Kategoria: Tanssi

  • Koronarajoitukset inspiroivat nuoret kansantanssia ja streetiä yhdistävään tanssivideoon

    Koronarajoitukset inspiroivat nuoret kansantanssia ja streetiä yhdistävään tanssivideoon

    Pandemian aiheuttamat rajoitukset ovat vaikeuttaneet nuorten harrastustoimintaa monin tavoin. Vaikea tilanne voi kuitenkin synnyttää jotain täysin uutta. Tästä esimerkkinä toimii Prikka-ryhmän tanssivideo, joka yhdistää kansantanssin uusiin elementteihin.

    Kun jyväskyläläisen kansantanssiryhmä Prikan harrastajilta tiedusteltiin syyskuussa ideoita syksyn aikana toteutettavaan projektiin, ei arvattu mitä voisi syntyä lopputuloksena. ISOn Tanhuujiin kuuluvan ryhmän 10-14 -vuotiaat tanssijat toivoivat pääsevänsä yhdistämään kansantanssia johonkin toiseen tanssilajiin, kuten vaikkapa breakdanceen tai hiphoppiin. Vallitsevan koronatilanteen vuoksi oli epävarmaa, päästäisiinkö perinteistä tanssikoreografiaa esittämään missään. Syksyn aikana päätettiinkin luoda tanssivideo, jonka levittäminen onnistuisi ajasta ja paikasta riippumatta. Ryhmän ohjaaja, jämsäläinen Marjo Örn , innostui ideasta ja kipinän sai myös 21st Folk Street – teoksen käsikirjoituksesta ja ohjauksesta vastannut jyväskyläläinen mediataiteilja Toni Essel. Lopulta projekti laajeni tanssiaiheiseksi lyhytelokuvaksi.

    21st Folk Street on teos, jossa yhdistetään ennakkoluulottomasti kansanperinteen ja street-kulttuurin elementtejä. Tämä näkyy niin puvustuksessa, musiikkivalinnoissa kuin liikekielessä. Teoksen tanssiosuuksien harjoitteleminen oli sekä ryhmän ohjaajalle että ryhmän tanssijoille hyppy uuteen ja tuntemattomaan, sillä suurin osa ryhmän tanssijoista on harrastanut vuosia nimenomaan kansantanssia.

    Perinteisten viikkoharjoitusten lisäksi ryhmä pääsi jyväskyläläisen kulttuuriyhdistys TUFF:n ohjaajien Arttu Rintakummun ja Pietari Kauppisen vetämään break-työpajaan, jossa harjoiteltiin innokkaasti
    uudenlaista liikekieltä. Yhteistyö TUFF:n kanssa kuuluu myös musiikissa, sillä R2ISDJ2:na tunnettu Rintakumpu on yhdistänyt oivallisesti kansanmuusikko Ville Ojasen musiikkia omaansa.

    Viitaniemessä kuvattu 21st Folk Street -teos on loistava esimerkki siitä, mitä voi syntyä yhdistettäessä innostunutta uteliaisuutta, monipuolista osaamista sekä lasten ja aikuisten tapaa katsella maailmaa eri näkökulmista. Se yllättää ja haastaa rikkomaan eri alakulttuurien välisiä rajoja sekä niihin liittyviä ennakkoluuloja. Esselin ja Örnin lisäksi työryhmään kuuluvat kuvauksesta vastannut Leo-Emil Korhonen sekä kahden ryhmässä tanssivan lapsen vanhemmat Katariina Hiukka ja Anja Saksola . 21st Folk Street -teoksen toteutuksen mahdollisti syyskuussa 2020 myönnetty 2000 euron suuruinen Nuori Kulttuuri -apuraha, minkä lisäksi teosta on työstetty vapaaehtoisvoimin.

    Video löytyy ISOn Tanhuujien youtube-kanavalta:

    Lue lisää Prikasta ISOn Tanhuujien verkkosivulta (avautuu uuteen ikkunaan).

