Nuorisoseuralainen – kerro oma tarinasi! 

Ensi vuoden 140-vuotisjuhlavuoden kunniaksi haluamme kuulla jäsenistömme nuorisoseuramuistoja ja jakaa niitä eteenpäin muiden nuorisoseuralaisten sekä laajemmankin yleisön ulottuville. Keräämme helmikuun loppuun nuorisoseuratarinoita, joita julkaisemme vuoden aikana eri kanavissa. Haluamme tarinoiden keräämisellä ja julkaisulla tuoda esiin erilaisia nuorisoseurapolkuja, hauskoja nuorisoseurasattumuksia ja parhaita kokemuksia ympäri Suomen. Toivomme kuulevamme tarinoita niin nykyhetkestä kuin aiemmiltakin vuosilta.  

Millainen on sinun tarinasi? 

Nuorisoseurat 140 vuotta -logo

Lauri Haltsonen, Vuoksenniskan Nuorisoseura, Imatra 

"Miulle harrastus oli pakotie ja pelastus arjesta, joka ei ollut kovin miellyttävä. Mie en pitäny koulusta, miulle ei ollu siellä kavereita, itseasiassa miulla ei ollu kunnolla kavereita missään. Miul oli polttava halu kuuluu johonkin, jonka takia mie liikuin huonoissa porukoissa ja tein tyhmyyksiä. Mut sitten koulun musiikin opettaja kerto miulle harrastuksesta, joka vois sopii miulle ja mie lähin koittamaan.”  
 
Miul ei ollu siellä kavereita ja mie en tuntenu siellä ketään, mutta sillä ei ollu väliä, koska jokaisen oli pakko osallistua ja kaikki oli pakko ottaa mukaan. Joten mie olin mukana ja pikku hiljaa mie tutustuin muihin. Olin mukana kaikessa missä pysty olee mukana ja sain ystäviä, eikä arki tuntunu enää niin pahalta. Miun ei tarvinnu olla riippuvainen niistä pakollisista ihmissuhteita, jotka ei tuntunu hyvältä, koska miulla oli vaihtoehtona paikka, johon pystyin kuulumaan omana itsenäni. Toki olin edelleen nuori eikä elämä oo nuorena ikinä helppoo, mutta se ois ollu paljon pahempaa ilman sitä yhteisöä ja paikka, jonka olin harrastuksen kautta löytäny, paikka, jossa olla vertaisten keskuudessa ja tulla hyväksytyksi.” 

 ”Harrastuksesta tuli miulle nopeesti tärkein asia ei harrastamisesta. Vuosien varrella oon tajunnut, että tärkeintä on harrastaminen. Harrastamisen merkitys miulle on paikka, jossa voi olla vailla arjen stressiä ja ikäviä ajatuksia, paikka, jossa voi hengittää vapaasti, paikka, jossa oot vertaisten ympäröimänä, paikka, jossa oot hyväksytty omana itsenäsi, paikka, jossa voit turvallisesti kokea rajoja ja kasvaa, paikka, jossa on hauskaa, paikka, jossa luodaan elinikäisiä suhteita, paikka, jossa saa epäonnistua. Nykyisin oon itse nuoresta harrastajasta kasvanut nuorten harrastamisen mahdollistajaksi." 

Kuvassa Lauri Haltsonen

Sirja Tanskanen, Nuorten Kasvu, Joensuu

”Keväällä 2019 sain eräässä työhaastattelussa vinkin hakea töihin Nuorisoseuroille, se voisi kuulemma olla ihan minun hommani. Saman tien kotiin päästyäni etsin työpaikkahakemuksen käsiini ja päätin hakea työtä. Pääsin haastatteluun ja jo haastattelussa oli hyvä tunnelma. Mieleeni jäi se, kuinka vitsailimme, erityisesti hilpeyttä aiheutti vessassa sijaitseva kopiokone. Tästä huolimatta (tai sen edesauttamana), pääsin töihin ja olin innoissani. Vajaan vuoden aikana olen päässyt oppimaan uusia asioita ja toivottavasti myös jättämään järjestöön hiukan oman käden jälkeäni kehittämisintoisena ihmisenä. Tänä aikana olen saanut valtavasti tukea ja kannustusta. Nuorisoseuroilla on mieletön työyhteisö. Jokaiseen on ollut helppo ottaa yhteyttä ja pyytää apua tarvittaessa. On ollut lupa kokeilla, olla luova, toteuttaa omia ideoita ja kertoa rehellisestä omia ajatuksiaan ja mietteitään.  

”Nuorisoseuralaiset, erityisesti Pohjois-Karjalassa, ovat hulvatonta porukkaa. Tekemisen riemu, yhteisöllisyys ja positiivisuus olivat läsnä jokaisessa seurassa, jossa ehdin tänä aikana vierailemaan. Mieleeni ovat jääneet erityisesti syksyn aluetapaamiset sekä seurojen vuosijuhlat, ja tietysti kesän Luova lava -leirit, joita pääsin ohjaamaan. Ja saittehan te minustakin nuorisoseuralaisen. Jatkossa jatkan toimintaa Nuorten Kasvun hallituksessa ja sitä kautta erityisesti lasten kulttuurisen toiminnan kehittämistä ja organisoimista.”