Kategoria: Järjestö

  • Tanssinohjaaja – lähde kehittämään itseäsi Kansalaisfoorumin koulutuksiin!

    Tanssinohjaaja – lähde kehittämään itseäsi Kansalaisfoorumin koulutuksiin!

    Kansalaisfoorumi järjestää kaikille avoimia koulutuksia eri puolilla Suomea. Lisäksi se tarjoaa tilauskoulutusta erilaisille ryhmille. Koulutukset sopivat kaikille aiheista kiinnostuneille. Kansalaisfoorumin koulutusten lähtökohtana on vertaisoppiminen ja vuorovaikutus. Koulutuksissa hyödynnetään osallistavia, toiminnallisia ja luovia oppimismenetelmiä. Vuoden 2017 kurssikalenterista tanssinohjaajalle hyödyllisiä kursseja ovat muun muassa Liikkeestä sanaksi – fyysinen kirjoittaminen ja Tee koreografia ryhmäsi kanssa – verkkokurssi.

    Liikkeestä sanaksi – fyysinen kirjoittaminen

    Kurssi järjestetään 10.-11.2.2017 Oulussa ja 3.-4.3.2017 Lahdessa.

    Olet sitten aloitteleva tai kokenut kirjoittaja, fyysisen kirjoittamisen koulutuksessa opit uusia tapoja vähentää paineita tekstin keksimisestä sekä vapauttaa energiaa luovuudelle ja uusille ajatuksille.

    Kurssilla harjoitellaan liikettä ja kirjoittamista yhdistävää fyysisen kirjoittamisen työskentelytapaa. Opit tuottamaan tekstiä erilaisten fyysisten harjoitteiden avulla. Saat voimavaroja ja uusia näkökulmia kirjoittamiseen, ja opit karsimaan omiin teksteihin kohdistuvaa turhaa kriittisyyttä.

    Tee koreografia ryhmäsi kanssa – verkkokurssi 9.9.2017 alkaen

    Koulutuksessa tutustut erilaisiin koreografian tekemisen lähtökohtiin ja opit käytännönläheisesti vuorovaikutteisen koreografian metodeja. Tietojen kartuttamisen lisäksi sinulla on mahdollisuus työstää oppimisprosessin aikana ryhmäsi kanssa omaa koreografiaa.

    Koulutus tarkoitettu yhteisöllisistä koreografiaprosesseista kiinnostuneille tanssinopettajille, -ohjaajille ja -opettajaopiskelijoille. Se sopii hyvin myös tanssijoille sekä taideopiskelijoille ja taiteilijoille. Kouluttajana toimii tanssitaiteilija (MFA) Petri Kauppinen. Oppimisalustana käytetään Koreografinen ystäväkirja -verkkoympäristöä ja -oppimateriaalia.

    Tutustu Kansalaisfoorumin tarjoamiin kursseihin ja ilmoittaudu mukaan Kansalaisfoorumin sivulla.

  • Seitsemän nuorten tapahtumaa sai rahoitusta Nuorisoseuroilta

    Seitsemän nuorten tapahtumaa sai rahoitusta Nuorisoseuroilta

    Suomen Nuorisoseurojen 100 tapahtumaa, 1000 tarinaa -hanke jakoi lisää avustuksia lasten ja nuorten tapahtumiin. Avustetuissa tapahtumissa oli niin sirkusta, tanssia, teatteria, lasten puuhapäivää kuin viikonloppuleiriäkin. Avustuksia jaettiin yhteensä 2 300 euroa.

    Nurmijärvellä Klaukkalan nuorisoseuran nuoret järjestävät Seurisleirin, Kuusamon Maaselässä puolestaan askarrellaan keppihevosia ja järjestetään kepparikilpailu. Nuorisoseurojen kansantanssiryhmien parhaimmistoon kuuluvat Rajan Nuorten Kirjavat saivat avustusta tanssiteatteriteoksen tekemiseen. Rajan Nuorten nuorempien ryhmä Kimurantti taas vie kansantanssin riemua kouluihin ja vanhainkoteihin.

    Jämsän Tanhuujien eri ryhmät kertovat nuorten äänellä, mitä tarkoittaa olla suomalainen, millaista on elää Suomessa ja mikä Suomessa on parasta. Pornaisten Pohjoisen nuorisoseuran sirkusryhmien 5-12 -vuotiaat suunnittelevat ja toteuttavat yhdessä esitystapahtuman Villit karkit.

