Kategoria: Tanssi

  • Heissulivei, tanssilliset terveiset Helsingistä!

    Lämmin kiitos Riia kirjeestäsi. Mielenkiintoista kuulla, miten siellä sinun suunnallasi kansantanssikevät on edennyt. Helposti ajaudun ajattelemaan, että oma tanhukuplani täällä Helsingissä olisi aivan tavallinen eikä mitenkään erityinen. Sinun tanhutodellisuudestasi lukeminen muistutti minua siitä, että vaikka kansantanssi onkin sellainen yhteinen halaava, pehmeä viltti, niin siihen vilttiin kietoutuvat uniikit alueet ja niiden kulttuurit sekä erityispiirteet. Lisäksi luotan siihen, että nämä kiertokirjeet auttavat minua hahmottamaan muita tanhutodellisuuksia, ne auttavanevat huomaamaan niin yhtäläisyyksia muiden seutujen kanssa kuin Helsingin seudun omia erityisyyksiä.

    Täällä Helsingissä on meneillään juuri nyt kevään kaikista kaunein vaihe. Vaaleanvihreinä loistavat puut suorastaan hohkaavat lupausta jostain upeasta tulevasta! Ilmassa on positiivista odotusta. Haaveilen sellaisesta keväästä, jolloin voisin maksimoida tämän vaalean vihreyden määrän matkustamalla Hangosta Utsjoelle kuukauden ajan, 25 kilometriä päivässä kohti pohjoista. Kenties jenkaten!

    Minä olen aika lailla pyörinyt viime aikoina oman pääni sisällä, ihan positiivisessa mielessä. Päänsisäistä prosessia ruokin tekemällä vähän sitä sun tätä kansantanssiin liittyvää: kokoan ja katselen kansantanssiin liittyvää videoaineistoa, fiilistelen omaa lähiperinnettäni ja innostun uusista, vanhaa tietoa ja taitoa soveltavista, ideoista. Keskeinen lähestymistapa tähän kaikkeen on kehollisuus, sen huomioiminen ja sen tietoinen toteuttaminen tanssien. Pitkästä aikaa myös oma tanssiminen tuntuu hyvältä, mikä on varmaan seurausta oman kehollisuuteni huomioimisesta. Työskentelen tällä hetkellä Suomen Kulttuurirahaston myöntämällä pitkällä apurahalla, minkä myötä minun ei ole tarvinnut miettiä omaa toimeentuloani, jonka saan tavallisesti aikuisten kansantanssiryhmien opettamisesta. Helsingissä aikuiset kansantanssijat ovat harjoitelleet viimeksi yhdessä loka-marraskuussa, siitä on jo pitkä aika. Opettamiani ryhmiä on jo iso ikävä! Niin yksittäisiä tanssijoita ja heidän kohtaamistaan, mutta ennen kaikkea yhteistä ryhmätilannetta.

    Odotan kevään vaaleanvihreällä energialla myös seuraavaa Nordic Dance Helsinki -klubia, vaikka tarkkaa päivämäärää ei olekaan vielä tiedossa. Kaipaan valtavasti sosiaalista tanssimista ja soittamista (en tosin soita mitään itse, VIELÄ). Iltamia, joissa voi sekä itse tanssia ja soittaa että seurata muita tanssijoita ja soittajia kahvittelun ja jutustelun lomassa! Kevään energinen odotus saa minut myös bongailemaan uusia erilaisia mahdollisia tanssitiloja, joissa järjestää vuoden 2021 nurkkatansseja, eikä tätä bongailua ei tanssikielto häiritse. ”Hmmm, mites tuo mattolaituri tuossa?”, ”Ihana huvila, tuolla varmaan olisi upea tanssisali!”, ”Ai täälläkin on tilaa, tuossa keskellä soitettaisiin 2,5-rivistä haitaria ja avainviulua!”

    Toivon todella paljon, että pandemian tuoma tauko saa kanssatanssijat syttymään entistä tiiviimmin yhteisöllisyyteen, koskettamiseen ja kollektiiviseen läsnäoloon.

