Kategoria: Järjestö

Tampereen Nuorisoseuran puheenjohtaja Anne Mehtonen on Nuorisoseurojen Vuoden ohjaaja

13.1.2017

Suomen Nuorisoseurat on myöntänyt Vuoden ohjaaja -tunnustuksen Tampereen Nuorisoseuran puheenjohtajalle, tanssiohjaaja Anne Mehtoselle. 24-vuotias Mehtonen on aktiivinen paitsi tanssiohjaajana, myös tanssijana ja kansalaistoimijana. Tunnustus julkistettiin kansanmusiikki- ja -tanssifestivaali Folklandialla 13.1.2017.

Ystävät kuvailevat lastentarhanopettajana työskentelevää Mehtosta iloiseksi ja positiiviseksi henkilöksi, jolla erinomaiset valmiudet työskennellä lastenryhmien ohjaajana. Hän tanssii itse kansantanssiryhmä Vinkkareissa ja ohjaa neljää lastenryhmää. Mehtonen pyrkii jatkuvasti kehittämään tanssillista, pedagogista ja koreografista osaamistaan kouluttautumalla.

Tanssin lisäksi Mehtonen on järjestöaktiivi, joka toimii Nuorisoseurojen päätöksenteossa niin seura- kuin valtakunnallisellakin tasolla. Mehtonen on tällä hetkellä Tampereen Nuorisoseuran puheenjohtaja ja Suomen Nuorisoseurojen valtuuston varajäsen.

Suomen Nuorisoseurat myöntää Vuoden ohjaaja -tunnustuksen vuosittain. Tunnustuksen myöntämisen perusteena katsotaan erityisesti ohjaajan roolia lasten ja nuorten kasvun edistäjänä. Toisen Vuoden ohjaaja -tunnustuksen sai imatralainen teatteriohjaaja Sami Sivonen.
Lennä lennä liitosaapas, linkopallo tai lypsyjakkara!

23.12.2016

Jos nuorisoseuroissa kaikkea pitää kokeilla, JOPA kansantanssia, niin miksei saappaanheittoakin? Kun kerhotoiminta keväällä jää tauolle, Liperissä Honkalammen Nuorisoseuralla tahti vain kiihty perinneurheilukisakauden käynnistyessä.

Honkalammen Nuorisoseuran perinneurheilutoiminta lähti liikkeelle Jaana Tarkkosen työpaikalla vierailleen Suomen Perinneurheiluliiton (SPeul) järjestämistä saappaanheittokisoista. Tarkkonen tarttui saman tien ideaan ja yhdessä Pirjo Saukkosen kanssa he järjestivät kokeilumielessä Honkalammen Nuorisoseuran saappaanheittokisat. Kisan jälkeen todettiin, että toimintaa voisi jatkaa ja seuralle hankittiin sekä saappaita että linkopalloja. Välineitä on tilattu netistä, ja niiden hankintaan saatiin avustusta paikalliselta Leader-ryhmältä. Honkalammella kisoihin on ollut osallistujia 1-vuotiaiden sarjasta 85-vuotiaiden sarjaan. Honkalammella kisat järjestetään yhteistyössä SPeulin kanssa, jotta tulokset saadaan virallisille rankinglistoille. Näin heittäjien on myös mahdollista seurata omaa kehittymistään lajissa, sillä aina pitää yrittää parantaa!

Honkalammella vuoden todellinen mestari ratkotaan lokakuussa Montun Kunkku -kisoissa, joihin kausi huipentuu. Tavaksi on myös muodostunut, että ohikulkijat pyydetään mukaan kokeilemaan, ja moni onkin jäänyt koukkuun lajiin sekä nuorisoseuralaiseksi. Erikoinen toiminta on saanut näkyvyyttä myös paikallisessa mediassa. Perinneurheilu ei ole vakavaa. Sitä tehdään ihan tosissaan, mutta hurtilla huumorilla. Mahtavaa on myös se, että perinneurheilussa eivät lajit heti lopu. Honkalammella mietitäänkin nyt, mitä kokeiltaisiin seuraavaksi: olisiko vuorossa vaikka lypsyjakkaran heitto?

