LAHJOITA
In English
Kuvapankki
Seuralainen
Nuorisoseurarekisteri
Puoti
Työkalupakki
Tapahtumakalenteri
menu-icon

Kategoria: Tanssi

  • Tehdään tätä yhdessä! – Motoran syksyssä ensi-iltahuumaa ja uusia avauksia

    Sateinen tervehdys Joensuusta! Syksy on lähtenyt todella vauhdikkaasti käyntiin. Omalta osaltani arki täyttyy Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyön parissa, Motorasta ja tietenkin omista kahdesta pienestä vauhti tyypästä.

    Motoralla on saatu käynnistettyä kaikki ryhmät, mutta valitettavasti korona-aikana jäi paljon alle kouluikäisiä lapsiharrastajia pois ja tuntuu ettei tämän ikäluokan harrastajamäärät ole elpyneet sen jälkeen. Suureksi iloksi, aikuiset palasivat jälleen kansantanssin pariin, joten Lupsakat ryhmä täyttää jälleen Motti-salin ääriään myöten. Motorassa toimii tällä hetkellä 11 ryhmää, joista itse opetan 7:ää.

    Keikkaelämä on jälleen herännyt eloon. Kesällä järjestettiin Rääkkylässä Kihaus Folk, jossa Motoralla oli oma konsertti. Motoran Pelmakat saivat ensi-iltansa Riina Hosion teokselle, Verensulkusanoja, Tanssimaniassa ja Motoran Vinhakat ovat ottaneet turistiryhmät Nurmeksessa haltuun. Mutta isoja juttuja on vielä edessä. Vinhakoiden kanssa olemme olleet erittäin tekeväisiä, sillä useampi suurempi projekti on meneillään tai on jo tehty. Yksi valmistunut projekti on Pyhäselän Marjatta-teos, joka pohjautuu Myrskyluodon Maijan tarinaan. Tämä teos odottaa vielä suurta yleisöensi-iltaansa, jota odotamme jo erittäin innolla! Ehkä suurin tällä hetkellä teikeillä oleva projekti on opinnäytetyöni taiteellinen osuus, 30 min tanssiteos Ajastaika- Elämän juhlat. Olen saanut tehdä yhteistyötä huikean muusikon Joonas Ojajärven kanssa, joka on säveltänyt musiikit Ajastaika-teokseen ja soitto-osuudesta vastaa ikioma Rälläkkä-bändimme. Opinnäytetyöni ensi-ilta on 27.11. ja tästä tuleekin huikeaa, sillä yhdistämme voimamme Pelmakoiden kanssa ja pidämme yhteiskonsertin, missä teokseni lisäksi nähdään Verensulkusanoja. Joten kannattaa suunnata tuolloin Joensuuhun, sillä silloin tanssinnälkäisiä hemmotellaan! Hiukan pienempi projekti, jota on Vinhakoiden kanssa työstetty jo vuosi, alkaa olla myös loppusuoralla. Joten täten julkistan ensikerran, että olemme tekemässä Vinhakoiden omaa kalenteria, joka tulee myyntiin vielä ennen joulua! Tästä sitten tarkemmat informaatiot, kun kalenteri ilmestyy. Ennakkotilauksia saa tehdä. 😉

    Viime keväänä, kun keikkakalenterit kumisi tyhjyyttään ajattelin, että yritän käynnistää erään yhteistyöprojektin, joka oli ollut mielessäni jo pidempään. Laitoin viestiä Siinalle Siepakoihin ja ehdotin ystävyysryhmätoimintaa ryhmien välille. Sain Siinan mukaan ja tapasimmekin muutamien ryhmien kanssa etäyhteyksin viime kevään aikana. Nyt viikolla 42 lähdemme Vinhakoiden kanssa Rovaniemelle Siepakoiden edustuksen vieraiksi Rovaniemelle. Tämä on jännää ja huikeaa ja odotan niin innolla, mitä kaikkea yhdessä saadaan tehdä ja mitä kaikkia mahdollisuuksia tämä avaa.

    Tehdään tätä yhdessä!

    Millainen pöhinä on pääkaupunkiseudun suomenruotsalaisilla?

    Eveliina Pilke, tanssinopettaja

    Nainen hymyilee kameralle taustalla iso ruusu taulu

    Tämä kirjoitus on osa Kaikuja kansantanssin maailmasta -kirjoitussarjaa, jossa kuullaan kansantanssitoimijoiden kuulumisia ympäri Suomen kerran kuussa tämän vuoden loppuun. Jos sinua kiinnostaisi osallistua kirjoitussarjaan kirjoittamalla, otathan yhteyttä 044 744 3939 / paula.kettu@nuorisoseurat.fi.

