Kategoria: Järjestö

Kansainvälistä Lapsen oikeuksien päivää vietetään vuosittain 20.11.

YK:n lapsen oikeuksien sopimus tuli Suomessa voimaan 27 vuotta sitten.

Suomalaiset lasten ja nuorten harrastustoimintaa tukevat järjestöt juhlistavat Lapsen oikeuksien päivää järjestämällä koko viikon 47 ajan erilaisia lapsille ja nuorille suunnattuja tapahtumia ja tempauksia sekä pop up -kerhoja eri puolille maata. Paikka voi olla nuorisoseurantalo, kauppakeskus, kirjasto tai vaikka tori!

Ilmoittaudu mukaan nyt!

1. Suunnittele tapahtuma, päivämäärä ja kellonaika
2. Käy täyttämässä lomake osoitteessa www.lastenviikko.info/ilmoita-tapahtumasi/
3. Toteuta tapahtuma ja jaa kuvia somessa, #harrastan #lastenviikko #nuorisoseurat

 

Osallistu kuvahaasteella!

Kaikilla lapsilla on oikeus harrastaa! Lastenviikolla juhlistamme lasten oikeuksia myös Instagramissa! Osallistu Lastenviikon #harrastan -kuvahaasteeseen postaamalla oma harrastuskuvasi tunnisteilla #harrastan ja #lastenviikko. Haaste jatkuu marraskuun loppuun asti!

Tule sinäkin tukemaan lasten oikeuksia ja toteuttamaan lastenviikkoa!

Seuraa Lastenviikon järjestelyjen etenemistä www.lastenviikko.info

Vapaaehtoisten haastattelututkimuksella tietoa nykytilasta ja kehityspisteistä

Suomen Nuorisoseurat ry:n seuratoiminnan tuki –verkosto toteutti haastattelututkimuksen järjestössä toimiville vapaaehtoisille keväällä 2018. Haastattelututkimus on osa verkoston laajempaa vapaaehtoistoiminnan kehittämistä järjestössä. Yliopistoharjoittelija Joonas Pitkänen toteutti 51 puhelinhaastattelua tutkimukseen valituille nuorisoseuralaisille ympäri Suomea. Haastateltavat olivat eri ikäisiä, eri sukupuolen edustajia, järjestön eri tasoilla ja hyvin erilaisissa vapaaehtoistehtävissä toimivia ja heillä oli vaihtelevasti kokemusta nuorisoseuratoiminnasta. Haastatelluista naisia oli 69 %, miehiä 31 % ja muita 0 %. Iältään haastateltavat olivat 16-72-vuotiaita, 43 % heistä oli 41-60-vuotiaita. Haastateltavista 78 % oli työssäkäyviä, joukossa oli myös opiskelijoita, työttömiä ja eläkeläisiä. Haastattelukysymykset jakaantuivat kahteen teemaan: henkilökohtaisiin arvoihin ja tavoitteisiin sekä järjestötoimintaan ja käytännön kysymyksiin.

Nuorisoseurassa, hyvässä seurassa

Kaikki haastateltavat kertoivat vapaaehtoistyön nuorisoseurajärjestössä palkitsevan. Yhteisöllisyys, ystävät, sosiaalisuus ja hyvä porukka nousevat vastauksissa tärkeimmäksi syyksi tehdä vapaaehtoistyötä nuorisoseurassa. Yhteisöllisyys onkin yksi nuorisoseurojen arvoista. Hyvässä porukassa on hyvä meininki ja tekemisen riemua!

Nuorisoseuratoiminta palkitsee myös muilla tavoin. Toiseksi tärkeimpänä seikkana aineistosta nousee oman toiminnan hyödyllisyys, hyvän tekeminen ja auttaminen. Toisaalta nuorisoseura nähdään paikkana, jossa pääsee tekemään asioita ja toteuttamaan itseään, oppimaan ja kehittymään. Vaikuttaminen ja toiminnan kehittämiseen osallistuminen nähtiin myös merkityksellisinä. Useammassa haastattelussa nousee esiin myös ajatus siitä, että haluaa olla antamassa takaisin siitä, mitä itse on saanut kokea.

Nuorisoseuralaisuus määrittyy haastatteluissa yhdessä tekemiseksi, koko perheen ja eri-ikäisten matalan kynnyksen järjestötoiminnaksi, joka ei ole kilpailua, vaan kasvua, kasvatusta ja kehittymistä yksilönä ja yhteisönä hyvässä hengessä. Nuorisoseuratoiminta on omaan lähiympäristöön ja –yhteisöön vaikuttamista ja näiden tukemista. Se on monipuolista ja laadukasta harrastus- ja tapahtumatoimintaa. Nuorisoseura on kaikille avoin ja yhdenvertaisuus on tärkeä arvo. Nuorisoseuran nähtiin olevan mahdollisuuksia täynnä.