  • Kansanomaisten paritanssivariaatioiden keräys jatkuu 14.3. asti

    Kansanomaisten paritanssivariaatioiden keräys jatkuu 14.3. asti

    Tanssinopettajat AMK Jutta Wrangén ja Paula Kettu ovat luomassa variaatiopankkia kansanomaisten paritanssien varitaatioista, joita on tanssittu, tai jotka ovat syntyneet vuosien 2000- 2020 välillä. Eri alueilla, ryhmissä, opettajien tai tanssijoiden toimesta syntyneistä variaatioista kirjoitetaan ohjeet kaikkien käyttöön. Kirjallisen aineiston lisäksi osa materiaalista tallennetaan visuaaliseksi.

    Jutta ja Paula opiskelevat Oulun ammattikorkeakoulussa YAMK -tutkinnossa Taiteen tekijä ja kehittäjä -suuntautumisvaihtoehdossa. Osaa materiaalista tullaan käyttämään myös osana opinnäytetyötä, jossa tutkitaan mitkä ovat 2000- 2020- lukujen kansanomaisille paritansseille tunnusomaisia piirteitä ja kuinka niitä toteutetaan. Työssä selvitetään myös mitkä asiat ovat vaikuttaneet variaatioiden elinkaareen ja niiden kestävyyteen.

    Millaisia variaatioita sinä olet tanssinut, oppinut, käyttänyt, kokenut? Haussa on konkreettisia kansanomaisten paritanssien variaatioita. Voit lähettää lyhyenkin pätkän, esimerkiksi yhden sottiisin variaation videona tai linkkinä sähköpostilla wrakettu@gmail.com tai WhatsAppiin p. 0405320238/ Jutta Wrangén. Mikäli haluat, voit lähettää myös variaation/ variaatiot kirjoitetussa muodossa. Lähettäessäsi mainitsethan alla olevat tiedot:

    • Missä olet variaation oppinut tai sitä tanssinut?
    • Kuka variaation on keksinyt/ keneltä olet sen oppinut?
    • Muistatko milloin tanssit variaatiota ensimmäistä kertaa?

    Yhteydenotot toivotaan 14.3.2021 mennessä. Tehdään yhdessä värikäs, monipuolinen ja inspiroiva variaatioiden kokoelma!

  • Kulttuurisen nuorisotyön tunnustuspalkinto Hollo &  Martta -festivaalille

    Kulttuurisen nuorisotyön tunnustuspalkinto Hollo & Martta -festivaalille

    Suomen Nuorisoseurat on myöntänyt kulttuurisen nuorisotyön tunnustuspalkinnon Hollolan Nuorisoseuran Hollo & Martta -festivaalille. Palkinto myönnettiin Suomen Nuorisoseurojen virtuaalisen syysvaltuuston yhteydessä lauantaina 21.11.2020.

    Klassinen kysymys Hollo ja Martta -festivaalin primusmoottorille Aimo Hentiselle, joka saapuu metsänraivaustöistä puhelimen ääreen.
    Miltä nyt tuntuu?

    ”Hyvältä tuntuu! 17. festivaali oli valtavan ponnistelun tulos. Suuri kiitos kuuluu kaikille niille lukuisille sitoutuneille ihmisille, joita ilman tämä ei olisi onnistunut. Yhteisössä todellakin on voimaa. Mielestäni aina pitää löytää uusia tapoja tehdä, ja virtuaalisuus oli nyt se tärkein uusi asia. Sitä haluamme kehittää jatkossakin aina vain laadukkaampaan suuntaan. Tämän vuoden virtuaalisesti järjestetyn festivaalin lähetyksille tuli huimat 60 000 katselukertaa ympäri maailmaa. Festivaalia laajennetaan tulevaisuudessa, niin että ympäri vuoden päästään nauttimaan erilaisista Hollo ja Martta -tapahtumista. Sitä kautta luodaan yleisölle lisää kohtaamisen paikkoja hienolla seurantalolla.”

