Anniinan tanssipolku on kulkenut Lahdesta Joensuun kautta Helsinkiin

Nuorisoseurasta toiseen -juttusarjassa esitellään nuorisoseuralaisia, jotka ovat asuneet useammalla paikkakunnalla ja toimineet monessa nuorisoseurassa.

Kerro itsestäsi?
Olen Anniina Antikainen, 32 vuotta, syntynyt ja kasvanut Lahdessa. Kävin opiskelemassa Joensuussa yhteisöpedagogiksi. Nyt asun Helsingissä mieheni kanssa. Työskentelen päiväkodissa varhaiskasvatuksen opettajana ja valmistun pian sosionomiksi. Harrastan kansantanssia. Olen harrastanut myös partiota, teatteria ja muuta tanssia, mutta ne ovat jääneet. Kansantanssi on kulkenut matkassa paikkakunnan vaihdoksista huolimatta.

Miten tulit mukaan nuoriseuratoimintaan?
Äitini vei minut kolmevuotiaana Lahden Tanhuujiin ajatuksella: ”Olisi kiva, jos Anniinalla olisi vähän ikäistään seuraa ja harrastus pariksi vuodeksi.”  Taisin jäädä heti koukkuun, koska edelleenkin halu päästä tanssimaan yhdessä on kova! Nuorisoseuratoimintaan olen kasvanut harrastuksen myötä. Olen ylpeä voidessani sanoa olevani nuorisoseuralainen.

Missä nuorisoseuroissa olet ollut ja millaisissa rooleissa olet toiminut?Lahden Tanhuujissa polkkasin nuorisoseuraurani käyntiin. Joensuussa livahdin mukaan Motoran toimintaan. Helsinkiin muutettuani lopulta tärskähdin Karjalan Nuoriin. Olen päässyt toimimaan ja osallistumaan monissa rooleissa paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti. Olen tanssinut mahtavissa ryhmissä, joissa minulla on ollut ja on ihania tanhuystäviä. Olen saanut ohjata pieniä tanssijoita, päässyt johtokuntaan ja saanut nähdä, miten eri tavoin seurat toimivat.

Miksi olet muuttanut? Onko muuttoihin vaikuttanut se, millaista nuorisoseuratoimintaa uudella paikkakunnalla on?
Joensuu valikoitui yhdeksi mahdolliseksi opiskelukaupungiksi, koska siellä oli mahdollisuus jatkaa kansantanssia. Helsinkiin muuttoon se ei vaikuttanut, koska olin vielä pari vuotta mukana Motoran Livakoissa. Rakkaudesta lajiin ja ryhmään jaksoin matkustaa Joensuuhun tanssimaan. Ilokseni Karjalan Nuoriin perustettiin Tärsky, jonka aikataulut sopivat minulle. Karjalan Nuoriin minut houkuteltiin ohjaajaksi heti Helsinkiin muutettuani.

Miten paikallisuus on näkynyt eri nuorisoseuroissa?
Jokaisessa ollaan ylpeitä siitä, ketä me ollaan ja mistä me tullaan. Motorassa vahvana osana on karjalaisuus. Karjalan Nuorissa on ollut ilo sukeltaa stadilaisuuteen ja seuran upeaan historiaan 100-vuotisjuhlan myötä.

Mitä yhteistä ja mitä eroavaisuuksia olet huomannut eri seuroissa?
Kansantanssi on selkein yhdistävä tekijä. Kaikissa toimitaan täysillä ja suurella sydämellä. Ylpeys omaan seuraan näkyy toiminnassa. Yhtenä erona on, mitä harrastusmahdollisuuksia seurassa on. Karjalan Nuorissa on ollut mielenkiintoista seurata, miten tanssi ja teatteri toimii samassa seurassa ja tehdään yhteinen näyttävä 100-vuotisjuhlateos. Erona on ollut myös, onko seurassa palkattua työntekijää, ja kuinka paljon johtokunnan jäsenet tekevät työtä seuran eteen.

Jos voisit ottaa yhden hyvän asian jokaisesta seurasta mukaasi, mitä ne olisivat?
Ei ole kuin hyvää sanottavaa! Jokainen on omanlaisensa, kaikissa on ollut hyvä olla. Lahden Tanhuujat on mahdollistanut monia ohjaajakursseja, joiden oppeja olen päässyt hyödyntämään. Motorassa karjalaisuus, siinä on jotain mistä todella pidän. Karjalan Nuorissa sitkeys ja halu säilyä ja olla olemassa. Olen kiitollinen, että mukana olleet ovat jaksaneet pitää seurahenkeä voimissa.

Mitä osallisuus merkitsee sinulle?
Tärkeä osa nuorisoseurojen toimintaa! Se on mahdollisuuden antamista, kuuntelemista, mukana olemista, vaikuttamista ja paljon muuta. Se on myös tunne, että kuulun tänne ja saan olla täällä. On mahtavaa, että nuorisoseuroissa annetaan myös nuorille mahdollisuus olla äänessä ja vaikuttamassa.

Teksti: Riia Niemelä
Kuva: Petri Kivinen