Jaana Tarkkonen, Honkalammen nuorisoseuran moottori

Jaana Tarkkonen on Liperistä, Honkalammen nuorisoseurasta ja työskentelee kehitysvammaisten ohjaajana. Jaanan perheeseen kuuluvat puolison lisäksi kotoa jo poismuuttaneet lapset. Jaana kuvailee itseään aina vapaaehtoistyöstä innostuvaksi ihmiseksi. Jaanan nuorisoseurataival alkoi, kun hänen äitinsä vei hänet tanhuharjoituksiin Hollolan Nuorisoseuraan vuonna 1970. Nuorisoseuralaisuus tuli hänelle jo kotikasvatuksessa. Hollolasta tie vei moneen muuhunkin nuorisoseuraan kansantanssin mukana ja jopa Paukkulaan opiskelemaan nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaksi. Honkalammelle Jaana tuli vuonna 1992, lupasi olla ohjaajana pari vuotta ja on sillä tiellä edelleen! Tällä hetkellä Jaana toimii Honkalammen Nuorisoseuran puheenjohtajana ja ohjaajana, on mukana toteuttamassa perinneurheilutoimintaa ja toimii yhteyshenkilönä nuorille, jotka suunnittelevat nuorisoseuran Suomi100 -tapahtumaa. Jaana kuvaileekin itseään innostajaksi ja motivoijaksi.

Jaana pitää nuorisoseurojen tehtävää kasvattaa hyviä ihmisiä ja kunnon kansalaisia hyvänä ja edelleen ajankohtaisena asiana. Nuorisoseuran hän näkee hyvänä paikkana toteuttaa toimintaa ja mahdollisuuksia muille mm. harrastaa. Jaana näkee nuorisoseuran mahdollistajana. Se on paikka, josta löytyy toimintaa ja tekemistä kaikille. Nuorisoseura mahdollistaa jokaisen oppimisen ja kasvun. Nuorille annetaan vastuuta, heitä innostetaan ja heille mahdollistetaan kasvaminen. Nuorisoseura on kiva paikka!

Jaana on kokenut monenlaisia huippuhetkiä nuorisoseurassa. Yksi huippuhetki on lasten ryhmän kanssa toteutettu Saksan matka. Toisena muistuu mieleen Lasten Kalenat heittäytyvän ja toisistaan huolehtivan ryhmän kanssa. Muistuupa mieleen sellainenkin tapaus, kun Jaana ohjaajana unohti tanhureissulla yhden tanssijan huoltoasemalle. Onneksi bussi kääntyi hakemaan nykyisin Nuorisoseurojen tanssin osaamiskeskuksessa työskentelevän Riia Niemelän, ja tarinalle on saatu nauraa monet kerrat tämän jälkeen!

Innostuitko perinneurheilutoiminnasta?

1. Ota yhteys Perinneurheiluliittoon (SPeul): speul.fi

2. Kokeilkaa, järjestäkää yhdet kisat, kannustakaa toisianne hurjiin heittokaariin!

3. Haastakaa vaikka naapurinuorisoseura kisoihin

4. Jos oikein innostutte, niin lähettäkää osallistuja lajin SM- tai MM-kisoihin

5. Kauden päätteeksi järjestäkää suuret kisat ja jakakaa kiertopalkinto
Delfiinit saivat 500 euroa sirkustapahtuman järjestämiseen

22.12.2016

Satavuotisjuhlavuonna Suomi täyttyy lasten ja nuorten näköisistä tapahtumista. Ensimmäiset tapahtuma-avustukset jaettiin syksyllä 2016. Viimeisin avustus meni mallusjokelaiselle sirkusryhmä Delfiineille. Aiemmin avustusta saivat jyväskyläläinen nuorten teatteriproduktio Näkymättömät lapset ja kolmen seinäjokelaisen tokaluokkalaisen näytelmä Tatu ja Patu ja outo unikirja.

