisiin

2.3.2018

Oululainen kansantanssin suurproduktio vierailee Pispalan Sottiisissa. Koko perheelle suunnattu tanssiteatteriteos ”Owla ja kadonnut walkia” nähdään pe 15.6. klo 19.00 Tullikamarin Pakkahuoneella. Tanssiteatteriteoksessa oululainen paikallishistoria yhdistyy suomalaiseen kansanperinteeseen ja historiasta poimitut elementit kietoutuvat sadun taikaan, uuteen ja perinteiseen kansantanssiin sekä kansanmusiikin juurevaan poljentoon.

”Owla ja kadonnut walkia” teos käsittelee kohtaamattomuuden teemoja niin lapsen ja vanhemman, ihmisen ja luonnon kuin eri taustoista tulevien henkilöiden välillä. Se kyseenalaistaa opitut hyvä ja paha -asetelmat ja rohkaisee kohtaamaan uutta ja vierasta, avoimesti vuorovaikutukseen valmiina.

Yhdeksänkymmentähenkinen työryhmä on koottu eri-ikäisistä oululaisista kansantanssinharrastajista ja ammattilaisista. Nuorimmat esiintyjät ovat 7- vuotiaita ja vanhimmat jo eläkeiässä.

Tanssiteatteriteoksen takaa löytyvät oululaisen kansantanssin voimanaiset käsikirjoittaja-ohjaaja Elena Vuoksiola, koreografit Hanna Poikela ja Kaisa Alatalo sekä säveltäjä Erja Mesimäki. Sama nelikko toteutti myös ensimmäisen Owla – tanssiseikkailun vuonna 2014. Suomen Nuorisoseurat ja Folklandia palkitsi teoksen Vuoden Tanssitekona 2014.

Pispalan Sottiisi järjestetään Tampereella 13.-17.6.2018.
Vinkkejä monikulttuurisen ja monikielisen lapsiryhmän ohjaamiseen

27.2.2018
Ajatukset pohjautuvat omiin kokemuksiini ja huomioihini ohjaajana monikulttuurisessa ja monikielisessä Luova Lava Lapsille –kerhoryhmässä. Kommelluksista onnistuneisiin käytänteisiin. Kerhoa toteutetaan osana Nuorisoseura 2.0 –hanketta Joensuussa yhteistyössä Nuorten Kasvu ry:n kanssa.