    Toivon yhteisöllisyyden syttyvän myös pääkaupunkiseudun kansantanssitahojen yhteisessä toiminnassa. Minulle pääkaupunkiseudun, jo pelkästään Helsingin, kansantanssitoiminta on näyttäytynyt repaleisena sienirihmastona: tahoja on monia ja vaikka joitain kontakteja toimijoiden välillä on, yhteistä läsnäoloa voisi olla paljon enemmän. Yhteistyö voisi olla jo pelkästään toisten kuulemista kokoontumalla yhteen. Viime vuoden lopulla alkaneet kansantanssin ammattiopettajien aamukahvit olivat erinomainen esimerkki etänä tapahtuvasta kokoontumisesta, jonka kannattaa jatkua tulevaisuudessakin. Aamukahveilla pääsin keskustelemaan myös useiden satojen kilometrien päässä olevien kollegojen kanssa. Me varmaan voisimme pääkaupunkiseudulla kokoontua yhteen edes verkossa joka toinen kuukausi kuulemaan toisiamme. Arjessa yksi tunnin suuntaansa kestävä ylimääräinen siirtymä kaupungin itäosista länsilaidalle on ymmärrettävästi pitkä aika. Minua ainakin kehtuuttaisi. Mutta nyt, kun on opittu kokoontumaan etänä, nämäkin kokoontumiset voitaisiin toteuttaa hybridinä. Tosin jos luvassa on esimerkiksi yhteistä tanssia, tulen varmasti fyysisesti paikalle! Kummin vain, uskon että uusia avauksia ja innostumista voi syntyä myös ilman sen suurempaa agendaa. Hah, joskin minua kiinnostaisi koota porukalla stadilaista tanssiperinnettä, Sörkän pistoa ja sen sellaista, yhteen edes pienen vihkosen verran… Ehkä joku kuulee toiveeni tämän julkisen kirjeen kautta!

    Lähetän tämän kirjeen myötä kirjoitushaasteen seuraavaksi pullopostina eteenpäin! Hyvä vastaanottaja, mitä sinun ja sinun tanhutodellisuuteen kuuluu?

    Terkuin,
    Riina

    Tämä kirjoitus on osa Kaikuja kansantanssin maailmasta -kirjoitussarjaa, jossa kuullaan kansantanssitoimijoiden kuulumisia ympäri Suomen kerran kuussa tämän vuoden loppuun. Jos sinua kiinnostaisi osallistua kirjoitussarjaan kirjoittamalla, otathan yhteyttä 044 744 3939 / paula.kettu@nuorisoseurat.fi.

  • Lähde Seikkailuun uuden Tempoa Tenaviin –materiaalin lennättämänä

    Tempoa Tenaviin –toiminta on Nuorisoseurojen harrastusmuoto lapsiperheille. Toiminnan tavoitteena on aikuisen ja lapsen vuorovaikutuksen lisääminen ja lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen tukeminen. Tempoa Tenaviin –toimintaan sisältyy laululeikkejä, liikuntaa, sirkusta, tanssia ja musiikkia.  

    Juuri valmistuneesta Seikkailumateriaalista ohjaajat voivat ammentaa virikkeitä ja harjoitteita niin aikuinen-lapsitoimintaan kuin vähän  isommillekin lapsille. Seikkailu on kuin satukirja, jonka käänteisiin materiaalin käyttäjä pääsee itse vaikuttamaan. Tarinat ruokkivat mielikuvitusta ja leikkien kautta pääsee yhdessä kokemaan iloa, jännitystä ja rohkeutta. Tarinat muuttuvat toiminnaksi kertomisen ja tekemisen kautta. Seikkailu johdattelee mielikuvitusmatkalle maatilalle, metsään, avaruuteen, peikkojen ja merirosvojen maailmaan.  Tempoa Tenaviin –toiminnan ohella materiaali sopii hyvin vaikkapa varhaiskasvatukseen.  

    Materiaalipaketti sisältää ohjekirjan, kuvakortit, sekä levyllisen ohjekirjan harjoitteisiin sopivaa musiikkia.  Kuvilla tuetaan kaikkien lasten kielen kehitystä, suunnataan tarkkaavaisuutta, sekä mahdollistetaan osallisuus aremmille ja puhumattomille lapsille. Niitä voi käyttää koko kerhokerran jäsentämiseen, yksittäisissä leikeissä tai vaikkapa yllätyksellisyyden mahdollistajana. Kuvat voi tilata valmiina tai tulostaa Tempoa Tenaviin sivulta. Joonas Ojajärven luotsaaman bändin musiikki luo kerhokertoihin taianomaista tunnelmaa. Musiikki soveltuu hyvin Tempoa Tenaviin –toiminnan ohella moneen muuhun kuten vaikkapa tanssitoimintaan.  