Kysyttäessä nuorisoseurojen yhteiskunnallista merkitystä esiin nousee tärkeimpänä lasten ja nuorten hyvinvoinnin eteen tehty työ. Pitkän historian ja perinteet omaavalla järjestöllä on suuret volyymit ja taitavat vapaaehtoiset sekä työntekijät. Nuorisoseuralaisten katsottiin pärjäävän hyvin elämässä ja nuorisoseuran antavan monenlaisia valmiuksia elämään. Järjestön toivottiin jatkossakin kykenevän elämään ajassa pärjätäkseen myös tulevaisuudessa. Esille nostettiin lisäksi se, että yhteiskunnallisia teemoja ja kysymyksiä käsitellään nuorisoseuroissa myös taiteen keinoin.

Nuorisoseura näyttäytyi monelle merkittävänä osana omaa elämää ja elämäntarinaa, ja vapaaehtoisena toimimisen koettiin tukevan omaa arvomaailmaa.

Tuutko mukaan?

Nuorisoseurojen vapaaehtoiseksi tullaan useimmiten henkilökohtaisen rekrytoinnin kautta – joku pyysi minut mukaan. Nuorisoseurat on kasvatusjärjestö ja vastauksissa käy ilmi myös se, että moni on kasvanut vapaaehtoiseksi perheen tai harrastuksen saattelemana. Vapaaehtoistyö näyttäytyy tällöin hyvin luontevalta jatkumolta ja osalta omassa elämässä. Toisaalta vapaaehtoiseksi saattaja voi olla myös oma lapsi, jonka harrastustoimintaa halutaan olla mahdollistamassa ja tukemassa. Vaikka mukaan tullaan harvemmin hakuilmoitusten myötä, niin julkiseen tietoon ja avoimuuteen kannattaa myös jatkossa panostaa.

Suurin osa koki nuorisoseuraan mukaantulemisen kynnyksen olevan matala. Toisaalta nimettiin useita seikkoja, jotka voivat olla esteenä mukaantulolle: tietämys järjestöstä, sen vanhanaikainen tai jopa valheellinen imago, reitit tulla mukaan, sisäpiirivaikutelma, ajan puute, kilpailu eri toimijoiden välillä ja ylipäätään ajankäytön osalta, tehtäväkuvaus ja sitoutuminen.

Suurin osa haastateltavista koki saaneensa hyvän perehdytyksen tehtävään ja perehdyttäjinä olivat toimineet seurajohto, ohjaaja, edeltäjät, erilaiset koulutukset, työntekijät tai samassa tehtävässä toimivat vertaiset. Joskus oli opittu myös kantapään ja tekemisen kautta, hyödynnetty muuta osaamista ja otettu itse selvää tehtävistä. Suurin osa koki saavansa tukea, kun sitä tarvitsi, jos itse oli aktiivinen. Haastatteluissa nousi esiin myös huoli niistä, jotka eivät apua itse pyydä.

Jokaisen panos on merkityksellinen kokonaisuudelle

Miltei kaikki kokivat olevansa merkittäviä toimijoita järjestössä ja ymmärsivät oman toimintansa merkityksen kokonaisuudelle. Suurin osa oli myös tyytyväinen omaan rooliinsa ja koki, että voi vaikuttaa siihen. Koettiin myös, että vapaaehtoistoiminta on sopiva osa elämää, mutta osalla tämä tuotti ongelmia vähintään ajoittain, ja jotkut olivat tehneet vapaaehtoistyötä myös muun elämän kustannuksella.

Haastateltavista suurin osa koki vastuiden jakautuvan nuorisoseurassa suhteellisen tasaisesti, vaikkakin todettiin, että aina on niitä, jotka kantavat suuremman vastuun ja ovat myös valmiit siihen. Haastateltavat kokivat, että silloin ollaan pikemminkin ideaalitilanteessa, kun jokaisella on hänelle itselleen sopivan kokoinen tehtävä hoidettavana, ei silloin kun tämä pala kakusta on kaikilla samankokoinen. Esiin nousi kuitenkin, että usein nuorisoseurassa tekemistä on enemmän kuin tekijöitä ja liitolle esitettiin erilaisia toiveita asian korjaamiseksi, joita nyt viemme eteenpäin. Nuoret toivoivat myös saavansa enemmän vastuuta. Lisäksi raha ja joistain vaativista tehtävistä korvauksen maksaminen mietitytti. Haastateltavat myös priorisoivat omaa toimintaansa: ensin tulee oman seuran toiminta, sitten vasta alueen ja liiton yhteinen toiminta.

Suurin osa koki saavansa tarpeeksi kiitosta tekemästään vapaaehtoistyöstä järjestössämme. Aineistossa oli kuitenkin mainintoja myös siitä, että kiitollisuus oli pääteltävissä esimerkiksi tyytyväisistä tapahtuman osallistujista tai muuten aistittavissa.