    Avustusta teidänkin tapahtumallenne?

    Vuonna 2017 itsenäinen Suomi täyttää sata vuotta. Suomen Nuorisoseurat avustaa lapsia ja nuoria järjestämään sata tapahtumaa ja kertomaan tuhat tarinaa Suomesta vuonna 2017.  Aikuiset toimivat järjestelyissä tukena. Tapahtuma voi olla tanssi- tai teatteriesitys, flashmob, hengailuilta tai peliturnaus – mitä vain! Suomen Nuorisoseurat tukee 100-500 euron rahallisilla avustuksilla sekä käytännön vinkeillä.
    [thrive_link color=’blue’ link=’https://1000tarinaa.fi/’ target=’_blank’ size=’medium’ align=’aligncenter’]Hae avustusta![/thrive_link]

  • Nuorisoseuralaiselle elämäntyönäyttely Laitilaan – Runoilija Heli Laaksonen kokoajana

    Nuorisoseuralaiselle elämäntyönäyttely Laitilaan – Runoilija Heli Laaksonen kokoajana

    Markus Siltamäki – valistuneen kansanmiehen seitsemän elämää -näyttely yllyttää sivistymään vapaasti

    Laitilalainen perinnemestari, Markus Veini Johannes Siltamäki (18.8.1925–21.7.2013) oli erikoislaatuinen maalaismies. Hän oli kiinnostunut kotiseutunsa luonnosta, lauluista ja leikeistä, historiasta ja tarinoista, nimistöstä ja sanastosta, vieraista kulttuureista, uusista kielistä – ja jakoi tietouttaan auliisti. Hän oli aktiivinen nuorisoseuralainen vuosikymmenien ajan ja perusti mm. Laitilan

    Runoilija Heli Laaksosen kokoama elämäntyönäyttely Markus Siltamäki – valistuneen kansanmiehen seitsemän elämää kertoo miten viisaita ja valistuneita ihmisiä on Suomemme maassa kasvanut pienissäkin kylissä – ja siitä, miten värikkään elämän kulttuuria harrastava ehtii elää.

    Näyttelyssä on aimo annos faktatietoa Markuksen perinteenkeruutyöstä, valokuvia, sananparsinäytteitä, kirjallisuutta sekä joitakin muistorikkaita esineitä. Laitilan Kustaa Hiekan kulttuuriviikkojen yhteyteen tehty näyttely aukeaa Laitilan kirjastossa la 21.1. klo 13 ja on esillä 25.2.2017 asti.

    Näyttely on koostettu muistelemalla Markuksen lukuisia, huumoripitoisia tarinoita, haastattelemalla hänen läheisiään, lukemalla lehtihaastatteluja sekä katsastamalla Markuksen muistiinpanoarkiston ja kirjahyllyn kertomaa.

    Näitä kirjoja tutkimalla löytyi seitsemän erilaista kiinnostuksen kohdetta, seitsemän erilaista elonalaa. Markuksen yksityisestä elämästä näyttely ei kerro: jotain siitä kuiskivat kirjahyllyn lukuisat runokirjat ja Richard Bachin klassikko Lokki Joonatan, vapaudenkaipuisen linnun tarina.

    Perinteenkeräystä, nuorisoseura-aatetta ja kansantanssin opetusta

    Mitä kaikkea Markus Siltamäki toi Laitilan kulttuuriharrastukselle: perinteenkeräystä, kansantanssin opetusta, näytelmien ohjausta, nuorisoseura-aatetta, hyviä kirjoja, eloisia matkoja, innoittavia keskusteluja, radio- ja televisioesiintymisiäkin. Paljon kerätystä on tallella, usea suunnitelma on toteutunut.

    Ymmärrettiinkö suurisydäminen työ kotiseudun eteen? Monet ainakin ymmärsivät. Kalevalan juhlavuoden mitali, Yleisradion ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen valtakunnalliset tunnustukset, loppuunmyyty sanakirja ja sankka, hiljainen ihailijajoukko puhuvat omaa kieltään.

    Löytyi myös niitä, jotka tuhahtelivat, miten maalaisukolla voi olla niin fiinit harrastukset – jotta lippussi ja lappussi se ain kokko…  Kuten tiedetään: joukosta erottautuva on aina altis kiusantekijöiden piikeille. Sivistysmyönteisestä asenteestaan Markus ei onneksi koskaan luopunut.