  • Innostusta Turusta – MOJ!

    Kirjoitellessa tässä muistelen hiukan taakse päin. Oli vuosi 2019 ja alkoi seuraavan vuoden juhlallisuuksien suunnittelu, nimittäin seuramme Turun Kansantanssin Ystävät ry oli täyttämässä 50 vuotta. Tarkoitus oli juhlia suurta virstanpylvästä isosti. Päädyttiin pitämään kansantanssinäytös lokakuussa, 10102020 MOJ50 Meillä on juhlat! Koreografiksi valittiin oman seuran kasvatti eli Järvensivun Helmi. Helmin ensimmäinen ajatus oli, että nyt juhlitaan. Haastateltuaan seuran ohjaajia ja muita henkilöitä, hän huomasi, että isoksi teemaksi nousi kantava yhteisö ja että sitä haluttiin näyttää ja juhlia. Helmi löysi itselleen inspiroivaksi työpariksi Savolaisen Iidan. Ajatuksena oli lähteä luomaan teos vahvasti ihmisistä itsestään. He vastuuttivat ja opastivat kaikkia tekijöitä luomaan materiaalia yhdessä. Salainen tavoite heillä oli murtaa perinteistä opettaja-oppija hierarkiaa ja ehkä välillä siinä onnistuivatkin. Yhteisön juhlimisen rinnalle, vastavoimaksi, nousi kaaos ja maailman täyteys ja kaoottisuus. Mutta lähtikö se sitten toteuttamaan itseään?

    Nimittäin keväällä 2020 maailma pysähtyi ja syntyi uusi normaali. Maailman mullistuessa Helmi ja Iida loivat useampia pilvipalvelukansioita täyteen materiaalia niin videoina ja kirjoitettuina ohjeina, jotta pääsisimme eteenpäin. Kukin ohjaaja omalla tyylillään niitä hyödyntäen. Reilu vuosi vierähti, välillä tanssimme yhdessä turvavälein, välillä etänä kotona tai sitten jouduimme pitämään taukoa kokonaan, jolloin ohjaajat antoivat tehtäviä koteihin. Siitä kaikesta huolimatta yhteisö elää edelleen vahvana. Tänä syksynä olemme päässeet taas takaisin tanssisaleihin ja tanssimaan yhdessä. Voi sitä innostuksen määrää! Nyt kaivamme siis ohjeet pilvipalvelusta esiin ja lähdemme kohti uutta näytöstämme, 50 -vuotisjuhliksi niitä ei oikein voi enää kutsua, mutta juhlitaan muuten vaan.

    Helmi ja Iida ovat joutuneet antamaan vastuun teoksesta eteenpäin seuran ohjaajille, koska elämä on vienyt heitä eteenpäin. Tavoitteenamme on kunnioittaa alkuperäisen teosta ja saattaa tämä tanssiva yhteisö yhdessä lavalle. Aikaa vielä on, koska konsertti siirrettiin reilusti eteenpäin vuoden 2022 syksyyn. Tanssijat osaavat jo kuviot, soittajilla on nuotit hallussa. Ohjaajilla on haaste edessä, miten pitää kokonaisuuksia yllä. Soittajien on välillä verestettävä muistia, muttei kuitenkaan liikaa. Tasapainon löytäminen kaiken keskellä on tärkeintä. Lisäksi tanssijoiden on osittain maltettava, koska ryhmiin voi tulla uusia jäseniä, joille pitää uudelleenopettaa kokonaisuudet. Mielenkiinnon tulee vielä säilyä kaikilla. Kuitenkin luottamus on korkealla, me teemme tämän. Uusia haasteita tulee aina eteen ja tämäkin pitää vaan sellaisena kokea.

    MOJ Meillä on juhlat 29.10.2022 Logomo, Turku!

    Millaisia tunteita kauden aloitus herättää Joensuussa Motorassa?

    Niina Rajamäki (os.Kallioinen)

    Turun Kansantanssin Ystävät ry

    Kansallispukuinen nainen hymyilee kaarioven edessä.
    Niina Rajamäki Martin kirkon edustalla Turussa amerikkalaisvieraiden esiintymisen jälkitunnelmissa.

    Tämä kirjoitus on osa Kaikuja kansantanssin maailmasta -kirjoitussarjaa, jossa kuullaan kansantanssitoimijoiden kuulumisia ympäri Suomen kerran kuussa tämän vuoden loppuun. Jos sinua kiinnostaisi osallistua kirjoitussarjaan kirjoittamalla, otathan yhteyttä 044 744 3939 / paula.kettu@nuorisoseurat.fi.