    Seikkailun sisällöt, ideat ja teemat ovat pitkälti Tempoa Tenaviin -työryhmän eli Jutta Wrangénin, Kirsi Moilasen ja Elina Weckströmin luomia. Materiaalin valmistusprosessi alkoi jo vuonna 2014, ja Nuorisoseurojen tuotannollinen tukiryhmä on vuosien varrella ehtinyt elää. Viimeisinä vuosina mukana ovat olleet Joonas Pokkinen, Riia Niemelä ja Tuija-Liisa Leino. Materiaalia on luotu hersyvän naurun ja ilon säestyksellä työryhmän kokoontumisissa. Nyt Seikkailu jatkaa hulvatonta kulkuaan Tempoa Tenaviin –toimintaan osallistuvien lasten ja aikuisten yhteisissä hetkissä. Merkittävänä tukena prosessissa on ollut Kansalaisfoorumi. 

    Seikkailu on tilattavissa Suomen Nuorisoseurojen Puodista. Materiaaliin pääsee sukeltamaan myös ohjatusti Tempoa Tenaviin –ohjaajakoulutuksessa, joka järjestetään 3.-4.9.2021 Tampereella. Lauantaina 4.9.  järjestetään samanaikaisesti täydennyskoulutus jo koulutuksen saaneille Tempoa Tenaviin –ohjaajille. Hyppää sinäkin mukaan Seikkailuun!

    Kuvassa Seikkalu-materiaalin ohjekirja, kuvakortit ja cd

  • Ilmoittaudu Kalenoihin N-Y-T!

    Ilmoittaudu Kalenoihin N-Y-T!

    Kis kis kippurahäntä, huomenna mennään Lappeenrantaan…
    Nuorisoseurojen Kalenat tapahtumassa etsitään kadonnutta synttärisankaria ja juihlitaan 140-vuotissyntymäpäiviä. Mukana Lappeenrannassa seikkailevat myös Kalenakatit Repe ja Rilla.

    Lasten ja nuorten kansantanssitapahtuman tunnelmaan virittäydytään jo toukokuussa.
    Ilmoittaudu Kalenat -tapahtumaan 15.4.–30.4. välisenä aikana.
    Osallistumismaksu on vain 20 euroa / henkilö. 

    Ilmoittautumislinkki löytyy alta: 

    Kalenoihin voit ilmoittautua Nuorisoseurojen Puodissa

    Osallistumalla Kalenoihin ryhmä saa

    • Synttäripaketin: Toukokuun alussa saatte ryhmällenne postissa paketin, joka sisältää mm. pieniä askartelutarvikkeita, tehtäviä rastiradalle, värityskuvia ja pientä herkkua. Mukana on tietysti myös postia Repeltä ja Rillalta!
    • Tanssityöpajoja: 4 tanssityöpajaa (kesto 30 minuuttia / työpaja), joihin voitte osallistua ryhmällenne sopivana ajankohtana touko-kesäkuussa. Työpajat sisältävät linkin työpajan tallenteeseen ja siinä käytettyyn musiikkiin. Tanssityöpajojen aiheet ja kouluttajat ovat:
      • Kartsuiloittelu, Mitja Pilke
      • Soolopaja, Béla Gazdag
      • Tempoa Tenaviin, Jutta Wrangén
      • Streetdance ja TikTok-tanssi, Noora Myyryläinen
    • Vinkkivideoita: 4 lyhyttä videota, jotka sisältävät puuhavinkkejä Synttäreihin valmistautumiseen. Videot ovat ryhmien käytössä touko-kesäkuussa.
    • Synttärityöpajan: Kaikki Kalenoihin osallistuvat ryhmät kokoontuvat joukolla yhteiseen Synttärityöpajaan lauantaina 12.6. klo 13–14 verkossa. Työpajassa lauletaan ja tanssitaan yhdessä Repen ja Rillan kanssa ja nähdään, keitä kaikkia Kalenoihin osallistuu tällä kertaa.

    Osallistumismaksu

    Kalenoiden osallistumismaksu on 20 euroa per osallistuva lapsi tai nuori. Osallistumismaksu sisältää Synttäripaketin, tanssityöpajat, vinkkivideot ja Synttärityöpajan 12.6.2021. Osallistumismaksu suoritetaan joko verkkomaksuna tai laskulla. Ryhmän ohjaaja voi osallistua Kalenoihin ilmaiseksi.