Delfiinit halusivat pomppia ja syödä jätskiä

Delfiinit ovat 8-11 -vuotiaita energisiä sirkusharrastajia. He halusivat järjestää Mallusjoen kylän asukkaille tapahtuman, jossa esiintyvät Mallusjoen nuorisoseuran ryhmät, Delfiinien lisäksi mm. Kirput, Meritähdet ja Meduusat. Tapahtuman teemaksi he valitsivat hassut pellet. Ohjelmassa on yksittäisten lasten sirkusnumeroita ja lopuksi koko ryhmän yhteisesitys. Temppuja nähdään mm. yksipyöräisellä, keloilla, puujaloilla, diaboloilla ja trampoliinilla. Yleisökin halutaan ottaa mukaan joihinkin ohjelmanumeroihin. Tapahtumassa tarjoillaan kylän lapsille jäätelöbaari, josta saa sirkuksen teeman mukaisia jäätelöannoksia Lapset ovat itse suunnitelleet tapahtuman sisällön ja teeman. Lapset kirjoittivat ja piirsivät paperille toiveensa, joiden perusteella ohjaaja teki avustushakemuksen.

[one_half_first][/one_half_first][one_half_last][/one_half_last]
[thrive_text_block color=”teal” headline=”Avustusta teidänkin tapahtumallenne?”]Vuonna 2017 itsenäinen Suomi täyttää sata vuotta. Suomen Nuorisoseurat avustaa lapsia ja nuoria järjestämään sata tapahtumaa ja kertomaan tuhat tarinaa Suomesta vuonna 2017. Aikuiset toimivat järjestelyissä tukena. Tapahtuma voi olla tanssi- tai teatteriesitys, flashmob, hengailuilta tai peliturnaus – mitä vain! Suomen Nuorisoseurat tukee 100-500 euron rahallisilla avustuksilla sekä käytännön vinkeillä.

[thrive_link color=’blue’ link=’http://www.1000tarinaa.fi’ target=’_blank’ size=’medium’ align=center”]HAE AVUSTUSTA[/thrive_link]
[/thrive_text_block]
Tule keskustelemaan kansainvälisestä ryhmävaihdosta Folklandian messuille!

15.12.2016

Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus (KEK) on tavattavissa Folklandian messuilla lauantaina 14.1. klo 10-13. Mikäli ryhmälläsi on haaveissa päästä esiintymään kansainväliselle festivaalille tai ehkä kiinnostusta isännöidä kansainvälistä ryhmää Suomessa, kannattaa tulla hakemaan lisätietoa kansainvälisestä vaihdosta KEK:n esittelypisteelle. Kansainvälisestä ryhmävaihdosta vastaa Suomessa Riia Niemelä ja hän on tavattavissa pisteellä klo 11-12.

Lisätiedot riia.niemela(a)nuorisoseurat.fi, 044 744 3939
CIOFF® haastaa kaikki mukaan valokuvauskilpailuun!

14.12.2016
Harrastatko valokuvausta ja kiinnostaako sinua kansanperinnetapahtumien kuvaaminen? Kilpailuun voi osallistua kuka tahansa kuten festivaalin järjestäjä, festivaalin osallistuja tai katsoja. Kuvia voi ottaa festivaaleilta, kulttuuriharrastuksista ja tapahtumista. Kilpailuun osallistutaan neljässä eri kategoriassa:
1. Muotokuva kansallispuvussa
2. Kuva esityksestä
3. Kuva kansojen välisestä ystävyydestä
4. Muotokuva tai kuva esityksestä perinteisissä asusteissa ja naamioissa
Ensimmäiselle, toiselle ja kolmannelle sijalle sijoittuneet saavat valtuutuksen toimia CIOFF®:n virallisina valokuvaajina kolme vuotta. Viralliset valokuvaajat ovat tervetulleita osallistumaan mille tahansa CIOFF®:n kansainväliselle festivaalille.