    Mitähän Markus olisi itse tuumannut tällaisesta näyttelystä, yhden miehen ylistyksestä, numeron tekemisestä? Mitä mää mittä… Mielessään kai kuitenkin ollut hyvillään – huikea elämäntyö ei jäänyt huomiotta. Kunpa Markuksen nuorisoseuralaisen innostunut henki olisi yleisempää: omista nurkista voisi lähteä myös talkoisiin, tuoda omaa osaamistaan muiden käyttöön, kysyä ilolla, miten minä voisin palvella kotiseutuani.

    Heli Laaksonen,
    Näyttelyn kokoaja, sanamaija
    Markuksen ystävä ja fani vuodesta 2001

  • Tanssi kuuluu kaikille – Nuorisoseurat on syrjinnästä vapaa

    Tanssi kuuluu kaikille – Nuorisoseurat on syrjinnästä vapaa

    Me haluamme, että tanssi ja kaikki muukin kulttuuri kuuluu kaikille.

    syrjinnasta-vapaaNuorisoseurajärjestö on julistautunut syrjinnästä vapaaksi alueeksi yhtenä ensimmäisistä harrastus- ja kulttuurijärjestöistä. Kaikki meidän toimintamme noudattaa syrjinnästä vapaan alueen periaatteita. Teemme joka päivä työtä sen eteen, että toiminta on avointa ja arvostavaa, ja että siihen olisi kaikkien helppo tulla mukaan.

    Syrjintä ei kuulu nuorisoseuratoimintaan. Tuomitsemme ehdottomasti kaikenlaisen kiusaamisen, syrjinnän, häirinnän ja ahdistelun. Nuorisoseurassa kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia. Jokainen lapsi, nuori ja aikuinen on tervetullut kaikkeen toimintaan ja jokaiseen tapahtumaan.

    Lisätietoja:

    Antti Kalliomaa
    Pääsihteeri, Suomen Nuorisoseurat
    +358 40 547 7157

  • 30 tanssijaa kisasi tikkuristin Suomen mestaruudesta – uusi mestari on Patrik Porvoosta

    30 tanssijaa kisasi tikkuristin Suomen mestaruudesta – uusi mestari on Patrik Porvoosta

    Tikkuristin SM-kilpailut kisattiin Folklandialla lauantaina 14.1.2017. Täpötäysi Ocean Club osoitti innostuneena suosiotaan musiikin tahdin jatkuvasti nopeutuessa. Yksi toisensa jälkeen kisaajat tippuivat, kun sekosivat askeleissa tai astuivat tikkujen päälle. Voittajaksi selviytyi Patrik Meling Porvoosta. Toiseksi ja kolmanneksi sijoittuivat Jessica Westerholm Kirkkonummelta ja Sampo Pöyri Tuusulasta.

    Tuomareina toimivat Katarina Westerholm, Lennu Yläneva, Milla Korja, Petri Hoppu, Salla Korja-Paloniemi, Pia Pyykkinen ja Erja Askolin.

    Mikä kumman tikkuristi?

    Tikkuristissä nimensä mukaisesti tanssitaan kahden plus-merkin muotoon laitetun ristin ympärillä, astuen aina tiettyyn neljännekseen tietyssä järjestyksessä musiikin jatkuvasti nopeutuessa. Katso youtubesta tikkuristin ohjeet ja kokeile itse!

  • Tampereen Nuorisoseuran puheenjohtaja Anne Mehtonen on Nuorisoseurojen Vuoden ohjaaja

    Suomen Nuorisoseurat on myöntänyt Vuoden ohjaaja -tunnustuksen Tampereen Nuorisoseuran puheenjohtajalle, tanssiohjaaja Anne Mehtoselle. 24-vuotias Mehtonen on aktiivinen paitsi tanssiohjaajana, myös tanssijana ja kansalaistoimijana. Tunnustus julkistettiin kansanmusiikki- ja -tanssifestivaali Folklandialla 13.1.2017.