    Ilmoittautuminen

    Kalenoihin ilmoittaudutaan ryhmänä ajalla 15.–30.4.2021. Ilmoittautumislinkki tulee Kalenoiden verkkosivuille ja Facebook-sivuille 15.4.2021. Täytäthän yhteen ilmoittautumiseen vain yhden ryhmän tiedot. Ilmoittautumista varten ryhmän yhteyshenkilö tarvitsee seuraavat tiedot:

    • Ryhmän ja seuran nimi
    • Osallistuvien lasten ja nuorten määrä
    • Ryhmän ikäjakauma
    • Ryhmän kotipaikkakuntaa
    • Postiosoite, johon Synttäripaketti lähetetään
    • Ohjaajan/yhteyshenkilön nimi, puhelinnumero ja sähköpostiosoite

    Ilmoittautumisen jälkeen

    Kun ohjaaja on ilmoittanut ryhmän Kalenoihin, lähetämme ryhmälle postitse Synttäripaketin toukokuun alussa. Ohjaajat saavat ilmoittautumisajan päätyttyä toukokuun alussa sähköpostitse linkin Kalenat 2021 -tapahtuman verkkomateriaaleihin.

    Nähää Kalenois, vaik etän ollaaki! Tuutha siekii mukaa!
    Ajantasainen tieto löytyy osoitteesta: www.kalenat.fi

    #nuorisoseurat140v #kalenat2021 #Lappeenranta  #karjalalainennuorisoliitto #synttarisankarinetsinta #repejarilla
    @kalenatsuomi @kalenat_lappeenranta @visitlappeenranta_official, @lappeenrantafi 

  • Tanssiterveisiä Lahdesta!

    Terveisiä kotitoimistoltani Lahdesta. Täällä jo kevät tekee tuloaan, tiet on sulina ja aurinko paistelee.  Käynnistän tällä kirjoituksellani Kaikuja kansantanssin maailmasta –kiertokirjeen. Tämän kirjoitussarjan myötä kuullaan kansantanssitoimijoiden kuulumisia ympäri Suomen kerran kuussa tämän vuoden loppuun. Jos sinua kiinnostaisi osallistua tähän kirjoittamalla, otathan yhteyttä viestillä 044 744 3939 / riia.niemela@nuorisoseurat.fi

    Nyt on reilu vuosi tehty etätöitä ja koettu monenmoisia muutoksia. Tämä työvuosi on ollut ehkä mieleenpainuvin tähänastisella urallani. Monta tapahtumaa on muokattu virtuaalisiksi ja valitettavasti osa on jouduttu siirtämään tulevaisuuteen. Olen oppinut valtavasti erilaisista virtuaalisista alustoista ja toteutustavoista.  Kansantanssin ammattiopettajien aamukahveilla on käyty syvällisiä keskusteluja monen eri teeman ympärillä ja tanssin virtuaalikoulutuksiakin on päästy kokeilemaan ja kehittämään. Upeaa, että ihmiset eivät ole haasteiden edessä lannistuneet vaan edelleen on halu kokoontua yhteen yhteisten kiinnostuksen kohteiden äärelle ja toistemme seuraan. Valtakunnallisesti olen päässyt kohtaamaan monia toimijoita virtuaalisten välineiden avulla jopa enemmän kuin normaaliajassa. Tulee mieleen, miksi näin ei ole aiemmin toimittu. Toivottavasti muuten tavataan teidän kaikkien kanssa 24.4. kaikille avoimessa Diginä vai tykönä! – Kansantanssin kääntöpiiri webinaarissa!  

    Oman ryhmäni Särmän kanssa päästiin syksyllä tanssimaan, mutta jouduttiin joulun alla koronatilanteen vuoksi tauolle, joka on jatkunut. Ollaan tavattu kerran teams:n välityksellä, tehty yhdessä yksi tanssivideo ja viestitelty silloin tällöin whatsapp:n kautta. Toiveissa olisi, että tilanne täällä Päijät-Hämeessä sen verran helpottaisi, että päästäisin vielä kevään aikana yhdessä metsäretkelle. Olen seuraillut myös kuinka Bela Gazdag junior, Marika Pöllänen, Jenni Kuoppala, Outi Kokko ja muut alueella toimivat ohjaajat ovat koronan asettamista haasteista huolimatta pyörittäneet ryhmiä niin Lahden Tanhuujissa, Mateissa ja Maijoissa kuin Hollolan Nuorisoseurassa. Välillä on jouduttu pitämään taukoa tai toteuttamaan toimintaa etäyhteyksin, ja sitten taas sitkeästi jatkettu. Hollolan Nuorisoseura jopa pökäsi syksyllä pystyyn virtuaalisen Hollo ja Martta -festivaalin, joka keräsi huikeat 81000 katselukertaa.  

