Tekijä: Pia Matilainen

  • RAMPPIKUUME – Valtakunnalliset Nuorisoteatteripäivät tulevana viikonloppuna Kankaanpäässä

    RAMPPIKUUME – Valtakunnalliset Nuorisoteatteripäivät tulevana viikonloppuna Kankaanpäässä

    RAMPPIKUUME – Valtakunnalliset nuorisoteatteripäivät tuo Kankaanpäähän noin 170 nuorta ohjaajineen viettämään tiivistä teatteriviikonloppua koulutuksen ja katselmuksen merkeissä. Koulutustyöpajoja järjestetään yhdeksän. Viikonlopun aikana osallistujat pääsevät tutustumaan lavarunouteen, kirjoittamiseen, klovneriaan, näyttelijäntyöhön, opetuksellisien liveroolipelien eli edularppien maailmaan, feikkitanssiin, teatteritekniikkaan sekä esityksen valmistamiseen ryhmälähtöisesti tyhjästä KÄTY450 koulutuspajan aikana. Koulutuspajojen antia päästään näkemään katselmuksen avajaisissa, kun Teatteritekniikan ja KÄTY450 koulutuspajat esittävät valmistamansa demoesityksen.

    Tämän vuoden katselmukseen valittiin seitsemän esitystä. Ympäri Suomea saapuvat ryhmät esiintyvät Pohjanlinnan koulun Kankaanpääsalissa lauantain ja sunnuntain aikana. Lisäksi virolainen KutiMuti Stuudio vierailee lauantai-iltana esityksellään. Esitykset käsittelevät mm. ystävyyttä, yhteisöllisyyttä, kiusaamista, omaa identiteettiä ja nuorten kasvukipuja. Vaikuttavia esityksiä ja upeaa yhteistä tekemistä luvassa!

    Nuorisoteatterikatselmus alkaa lauantaina 22.4.2023 klo 13.30 katselmuksen avajaisilla Kankaanpään liikuntakeskuksen palloiluhallilla.

    Katselmus päättyy sunnuntaina 23.4.2023 klo 16.30 tilaisuuteen, jossa jaetaan Ramppikuumeen kiertopysti sekä stipendejä ja kunniakirjoja. Esitykset katsoo ja antaa palautetta katselmusraati, jonka muodostavat näyttelijä Senna Vodzogbe, näyttelijä Antti Laukkarinen ja teatteritaiteen maisteri, teatteriohjaaja ja -opettaja sekä Suomen Harrastajateatteriliiton toiminnanjohtajana Sanna Saarela. Esitykset ovat yleisölle avoimia. Esityksiin voi ostaa 5 € lippuja tapahtumapaikalta infopisteeltä Kankaanpääsalista, joka sijaitsee Pohjanlinnan koululla (Kangasmoisionkatu 1).

    Esityksiä ja muuta ohjelmaa on mahdollista seurata myös etänä kotoa käsin Ramppikuumeen youtube kanavalla. Tapahtuman ohjelma on tutustuttavissa osoitteessa: Ohjelma – Ramppikuume – Valtakunnalliset nuorisoteatteripäivät

    Olette tervetulleita seuraamaan tapahtumaa ja esityksiä!

    Tapahtuman tuottavat Suomen Nuorisoseurat ry, Kankaanpään kaupunki ja Kankaanpään Nuorisoseura ry.

    Tiedustelut:
    Toiminnanohjaaja Minna-Reetta Kuusinen, Suomen Nuorisoseurat
    p. 044 059 1913, minna-reetta.kuusinen@nuorisoseurat.fi

    Terhi Lehikoinen
    vs. Kulttuuri- ja nuorisokoordinaattori, Kankaanpään kaupunki
    p. 044 5772692, terhi.lehikoinen@kankaanpaa.fi

    www.ramppikuume.net
    www.facebook.com/ramppikuume
    www.instagram.com/ramppikuume

  • Suomen Nuorisoseurat on mukana Nuori 2023 -tapahtumassa

    Suomen Nuorisoseurat on mukana Nuori 2023 -tapahtumassa

    Nuoriso- ja kasvatusalan suurin vuotuinen tapahtuma järjestetään 18.–20.4. Jyväskylässä. Mukana on laaja joukko niin kolmannen sektorin kuin kuntapuolen nuorisoalan toimijoista.