    Ystävät kuvailevat lastentarhanopettajana työskentelevää Mehtosta iloiseksi ja positiiviseksi henkilöksi, jolla erinomaiset valmiudet työskennellä lastenryhmien ohjaajana. Hän tanssii itse kansantanssiryhmä Vinkkareissa ja ohjaa neljää lastenryhmää. Mehtonen pyrkii jatkuvasti kehittämään tanssillista, pedagogista ja koreografista osaamistaan kouluttautumalla.

    Tanssin lisäksi Mehtonen on järjestöaktiivi, joka toimii Nuorisoseurojen päätöksenteossa niin seura- kuin valtakunnallisellakin tasolla. Mehtonen on tällä hetkellä Tampereen Nuorisoseuran puheenjohtaja ja Suomen Nuorisoseurojen valtuuston varajäsen.

    Suomen Nuorisoseurat myöntää Vuoden ohjaaja -tunnustuksen vuosittain. Tunnustuksen myöntämisen perusteena katsotaan erityisesti ohjaajan roolia lasten ja nuorten kasvun edistäjänä. Toisen Vuoden ohjaaja -tunnustuksen sai imatralainen teatteriohjaaja Sami Sivonen.

  • Lennä lennä liitosaapas, linkopallo tai lypsyjakkara!

    Lennä lennä liitosaapas, linkopallo tai lypsyjakkara!

    Jos nuorisoseuroissa kaikkea pitää kokeilla, JOPA kansantanssia, niin miksei saappaanheittoakin? Kun kerhotoiminta keväällä jää tauolle, Liperissä Honkalammen Nuorisoseuralla tahti vain kiihty perinneurheilukisakauden käynnistyessä.

    Honkalammen Nuorisoseuran perinneurheilutoiminta lähti liikkeelle Jaana Tarkkosen työpaikalla vierailleen Suomen Perinneurheiluliiton (SPeul) järjestämistä saappaanheittokisoista. Tarkkonen tarttui saman tien ideaan ja yhdessä Pirjo Saukkosen kanssa he järjestivät kokeilumielessä Honkalammen Nuorisoseuran saappaanheittokisat. Kisan jälkeen todettiin, että toimintaa voisi jatkaa ja seuralle hankittiin sekä saappaita että linkopalloja. Välineitä on tilattu netistä, ja niiden hankintaan saatiin avustusta paikalliselta Leader-ryhmältä. Honkalammella kisoihin on ollut osallistujia 1-vuotiaiden sarjasta 85-vuotiaiden sarjaan. Honkalammella kisat järjestetään yhteistyössä SPeulin kanssa, jotta tulokset saadaan virallisille rankinglistoille. Näin heittäjien on myös mahdollista seurata omaa kehittymistään lajissa, sillä aina pitää yrittää parantaa!

    Honkalammella vuoden todellinen mestari ratkotaan lokakuussa Montun Kunkku -kisoissa, joihin kausi huipentuu. Tavaksi on myös muodostunut, että ohikulkijat pyydetään mukaan kokeilemaan, ja moni onkin jäänyt koukkuun lajiin sekä nuorisoseuralaiseksi. Erikoinen toiminta on saanut näkyvyyttä myös paikallisessa mediassa. Perinneurheilu ei ole vakavaa. Sitä tehdään ihan tosissaan, mutta hurtilla huumorilla. Mahtavaa on myös se, että perinneurheilussa eivät lajit heti lopu. Honkalammella mietitäänkin nyt, mitä kokeiltaisiin seuraavaksi: olisiko vuorossa vaikka lypsyjakkaran heitto?

    Jaana Tarkkonen, Honkalammen nuorisoseuran moottori

    jaana-tarkkonen-ja-maarit-saarelainenJaana Tarkkonen on Liperistä, Honkalammen nuorisoseurasta ja työskentelee kehitysvammaisten ohjaajana. Jaanan perheeseen kuuluvat puolison lisäksi kotoa jo poismuuttaneet lapset. Jaana kuvailee itseään aina vapaaehtoistyöstä innostuvaksi ihmiseksi. Jaanan nuorisoseurataival alkoi, kun hänen äitinsä vei hänet tanhuharjoituksiin Hollolan Nuorisoseuraan vuonna 1970. Nuorisoseuralaisuus tuli hänelle jo kotikasvatuksessa. Hollolasta tie vei moneen muuhunkin nuorisoseuraan kansantanssin mukana ja jopa Paukkulaan opiskelemaan nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaksi. Honkalammelle Jaana tuli vuonna 1992, lupasi olla ohjaajana pari vuotta ja on sillä tiellä edelleen! Tällä hetkellä Jaana toimii Honkalammen Nuorisoseuran puheenjohtajana ja ohjaajana, on mukana toteuttamassa perinneurheilutoimintaa ja toimii yhteyshenkilönä nuorille, jotka suunnittelevat nuorisoseuran Suomi100 -tapahtumaa. Jaana kuvaileekin itseään innostajaksi ja motivoijaksi.