Suurin osa koki tiedon kulkevan ainakin suhteellisen hyvin järjestössä. Nykyaikainen viestintä nähtiin yhdistystoimintaa helpottavana tekijänä. Monipuoliseen ja laajaan viestintään kuitenkin toivottiin panostettavan.

Oma tulevaisuus vapaaehtoisena näyttäytyi hyvin eri tavoin ja olivathan haastateltavatkin hyvin eri vaiheissa omaa nuorisoseurahistoriaansa. Osa oli hakemassa haastavampia tehtäviä ja toivoi etenevänsä järjestössä, osa oli luopumassa tehtävistään mm. perhesyiden, oman harrastuksen loppumisen ja väsymisen takia tai siksi, että koki nähneensä jo kaiken tai halusi nyt antaa tilaa nuoremmille ja uusille tekijöille.

Näillä eväin tulevaisuuteen

Haastatteluissa nousi esille monia kehittämiskohteita. Suosituimmat kehittämiskohteet on tiivistettävissä neljään teemaan:

1. Markkinoidaan enemmän Nuorisoseuratoimintaa ja vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia
2. Sanotaan kiitos ja kehitetään muistamisen ja palkitsemisen tapoja
3. Innostetaan ja tehdään aktiivisesti töitä uusien vapaaehtoisien saamiseksi mukaan toimintaan
4. Pilkotaan ja räätälöidään tehtäviä pienemmiksi paloiksi ja projekteiksi

Aineistoa tullaan tarjoamaan syksyn aikana myös tieteelliseen tutkimukseen. Mikäli olet kiinnostunut aineistosta, ota meihin yhteyttä.

 

Lisätietoja
Henna Liiri, seuratoiminnan tuki -verkosto
044 207 3072, henna.liiri@nuorisoseurat.fi

Vapaaehtoisten korttipakka on oiva työväline vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen. Sen avulla voi havainnollistaa erilaisia vapaaehtoistehtäviä, niiden jakautumista sekä kehittää tehtäväsisältöjä ja omaa toimintaa. Paketti sisältää 52-osaisen korttipakan lisäksi esimerkkejä korttipakan käytölle sekä sen syntytarinan. Vapaaehtoisten korttipakka on Suomen Nuorisoseurat ry:n seuratoiminnan tuen tuottama materiaali.

Jokaiselle nuorisoseuralle jaetaan korttipakka jäsenpalveluna seurakäynnin yhteydessä!
Voit tilata pakan myös Puodista hintaan 14 euroa >>

Vuosille 2017-2018 Nuorisoseurojen seuratoiminnan tuki –verkostolle asetettiin erityiseksi painopisteeksi vapaaehtoistoiminnan kehittäminen järjestössä. Verkoston Skype-kokouksessa syntyi ajatus korttipakasta, jonka avulla tehtäisiin paitsi näkyväksi erilaisia tapoja olla mukana nuorisoseurojen vapaaehtoistoiminnassa, myös saataisiin toiminnallinen väline vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen järjestössä.

Keväällä 2018 kerättiin järjestön työntekijöiltä ja luottamushenkilöiltä sekä nuorisoseurojen vapaaehtoistehtäviä ja näiden tehtävänkuvauksia että ilmiantoja näitä tehtäviä oikeasti ympäri Suomea tekevistä henkilöistä.

Näiden tietojen pohjalta toteutettiin vapaaehtoisten haastattelut huhti-toukokuussa 2018. Haastattelututkimuksessa haastateltiin 51 eri-ikäistä nuorisoseuralaista ympäri Suomea. Haastattelut toteutti puhelinhaastatteluina yliopistoharjoittelija Joonas Pitkänen. Aineisto on Nuorisoseurojen hallussa ja sitä voidaan käyttää myös tutkimustarkoituksessa myöhemmin. Aineisto on myös järjestön vapaaehtoistoiminnan kehittämisessä avainasemassa.

Haastattelujen pohjalta täydennettiin korttipakkojen tietoja ja tehtäväkuvauksia. Korttipakat kokosi toiminnanjohtaja Henna Liiri ja niiden visuaalisesta ilmeestä vastaa Emmi Uusitalo. Taittoon osallistui myös Sini-Kadrin Padilha. Pakat painatettiin Granolla, ja niistä tehtiin myös vapaasti tulostettava ja askarreltava versio.

Korttipakkojen käyttöohjeessa on useita erilaisia harjoitteita, joita korttipakalla voi toteuttaa. Päivitämme listaa koko ajan.

Kiitämme kaikkia vapaaehtoisten korttipakan tekoon oman panoksensa antaneita, tämä oli hieno osoitus yhteisömme voimasta! 

Lisätietoja

Seuratoiminnan tuki –verkosto
Henna Liiri
henna.liiri@nuorisoseurat.fi / 044 207 3072