  • Siepakoilla tanssitaan ja soitetaan tanssimuskarissa

    Kirjoitan tätä kirjettä uutta kautta innolla odottaen. Toivon jo kovasti näkeväni kaikki ihmiset, joiden kanssa saan arjessani työskennellä. Olisipa uusiakin on paljon mukana ­– ainakin ilmoittautumisten perusteella on. Innostus ja uuden odottaminen ovat tunteita, joihin yritän itseäni puskea, vaikka korona takaraivossa kolkuttaakin. Korona on tuntunut meillä Siepakoissa harrastajamäärissä ja katkonaisissa kausissa yli 13-vuotiaiden ryhmien kanssa. 

    Kesällä kausi loppui Siepakoiden kevätkonserttiin, joka saatiin onnekkaasti tanssia pienelle yleisölle. Kaikki voivat nähdä tuon konsertin 1.9. asti nettilippu.fi kautta. Pidimme kolme lyhyempää konserttia, jotta mahdollisimman moni pääsi yleisöön. Tuo oli juhlava viikonloppu täynnä tohinaa, ja siitä me nautimme aivan täysiä! Lapsiryhmät olivat mukana pienillä kokoonpanoilla, sillä monet olivat jo ehtineet kesälomalle. Nuoret ja aikuiset olivat paikalla melkein kaikki! 

    Kansanmusiikkiyhtye Hehku pääsi soittamaan ihka ensimmäistä kertaa yleisön eteen. Hehku perustettiin vuosi sitten, kun huomasin osan tanssijoista olevan tosi innokkaita soittajia. Kyselin Edustuksesta, ketkä osaavat soittaa ja haluaisivat bändiin. Tanssijoiden soittotaito yllätti minut täysin. Soittajia on viisi ja he hallitsevat useampia soittimia, soittimet vaihtuvat ristiin tarvittaessa. Lisäksi pari heistä on alkanut säveltää uutta musiikkia. Luulen, että innostus säveltämiseen on lähtenyt siitä, että tanssijat kuuntelevat paljon kansanmusiikkia vapaa-aikanaankin. 

    Hehkun osalta opettajana haasteen tuo esitysten rakentaminen niin, että soittajat saavat tanssia ja soittaa. On mietittävä, ettei musiikki jää liian ohueksi, jos joku instrumentti puuttuu tai onko tanssijoita tarpeeksi, jos kolme on soittamassa samaan aikaan. Livemusiikki on mielestäni niin arvokasta, että tähän asti on selvitty pienillä kompromisseilla. Viimeisimmässä projektissa pyörähti bändissä myös pari tanssijaa, jotka eivät virallisesti ole Hehkun jäseniä. Näin soittajat saivat tanssia enemmän. Lasten kansanmusiikkiyhtye Loistossa kaikilla soittajilla on tanssitausta, ja suurin osa heistä tanssii edelleen. Loisto säestää pienempiä tanssijoita, joten heillä ei mene tanssiminen ja soittaminen päällekkäin. 

    Omasta historiastani voin kertoa sen verran, että aloitin tanssimisen 5-vuotiaana ja harmonikan soiton 10-vuotiaana. Minulla tanssi oli aina etusijalla, ja jätin tarkoituksella soittamisen sivurooliin. Lukiosta päästyäni kansantanssiopettajakoulutukseen ei ollut hakua, joten lähdin opiskelemaan Jyväskylään musiikkipedagogiksi varhaisiän musiikinopettajan suuntautumiseen pääinstrumenttinani klassinen laulu. En siis ole koskaan erityisemmin soittanut kansanmusiikkia, vaan olen klassisen musiikin puolelta. En tiedä, olisiko soittaminen ollut tanssin rinnalla mieluisampaa, jos olisin soittanut kansanmusiikkia, sillä kansantanssi oli imaissut minut jo niin vahvasti mukaansa. 

    Siepakoilla alkaa nyt syksyllä uutena juttuna tanssimuskarit. Haluamme tarjota alle kouluikäisille tunteja, joista on helppo edetä myös musiikin harrastamiseen. Saimme toimintaan Suomen kulttuurirahaston apurahan. On jännittävää nähdä, millaiseksi harrastajien polku alkaa muotoutua. Voiko musiikki ja tanssi kulkea rinnakkain ja molemmissa kehittyä samalla tavalla, vai täytyykö jossain vaiheessa valita kumpaa haluaa tehdä enemmän?