    Jaana pitää nuorisoseurojen tehtävää kasvattaa hyviä ihmisiä ja kunnon kansalaisia hyvänä ja edelleen ajankohtaisena asiana. Nuorisoseuran hän näkee hyvänä paikkana toteuttaa toimintaa ja mahdollisuuksia muille mm. harrastaa. Jaana näkee nuorisoseuran mahdollistajana. Se on paikka, josta löytyy toimintaa ja tekemistä kaikille. Nuorisoseura mahdollistaa jokaisen oppimisen ja kasvun. Nuorille annetaan vastuuta, heitä innostetaan ja heille mahdollistetaan kasvaminen. Nuorisoseura on kiva paikka!

    Jaana on kokenut monenlaisia huippuhetkiä nuorisoseurassa. Yksi huippuhetki on lasten ryhmän kanssa toteutettu Saksan matka. Toisena muistuu mieleen Lasten Kalenat heittäytyvän ja toisistaan huolehtivan ryhmän kanssa. Muistuupa mieleen sellainenkin tapaus, kun Jaana ohjaajana unohti tanhureissulla yhden tanssijan huoltoasemalle. Onneksi bussi kääntyi hakemaan nykyisin Nuorisoseurojen tanssin osaamiskeskuksessa työskentelevän Riia Niemelän, ja tarinalle on saatu nauraa monet kerrat tämän jälkeen!

    Innostuitko perinneurheilutoiminnasta?

    1. Ota yhteys Perinneurheiluliittoon (SPeul): speul.fi

    2. Kokeilkaa, järjestäkää yhdet kisat, kannustakaa toisianne hurjiin heittokaariin!

    3. Haastakaa vaikka naapurinuorisoseura kisoihin

    4. Jos oikein innostutte, niin lähettäkää osallistuja lajin SM- tai MM-kisoihin

    5. Kauden päätteeksi järjestäkää suuret kisat ja jakakaa kiertopalkinto

  • Delfiinit saivat 500 euroa sirkustapahtuman järjestämiseen

    Delfiinit saivat 500 euroa sirkustapahtuman järjestämiseen

    Satavuotisjuhlavuonna Suomi täyttyy lasten ja nuorten näköisistä tapahtumista. Ensimmäiset tapahtuma-avustukset jaettiin syksyllä 2016. Viimeisin avustus meni mallusjokelaiselle sirkusryhmä Delfiineille. Aiemmin avustusta saivat jyväskyläläinen nuorten teatteriproduktio Näkymättömät lapset ja kolmen seinäjokelaisen tokaluokkalaisen näytelmä Tatu ja Patu ja outo unikirja.

    Delfiinit halusivat pomppia ja syödä jätskiä500-euroa-leima

    Delfiinit ovat 8-11 -vuotiaita energisiä sirkusharrastajia. He halusivat järjestää Mallusjoen kylän asukkaille tapahtuman, jossa esiintyvät Mallusjoen nuorisoseuran ryhmät, Delfiinien lisäksi mm. Kirput, Meritähdet ja Meduusat. Tapahtuman teemaksi he valitsivat hassut pellet. Ohjelmassa on yksittäisten lasten sirkusnumeroita ja lopuksi koko ryhmän yhteisesitys. Temppuja nähdään mm. yksipyöräisellä, keloilla, puujaloilla, diaboloilla ja trampoliinilla. Yleisökin halutaan ottaa mukaan joihinkin ohjelmanumeroihin. Tapahtumassa tarjoillaan kylän lapsille jäätelöbaari, josta saa sirkuksen teeman mukaisia jäätelöannoksia Lapset ovat itse suunnitelleet tapahtuman sisällön ja teeman. Lapset kirjoittivat ja piirsivät paperille toiveensa, joiden perusteella ohjaaja teki avustushakemuksen.