    Hollolan Nuorisoseura on vuonna 1901 perustettu yhdistys, jonka päätoimialoja ovat nuorisotyö, kansantanssi ja -musiikki, kansainvälinen yhteistyö sekä näytelmätoiminta. Toiminnan lähtökohtana ovat ihmisten toiveet ja tarpeet. Mukaan voi tulla niin lapset, nuoret kuin aikuisetkin, mikä mahdollistaa sukupolvien välisen vuorovaikutuksen ja takaa toiminnalle jatkuvuuden. Toimintojen sisällöissä etusijalla ovat lapset ja nuoret. Ensimmäisen kerran festivaali järjestettiin vuonna 2003.

    Hollolan Nuorisoseura toteuttaa HOLLO & MARTTA Hollolan kansainvälinen CIOFF® kansantanssi- ja musiikkifestivaalin vuosittain loka-marraskuun vaihteessa Hollolassa ja ympäri Etelä-Suomea. Tapahtuman sosiaalinen luonne tuottaa laajasti iloa ympäristölleen; konserttitarjonta ulotetaan päiväkoti-ikäisistä vanhuksiin, ja työpajat jalkautuvat laajasti alueen kouluihin ja hoivakoteihin.  

    ”Hollo & Martta -festivaali on Hollolan Nuorisoseuran pitkän ja ansiokkaan kulttuurikasvatustyön kruununkivi. Yhä laajenevalla festivaalilla on suuri merkitys niin alueellisesti, valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin”, iloitsee Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Ragni Reichardt.

    Suomen Nuorisoseurat myöntää Kulttuurisen nuorisotyön palkinnon vuosittain. Tavoitteena on nostaa työn arvostusta ja tekemistä. Kulttuurisessa nuorisotyössä nuori pääsee turvallisesti taiteen avulla tutkimaan itsessään erilaisia puolia, kasvamaan osaksi yhteisöä ja saa kannustusta omaehtoiselle tekemiselleen.  Palkinto voidaan myöntää mille tahansa kulttuurisen nuorisotyön toimijalle, ilmiölle tai tapahtumalle. Palkinto perustettiin Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna. Palkinnon arvo on 2000 euroa. 

  • Kansantanssin kääntöpiirissä seilattiin samassa veneessä

    Kansantanssin kääntöpiirissä seilattiin samassa veneessä

    Kansantanssin kääntöpiiri eli Suomen Nuorisoseurojen tanssin verkosto kokoontui 21.-22.8. Urheiluopisto Varalassa, Tampereella. Paikalla oli noin 20 tanssitoimijaa eri puolilta Suomea. Kansantanssin kääntöpiiri kokoontuu kerran vuodessa vaihtamaan ajatuksia ajankohtaisista tanssiasioista, kehittämään Suomen Nuorisoseurojen tanssitoimintaa, ja luomaan suuntaviivoja tulevaisuudelle.

    Uuden strategian ensiaskeleita ja kansantanssin tilastojen tuunausta

    Tanssitoimijat pureutuivat Nuorisoseurojen uuteen strategiaan pääsihteeri Annina Laaksosen johdolla. Työpajatyöskentelyssä mietittiin nykyisen strategian ja siitä kummunneen toiminnan vahvuuksia ja heikkouksia sekä tulevaisuuden mahdollisuuksia ja uhkia. Aiheesta syntyi monipolvinen ja mielenkiintoinen keskustelu. Sen antia kootaan yhteen, jota liiton strategiatyöryhmä hyödyntää.

    Tapahtumassa pohdittiin myös, millä tavoin saataisiin kansantanssiin liittyvät tärkeät luvut kuten harrastaja – ja ryhmämäärät tietoon, ja miten lukuja voidaan hyödyntää palvelujen ja tuen suuntaamiseen, ja ulkoisesti lajin vaikuttavuuden ja laajuuden osoittamiseen niin valtakunnallisesti kuin alueellisesti. Oikeiden lukujen kerääminen ja yhteen kokoaminen koettiin yhteisesti tärkeäksi.

    Koulutuksista ja tanssitoimijoiden tapaamisista virtaa harrastustoimintaan

    Nuorisoseurojen Tanssin osaamiskeskuksen keskeinen tehtävä on tuottaa palveluja, jotka tukevat laadukasta kansantanssin harrastustoimintaa. Koulutukset ja erilaiset tapaamiset ovat tärkeitä palvelumuotoja niin harrastajille, ohjaajille kuin tanssinopettajillekin. Kansantanssin kääntöpiirin aikana pohdittiin näiden merkityksellisyyttä ja tarvetta kunkin osallistujan näkökulmasta, ja suunniteltiin konkreettisia muotoja ja sisältöjä tuleville vuosille.