    Muutenkin syksy alkaa tohinalla, sillä heti syyskuussa on sekä Jutajaiset että Tanssimania. Jutajaisissa lähdemme kylille ja kouluille yhdessä Sirkus Taika-ajan kanssa. Tanssimaniaan lähdemme esiintymään Edustuksen kanssa ja siellä onkin tanssijat laulamassa, soittamassa ja tanssimassa itse sävelletyn musiikin tahtiin.

    Minkälaisia tulevaisuuden suunnitelmia Turun Kansantanssin Ystävillä on?

    Siina Toimela, tanssinopettaja ja musiikkipedagogi Siepakat ry

    Siina hymyilee kameralle kansallispuvussa.
    Kuva: Miika Hämäläinen

    Tämä kirjoitus on osa Kaikuja kansantanssin maailmasta -kirjoitussarjaa, jossa kuullaan kansantanssitoimijoiden kuulumisia ympäri Suomen kerran kuussa tämän vuoden loppuun. Jos sinua kiinnostaisi osallistua kirjoitussarjaan kirjoittamalla, otathan yhteyttä 044 744 3939 / paula.kettu@nuorisoseurat.fi.

  • Terveiset Kaustiselta vuoden kiireisimpien viikkojen keskeltä!

    Juhannus on juhlittu ja se tietää sitä, että Kaustisella on alkaneet kesän kiireisimmät viikot.

    Kevään sulattaessa viimeisiä talven merkkejä nuorisoseurantalomme Kalliopaviljonginkin pihalta väreili ilmassa odotusta muustakin kuin kesästä ja lämpimistä uimavesistä. Nuoret kiipesivät toiveikkaina Finninkalliolle kuka kävellen ja kuka pyörää taluttaen tanhukengät pyörän tarakalla.

    Kevään edetessä lisääntyi toivo vapaammasta ja yhteisöllisemmästä harrastamisesta. Omaa konserttia, muita esiintymisiä sekä vihdoin taas kirsikkana kakun päällä olevia Kaustisen kansanmusiikkijuhlia on todella odotettu Ottosten kansantanssiryhmissä.

    Kaustisella on ollut mahdollisuus viime syksystä alkaen tarjota lapsille ja nuorille harrastustoimintaa pääsääntöisesti koko ajan rauhallisen koronatilanteen ansiosta huolellisesti suunnitellen ja terveysturvallisuus huomioiden. Vastuu on ollut suuri. On tarvittu yhteistä tahtoa onnistua. Kotien ja vanhempien tuki on ollut äärimmäisen tärkeää. Vanhimmat tanssijat ovat tanssineet maskit kasvoillaan, mikä on ollut raskasta. Siitäkin huolimatta oman ryhmän kanssa harjoittelu, omien tanssitaitojen kehittäminen ja tanssin tuoman hyvän olon merkitys on saanut nuoret valitsemaan ennemmin maskit kuin tanssittomuuden.

    Kaikkien mielessä on pyörinyt, milloin saamme tanssia yleisölle. Vastavuoroisuus on jäänyt monella tasolla puuttumaan. On puuttunut oman parin hymy ja yleisön kanssa jaettu yhteinen kokemus. Odotus on läsnä koko ajan.

    Kuluneen talven aikana on ollut ilo huomata, että kansantanssin ja -musiikin voimaa ei koronan kaltainen kurimus pysty nujertamaan. Eri ikäisten Ottosten ryhmissä on tanssinut koko talven lähes 180 lasta ja nuorta. Aikuisten tehtävänä on ollut toteuttaa turvalliset puitteet kokea niitä asioita, jotka tuottavat lapsille ja nuorille hyvää oloa ja sitä tavallista onnellista arkea heidän tehdessään sitä, mistä he nauttivat. Hyvän olon tunne syntyy Finninkallion päällä tanssiessa, laulaessa ja soittaessa yhdessä. Siellä todella voi tuntea aineettoman kulttuuriperinnön elävän ja voivan hyvin ja tekevän tärkeintä tehtäväänsä hoitaessaan yksilön ja yhteisön henkistä ja fyysistä hyvinvointia ja kantaessaan vaikean ajan yli.

    Tuli toukokuu, Perhonjoki kiihdytti kulkuaan, puski vettä valtoimenaan ja kertoi kohisten kesän tulosta. Yhtä hurjalla voimalla saapui koronatartuntarypäs Keski-Pohjanmaalle ja pyyhki kalenterista myös Ottosten kevään viimeiset yhteiset tanssit. Taas yksi oma konsertti peruuntui. Onneksi leviämisvaiheesta päästiin jo takaisin perustasolle. Nyt valmistaudumme vastaanottamaan Kesän onnellisimpia päiviä yhdessä kaikkien Ottosten voimin, kun oma konserttimme tanssitaan ja soitetaan festivaalitorstaina areenalla. Liittykää muutkin kansantanssiryhmät mukaan tanssitervehdyksinenne VirtuaaliKaustisen ohjelmasisältöön!

