Miten järjestää harrastustoimintaa, kun ohjaajia ei riitä joka kylälle ja matkat ovat pitkiä? Suomen Nuorisoseurojen Luovasti liikkuen -hanke ja Street Art Dance Essentials (SADE ry) lähtivät etsimään ratkaisua ja kehittivät hybridimallin, jossa yhdistyvät etä- ja lähiosallistumisen parhaat puolet.
Kolmen paikkakunnan yhteinen tanssikurssi
Keväällä 2025 toteutettu Breikkii ja hiphoppii! -hybriditanssikurssi oli konkreettinen kokeilu uuden toimintatavan mahdollisuuksista. Kurssi järjestettiin samanaikaisesti Muuramessa, Keuruulla ja Lannevedellä, ja sitä ohjasi ammattitanssinopettaja, joka kiersi vuoroviikoin eri paikkakunnilla. Muina viikkoina muut ryhmät seurasivat opetusta etäyhteyden kautta.
Tunnit toteutettiin Zoomin välityksellä, ja jokaisessa toimipisteessä oli paikalla talkoolainen tai vertaisohjaaja, joka auttoi osallistujia tekniikassa ja loi yhteishenkeä. Näin saatiin aikaan tunne siitä, että kaikki ryhmät olivat osa yhteistä kokonaisuutta, vaikka sijaitsivat eri puolilla Keski-Suomea.
Kurssi keräsi osallistujia, joille perinteinen harrastaminen ei olisi ollut mahdollista pitkien välimatkojen vuoksi. Mukana oli opettajan lisäksi kaksi tuottajaa, teknistä tukea, talkoolaisia, nuorisotyöntekijä sekä vertaisohjaaja.
“Hybridimallin ansiosta pystyimme tarjoamaan harrastusmahdollisuuden usealla paikkakunnalla yhtä aikaa kustannustehokkaasti ja ilman, että laatu kärsi. Lisäksi opettajan työ helpottui, kun matkustamiseen kului vähemmän aikaa”, kertoo Luovasti liikkuen -hankkeen projektipäällikkö Marja Pylkäs.
Oppeja ja oivalluksia kentältä
Kokeilun aikana huomattiin, että onnistunut hybriditoiminta vaatii huolellista suunnittelua ja selkeää roolitusta. Tekniikka on tärkeä, mutta vielä tärkeämpää on sen pedagoginen hallinta. Oppimisen ja yhteisöllisyyden toteutuminen verkkovälitteisesti ovat asioita, joihin on syytä kiinnittää hybriditoiminnassa huomiota
Erityisen merkittäväksi kurssilla osoittautui vertaisohjaajan rooli. Kun paikalla oli mukana nuori tai aikuinen, joka toimi linkkinä opettajan ja osallistujien välillä, etäosallistujat rohkaistuivat helpommin, ja ryhmän ilmapiiri pysyi innostuneena. Myös pienet rutiinit, kuten alku- ja loppupiirit, kameran käyttö, yhteinen WhatsApp-ryhmä ja säännölliset tervehdykset auttoivat luomaan yhteenkuuluvuuden tunnetta eri paikkakuntien välillä.
“Hybriditoiminta ei synnytä yhteisöllisyyttä itsestään. Se pitää rakentaa tietoisesti. Kun siihen panostaa, tulokset ovat hienoja”, Pylkäs tiivistää.
Tekniikka, tila ja yhdessä tekeminen ratkaisevat
Kokeilun aikana todettiin, että hybriditoiminta ei edellytä kallista ja monimutkaista laitteistoa, mutta toimiva verkkoyhteys, selkeät ohjeet ja vastuuhenkilö jokaisessa toimipisteessä ovat onnistumisen edellytyksiä. Pienikin etukäteistestaus ja varasuunnitelma helpottavat paljon, jos yhteys pätkii tai ääni katoaa kesken tunnin.
Kokeilun perusteella erillinen tekniikasta vastaava henkilö olisi arvokas lisä, jotta opettaja voi keskittyä rauhassa itse opetukseen. Silti kokemukset osoittivat, että myös pienemmällä tiimillä voidaan onnistua, kun vastuut ja käytännön asiat on sovittu etukäteen.
Uusi opas auttaa kaikkia harrastustoimijoita
Kokeilun pohjalta laadittu Hybriditoiminnan opas kokoaa yhteen ohjeet, vinkit ja käytännön opit hybridiharrastusten järjestämisestä. Opas tarjoaa tukea erityisesti niille ohjaajille, seuroille ja kunnille, jotka haluavat tuoda toimintaa syrjäisemmille alueille, parantaa osallistumisen saavutettavuutta ja kehittää digitaalisia valmiuksia.
Oppaasta löytyy konkreettisia neuvoja muun muassa toiminnan suunnitteluun ja roolitukseen, tarvittavaan tekniikkaan ja tilajärjestelyihin, pedagogiikkaan ja yhteisöllisyyden rakentamiseen, ongelmatilanteiden hallintaan ja varasuunnitelmiin sekä kustannusten arviointiin ja resursointiin.
“Ensimmäinen kerta on aina harjoittelua, mutta toinen sujuu jo paremmin. Tärkeintä on uskaltaa kokeilla ja oppia yhdessä”, Pylkäs kannustaa.
Opas on vapaasti ladattavissa ja jaettavissa.
