Nuori Kulttuurin Yhdessä uutta kohti -seminaarin tuloksia
Nuori Kulttuuri kutsui lokakuussa nuorten kanssa työskenteleviä seminaariin kehittämään Nuori Kulttuuri -toimintaa. Katsantokantoja seminaariyleisössä oli monia: ohjaaja, suunnittelija, kunnallinen ja kolmas sektori sekä tuottaja. Muutaman mainitakseni. Seminaari keskittyi puhtaasti verkostoitumiseen ja ryhmissä tapahtuvaan tiedon keräämiseen ja kehittämiseen. Seuraavaksi pyrimme purkamaan joitakin seminaarin ryhmätöissä esiin tulleita asioita. Lisäksi olemme editoineet seminaarimateriaalista kolme videota katseltaviksi. Linkit videoihin löytyvät tekstin lopusta.
Nuori Kulttuuri -toiminnan juurruttaminen osaksi kuntien nuorisotyötä
Seminaarin aluksi kartoitimme nykytilaa seitsemän kysymyksen kautta. Koko seminaariyleisö oli jaettu ryhmiin, joissa työskenneltiin yhdessä koko päivä. Tällä kertaa ryhmiä ei vaihdettu välillä. Tavoitteena oli, että ryhmän kyky antaa syvempiä vastauksia paranee päivän aikana, kun tutustumista tapahtuu. Kysymyksen asettelu oli ankkuroitu nykyhetkeen. Ilahduttavan paljon 45 minuutin työskentelyn aikana tuli myös kehittämisajatuksia.
- Nuori Kulttuurin arvo muuhun nuorisotyöhön nähden?
Ryhmien vastauksissa tuli ilmi, että Nuori Kulttuuri nähdään tärkeänä, mutta se uhkaa hautautua muiden asioiden jalkoihin. Toki on kuntia, joissa toiminta on kirjattu myös toimintasuunnitelmiin, mutta esim. etsivä nuorisotyö ja muut ns. isommat asiat vievät huomiota pois. Esille nousi myös se, että Nuori Kulttuurin ottaminen menetelmäksi vaatii myös esimiestyötä. Menetelmän arvotus täytyy lävistää kaikki toiminnan kerrokset.
Seminaariyleisö näki haasteiden läpi myös Nuori Kulttuurissa olevan ison potentiaalin. Tuloksissa nousi vahva vaade ennaltaehkäisevän vaikutuksien esille tuomiseksi. Tämä saadaan aikaiseksi ottamalla nuoria mukaan festarin järjestämiseen ja jakamalla näitä esimerkkejä muiden tekijöiden kesken valtakunnallisesti. Joku ryhmä oli asettanut tavoitteeksi, että Nuori Kulttuuri olisi vahva osa kunnan nuorisotyötä talotyön ja mopotallien rinnalla
2. Nuorten mukana oleminen festarin tekemisessä?
Yllättävästi tämän kysymyksen kohdalla materiaalista kumpuaa esille se, että nuoret ovat tällä hetkellä enemmän esiintyjinä kuin tekijöinä aluefestareilla. Nuorten mukana oleminen koetaan kuitenkin todella tärkeäksi seminaarivieraiden mukaan: festarista tulee nuorisotyötä, kun nuoret ovat itse mukana tekemässä omannäköistä tapahtumaa.
Ideoitten, taitojen ja taidon “syöttämisen” kautta tavoitteena voisi olla, että nuoret pääsevät tekemään heidän näköistä festaria ja Nuori Kulttuurista käyttökelpoista tuotetta.
3. Yhteistyökumppanuudet
Ryhmätöissä tuli esille, että koulut pitäisi saada vahvoiksi kumppaneiksi Nuori Kulttuuri -toiminnalle. Esille nousi uuden opetussuunnitelman luomat mahdollisuudet sekä kulttuurikasvatussuunnitelmien hyödyntäminen. Tämänhetkisiä kumppanuuksia ovat mm. erilaiset yhdistykset, muut kunnat ja Nuorisoseurojen aluetoimistot. Tulevaisuudessa erilaiset yhteistyön muodot nähdään aluefestarit mahdollistavana asiana.