    Millaisin ajatuksin kuluneen kauden jälkeen on Rovaniemellä Siina Toimela?

    Marika Timonen, Ottosten kansantanssiryhmien ohjaaja ja ohjaajatoimikunnan pj.

    Marika Timonen kansallispuvussa istumassa Penttilän sillalla.
    Marika Timonen festivaalitunnelmissa Penttilän sillalla.

    Tämä kirjoitus on osa Kaikuja kansantanssin maailmasta -kirjoitussarjaa, jossa kuullaan kansantanssitoimijoiden kuulumisia ympäri Suomen kerran kuussa tämän vuoden loppuun. Jos sinua kiinnostaisi osallistua kirjoitussarjaan kirjoittamalla, otathan yhteyttä 044 744 3939 / paula.kettu@nuorisoseurat.fi.

  • Kiitos 140 vuodesta toimintaa Nuorisoseurat!

    Nuorisoseurat Lappi toteutti kevään aikana Kansalaisfoorumin tuella yhteisöllisen videoprojektin, johon osallistui viisi paikallista nuorisoseuraa sekä muita yhteistyökumppaneita. Opintoryhmä kokoontui ensimmäisen kerran helmikuussa, jolloin alettiin nuorisoseurojen kanssa ideoimaan, mitä voisimme juhlavuonna yhdessä tehdä. Ajatus lähti laukalle ja päätimme toteuttaa videoprojektin, joka kuvattaisiin Rovaniemen hienoimmalla paikalla Juhannuskallioilla.

    Videon tarina kertoo nuorisoseuralaisen taipaleesta nuoruusvuosista tähän päivään. Yhteisöllisyys, osallisuus ja tekemisen riemu on kulkenut nuorisoseuroissa mukana järjestön syntymisestä saakka ja nämä arvot näkyvät edelleen järjestön toiminnassa. Videon päähenkilöinä toimivat Räväsojan Känsäkourien Henry sekä Teatteri Säijen Alida. Tarina alkaa Henryn muistellessa omaa nuoruuttaan, kuinka sitä aikoinaankin harrastettiin yhdessä nuorisoseurantaloilla sekä osallistuttiin yhdessä nuorisoseurojen järjestämiin iltamiin. Tarina päättyy siihen kun Henryn lapsenlapsi Alida hakee Henryn mukaansa nuorisoseurojen kesäjuhliin Juhannuskallioille. Koko historiansa ajan Nuorisoseurat ovat korostaneet osallisuuden, sivistyksen ja aktiivisen kansalaisuuden tärkeyttä yhteiskunnassamme. Tätä me teemme tänäkin päivänä. Esityksiä videolla toteutti Siepakat, Sirkus-Taika sekä Saarenkylän Nuorisoseurat. Juhlallisen tunnelman Juhannuskallioille loi Koskenkylän Nuorisoseurat.

    Projektin toteuttaminen yhdessä nuorisoseurojen kanssa oli todella palkitsevaa, toivottavasti tulemme toteuttamaan yhdessä tällaisia myös tulevaisuudessa. Kiitos Siepakat, Saarenkylän Nuorisoseura, Sirkus Taika-Aika, Koskenkylän Nuorisoseura, Räväsojan Känsäkourat ja Teatteri Säije. Kiitos myös yhteistyöstä Rovaniemen kaupunki, Kansalaisfoorumi, Folktapahtuma Jutajaiset, Lapin koulutuskeskus Redu sekä Lapland Hotels Sky Ounasvaara.

    #rovaniemi #nuorisoseuratlappi #nuorisoseurat #nuorisoseurat140v

  • Paula Kettu Nuorisoseurojen tanssin palvelutuottajaksi

    Suomen Nuorisoseurojen Tanssin osaamiskeskuksen palvelutuottajana aloittaa elokuussa Paula Kettu. Tehtävää aiemmin hoitanut Riia Niemelä siirtyy toiseen työhön elokuun alusta. Tanssin palvelutuottajan tehtävänä on tuottaa ja kehittää tanssin palveluita, koulutuksia, yhteydenpitoa ja viestintää kansantanssin kentän tueksi.  

    Paula Kettu, Tanssinopettaja YAMK, siirtyy tehtävään Nuorisoseurat Keski-Suomen tanssinopettajan toimesta. Paula on tullut tutuksi nuorisoseuralaisille vuosien varrella muun muassa Kalenoiden yhteisohjelmien koreografina, tapahtumissa ja kansantanssin ohjaajakoulutuksessa kouluttajana, tanssinopettajana ja koreografina eri puolilla Suomea, tanssitaiteilijana ja omin sanoin “hassun hauskana tyyppinä”.  