1. Kerhotoiminta kielen oppimisen tukena
- Pyri luomaan kerhoon turvallinen ilmapiiri, jossa jokainen voi rohkaistua juttelemaan ja käyttämään suomen kieltä vuorovaikutuksessa.
- Ohjaaja voi myös itse helpottaa kommunikointia mukauttamalla puhetapaansa mahdollisimman selkeäksi ja riittävän rauhalliseksi ja yksinkertaiseksi. Puhekielessä kannattaa käyttää mahdollisimman yleisiä ja tavanomaisia sanoja ja puhua asioista niiden oikeilla nimillä. Suosi lyhyitä ilmauksia ja selitä vieraat sanat. Mukauta äänensävy asiasisältöön sopivaksi.
- Kielen oppimisessa, kuten monessa muussakin asiassa, toisto ja kertaus auttavat oppimaan!
- Erään kerran ohjeistin lapsia tulemaan piiriin, jolloin eräs kerholainen suuntasi pöydän ääreen piirtämään. Tarkensimme sitten yhdessä sanojen eroa ja merkitystä.
- Kerran eräs kerholaisista sai sormeensa pienen paperihaavan askartelun lomassa ja halusi siihen välttämättä laastarin. Osa lapsista olivat silminnähden ihmettelevän ja uteliaan näköisiä; laastari taisi olla uusi tuttavuus. Yhdessä laastari-sanaa toistellen paransimme pienen haaverin ja jatkoimme askartelua.
- Parilla kerhokerralla loppukevennykseksi pelasimme Bingoa. Jokainen sai vuorollaan pyörittää bingomyllyä ja lukea numeron. Numeroiden oppiminen ja kertaaminen tapahtuivat siinä leikin lomassa.
2. Kuvien käyttö ohjaamisen tukena
- Kuvat tai esineet toimivat hyvin puheen ja toiminnan tukena monissa tilanteissa. Kuva voi esittää esimerkiksi asiaa tai esinettä, joita leikissä tai pelissä käytetään. Näin asia ja merkitys yhdistyvät. Kuvan alle voi lisätä sitä tarkoittavan sanan kirjoitettuna.
- Suunnittele toiminnan ohjaaminen etukäteen. Mieti, mitkä asiat kannattaa esittää kuvien avulla ja piirrä tai tulosta kuvat valmiiksi. Valitse mahdollisimman selkeitä ja ymmärrettäviä kuvia.
- Myös piirtäminen voi toimia kommunikoinnin tukena.
- Käytin kuvia esimerkiksi yhteisten kerhosääntöjen tukena sekä monissa leikeissä.
3. Menetelmien muokkaaminen ja toiminnallisuuteen keskittyminen
- Nuorisoseuroilla on paljon valmiita materiaaleja ja menetelmiä, joita voi hyödyntää kerhotoiminnassa. Monet näistä ovat erittäin hyviä ja toimivia sellaisinaan myös monikielisissä kerhoissa!
- Monia menetelmiä ja leikkejä pystyy muokkaamaan helposti sopivammiksi esimerkiksi lisäämällä käyttöön kuvia tai pilkkomalla kokonaisuutta pienempiin osiin.
- Panosta toiminnallisuuteen ja tekemisen kautta oppimiseen! Monet asiat voivat tulla ymmärretyiksi nopeammin tekemisen kautta kuin selittämällä. Vältä liian monimutkaisia tai monivaiheisia ohjeita.
- Yksi kerhoryhmämme suosikkileikeistä oli leikki, jossa musiikin soidessa liikutaan tilassa sovitulla tyylillä. Toisinaan lapset keksivät liiketapoja itse, toisinaan saatettiin liikkua esimerkiksi erilaisten eläinten lailla (eläinten kuvia voi olla apuna). Eri puolilla tilaa seinillä on kiinni esim. värilappuja tai hedelmien kuvia (voi keksiä mitä vain!). Kun musiikki pysähtyy, ohjaaja huutaa esimerkiksi ”sininen” ja kaikki liikkuvat kyseisen värilapun luokse, missä valitaan seuraava tapa liikkumiselle.
4. Kun kieli ei kanna, ilmeet ja eleet auttavat
- Vuorovaikutustilanteissa eleillä ja ilmeillä on suuri merkitys.
- Joissain tilanteissa myös tukiviittomista voi olla apua.
- Tutustu! Kommunikointi on aina vastavuoroista toimintaa. Kannattaa pyrkiä aktiivisuuteen ja herkkyyteen tulkita kerholaisia, kuinka he kukin omalla tavallaan kommunikoivat tai viestivät asioista. Pyri yhteisymmärrykseen.
- Rauhoita keskustelutilanne ja muista katsekontakti.
- Asenne ratkaisee! Pyri positiivisuuteen ja kärsivällisyyteen.
- Muista hymy! Hymyilevät kasvot luovat turvallisuutta ja kannustavat yrittämään. Hymyile mahdollisimman paljon ja usein!
Iloa ja tekemisen riemua kerhoihin ja muihin harrastusryhmiin!

-Katri-

Katri Mäkisalo
projektikoordinaattori
Nuorisoseura 2.0 -hanke

Blog

Kattoteemana lappilainen kansanperinne!

Pääesiintyjiksi Vuoden kansantanssiyhtye 2018 Siepakat ja 2016 Polokkarit

Lahden Tanhuujista sanottua:

Yhteisöllisyyden erityismaininnat

Vuoden nuorisoseura