Kansantanssin kääntöpiiri pyöri perimmäisten kysymysten äärellä

Kansantanssin kääntöpiiri pyörähti käyntiin pohtien tanssitoiminnan arvoja. Seminaarin keskeisinä teemoina olivat arvojen lisäksi tanssin ja musiikin välinen vuoropuhelu ja kansantanssin näkyvyys. Mukana oli lähes 40 Suomen Nuorisoseurojen tanssitoimijaa eri puolilta Suomea. Kansantanssi on taidetta! Millaisille arvoille nuorisoseurojen tanssitoiminta pohjautuu ja miten ne näkyvät toiminnassa vuonna 2020? Kysymyksen pohjalta osallistujat saivat nostaa esille haluamiansa keskustelujen aiheita, joita työstettiin ryhmissä. Keskusteluissa keskeisinä arvoina nousivat osallisuus, yhdenvertaisuus ja taide. Yhteisöllisyys läpi leikkasi lähes kaikkia keskusteluaiheita. Koettiin, että yhteisöllisyys on sisäänrakennettuna kaikkeen toimintaamme. Järjestömme tanssitoiminnassa taide kehittyy yhteisöllisesti ja yhdessä tekemällä. Osallisuuden jalkautusta tulee jatkaa määrätietoisesti ja sen tulee leikata koko järjestön läpi. Muun muassa yhteisohjelmien kautta osallisuutta voidaan viedä eteenpäin. Hyvänä välineenä toimivat Suomen Nuorisoseurojen osallisuusportaat, jotka tulee saada laajasti käyttöön koko järjestössä ja kansantanssin kentällä. Yhdenvertaisuutta käsittelevissä keskusteluissa nousi esille kansantanssille tyypillinen sukupuolittunut ajattelu ja tarve irtautua siitä. Perinnettä tulee tuntea, jotta irtautuminen on mahdollista. Käsityksemme kansantanssin normeista ovat pitkälti peräisin esitetyn kansantanssin perinteestä, ei varsinaisesti sosiaalisissa tilanteissa tanssitusta autenttisesta kansantanssista. Taide tulisi nostaa omaksi arvoksi tanssitoiminnassa. Meidän pitää oppia puhumaan kansantanssista taiteena. Tanssitoimintaan osallistuva lapsi / nuori / aikuinen kasvaa taiteessa tekijänä ja kokijana. Osallisuus, yhteisöllisyys ja yhdenvertaisuus termeinä eivät pelkällään tue taidetta arvona, jonka sen halutaan olevan. Tanssin ja musiikin vuoropuhelu Hannu Kellan johdolla keskusteltiin musiikin ja tanssin välisestä yhteistyöstä ja musiikin merkityksestä osana tanssiesitystä. Keskustelusta nousi kolme erilaista näkökulmaa: Tanssinohjaajien musiikkiosaamista ja esitystekniikan tuntemusta tulee lisätä koulutuksen ja avoimesti saatavilla olevan verkkomateriaalin avulla. Muusikoiden osallisuutta tanssiryhmissä ja kansantanssitapahtumien osallistujina tulee kehittää. Yksi konkreettinen keino voisi olla muusikoiden yhteisohjelmiin osallistumisen mahdollistaminen. Musiikin ja tanssin välisen yhteistyön kehittämistä tulee jatkaa vuoropuhelussa musiikin toimijoiden kanssa. Kansantanssille oma liputuspäivä! Kansantanssin näkyvyys on noussut Kansantanssin kääntöpiirin keskusteluissa esille jo useampina vuosina. Tänä vuonna aiheeseen pureuduttiin Rami Melingin johdattelemana. Todettiin, että toiminnasta ja lajista tulee kertoa aktiivisesti ja toistuvasti toisillemme ja ulospäin. Tarvitaan rohkeita poikkeavia tapoja esitellä kansantanssia, lajia tulee tuoda nykyaikaan ja sosiaaliseen mediaan näkyville. Kansantanssiväen tulee kertoa lajistaan rinta rottingilla, voisimme olla röyhkeämpiä! Kansantanssin näkyvyyttä voidaan edistää muun muassa seuraavin toimin:

• Tuotteistaan Pop up -esitys ja lyhyt kelle tahansa sopiva tanssitus. Jaetaan aktiivisesti ideoita muun muassa videoiden avulla.
• Miksei kansantanssilla voisi olla omaa liputuspäivää? Röyhistetään rintaa ja tehdään kansantanssin yhteisponnistus. Vuonna 2018 kaikki tanssivat Kerenskiä 5. päivä helmikuuta!
• Kansantanssia tulee saada osaksi linnanjuhlien ohjelmaa! Otetaan kaikki yhteyttä tasavallan presidentin kansliaan ja ehdotetaan tätä.

Keskustelu jatkukoon, muista puhua taiteesta! Kansantanssin kääntöpiiri pyörähtää jälleen vuoden kuluttua 31.8.-1.9.2018 Tampereella.