    Tanssin asioissa voit olla elokuusta alkaen yhteydessä Paulaan paula.kettu@nuorisoseurat.fi / 044 744 3939.  

    Kuva: Clas-Olav Slotte

  • Kalenakaihoisat terveiset Lappeenrannasta

    Riina kyseli edellisessä kirjeessä, mitä miun tanhutodellisuuteen kuuluu. No, seuraavaa:

    Tätä kirjoittaessa on kulunut lähes kaksi vuotta siitä, kun oon ollu isossa tapahtumassa ihmisten keskellä. Se tuntuu käsittämättömältä. Ne oli Kalenat. Sen jälkeen olin vielä valtuuston kokouksessa. Sitten olin maaliskuussa menossa tanssileirille Mikkeliin, mutta kolme päivää ennen sen alkua se peruttiin. Olin ihmeissäni. Nyt se tuntuu hassulta, eipä tienny silloin vielä miten paljon tullaan perumaan.

    Niin, ne Kalenat. Ne on miun tapahtuma, sanon tän täydellä sydämellä ja ylpeydellä. Oon ollu joka ikisissä mukana jollain tavalla. Ryhmäläisenä, ohjaajana, talkoolaisena, oppaana ja vanhempana. Tiitus, joka on nyt seitsemänvuotias, osallistui ekaa kertaa Kalenoihin jo miun mahassa suurena salaisuutena. Nyt hän olisi ollut mukana ”kissatapahtumassa” innokkaana osallistujana, jo kolmatta kertaa. Meidän ryhmä ei tänä vuonna osallistu ollenkaan, ja se tuntuu oudolta sekä surulliselta. Odotan siis todella kovasti tulevia tapahtumia. Niissä tanssitaan, lauletaan, nauretaan ja varsinkin halaillaan enemmän kuin tässä kahdessa vuodessa olisi tehty. Tähän väliin on miulta jäänyt Sottiisi ja Moves, Tanssimylly, Tanssiralli ja lukuisia pienempiä juttuja, kuten valtuuston kokoukset jotka on ollu etänä. Lisäksi oon osallistunu aluefoorumiin, webinaareihin, tanssitunnille, ohjaajapalaveriin ja koulutuksiin etänä. Voin kertoa, että oli ilo ylimmillään kun Etelä-Karjalassa sai taas kokoontua lapsiryhmän kanssa. Syksyllä näen monta teistä toivottavasti Tanssimaniassa.

    Sitä ennen, kiitos siulle:

    • jonka kanssa samassa ryhmässä oon saanut joskus tanssia
    • olla Kalenoissa ruokailemassa tai illanvietossa
    • jonka tapasin lyhyesti back stagella
    • jonka tanssijuutta olen saanut seurata lapsesta asti
    • jonka kanssa pääsin tanssimaan iltatansseissa
    • joka olet opettanut miuta missä tahansa elämäni vaiheessa
    • joka oot jollain lailla ollu osa miun tanhuelämää

    Joka ikinen teistä on tehny miuhun lähtemättömän vaikutuksen. Kiitos!

    Suljen nämä muistot sydämeeni uusia odotellessa.

    Ihania Kalenoita, kesää ja Kesän onnellisimpia päiviä, joille osallistuu varmaankin Marika Timonen Kaustiselta! 🙂

    Tanhusydämin, Jenni

    Kuvassa Jenni Silvennoinen kesäisellä kuistilla aurinkolasit otsalla.

    Tämä kirjoitus on osa Kaikuja kansantanssin maailmasta -kirjoitussarjaa, jossa kuullaan kansantanssitoimijoiden kuulumisia ympäri Suomen kerran kuussa tämän vuoden loppuun. Jos sinua kiinnostaisi osallistua kirjoitussarjaan kirjoittamalla, otathan yhteyttä 044 744 3939 / paula.kettu@nuorisoseurat.fi.

  • Tanssi vei Mari Sainion mennessään jo lapsena

    Tanssi vei Mari Sainion mennessään jo lapsena

    Tanssinopettaja, juontaja Mari Sainion vanhemmat tulevat Varsinais-Suomesta, mutta itse hän on paljasjalkainen helsinkiläinen. Hän on kahden pojan äiti ja yhden miehen vaimo. Perheeseen kuuluu lisäksi kaksi kääpiövillakoiraa, Pate ja Pipsa.