    Olen töiden ohella suorittanut ylempää ammattikorkeakoulututkintoa Kulttuurihyvinvoinnin koulutusohjelmassa Turun Taideakatemiassa. Opintojen innoittamana tulin perustaneeksi oman blogin Hyvinvointihyppyjä, jossa tarkastelen kulttuurihyvinvointia oman elämän, työn ja harrastusten kautta. Kotona olo on tosiaan antanut aikaa kaikenlaiselle luovalle toiminnalle. Kun ei pääse toisten kanssa tanssimaan, olen etsinyt hyvää oloa muun muassa luonnosta, musiikista, kirjoittamisesta ja maalaamisesta. Olisi mukava kuulla, miten te muut olette kannatelleet hyvinvointianne näinä aikoina.  

    Opintoihin liittyen olen nyt huhtikuussa aloittanut virtuaaliset tanssityöpajat Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän päivätoiminnassa. Ohjaaminen zoomin kautta on kyllä ollut todella jännittävää: kaikista teknisistä kommervenkeistä huolimatta on ihana nähdä ruudun toisella puolella hymyileviä ja tanssivia ihmisiä. Työpajat liittyvät minun ja kollegani Heidi Palmun yhteiseen opinnäytetyöhön, jossa kehitämme kansantanssin saavutettavuutta. 

    Heitän kirjoitushaasteen seuraavaksi Riina Hosiolle Helsinkiin! Mitä Riina sinulle ja sinne Helsingin kansantanssielämään kuuluu? 

    Ihanaa kevään alkua kaikille! 

    Terkuin, Riia 

  • Tervetuloa ilmoittautumaan pelimanniksi kansantanssiryhmäsi kanssa vuoden 2021 Kaustisen kansanmusiikkijuhlille!

    Tervetuloa ilmoittautumaan pelimanniksi kansantanssiryhmäsi kanssa vuoden 2021 Kaustisen kansanmusiikkijuhlille!

    Kaustisen kansanmusiikkijuhlia vietetään 12.-18.7.2021 jo 54. kerran. Lämpimästi tervetuloa mukaan tekemään maailman parasta festivaalia!

    Haluamme tehdä festivaalista teille ja meille mahdollisimman jouhevan, joten muistattehan täyttää pelimanni-ilmoittautumisen ajoissa 31.3.mennessä!  

    Tässä suora linkki kansantanssiryhmille räätälöityyn
    kansantanssiryhmien pelimanni-ilmoittautumislomakkeeseen.

    Vastuullisesti ja turvallisesti toteutetun festivaalin järjestäminen on meille ensisijaisen tärkeää. Tämä on meille ohjenuorana kaikessa tekemisessämme. Ilmoitamme mahdollisista muutoksista välittömästi ja samaa toivomme myös teiltä. 

    Tilanteen ollessa epävarma, ymmärrämme huolenne festivaaliin osallistumisesta ja jokaisella on oikeus arvioida osallistumisensa lähempänä. Toivomme kuitenkin, että lopulliset muutokset osallistumisen suhteen tehtäisiin 20.6. mennessä. 

    Kaikki muutokset nimilistoihin ja aikatauluihin on ilmoitettava 20.6. mennessä sähköpostilla pelimannit@kaustinen.net tai puh. 040 358 2198. 

    HUOM! 20.6. jälkeen ei voi ilmoittaa mukaan enää uusia nimiä!  

    VirtuaaliKaustinen

    Viime vuoden tapaan järjestämme VirtuaaliKaustisen, johon toivomme teidän osallistuvan! Ilmoittautua voitte samalla pelimanni-ilmoittautumislomakkeella tai myöhemmin erikseen toteutettavassa haussa 1.6.-10.7.2021. 

    Video voi olla yhden kappaleen mittainen tai useamman kappaleen konsertti. Filmiä piisaa! 

    Keräämme vasta kesäkuun aikana kaikilta mukaan ilmoittautuneilta YouTube-videolinkit, koska videon tulee olla melko uusi ja mielellään VirtuaaliKaustinen 2021 -ohjelmaa varten tehty. Vanhoja äänityksiä ei valitettavasti oteta mukaan. Pro Kaustisella on myös oikeus olla julkaisematta videota sivustolla, mikäli sisältö ei ole julkaisukelpoista tai ei täytä festivaaliohjelman yleisiä kriteereitä. 