Jokaisen kategorian kymmenen parasta saavat:
1. CIOFF® diplomin
2. Heidän kuviaan julkaistaan CIOFF®:n nettisivulla
3. Heidän kuviaan käytetään CIOFF®:n julkaisuissa ja markkinointimateriaaleissa
4. Heidän kuviaan käytetään virallisessa CIOFF®:n kalenterissa
Kilpailun säännöt:
1. Kuvat tulee toimittaa sähköisesti JPG-muodossa (1200 x 1800 pikseliä, max 300 dpi)
2. Jokaisen kuvan yhteydessä tulee olla kerrottuna: valokuvaajan nimi, festivaalin nimi (tai kulttuuriharrastus tai tapahtuman nimi), kuvanottovuosi, kuvassa esiintyvän ryhmän nimi (mikäli tiedossa), kuvan nimi.
3. Yksi kuvaaja saa osallistua korkeintaan kolmella kuvalla / kategoria
4. Jokainen kuvaaja antaa CIOFF®:lle käyttöoikeuden kuvamateriaaliin, joka on ilmoitettu kilpailuun
Kilpailu päättyy 1.9.2017. Lisätietoja ja ilmoittautumislomakkeen saat Riia Niemelältä riia.niemela(a)nuorisoseurat.fi.
Iisalmen kulttuuripalkinto Ulmalan nuorisoseuran ohjaajalle

9.12.2016

Kuvassa Markku Ryynänen äitinsä Mirja Hynysen kanssa Pärnussa lokakuussa 2016. Kuvaaja Ritva Marin.

Iisalmen kaupungin kulttuuripalkinnon sai tänä vuonna ohjaaja, koreografi Markku Ryynänen Ulmalan nuorisoseurasta. Palkinto luovutettiin Ryynäselle itsenäisyyspäivän juhlassa 6.12. Iisalmen kulttuurikeskuksessa. Esityksen Markusta teki Ylä-Savon Nuorisoseurojen liitto.

Markku Ryynänen on pitkän linjan nuorisoseura-aktiivi. Ulmalan nuorisoseuran verkkosivuilla hän kertoo itsestään seuraavaa:

”Aloitin kansantanssin harrastamisen 4-vuotiaana äitini ohjauksessa. Sittemmin nuorisoseuratoiminta on tullut hyvinkin tutuksi sen lähes kaikilla tasoilla toimien ja edelleen nuorisoseurajärjestö ja sen harrastusryhmät ovat tärkein työnantajani.

Armeijan jälkeen opiskelin vuoden verran eri tanssilajeja Pohjois-Savon kansanopistossa Tanssitaiteenlinjalla ja 1994 aloitin 4-vuotiset opintoni tanssinopettajaksi Oulun konservatoriossa. Valmistuttuani jäin tuntiopettajaksi Oulun konservatorioon sekä OAMK:n tanssinopettajakoulutukseen. Oulusta kotiuduttuani olen toiminut freelance-opettajana ja koreografina useille kansantanssiryhmille eri puolella Suomea.

Olen toiminut myös tanssijana sekä tehnyt koreografioita kuoroille sekä harrastajateattereille sekä toiminut kouluttajana lyhytkursseilla luokanopettajille ja musiikkikasvattajille.

Nykyisin minut tavoittaa parhaiten Ulmalan tanssisalilta iltaisin ja viikonloppuisin.”
Haluatko teatteriagentiksi?

2.12.2016

Suomen nuorisoseurojen teatterin osaamiskeskuksen teatteriagenttiverkosto hakee uusia jäseniä. Lähetä vapaamuotoinen hakemus 19.12.2016 mennessä.

Teatteriagentit ovat nuorisoseurojen teatterin asiantuntijaverkosto. Verkostoon voi hakea harrastajateatterikentällä toimivat henkilöt, joilla on kokemusta harrastajaryhmien ohjaamisesta ja kehittämisestä. Erityisesti nuorisoteatteritoiminnan tunteminen lasketaan eduksi.

Teatteriagentit toimivat harrastajateatteritoiminnan kehittämisen iskujoukkona. Agentit ovat muun muassa tuottamassa Teatterilaiva -tapahtumaa ja tuomassa kentän ääntä kuuluviin koulutusten parantamiseksi. Keskeinen osa toimintaa on myös harrastajateatteritoiminnan sisältöjen kehittäminen. Teatteriagenteilla oli esimerkiksi merkittävä rooli vuosina 2015-2106 järjestetyssä nuorten näytelmäkirjoituskilpailussa, jonka tuotos WhatsUpp? on juuri ilmestynyt.

Teatteriagentit toimivat nuorisoseurojen teatterin osaamiskeskuksen osana. Osaamiskeskuksen tehtävänä on tukea ja kehittää harrastajateatteritoimintaa erityisesti nuorisoseurojen jäsenteattereissa. Teatteriagenttina pääset verkostoitumaan muiden samanhenkisten ihmisten kanssa, jakamaan ja saamaan innostusta omaan toimintaan.