    Tapaamisten osalta osallistujan näkökulmasta tärkeäksi nousivat muun muassa tiedon saanti, tuen saanti ja oman hyvinvoinnin tukeminen. Tämän vuoden aikana on jo kokeiltu virtuaalisia ohjaajien olohuoneita ja tanssinopettajien aamukahveja, ja ne on koettu tarpeelliseksi. Verkossa tai kasvotusten, tapaamiset ovat tärkeitä vertaisuuden ja jakamisen paikkoja.

    Koulutustoiveissa nousivat esimerkiksi erilaiset alueelliset tanssileirit ja ohjaajille ja tanssinopettajille suunnatut teemakoulutukset vaikkapa musiikkiteeman ympärillä. Ohjaajan on tärkeää olla välillä osallistujan roolissa ja harrastajien päästä uusien ihmisten oppiin. Maantieteellisen saavutettavuuden ja näkyvyyden huomioinnilla saadaan mukaan uusia kasvoja ja enemmän osallistujia.

    Miten kansantanssi voi korona-aikana ja sen jälkeen?

    Koronapajassa pohdittiin koronatilanteen vaikutuksia kansantanssin harrastustoimintaan. Kevät oli ollut kaikille kansantanssin toimijoille totuttelua uuteen koronan sanelemaan arkeen. Harrastustoiminta lähiopetuksena keskeytyi ja monissa seuroissa tehtiin digiloikka todella lyhyellä aikavaroituksella. Toimintaa järjestettiin muun muassa striimatuin livetunnein, erilaisin etätehtävin ja videomateriaalin välityksellä.    

    Osallistujat saateltiin toiveikkain mielin kohti tulevaa. Toiminnanohjaaja Pirita Laiho totesi, että nyt on tärkeää järjestää kaikille kansantanssin harrastajille niin normaali harrastustoiminta kuin mahdollista, hygienia –ja turvallisuusohjeita tietenkin noudattaen. ”Koronakevään” jälkeen meillä kullakin on huomattavasti paremmat valmiudet reagoida erilaisiin tilanteisiin ja tarpeisiin.

    Eristyksissä eletyn kevään jälkeen Kansantanssin kääntöpiirissä päästiin jälleen kokemaan, kuinka antoisaa ja merkityksellistä toisten ihmisten kohtaaminen kasvotusten on! Tapahtuma osoitti, että läsnäolo, vuorovaikutteisuus ja lämmin tunnelma voi toteutua myös turvavälejä noudattaen. Tästä on hyvä jatkaa yhdessä eteenpäin.

    Lue lisää Nuorisoseurojen tanssitoiminnasta tanssin sivulta ja koronaohjeista sivuiltamme!

  • Tanssiralli heittää ylävitosen SottiisiMovesin kanssa kesällä 2020!

    Tanssiralli heittää ylävitosen SottiisiMovesin kanssa kesällä 2020!

    Lasten ja nuorten valtakunnallinen kansantanssikatselmus Tanssiralli tanssitaan 11.-14.6. Tampereella osana SottiisiMoves –tapahtumaa. Tapahtumassa koetaan valloittavia lasten ja nuorten kansantanssiesityksiä tuutin täydeltä. Tulethan sinäkin mukaan ryhmäsi kanssa: pääset näyttämään parastasi parrasvaloissa, ihailemaan toisten esityksiä ja saamaan ryhmääsi eteenpäin luotsaavaa palautetta ammattilaisraadilta.

    Tanssirallin päivitetyt säännöt ovat nyt julkaistu ja löydät ne Tanssirallin nettisivulta. Muutoksena edelliseen Tanssiralliin kaikkien ikäsarjojen esitysten minimipituus on nyt viisi minuuttia. Tämä mahdollistaa ryhmien osallistumisen samalla esityksellä Moves-katselmukseen, jossa esityksen enimmäispituus on kuusi minuuttia. Kannustamme kaikki ottamaan kaiken irti tästä lasten ja nuorten tanssikatselmusten supervuodesta osallistumalla sekä Movesiin, että Tanssiralliin.

