Airaksinen: Järjestöjen vahvuuksia taloushaasteissa ovat oman toiminnan tarkastelu ja tiivis yhteistyö
Suomalainen kansalaisyhteiskunta on rakennettu vahvan järjestötoiminnan varaan. Suomessa toimii yli 108 000 yhteisöjen hyvinvointia edistävää yhdistystä, jotka tarjoavat eri ikäryhmille mm. mielekkään harrastuksen, tukea ja koulutuksia sekä tuottavat taloudellista arvoa. Vapaaehtoistoiminnan rahallinen arvo on lähes 3,2 miljardia euroa vuosittain eli 1,3 prosenttia bruttokansantuotteesta.
”Tästä huolimatta järjestökenttä on jälleen kerran haastavassa tilanteessa. Maamme taloudellinen tilanne pakottaa järjestöjä tarkastelemaan toimintaansa ja mukautumaan toimintaympäristön muutoksiin”, kertoo Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Sanna Airaksinen.
Muutokset tuovat mukanaan myös mahdollisuuksia
Airaksinen tuntee järjestötoiminnan laajasti.
”Olen itse ollut järjestöissä eri johtotehtävissä, vapaaehtoisena, jäsenenä ja kuukausilahjoittajana yhteensä parikymmentä vuotta. Tutuiksi ovat tulleet sote, liikunta- ja urheilu sekä vapaapalokuntatoiminta ennen nykyistä Suomen Nuorisoseurojen pestiä.”
Hänen kokemuksensa mukaan järjestöissä on tuskailtu talouden suhteen enemmän tai vähemmän aina. Lisäksi harmaita hiuksia ovat tuottaneet ainakin jäsenmäärien pieneneminen sekä kohderyhmien tavoittaminen.
“Näistä on kuitenkin aina selvitty, ja uskon, että näin tulee tapahtumaan myös nyt. Jälleen kerran näen tilanteen enemmän mahdollisuutena kuin uhkana. Yhdessä löydämme ratkaisuja, joilla varmistetaan ja vahvistetaan kunkin perustehtävää.”
Rakentavaa yhteistyötä ja uusia kehitysaskelia
Airaksinen painottaa, että järjestötoiminnan tulevaisuus rakentuu yhteistyölle.
”Toiveeni on, että välttäisimme kaikenlaista negatiivista vastakkainasettelua. Se harvemmin johtaa mihinkään hyvään ja lopulta siitä kärsivät juuri he, joita varten olemme olemassa. Rakentava faktapohjainen keskustelu, toistemme arvostus ja kuunteleminen, tarvittaessa kompromissit ja erityisesti yhä vahvemmin yhdessä tekeminen varmistavat myös Nuorisoseurojen mahdollistaman merkittävän kulttuuriharrastamisen säilymisen.”
Muuttuvassa ympäristössä myös järjestöjen on pystyttävä muuttumaan. Nuorisoseuroissa työskennellään tällä hetkellä aktiivisesti muunmuassa nykyisten toimintatapojen tarkastelun osalta ja uusien rahoitusratkaisujen löytymisen eteen.
“Julkisen ja hankerahoituksen lisäksi yhä merkittävämpiä rahoituskanavia paikallisten nuorisoseurojen toiminnan jatkumisen kannalta ovat niin yksityishenkilöiden lahjoitukset kuin yrityskumppanuudet”, Airaksinen avaa.
Alkuvuodesta aloitetun kehitysprojektin ensimmäinen askel julkaistaan ensi viikolla, jolloin vietetään Nuorisoseuraviikkoa.
Järjestökenttä muuttuu, mutta sen ydin pysyy: yhdessä tekemällä ja vaikuttamalla löydetään ratkaisut myös tulevaisuudessa.