    Nuorisoseurat ja Suomen Nuoriso-opisto Paukkula löytyvät ständiltä B-19 (B-halli). Ständillä on luvassa onnenpyörä, jossa jokaisella pyöräytyksellä voittaa. Pääsylippuna onnenpyörään toimivat kävijän ajatukset harrastamisesta, joita kerätään lapuille ”pyykkinarulle” tapahtuman aikana. Harrastusajatuksista kootaan myös yhteenveto tapahtuman jälkeen.

    Nuorisoseurojen messupisteeltä saa myös mukaansa uunituoreen Nuorisotyö-lehden, jota Suomen Nuorisoseurat julkaisee kolme kertaa vuodessa.

    Ständillä on tavattavissa keskiviikkona 19.4. klo 12.00 Nuorisotyö-lehden päätoimittaja Esa Linna ja klo 15.30–17.30 Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen ja puheenjohtaja Elina Weckström. Koko messupisteen aukioloajan ständillä on Nuorisoseurojen ja Suomen Nuoriso-opisto Paukkulan väkeä.

    Messupiste toteutetaan yhteistyössä Suomen Nuoriso-opisto Paukkulan kanssa.

  • Jorma Rantakömi on Vuoden Hermanni

    Jorma Rantakömi on Vuoden Hermanni

    Keuruulainen maanviljeijä Jorma Rantakömi on valittu vuoden 2023 Vuoden Hermanniksi. Hermannit ovat Suomen Nuorisoseurojen senioreita, joiden yhdyssiteenä on kansallinen H-Kilta. Suomen Nuorisoseurojen myöntämä valtakunnallinen tunnustus jaettiin lauantaina 15.4.2023 H-kiltapäivien yhteydessä Eurajoella.

    ”Kuulehan sie vänskä. Jos sie tarttet oikein hyvää miestä, niin tässä siulle olisi sellainen”. Näin Väinö Linnan Tuntemattomassa sotilaassa alikersantti Antero Rokka esitteli itsensä esimiehelleen, ja tiesi mistä puhui. Rokka oli sotatöissä lievästi sanottuna hyvä. Samanlainen tunne tulee, kun ajatellaan vuoden Hermanniksi valittua Jorma Rantakömiä Keuruun Pihlajaveden kylästä. Jorma Rantakömi, 76, on elinikäinen nuorisoseuralainen ja samalla myös vapaaehtoistyössä lähes kaikessa, mitä kotikonnuilla on eteen tullut.

    Jo pojasta nuorisoseuraan kasvanut Rantakömi on toiminut Keski-Suomen Nuorisoseurojen Liiton ja Kalevan Nuorten piirin johtokunnissa, Keski-Suomen H-killan puheenjohtajana ja valtakunnallisen H-killan hallituksessa. Hän on kytkenyt nuorisoseuran ja kylätoiminnan yhteen ja ollut mukana mitä moninaisimmissa toimissa kansantanssista hirsirakentamiseen. Esimerkkinä vaikkapa Pihlajaveden erämaakirkon paanukaton uusiminen ja monet muut erityisesti hirsityöhön liittyvät projektit, joissa Rantakömin työpanos on ollut korvaamaton.

    Maanviljelijä Jorma Rantakömi kuuluu siihen vapaaehtoistyöntekijöiden joukkoon, joka ei pidä meteliä itsestään, vaan antaa töittensä puhua puolestaan. Kun Keuruulla järjestetään jotain, missä tarvitaan talkoolaisia tai nuorten tukijoita, sieltä löytyy Rantakömin Jorma.