    Tsekkaa:

    Tanssirallin säännöt ja kriteerit tästä!

     Moves-katselmuksen säännöt tästä!

    Ilmoittautuminen tapahtumaan alkaa vuoden 2020 alussa. Tarkemmat tiedot ilmoittautumisesta ja sen ajankohdasta tiedotetaan vielä tämän vuoden puolella. Nyt on hyvä hetki sopia tapahtumaan osallistumisesta ryhmäsi kanssa.

    Lisätiedot Tanssirallista: riia.niemela@nuorisoseurat.fi / 044 744 3939

  • Saa tanssia! SottiisiMovesin paritanssimateriaalit – eli yhteisohjelmat – on julki

    Saa tanssia! SottiisiMovesin paritanssimateriaalit – eli yhteisohjelmat – on julki

    Ensi kesänä Tampereella Saa tanssia! SottiisiMoves 2020 -festivaaleilla juhlitaan suomalaista tanssia laajalla skaalalla. Pispalan Sottiisi tuottaa tapahtumaan Saa tanssia! -kokonaisuuden, joka näkyy ja kuuluu tapahtuman aikana ympäri Tamperetta. Teos ei pelkästään näy ja kuulu, vaan tanssittaa koko Tamperetta.

    Valtaosa kansanomaiseen paritanssiin pohjautuvasta materiaalista on nyt julkaistu. Kokonaisuus rakentuu vapaasta tanssista sekä ennakkoon harjoitelluista kaavatansseista, jotka kuitenkin ovat selkeästi osa paritanssin kokonaisuutta. Paritanssimateriaali muodostaa Nuorisoseurajärjestön vuosiohjelman kansantanssi- ja tanssiryhmille kaudelle 2019/2020.

    ”Yhteisöjen tarpeiden mukaan paritanssiohjelman harjoittelussa voidaan painottaa erilaisia paritanssiin sisältyviä kehollisia koordinaatio- ja vuorovaikutustaitoja. Kehollisten taitojen harjoittamisen lisäksi paritanssikokemusten sanoittaminen on tärkeää. Tuntemusten ja kokemusten käsitteellistäminen valmistaa mieltä ja ajattelua kohti kahdensuuntaista sekä tasavertaista kommunikaatiota.  ”, kertoo SottiisiMoves 2020 -tapahtuman taiteellinen johtaja, tanssitaitelija Petri Kauppinen.

    Paritanssimateriaali on luotu osana Koko Suomi osaa Sottiisia -hanketta, jonka on rahoittanut Museovirasto aineettoman kulttuuriperinnön edistämiseen varatuista määrärahoista. Osana hanketta on myös valmennettu yhdeksän paritanssilähettilästä, jotka levittävät paritanssin iloa ja riemua. Lähettiläiden aikatauluista ja tanssinriemun paikoista viestitään erikseen.

    SottiisiMoves 2020 on kesän suurin tanssifestivaali Suomessa. Tampereelle odotetaan 10.-14.6.2020 jopa 2500 tanssijaa. SottiisiMoves tuo estradeille, kaduille ja Tampereen arkeen laajan kirjon tanssilajeja ja tanssijoita joka puolelta Suomea. Festivaaleilla juhlitaan 50-vuotiasta Pispalan Sottiisi -foklorefestivaalia sekä niin ikään 50 vuotta täyttävää Nuori kulttuuri -toimintaa. Nuori Kulttuuri -katselmuksissa on tanssin vuosi ja kevään aika ympäri Suomea nähdään lähes 30:ssa katselmuksessa tuhansia nuoria tanssijoita. Katselmusten herkkupalat ja Pispalan Sottiisi muodostavat yhdessä SottiisiMoves 2020 -festivaalin. Tule mukaan tanssin riemuun!