Lähetä vapaamuotoinen hakemus 19.12. mennessä osoitteeseen pasi.saarinen@nuorisoseurat.fi. Hakemuksessa voit esitellä itseäsi, kokemustasi harrastajateatteritoiminnasta ja kiinnostuksenkohteistasi.

Lisätietoja,

Pasi Saarinen

0504080366
Nuorisoseurat mukana muuraamassa Saimaa Stadiumin peruskiveä

28.11.2016
Mikkelin Kalevankankaalle nousevan suurhallin peruskivi on nyt muurattu. Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Antti Kalliomaa oli mukana juhlallisuuksissa, sillä hän kuuluu suurhallin rakennuttajatahon hallitukseen. Suomen Nuorisoseurat on mukana hankkeessa omistamansa Suomen Nuoriso-opiston kautta. Nuorisoseurajärjestön myötä Saimaa Stadium saa myös valtakunnallisen ulottuvuuden.

”Tulevaisuudessa nuorisoseurajärjestön omat kulttuuri- ja nuorisotapahtumat saavat Saimaa Stadiumista vertaansa vailla olevan elämysten areenan”, kommentoi Kalliomaa.

Alkusyksystä käynnistynyt Saimaa Stadiumin rakentaminen kestää keväälle 2018 asti, jolloin rakennuksen on tarkoitus olla käyttövalmiina. Erilaisiin käyttötarkoituksiin muuntuva halli tulee täydentämään Kalevankankaan monipuolista liikunta-, urheilu- ja tapahtumatarjontaa. Sen käyttöala on lähes kaksi kertaa viereistä jäähallia suurempi. Rakennuksille tulee yhteinen sisääntulo- ja aulatila. Kalliomaalla on jo visioita siitä, mitä mahdollisuuksia uusi halli tuo nuorisoseurajärjestölle.

”Tulevaisuudessa nuorisoseurajärjestön omat kulttuuri- ja nuorisotapahtumat saavat Saimaa Stadiumista vertaansa vailla olevan elämysten areenan”, Kalliomaa hehkuttaa. ”Valmistuttuaan Saimaa Stadiumi avaa nuorisoseurojen tapahtumatuotannolle ovet aivan uusiin mahdollisuuksiin. Tilat on luotu tunnelmaltaan ja kooltaan mitä erilaisimpien tapahtumien näyttämöksi. Stadiumi sopisi mitä mainiommin esimerkiksi Kalenoiden tapahtuma-areenaksi. Saimaa Stadiumi tarjoaa kaikki palvelut, mitä onnistuneen tapahtuman järjestämiseen tarvitaan.”

Monitoimihallin rakennuttaa ja sen toiminnasta vastaa osakeyhtiö, jonka muodostavat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kaupunki ja Suomen Nuoriso-opisto. Rakentamisen kustannusarvio on 18 miljoonaa euroa. Hankkeelle on saatu valtiolta liikuntapaikkarakentamiseen tarkoitettua avustusta vajaat miljoona euroa.

Kunnat vastaavat terveyden edistämisestä

– Mikkelin monitoimihallissa on ennakkoluulottomasti yhdistetty koulutuksen ja tutkimustoiminnan tarpeet, yritystoiminnan mahdollisuudet sekä kuntien vastuu kansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Tämä kuntien tehtävä tulee korostumaan entistä enemmän sote- ja maakuntauudistuksen myötä, sanoo opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen. Grahn-Laasonen osallistui peruskiven muuraustilaisuuteen maanantaina 28.11. Kalevankankaalla.

Saimaa Stadiumi lisää alueen vetovoimaa

Kun hankkeeseen ryhtymisestä tehtiin viime vuonna eri omistajatahoilla lopulliset päätökset, keskeisenä peruteltuna tuotiin esille monitoimihallin positiivinen vaikutus Mikkelin imagolle. Kaupungin maine puolestaan kulkee tutkitusti käsi kädessä alueen veto- ja elinvoiman kanssa.