    Mari aloitti tanssiharrastuksensa jo 6-vuotiaana Siltamäen Nuorisoseurassa tanhun merkeissä. Tanssilaji vaihtui, mutta tanssi jäi pysyvästi elämään.

    ”12-vuotiaana menin Aira Samulinin tanssikouluun, ja se oli mielestäni parasta siihenastisessa elämässäni”, Mari kertoo.

    Siltamäessä Mari itse opetti myös ensimmäisiä disco-tanssiryhmiään 15-vuotiaana. Nyt myöhemmin hän palasi takaisin kotiseuraansa ja opettaa siellä tällä hetkellä show-tanssia lapsille. 

    ”Haluan antaa seuralle takaisin niitä hyviä asioita, joita itse olen sieltä saanut. Meillä oli lahjakas ryhmä, jonka kanssa kilpailtiin, ja jota oli ihana opettaa: Kevätmatineat, Dance Show… se oli intohimoa päästä esiintymään oman yleisön eteen. Nyt äidit, nuo vanhat oppilaani, tuovat omia lapsiaan show-tanssiin.”

    Danny Shown taustatanssijana

    Mari teki päätoimisesti tanssijan töitä 10 vuotta Step Upissa. Hän oli muun muassa Dannyn taustatanssijana, johon sisältyi paljon Suomen kiertueita ja ulkomaan matkoja, Kiinaa myöten. Danny Showt olivat aikanaan legendaarisia, sellaisia mitä ei oltu Suomessa ennen nähty. Tosi tärkeitä olivat myös Dannyn antamat opit.

    ”Sisimmässäni asuu esiintyjä. Mulla on todella vahva esiintymisen palo. Ehkä, jos osaisin näytellä tai laulaa, tekisin sitä. Nyt sitä paloa voin toteuttaa juontamisen ja tanssin kautta. Kyllä tanssi on suurin rakkauteni sekä lavalla että opettamassa. Kutsumukseni on tuoda ihmisille tanssin riemua. Julkisuudessa en kauheasti ole ollut viime aikoina, juontokeikkoja kyllä teen säännöllisesti, enkä sulje pois mitään töitä, tärkeintä on, että työ, johon lähden mukaan, on hauskaa.

    Mikä sitten tanssissa kiehtoo niin paljon, että siitä on tullut elämäntyö?

    ”Kaikki lähtee musiikista, silloin kun itse vedän tunteja, käytän tosi paljon aikaa musiikin valitsemiseen. Ja tietysti varsinainen liike, se on hyvä stressin purkaja, silkka keskittyminen, kun fokus on siinä hetkessä. Rakastan opettamista, on tärkeää, että pystyn tuomaan iloa ihmisille. Koen olevani siinä hyvä. Ja totta kai saan nautintoa myös omasta tanssimisesta ja osaamisesta”

    Tanssikärpänen puri aikoinaan myös Marin oman perheen poikia, jotka harrastivat break-dancea.

    ”Kerran Helsingin Taiteiden yössä meidän pojat ja kummipoika pistivät esiintymismaton kadulle ja hatun maahan. Pojat taisivat breikata lähes kolmen tunnin ajan. Happening oli valtava succee, se keräsi hirveästi yleisöä ja hattukin täytyi. Tämä sama ”Liukas”-ryhmä esiintyi lopulta kolmena vuonna peräkkäin Taiteiden yössä.”

    Harrastuksen merkitys valtava

    Korona on vaikuttanut valtavasti tietysti myös Marin elämään. Se tyhjensi kalenterin, ja töitä on ollut todella vähän. Etätunnit ovat saaneetkin ihan uuden merkityksen tanssin opetuksessa.

    ”Onneksi pienet lapset ovat päässeet harjoittelemaan paikan päälle. Osa lapsista on kuitenkin ollut karanteenissa. Heille olen järjestänyt etätunteja Zoomin välityksellä. Eli tavallaan ryhmä on kuitenkin kohdannut ja pystynyt tunnin aikana moikkaamaan kavereita.

    Lapselle ja nuorelle harrastuksella on valtava merkitys. Olen nähnyt monia tapauksia, jossa tanssitunnille tullaan seiniä pitkin, katse maassa ja ujoina, ja kuinka he sitten puhkeavat kukkaan ajan myötä oikean opetuksen ja kannustuksen kanssa. Sen näkeminen on ihan parasta palautetta minulle.

    Mikä on sinulle tärkein paikka elämässä ja mikä on parasta elämässä juuri nyt?