    Hermanni ja Hermanska ovat ansioituneille nuorisoseuralaisille myönnettäviä arvonimiä, joita on myönnetty vuodesta 1966 alkaen. Nuorisoseurajärjestön ensimmäiseksi Hermanniksi kutsuttiin tasavallan presidentti Urho Kekkonen ja Hermanskaksi rouva Sylvi Kekkonen.Vuoden Hermannin tai Hermanskan Suomen Nuorisoseurojen hallitus valitsee vuosittain arvonimen saaneista henkilöistä.

    Teksti: Heikki Tuomi-Nikula
    Kuva: Elina Weckström

  • Santeri Alkion kasvatusajattelu on nyt saatavana sähköisenä julkaisuna

    Santeri Alkion kasvatusajattelu on nyt saatavana sähköisenä julkaisuna

    Santeri Alkion kasvatusajattelusta on tehty sähköinen julkaisu. Tämän Tuomo Laitilan pro gradu tutkielmaan perustuva teos kuvaa kokonaisvaltaisesti Santeri Alkion kasvatusajattelua hänen kirjallisen tuotantonsa perusteella. Lehtimiehenä, kirjailijana sekä nuorisoseuraliikkeen aatteellisena ja käytännöllisenä johtajana Alkio esitti kasvatusajatuksiaan monipuolisesti ja monissa yhteyksissä. Alkion kasvatukselle asettamia päämääriä kuvataan teoksessa hahmottamalla Alkion kasvatuksen päämääräksi asettamaa ihmisihannetta.

    Alkiolle kasvatus ei ollut vain toiseen ihmiseen, kasvattiin, suuntautuvien kasvatusvaikutusten organisointia, vaan Alkion kasvatusajattelussa on tärkeä merkitys itsekasvatuksella, ihmisen itsensä kasvattamisella.

    Kansalaisfoorumi on nyt tehnyt tästä Vapaan Sivistystoiminnan liiton vuonna 2001 julkaisemasta teoksesta sähköisen uusintajulkaisun. Teoksen voi ladata maksutta Kansalaisfoorumin kotisivuilta.

    Kuva: P. O. Welin / Museovirasto / Joni Sivonen

  • Vuoden nuorisoseuralaisen Timo Hartikaisen sydän sykkii kylän nuorisoseurantalolle

    Vuoden nuorisoseuralaisen Timo Hartikaisen sydän sykkii kylän nuorisoseurantalolle

    Vuoden nuorisoseuralainen Timo Hartikainen on paljasjalkainen hammaslahtelainen Pohjois-Karjalasta. Hän sai tänä keväänä myös Pohjois-Karjalan Vuoden nuorisoseuralainen -tunnustuksen. ”Kyllä nämä olivat molemmat täydellisiä yllätyksiä, ja vielä tuplapotti. Ensimmäinen ajatus oli, että onkohan tämä mennyt aivan oikein”, Timo naurahtaa ja jatkaa: ”jotenkin kuvittelin, ettei näitä saa muista kuin järjestötoiminnassa tehdystä työtä”.  Tunnustuksen luovutti Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Elina Weckström viime sunnuntaina Lipinlahdella, Nurmeksessa.

    Timo Hartikaisen panos Hammaslahden nuorisoseurantalon kunnostuksessa on vertaansa vailla: hän on seuran puheenjohtajana organisoinut, hakenut rahoitusta, tehnyt sopimuksia ja myös mittavan määrän talkootunteja saadakseen talon uuteen kukoistukseen. 

    ”Kymmenisen vuotta sitten minut pyydettiin mukaan johtokuntaan, ja siitä lähtien olen ollut joko puheenjohtajana tai varapuheenjohtajana. Talo oli tuolloin melko huonossa kunnossa, mutta johtokunnassa oli vahva tahtotila; talo täytyy pelastaa. Ja siitä se lähti”, Timo muistelee. 