    [one_half_first]delfiinit-hakemus-piirros-2[/one_half_first][one_half_last]delfiinit-hakemus-piirros[/one_half_last]
    [thrive_text_block color=”teal” headline=”Avustusta teidänkin tapahtumallenne?”]lahikuva_businessmies-puhekupla-nelioVuonna 2017 itsenäinen Suomi täyttää sata vuotta. Suomen Nuorisoseurat avustaa lapsia ja nuoria järjestämään sata tapahtumaa ja kertomaan tuhat tarinaa Suomesta vuonna 2017.  Aikuiset toimivat järjestelyissä tukena. Tapahtuma voi olla tanssi- tai teatteriesitys, flashmob, hengailuilta tai peliturnaus – mitä vain! Suomen Nuorisoseurat tukee 100-500 euron rahallisilla avustuksilla sekä käytännön vinkeillä.

    [thrive_link color=’blue’ link=’http://www.1000tarinaa.fi’ target=’_blank’ size=’medium’ align=center”]HAE AVUSTUSTA[/thrive_link]
    [/thrive_text_block]

  • Tule keskustelemaan kansainvälisestä ryhmävaihdosta Folklandian messuille!

    Tule keskustelemaan kansainvälisestä ryhmävaihdosta Folklandian messuille!

    Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus (KEK) on tavattavissa Folklandian messuilla lauantaina 14.1. klo 10-13. Mikäli ryhmälläsi on haaveissa päästä esiintymään kansainväliselle festivaalille tai ehkä kiinnostusta isännöidä kansainvälistä ryhmää Suomessa, kannattaa tulla hakemaan lisätietoa kansainvälisestä vaihdosta KEK:n esittelypisteelle. Kansainvälisestä ryhmävaihdosta vastaa Suomessa Riia Niemelä ja hän on tavattavissa pisteellä klo 11-12.

    Lisätiedot riia.niemela(a)nuorisoseurat.fi, 044 744 3939

  • CIOFF® haastaa kaikki mukaan valokuvauskilpailuun!

    CIOFF® haastaa kaikki mukaan valokuvauskilpailuun!

    Harrastatko valokuvausta ja kiinnostaako sinua kansanperinnetapahtumien kuvaaminen? Kilpailuun voi osallistua kuka tahansa kuten festivaalin järjestäjä, festivaalin osallistuja tai katsoja. Kuvia voi ottaa festivaaleilta, kulttuuriharrastuksista ja tapahtumista. Kilpailuun osallistutaan neljässä eri kategoriassa:

    1. Muotokuva kansallispuvussa
    2. Kuva esityksestä
    3. Kuva kansojen välisestä ystävyydestä
    4. Muotokuva tai kuva esityksestä perinteisissä asusteissa ja naamioissa

    Ensimmäiselle, toiselle ja kolmannelle sijalle sijoittuneet saavat valtuutuksen toimia CIOFF®:n virallisina valokuvaajina kolme vuotta. Viralliset valokuvaajat ovat tervetulleita osallistumaan mille tahansa CIOFF®:n kansainväliselle festivaalille.

    Jokaisen kategorian kymmenen parasta saavat:

    1. CIOFF® diplomin
    2. Heidän kuviaan julkaistaan CIOFF®:n nettisivulla
    3. Heidän kuviaan käytetään CIOFF®:n julkaisuissa ja markkinointimateriaaleissa
    4. Heidän kuviaan käytetään virallisessa CIOFF®:n kalenterissa

    Kilpailun säännöt:

    1. Kuvat tulee toimittaa sähköisesti JPG-muodossa (1200 x 1800 pikseliä, max 300 dpi)
    2. Jokaisen kuvan yhteydessä tulee olla kerrottuna: valokuvaajan nimi, festivaalin nimi (tai kulttuuriharrastus tai tapahtuman nimi), kuvanottovuosi, kuvassa esiintyvän ryhmän nimi (mikäli tiedossa), kuvan nimi.
    3. Yksi kuvaaja saa osallistua korkeintaan kolmella kuvalla / kategoria
    4. Jokainen kuvaaja antaa CIOFF®:lle käyttöoikeuden kuvamateriaaliin, joka on ilmoitettu kilpailuun

    Kilpailu päättyy 1.9.2017. Lisätietoja ja ilmoittautumislomakkeen saat Riia Niemelältä riia.niemela(a)nuorisoseurat.fi.