    ”Koti on minulle se tärkein paikka. Ja kodissa paras paikka on meidän terassi, jota ympäröi ”viherkasviseinä”. Olen istuttanut sinne paljon ihania kukkia ja kasveja. Koska olen introvertti ihminen, tarvitsen omaa rauhoittumista ja yksin oloa. Parasta elämässä juuri nyt on terveys ja perhe.”

    Teksti: Maarit Saarelainen
    Kuva: Mosa Photo

  • Nyt voit hakea tanssin harrastaja -osaamismerkkiä!

    Digitaalinen osaamismerkki on tapa tunnistaa ja antaa tunnustusta esimerkiksi yhdistys- ja harrastustoiminnassa kertyneestä osaamisesta. Merkkiä voi hyödyntää esimerkiksi CV:ssä työpaikkaa hakiessa tai oppilaitosten valintakokeissa omaa osaamista esitellessä. Merkkiä voi myös jakaa omissa sosiaalisen median kanavissa, kuten LinkedInissä, Facebookissa tai Twitterissä. Tee näkyväksi oma tanssiharrastuksesi hakemalla kansantanssin tai tanssin harrastajan osaamismerkkiä. 

    Tanssi on yksi Nuorisoseurajärjestön suosituimpia harrastuksia. Tanssin harrastustoiminnassa harrastaja voi mm. kehittää ilmaisu – ja esiintymistaitojaan, oppii tanssimaan ja toimimaan itsenäisesti ja yhdessä toisten kanssa ja tutustuu omiin vahvuuksiin ja kehittämiskohteisiinsa harrastajana. Parhaimmillaan harrastustoiminta tukee kokonaisvaltaista hyvinvointia ja antaa eväitä moniin elämän eri osa-alueisiin. Kansantanssin tai tanssin harrastusmerkkiä voi hakea, kun on harrastanut kansantanssia tai jotain muuta tanssin lajia vähintään viiden vuoden ajan jossakin Nuorisoseurassa.      

     Nyt rohkeasti täyttämään hakemusta! 

    Lue lisätietoa osaamismerkeistä ja täytä oma merkkihakemuksesi!
    Tanssin harrastajan osaamismerkki
  • Pian saa taas tanssia DÄÄNS -tanssileirillä!

    Pian saa taas tanssia DÄÄNS -tanssileirillä!

    DÄÄNS -leirillä tanssitaan jälleen 24.-26.9.2021 Tampereella. Tuttuun tyyli leiri järjestetään Tanssimanian kanssa kimpassa ja leiriläiset pääsevät nauttimaan niin leirin kuin Tanssimanian tunnelmista. Tänä vuonna leirillä pääkouluttajina toimivat Elssa Antikainen ja Heidi Kultanen.  

    Perjantaina ja sunnuntaina tanssitaan koko porukan voimin Elssan ja Heidin johdolla. Lauantaina on valinnaisia pajoja, joista osallistujat voivat valita mieleisensä. Valinnaisista pajoista suosituimmat toteutuvat. Leiriläinen voi valita joko koko lauantain kestävän Elssan koreografiapajan tai kaksi lyhyempää pajaa. Koreografiapajaa suositellaan vanhimmille DÄÄNS-leirin osallistujille (n. 15-17-vuotiaille), joilla on jo pidempi kokemus kansantanssin parissa. Lyhyemmissä pajoissa tarjolla erilaisia tanssilajeja ja teemoja mm. kansantanssia, swingtansseja ja tanssi-ilmaisua. Leiri huipentuu koko porukan ja koreografiapajan osallistujien esityksiin Tanssimania-tapahtumassa.  

    Leiripaketin hinta on 85 € / osallistuja (myös huoltajat). Paketti sisältää leiriohjelman, majoituksen (pe-su), ruokailut (pe ja la päivällinen, la ja su aamupala ja lounas). Leiripakettiin sisältyy lisäksi vapaa pääsy Tanssimanian Pakkahuoneella järjestettäviin konsertteihin.  

    Ennakkoilmoittautuminen leirille tapahtuu 20.5.-14.6.2021. Kevään ilmoittautumisessa ilmoitetaan ryhmä / seura ja osallistujamäärä. Tarkemmat osallistujatiedot kerätään syksyllä. Ilmoittautumislomake löytyy 20.5. alkaen DÄÄNS-leirin sivulta (avautuu uuteen ikkunaan).

    Koronatilanteen kehittymistä seurataan ja huomioidaan DÄÄNS-leirin suunnittelussa ja toteutuksessa.

    Lisätiedot leiristä: riia.niemela@nuorisoseurat.fi / 044 744 3939 

    Katso myös DÄÄNS-leirin nettisivu: nuorisoseurat.fi/toiminta/tanssi/daans-leiri/ (avautuu uuteen ikkunaan)