    Materiaalit on julkaistu www.tanssinriemu.fi -osoitteessa. Materiaalia täydennetään vielä ja mukaan on tulossa myös paritanssimateriaali lasten ryhmien käyttöön (taitotasot A ja B).

    Pispalan Sottiisi: www.sottiisi.fi
    Nuori Kulttuuri: www.nuorikulttuuri.fi

  • BARNLEK kutsuu Ruotsiin 15.-19.7.2020

    BARNLEK kutsuu Ruotsiin 15.-19.7.2020

    Lasten ja nuorten kansantanssi- ja kansanmusiikkifestivaali BARNLEK järjestetään Ruotsin Mölnlyckessä 15.-19.7.2020. Tapahtuma on avoinna kaikille lapsille ja nuorille ja Mölnlyckeen kokoontuu arviolta 1500 nuorta Pohjoismaista.

    Tapahtuman avajaisia vietetään keskiviikkona 15.7. mutta jo ennen sitä on ryhmillä mahdollisuus osallistua retkille Mölnlycken ympäristössä. Tapahtuman ohjelmassa on työpajoja, konsertteja, yhteisiä tansseja sekä jokaisen osallistujamaan oma yhteisesitys.

    Teemana tapahtumassa on syntymäpäivät – pohjoismainen yhteistyö (Nordlek-tapahtumat) täyttää ensi vuonna 100 vuotta ja juhlat aloitetaan Mölnlyckessä. Tapahtumassa päästään myös kiinni pohjoismaiseen syntymäpäiväjuhlien perinteeseen eri maissa. Tapahtumajärjestäjä kutsuukin osallistujat nimenomaan juhliin mukaan.

    Suomalaisten yhteisohjelma on valmisteilla ja valmista pitäisi olla syyskuun aikana. Ohjelma julkaistaan tanssinriemu.fi -sivustolla.

    Festivaalin hinnat vahvistetaan marraskuussa. Jokainen suomalainen ryhmä koordinoi matkansa Mölnlyckeen itse, kannustamme ryhmiä hoitamaan myös yhteiskyytejä tapahtumaan.

    Tapahtumaan ilmoittaudutaan alkuvuoden aikana (ilmoittautumisjärjestelmä aukeaa vuodenvaihteen aikaan ja sulkeutuu maaliskuussa). Tapahtuman maksut laskutetaan ryhmiltä ennen tapahtumaa. Jokainen huolehtii itselleen matkavakuutuksen.

    Lisätietoja tapahtumasta: www.barnlek2020.se – suomenkieliset sivustot ovat aukeamassa syksyn mittaan. Lisätietoja myös: https://nuorisoseurat.fi/pohjoismainen-yhteistyo-nordlek/

    PS. Muista osallistua Moves-aluekatselmukseen ryhmäsi kanssa jo keväällä – se mahdollistaa kansainvälisen avustuksen hakemisen ryhmälle.

  • Saa tanssia! – kansanomaisten paritanssien työpajat valloittavat Suomen!

    Saa tanssia! – kansanomaisten paritanssien työpajat valloittavat Suomen!

    Pispalan Sottiisi juhlii 50-vuotissynttäreitä ensi kesäkuussa. SottiisiMovesin ”Saa tanssia!” pääjuhla tulee olemaan todellista kansanomaisen paritanssin riemujuhlaa. Tuleva vuosi on myös Kansanmusiikin ja kansantanssin edistämiskeskuksen KEK:n julistama kansanomaisten paritanssien teemavuosi. Kaikki halukkaat pääsevät nauttimaan kansanomaisten paritanssien imusta ja riemusta pitkin vuotta ja viimeistään kesällä SottiisiMovesissa!

    Pispalan Sottiisi on palkannut yhdeksän paritanssilähettilästä opettamaan kansanomaisia paritansseja eri puolilla Suomea tulevan talven aikana. Nuorisoseurojen aluetoimistot ja keskusseurat järjestävät kaikille avoimia Saa tanssia! –kansanomaisen paritanssin työpajoja useammalla paikkakunnalla. Paritanssipajoissa niin vasta-alkajat kuin jo kokeneetkin tanssijat pääsevät oppimaan uutta ja tanssimaan kansanomaisia paritansseja yhdessä toisten kanssa.