4. Aluefestarin rahoitus?
Tähän asti Avien ja kuntien rahoitus ovat olleet milteipä ainoat aluefestareiden rahoituskanavat. Jatkoa ajatellen, seminaariväki toivoi, että olisi mahdollista saada valtakunnallinen sponsori, jonka tuki näkyisi myös aluefestareilla.
5. Aluefestarin markkinointi ja viestintä?
Tällä hetkellä markkinointia tehdään ryhmien vastausten mukaan pääsääntöisesti somen, sähköpostin ja julisteiden avulla. Seminaariyleisö kaipasi koko kokonaisuuden markkinointiin hohdokkuutta ja nuorilähtöisyyttä.
6. Yhteistyö Nuori Kulttuuri -toimiston kanssa
Nuori Kulttuuri -toimiston tuottama materiaali on ollut jo nyt käytössä. Lisäksi aluefestareiden järjestäjien ja Nuori Kulttuurin välillä on käyty keskusteluja liittyen festareiden järjestämiseen ja tarvittaessa toimisto on ollut tukena. Toivomuksena kuitenkin on, että Nuori Kulttuurin taholta tehtäisiin selkeät vuosikellot tehtävistä, vastuualueiden jakamiset sekä hyvien mallien jakamista valtakuntaan. Brändin ja brändiviestinnän ylläpito koettiin vahvasti Nuori Kulttuurin heiniksi: viestinnän tulisi olla hohdokasta ja nuoria innostavaa.
7. Nuori Kulttuuri -toiminnan suunnitelmallisuus vuoden aikana?
Suunnitelmallisuutta selkeästi toivotaan esim. vuosikellon kautta. Tämä auttaisi miettimään esim. sitä, milloin nuoret kontaktoidaan, jos haluaa osallistaa heidät mukaan festarin tekemiseen. Hyvissä ajoin sopiminen voisi myös mahdollistaa aiemman enemmän kuntarahoitusta festarin toteuttamiseen. Muutamissa kunnissa järjestetään tällä hetkellä etkot, joilla nuoria sitoutetaan ja herätellään tulevaan festarikauteen.
Nuori ja Nuori Kulttuuri 2020 -luvulla
Päivän toisessa osiossa otettiin katsaus tulevaisuuteen. Nuori Kulttuurin on tarkoitus kehittyä ja olla käyttökelpoinen työväline myös tulevaisuudessa. Työskentelyssä käytettiin apuna Sitran määrittelemiä megatrendejä, joista käsittelyyn asti tuli viisi eri: digitaalisaatio, terveys ja hyvinvointi korostuvat, taitojen merkitys kasvaa, hyperkonnektiivisuus syvenee, sekä eriarvoisuuslisääntyy.
Laatukäsikirja -työ
Päivän lopuksi seminaarissa käsiteltiin tekeillä olevaa laatukäsikirjaa. Käsikirja tehdään aluefestarituottajien tueksi festivaalin tuottamiseen. Tehtävä lähti kartoittamaan yleisön mielipidettä siitä, mitkä aihealueet koetaan tärkeiksi, mistä tarvitaan eniten tietoa. Kolmeksi tärkeimmäksi aihealueeksi seminaariyleisö valikoi annetuista otsikoista: mitä on Nuori Kulttuuri -toiminta, viestintä ja kuinka hyödyntää Nuori Kulttuuri -toimintaa kunnan nuorisotyössä. Näiden suurien otsikoiden lisäksi valmisteilla oleva käsikirja pureutuu festivaalituotannon ja kulttuurisen nuorisotyön arkeen.
Seminaarin oli tarkoitus toimia keskustelun avaajana. Jotta jatkossakin yhteys pelaisi päätettiin seminaarin lopuksi, että Nuori Kulttuuri aloittaa kerran kuussa pidettävät Skype -palaverit aluetuottajille. Ensimmäinen etäpalaveri pidetään ke 28.11.18 klo 12.30–14.00. Lisäksi aluetuottajille perustetaan oma Facebook -ryhmä tiedon jakamista varten.