    Lisätietoja:                                       
    www.kaustinen.net
    pelimannit@kaustinen.net

  • Diginä vai tykönä! -Kansantanssin kääntöpiirissä pohditaan mihin kansantanssi loikkaa

    Diginä vai tykönä! -Kansantanssin kääntöpiirissä pohditaan mihin kansantanssi loikkaa

    Kansantanssin kääntöpiiri, valtakunnallinen tanssitoimijoiden tapaaminen, järjestetään tänä vuonna keväisissä tunnelmissa virtuaalisesti lauantaina 24.4. klo 9-12. Tapaamisessa tanssitoimijat ympäri Suomen vaihtavat ajatuksia ajankohtaisista tanssiasioista ja kehittävät Suomen Nuorisoseurojen valtakunnallista tanssitoimintaa. Mukaan ovat tervetulleita kaikki kansantanssista kiinnostuneet kuten harrastajat, ammattilaiset, ohjaajat, huoltajat, katsojat ja vapaaehtoiset! 

    Käynnissä on haastavat ajat ja uusia tapoja toimia on kehitelty pakon edessä. Mihin loikkaa kansantanssi, kun korona on ohi? Ollaanko tulevaisuudessa diginä vai vielä vahvemmin tykönä?! Aiheeseen johdattelee muun muassa Petri Kauppinen, sekä panelisteina Siina Toimela, Mari Lehikoinen ja Rami Melling. Tapahtuma on osallistujille maksuton. Ilmoittaudu mukaan 18.4. mennessä! 

    Ilmoittaudu Nuorisoseurojen tapahtumakalenterissa tästä linkistä!

  • Anniinan tanssipolku on kulkenut Lahdesta Joensuun kautta Helsinkiin

    Anniinan tanssipolku on kulkenut Lahdesta Joensuun kautta Helsinkiin

    Nuorisoseurasta toiseen -juttusarjassa esitellään nuorisoseuralaisia, jotka ovat asuneet useammalla paikkakunnalla ja toimineet monessa nuorisoseurassa.

    Kerro itsestäsi?
    Olen Anniina Antikainen, 32 vuotta, syntynyt ja kasvanut Lahdessa. Kävin opiskelemassa Joensuussa yhteisöpedagogiksi. Nyt asun Helsingissä mieheni kanssa. Työskentelen päiväkodissa varhaiskasvatuksen opettajana ja valmistun pian sosionomiksi. Harrastan kansantanssia. Olen harrastanut myös partiota, teatteria ja muuta tanssia, mutta ne ovat jääneet. Kansantanssi on kulkenut matkassa paikkakunnan vaihdoksista huolimatta.

    Miten tulit mukaan nuoriseuratoimintaan?
    Äitini vei minut kolmevuotiaana Lahden Tanhuujiin ajatuksella: ”Olisi kiva, jos Anniinalla olisi vähän ikäistään seuraa ja harrastus pariksi vuodeksi.”  Taisin jäädä heti koukkuun, koska edelleenkin halu päästä tanssimaan yhdessä on kova! Nuorisoseuratoimintaan olen kasvanut harrastuksen myötä. Olen ylpeä voidessani sanoa olevani nuorisoseuralainen.

    Missä nuorisoseuroissa olet ollut ja millaisissa rooleissa olet toiminut?Lahden Tanhuujissa polkkasin nuorisoseuraurani käyntiin. Joensuussa livahdin mukaan Motoran toimintaan. Helsinkiin muutettuani lopulta tärskähdin Karjalan Nuoriin. Olen päässyt toimimaan ja osallistumaan monissa rooleissa paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti. Olen tanssinut mahtavissa ryhmissä, joissa minulla on ollut ja on ihania tanhuystäviä. Olen saanut ohjata pieniä tanssijoita, päässyt johtokuntaan ja saanut nähdä, miten eri tavoin seurat toimivat.

    Miksi olet muuttanut? Onko muuttoihin vaikuttanut se, millaista nuorisoseuratoimintaa uudella paikkakunnalla on?
    Joensuu valikoitui yhdeksi mahdolliseksi opiskelukaupungiksi, koska siellä oli mahdollisuus jatkaa kansantanssia. Helsinkiin muuttoon se ei vaikuttanut, koska olin vielä pari vuotta mukana Motoran Livakoissa. Rakkaudesta lajiin ja ryhmään jaksoin matkustaa Joensuuhun tanssimaan. Ilokseni Karjalan Nuoriin perustettiin Tärsky, jonka aikataulut sopivat minulle. Karjalan Nuoriin minut houkuteltiin ohjaajaksi heti Helsinkiin muutettuani.

    Miten paikallisuus on näkynyt eri nuorisoseuroissa?
    Jokaisessa ollaan ylpeitä siitä, ketä me ollaan ja mistä me tullaan. Motorassa vahvana osana on karjalaisuus. Karjalan Nuorissa on ollut ilo sukeltaa stadilaisuuteen ja seuran upeaan historiaan 100-vuotisjuhlan myötä.