– Tästä lähtökohdasta tarkastellen on luontevaa, että monitoimihalli ristitään Saimaa Stadiumiksi. Nimi viestittää paitsi rakennuksen käyttötarkoituksesta, niin myös alueemme keskeisimmästä vetovoimatekijästä eli Saimaan ainutlaatuisesta luonnosta, toteaa Areena Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jyrki Koivikko.

– On tärkeää, että keskeiset kaupungin ja lähialueemme matkailun vetovoimatekijät vahvistavat yhteistä brändiä, painottaa Koivikko.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kehitysjohtaja Kalevi Niemen mukaan monitoimiareena tarjoaa vetovoimaiset puitteet uudelle terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen koulutukselle, jota parasta aikaa suunnitellaan Mikkeliin.

– Stadiumiin sijoittuva hyvinvointilaboratorio puolestaan on jo tässä vaiheessa herättänyt runsaasti yritysten kiinnostusta yhteiseen tutkimus-, kehittämis- ja testaustoimintaan, toteaa Niemi.

Lisätietoja:
- Jyrki Koivikko, hallituksen puheenjohtaja, Mikkeli Areena Oy, puh. 040 670 5509
- Kalevi Niemi, hallituksen varapuheenjohtaja, Mikkeli Areena Oy, puh. 040 569 8901
- Timo Welsby, toimitusjohtaja, Mikkeli Areena Oy, puh. 0400 677 817
Suomen Nuorisoseurat valitsi uuden puheenjohtajan – järjestön johtoon tutkija, nuorisoseura-aktiivi Ragni Reichardt

20.11.2016

Suomen Nuorisoseurojen valtuusto valitsi tänään 20.11. järjestölle uuden puheenjohtajan, Ragni Reichardtin Kosken Tl nuorisoseurasta. Ragni on 35-vuotias nuorisoseura-aktiivi Varsinais-Suomesta ja toiminut pitkään nuorisoseuraliikkeen luottamustoimissa yhdistys-, alue- ja valtakuntatasolla. Ragni on Hyvinkään kaupunginmuseon tutkija ja oli yksi Nuorisoseuramuseon näyttelyn uudistamisen kantavia voimia.

”Sain Esko Ahoselta todella isot saappaat täytettäväksi. Niistä saappaista lähden, mutta sen jälkeen lähden myös omaan suuntaani”, kommentoi Ragni puheenjohtajuuttaan tuoreeltaan.

Kymmenen vuotta Nuorisoseurajärjestön puheenjohtajana toiminut Esko Ahonen oli ilmoittanut jo järjestön kevätvaltuustossa, ettei aio jatkaa.

”Vetäydyn laakereille. En aio ryhtyä neuvonantajaksi, mutta jos minulta kysytään, niin vastaan. Toivon, että minut muistetaan isojen, vaikeiden asioiden läpi viemisestä. Toivotan seuraavalle puheenjohtajalle onnea ja menestystä,” kommentoi Esko Ahonen.

Lisäksi kokouksessa valittiin uusia hallituksen jäseniä. Hallitukseen valittiin yksimielisesti vaalivaliokunnan esityksestä Juuso Lökfors (Kuopio), Anni Kelkka (Kotka), Anu-Maaria Tulla (Jyväskylä), Harri Penttilä (Vesilahti) ja varajäseneksi Tanja Kilpiö (Rovaniemi). Heikki Saarelan erottua kesken kautta hänen tilalleen valittiin Matti Tuomisto (Haapavesi). Ragni Reichardtin noustua puheenjohtajaksi hänen tilalleen valittiin Merja Skyttä (Lappeenranta).

Suomen Nuorisoseurojen valtuusto kokoontui 19.-20.11.2016 Vaasassa. Kokouksessa oli paikalla 24 äänioikeutettua valtuutettua.
Uudistettu Nuorisoseuramuseo juhli avajaisia Laihialla – katso video!

19.11.2016

Suomen Nuorisoseuramuseon uuden päänäyttelyn avajaisia juhlittiin Laihialla lauantaina 19.11. lämpimissä tunnelmissa. Uudistettu näyttely kertoo, miten sivistystyö, yhteisöllisyys, aktiivinen kansalaisuus ja paikallinen harrastustoiminta ovat toimineet nuorisoseuralaisten voimavarana jo lähes 140 vuotta. Aatteen mukaisesti näyttely on toteutettu talkoovoimin.