    Myös yksittäiset seurat tai muut kiinnostuneet tahot voivat tilata työpajan itselleen. Tarjolla on eri mittaisia ja hintaisia pajoja S:stä XL-kokoiseen. Saa tanssia! – kansanomaisten paritanssien työpajojen sisältö on sovittavissa suoraan pajan tilaajan ja kunkin paritanssilähettilään kanssa.

    Pistetääs sitten jalalla koreasti vaikka sottiisin tahtiin!

    Lisätietoja Saa tanssia! –kansanomaisen paritanssien työpajoista saat Riia Niemelältä riia.niemela@nuorisoseurat.fi / 044 744 3939

  • Sinua rakastan -teos Folklandialle

    Sinua rakastan -teos Folklandialle

    Teatteria, tanssia ja livemusiikkia yhdistelevä Sinua rakastan -teos kertoo Irwin Goodmanin tunnetuksi tekemien laulujen ja sävelten kautta ja teatterin keinoin fiktiivistä tarinaa Eevistä ja Artsista. Se on kertomus elämästä, rakkaudesta, luopumisesta ja selviytymisestä. Tammikuussa tämä tarina valloittaa Folklandian 2020 yleisön.
    Käsikirjoitus: Päivi Helkala
    Ohjaus ja koreografiat: Maiju Laurila
    Rooleissa: Päivi Helkala, Ossi Perälä, Hilla Turtiainen, Aatu Hyppänen, Eero Hyppänen, Antti Aho, Béla Gazdag, Paula Kettu
    Bändi: Simo Helkala, Maiju Laurila, Eero Ohlsbom, Piia Pellikainen, Tuomas Vanhalakka
    Tanssi, Kipuna Kollektiivi: Antti Aho, Béla Gazdag, Paula Kettu, Anni Koponen, Eetu Laitinen, Lotta Terävä, Sofia Timonen, Henriikka Silvennoinen, Siiri Suoniemi

  • Tintura ja Tamm Virosta Folklandialle

    Tintura ja Tamm Virosta Folklandialle

    Ensi talven Folklandia-risteilylle saamme Virosta vieraaksi Tintura-yhtyeen. Vuonna 2016 perustettu Tintura hyödyntää taidokkaasti virolaista kansanperinnettä ja arkistokätköjen levyaarteita. Tintura ja Paabel-yhtyeen solisti Arno Tamm ovat yhdistäneet nyt luovat voimansa ja tuovat ensi vuoden Folklandialle folktroniikasta, triphopista ja maailmanmusiikista yhteen nivotun erikoisohjelmiston. Kokonaisuus on omistettu kaikille niille virolaisille, jotka aikojen saatossa ja pakottamina ovat joutuneet jättämään kotinsa. Kotimaasta mukaan lähteneet tarinat ja laulut ovat pitäneet kodin mielessä vieraalla maalla. Yhtä sitkeinä kuin ihmiset itsekin ne ovat kuitenkin kestäneet aikaa ja olosuhteita päätyen takaisin kotimaahan. Siperian virolaisten musiikkiin perustuva ohjelmistokokonaisuus on ensimmäinen laatuaan.
    Tinturan jäsenet Karoliina Kreintaal tunnetaan mm. Knihv– ja Torupilli Jussi Trio -yhtyeen riveistä ja Lauri Täht on niittänyt mainetta virolaisen hiphop-kulttuurin huippunimenä. Taavet Niller taas on nähty Suomessa useita kertoja Curly Strings -yhtyeen bassossa.

    Tintura ft. Arno Tamm: Siperianvirolaisten lauluja
    Karoliina Kreintaal – laulu, viulu, alttoviulu, kantele, jouhikko, loopperi
    Lauri Täht – sämplet, biitit, luupit, rytmisoittimet
    Taavet Niller – kontrabasso, laulu
    Arno Tamm – laulu, akustinen kitara ja syntetisaattori
    https://www.facebook.com/TinturaBand/
    Yhteistyössä: Viro-instituutti