    Mitä yhteistä ja mitä eroavaisuuksia olet huomannut eri seuroissa?
    Kansantanssi on selkein yhdistävä tekijä. Kaikissa toimitaan täysillä ja suurella sydämellä. Ylpeys omaan seuraan näkyy toiminnassa. Yhtenä erona on, mitä harrastusmahdollisuuksia seurassa on. Karjalan Nuorissa on ollut mielenkiintoista seurata, miten tanssi ja teatteri toimii samassa seurassa ja tehdään yhteinen näyttävä 100-vuotisjuhlateos. Erona on ollut myös, onko seurassa palkattua työntekijää, ja kuinka paljon johtokunnan jäsenet tekevät työtä seuran eteen.

    Jos voisit ottaa yhden hyvän asian jokaisesta seurasta mukaasi, mitä ne olisivat?
    Ei ole kuin hyvää sanottavaa! Jokainen on omanlaisensa, kaikissa on ollut hyvä olla. Lahden Tanhuujat on mahdollistanut monia ohjaajakursseja, joiden oppeja olen päässyt hyödyntämään. Motorassa karjalaisuus, siinä on jotain mistä todella pidän. Karjalan Nuorissa sitkeys ja halu säilyä ja olla olemassa. Olen kiitollinen, että mukana olleet ovat jaksaneet pitää seurahenkeä voimissa.

    Mitä osallisuus merkitsee sinulle?
    Tärkeä osa nuorisoseurojen toimintaa! Se on mahdollisuuden antamista, kuuntelemista, mukana olemista, vaikuttamista ja paljon muuta. Se on myös tunne, että kuulun tänne ja saan olla täällä. On mahtavaa, että nuorisoseuroissa annetaan myös nuorille mahdollisuus olla äänessä ja vaikuttamassa.

    Teksti: Riia Niemelä
    Kuva: Petri Kivinen

  • #OMAFOLK -HAASTE VALTAA SOMEN

    #OMAFOLK -HAASTE VALTAA SOMEN

    Tänään alkaa #omafolk -somehaaste. Tule mukaan, täytetään some folkilla!

    Minkä oman folk-juttusi haluaisit nostaa esiin tänään? Postaa Instagramiin tai Facebookiin valokuva tai lyhyt video juuri sinun folkistasi tägillä #omafolk. Soita, laula, tanssi, tuuleta pukuasi tai kaiva kätköistä vaikka paras festarimuistosi ja nosta näin malja kansanmusiikille ja -tanssille.

    Hyppää Eläköön Folkin matkaan ja haasta kaveri mukaan! Live stream lauantaina 20.2. sivulla: folklandia.fi.

    #elakoonfolk2021 #tekemisenriemua #nuorisoseurat140v #sottiisi #folklandia #omafolk #tampere

  • Koronarajoitukset inspiroivat nuoret kansantanssia ja streetiä yhdistävään tanssivideoon

    Koronarajoitukset inspiroivat nuoret kansantanssia ja streetiä yhdistävään tanssivideoon

    Pandemian aiheuttamat rajoitukset ovat vaikeuttaneet nuorten harrastustoimintaa monin tavoin. Vaikea tilanne voi kuitenkin synnyttää jotain täysin uutta. Tästä esimerkkinä toimii Prikka-ryhmän tanssivideo, joka yhdistää kansantanssin uusiin elementteihin.

    Kun jyväskyläläisen kansantanssiryhmä Prikan harrastajilta tiedusteltiin syyskuussa ideoita syksyn aikana toteutettavaan projektiin, ei arvattu mitä voisi syntyä lopputuloksena. ISOn Tanhuujiin kuuluvan ryhmän 10-14 -vuotiaat tanssijat toivoivat pääsevänsä yhdistämään kansantanssia johonkin toiseen tanssilajiin, kuten vaikkapa breakdanceen tai hiphoppiin. Vallitsevan koronatilanteen vuoksi oli epävarmaa, päästäisiinkö perinteistä tanssikoreografiaa esittämään missään. Syksyn aikana päätettiinkin luoda tanssivideo, jonka levittäminen onnistuisi ajasta ja paikasta riippumatta. Ryhmän ohjaaja, jämsäläinen Marjo Örn , innostui ideasta ja kipinän sai myös 21st Folk Street – teoksen käsikirjoituksesta ja ohjauksesta vastannut jyväskyläläinen mediataiteilja Toni Essel. Lopulta projekti laajeni tanssiaiheiseksi lyhytelokuvaksi.