Laihian nuorisoseurantalo on suuri, kaunis punavalkoinen puutalo, jonka erikoinen arkkitehtuuri pistää heti vierailijan silmään. Sisällä vallitsee jännittynyt ja innostunut tunnelma, pitkä työ on vihdoin saatu päätökseen. Suomen Nuorisoseurojen valtuuston puheenjohtaja Tuomas Koivuniemi, hallituksen puheenjohtaja Esko Ahonen ja varapuheenjohtaja Ragni Reichardt toivottivat kaikki vieraat tervetulleeksi.

”Tämä on meidän museomme,” iloitsi Reichardt, joka on ollut aktiivisesti mukana näyttelyn suunnittelussa ja toteutuksessa.

Museon puuharyhmään kuului museon taustayhdistyksen johtokunta, Etelä-Pohjanmaan nuorisoseuran toiminnanjohtaja Sanna Paloniemi, näyttelyn museoammatillinen asiantuntijajäsen Ragni Reichardt sekä ahkerat Seinäjoen ammattikorkeakoulun opiskelijat. Avajaisten ensimmäisen puheenvuoron piti kauhavalainen entinen kansanedustaja Kyösti Virrankoski, joka korosti nuorisoseurojen yhteiskunnallista merkitystä vuosien varrella. Näyttelyyn astuvien vieraiden ilmeet, huokaisut ja naurunremakat kertoivat kaiken: tämä näyttely on tehty sydämellä.

”Tässä oli huikea wau-efekti. Näyttelyssä on hienosti rakennettu draaman kaari kansallisesta heräämisestä tähän päivään,” ylisti puolestaan Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Antti Kalliomaa.

Nuorisoseuramuseon puuhatiimi. Etelä-Pohjanmaan nuorisoseuran toiminnanjohtaja Sanna Paloniemi, museoalan ammattilainen ja nuorisoseura-aktiivi Ragni Reichardt ja opiskelijat Seinäjoen ammattikorkeakoulusta.

Nuorisoseuramuseon uuden perusnäyttelyn erikoisuuksia ovat toiminnalliset osuudet, joissa kävijät pääsevät itse kokeilemaan erilaisia harrastusmuotoja. Teatteriosiossa kävijä voi pukeutua näytelmän rooliasuun ja nousta lavalle esiintymään. Tanhuosiossa voi harjoitella tikkuristi-tanssia ja ottaa itsestään kuvan kansallispukutinttamareskissa. Järjestöosiossa pääsee eläytymään nuorisoseuran johtokunnan rooliin. Kansansivistys, yhteisöllisyys ja erilaiset toimintamuodot muodostavat näyttelyn temaattisen kentän.

[responsive_video type=’youtube’ hide_related=’1′ hide_logo=’0′ hide_controls=’0′ hide_title=’0′ hide_fullscreen=’0′ autoplay=’0′]https://www.youtube.com/watch?v=1wMUgiPq4KY[/responsive_video]

Jos video ei näy, klikkaa tästä.

Kauhavalainen Matti Sippola ja laihialainen Santeri Alkio perustivat Suomen ensimmäisen nuorisoseuran vuonna 1881 kansallishenkisten ihanteiden ja kansansivistysliikkeen innoittamina. Suomen Nuorisoseuramuseo avattiin vuonna 2000 Laihian nuorisoseurantalon yhteyteen. Museo toimii nuorisoseuraliikkeen henkisen ja aineellisen perinteen ja historian tallentajana.

Perusnäyttelyn nähtiin kaipaavan merkittävää uudistusta ja modernisointia syksyllä 2014. Museon uudistamistyöhön saatiin rahoitusta Museovirastolta ja Suomen Kulttuurirahastolta yhteensä 11 000 euroa vuonna 2015. Rahoituksella palkattiin työntekijä viedä museon tiloissa sijaitsevien kokoelmien ja arkistojen inventointi ja luettelointityö loppuun.

Kategoria: Järjestö

Jaana Tarkkonen, Honkalammen nuorisoseuran moottori

Innostuitko perinneurheilutoiminnasta?

Delfiinit halusivat pomppia ja syödä jätskiä