    21st Folk Street on teos, jossa yhdistetään ennakkoluulottomasti kansanperinteen ja street-kulttuurin elementtejä. Tämä näkyy niin puvustuksessa, musiikkivalinnoissa kuin liikekielessä. Teoksen tanssiosuuksien harjoitteleminen oli sekä ryhmän ohjaajalle että ryhmän tanssijoille hyppy uuteen ja tuntemattomaan, sillä suurin osa ryhmän tanssijoista on harrastanut vuosia nimenomaan kansantanssia.

    Perinteisten viikkoharjoitusten lisäksi ryhmä pääsi jyväskyläläisen kulttuuriyhdistys TUFF:n ohjaajien Arttu Rintakummun ja Pietari Kauppisen vetämään break-työpajaan, jossa harjoiteltiin innokkaasti
    uudenlaista liikekieltä. Yhteistyö TUFF:n kanssa kuuluu myös musiikissa, sillä R2ISDJ2:na tunnettu Rintakumpu on yhdistänyt oivallisesti kansanmuusikko Ville Ojasen musiikkia omaansa.

    Viitaniemessä kuvattu 21st Folk Street -teos on loistava esimerkki siitä, mitä voi syntyä yhdistettäessä innostunutta uteliaisuutta, monipuolista osaamista sekä lasten ja aikuisten tapaa katsella maailmaa eri näkökulmista. Se yllättää ja haastaa rikkomaan eri alakulttuurien välisiä rajoja sekä niihin liittyviä ennakkoluuloja. Esselin ja Örnin lisäksi työryhmään kuuluvat kuvauksesta vastannut Leo-Emil Korhonen sekä kahden ryhmässä tanssivan lapsen vanhemmat Katariina Hiukka ja Anja Saksola . 21st Folk Street -teoksen toteutuksen mahdollisti syyskuussa 2020 myönnetty 2000 euron suuruinen Nuori Kulttuuri -apuraha, minkä lisäksi teosta on työstetty vapaaehtoisvoimin.

    Video löytyy ISOn Tanhuujien youtube-kanavalta:

    Lue lisää Prikasta ISOn Tanhuujien verkkosivulta (avautuu uuteen ikkunaan).

  • Kansanomaisten paritanssivariaatioiden keräys jatkuu 14.3. asti

    Kansanomaisten paritanssivariaatioiden keräys jatkuu 14.3. asti

    Tanssinopettajat AMK Jutta Wrangén ja Paula Kettu ovat luomassa variaatiopankkia kansanomaisten paritanssien varitaatioista, joita on tanssittu, tai jotka ovat syntyneet vuosien 2000- 2020 välillä. Eri alueilla, ryhmissä, opettajien tai tanssijoiden toimesta syntyneistä variaatioista kirjoitetaan ohjeet kaikkien käyttöön. Kirjallisen aineiston lisäksi osa materiaalista tallennetaan visuaaliseksi.

    Jutta ja Paula opiskelevat Oulun ammattikorkeakoulussa YAMK -tutkinnossa Taiteen tekijä ja kehittäjä -suuntautumisvaihtoehdossa. Osaa materiaalista tullaan käyttämään myös osana opinnäytetyötä, jossa tutkitaan mitkä ovat 2000- 2020- lukujen kansanomaisille paritansseille tunnusomaisia piirteitä ja kuinka niitä toteutetaan. Työssä selvitetään myös mitkä asiat ovat vaikuttaneet variaatioiden elinkaareen ja niiden kestävyyteen.

    Millaisia variaatioita sinä olet tanssinut, oppinut, käyttänyt, kokenut? Haussa on konkreettisia kansanomaisten paritanssien variaatioita. Voit lähettää lyhyenkin pätkän, esimerkiksi yhden sottiisin variaation videona tai linkkinä sähköpostilla wrakettu@gmail.com tai WhatsAppiin p. 0405320238/ Jutta Wrangén. Mikäli haluat, voit lähettää myös variaation/ variaatiot kirjoitetussa muodossa. Lähettäessäsi mainitsethan alla olevat tiedot:

    • Missä olet variaation oppinut tai sitä tanssinut?
    • Kuka variaation on keksinyt/ keneltä olet sen oppinut?
    • Muistatko milloin tanssit variaatiota ensimmäistä kertaa?

    Yhteydenotot toivotaan 14.3.2021 mennessä. Tehdään yhdessä värikäs, monipuolinen ja inspiroiva variaatioiden kokoelma!