    Timo Hartikainen on toisen polven nuorisoseuralainen, sillä hänen isänsä Toivo Hartikainen toimi aktiivisesti 1970-luvulta alkaen Hammaslahden Nuorisoseurassa. ”Isä oli mukana johtokunnassa, sai joitain ansiomerkkejäkin ja oli mukana tuolloin kunnostamassa taloa. Hänellä on siis vahva nuorisoseuratausta. Itse en tuolloin ollut kuin mukana joissain talkoissa ja totta kai kävin talolla nuorten diskoissa.” 

    Timo Hartikainen sai tänä keväänä myös Pohjois-Karjalan vuoden nuorisoseuralainen -tunnustuksen.

    Talo seisoo kylän keskeisellä paikalla  

    Timo Hartikainen ei paljon puhu itsestään, mutta kun keskustelu siirtyy takaisin nuorisoseurantaloon, hän innostuu kertomaan lisää. Ja mikä on kertoessa; onhan talo ainoa suurempi tila kylällä, mitä voi vuokrata ja missä on aktiivista toimintaa viikon jokaisena päivänä. Ja sijaintikin mitä parhain: aivan keskellä kylää, mäen päällä. Viikolla talossa toimii MLL:n perhekahvila, sydänyhdistyksen sisäcurling ja toisen järjestön boccia. Lisäksi on myös 4H-yhdistyksen ja helluntaiseurakunnan kerhot sekä erilaisia jumppia. Talolla on myös 4H-yhdistyksen toimisto. 

    Kun Timo aloitti johtokunnassa, talon ensimmäinen remontti oli ulkoseinien korjaus. ”Talo oli ränsistyneen näköinen, sillä edellisen kerran ulkoseinät oli maalattu 70-luvulla. Päätettiin, että nyt on korkea aika tehdä remontti, kun talon katto on kuitenkin vielä hyvä. Silloin syntyi koko johtokunnassa ajatus, että talo pelastetaan ja säilytetään”, Timo sanoo. 

    Sen jälkeen on tehty paljon talon hyväksi: ulkokatto maalattu ja ikkunat kunnostettu, vessat remontoitu esteettömiksi, sisävalaistus vaihdettu led-valoiksi, kellarissa oleva sauna korjattu perusteellisesti, hankittu äänentoistojärjestelmä, videotykki ja valkokangas, sadevesi- ja salaojajärjestelmät uusittu ja rakennettu invaluiska pääovelle ja jätekatos pihalle. Sekä paljon muuta. Lista on hengästyttävän pitkä. Viimeisin suurempi remontti oli lämmityksen muuttaminen öljylämmityksestä maalämpöön. 

    ”Olemme hakeneet aktiivisesti erilaisia avustuksia ja rahoituksia, ja saaneetkin mukavasti myönteisiä päätöksiä. Niiden turvin olemme voineet toteuttaa talon kunnostustöitä. Sellainenkin tuli eteen kuin Olvi-säätiön avustus, jonka kautta saimme hankittua jumppavälineitä ikäihmisille sekä ilmakiekkopelin nuorille. Ja vakuutusyhtiö lahjoitti talolle sydäniskurin”, Timo jatkaa listaa. 

    Verkostoituminen tuo laajempaa toimintaa 

    Timo Hartikaisen mielestä parasta nuorisoseurassa on yhteinen tahtotila; ei tarvitse tehdä yksin, vaan kaikki tukevat ja auttavat. Lisäksi hänen mielestään keskeinen asia heidän kylällään on yhteinen, usean paikallisen järjestön verkosto. 

    ”Verkostoituminen kannattaa ja suosittelen sitä lämpimästi. Saadaan enemmän aikaiseksi yhdessä. Meillä on esimerkiksi kylällä jokavuotinen talvitapahtuma, jossa on mukana yli kymmenen järjestöä. Urheiluseuralla on päävastuu, mutta jakamalla vastuuta saadaan paljon monipuolisempaa ja laajempaa toimintaa. Ja puuhaa riitti tänäkin vuonna: oli sekä sisällä että ulkona temppurataa, ongintaa, arpajaisia, piirakkapajaa, pulkkamäkeä, rusettiluistelua, askartelua, moottorikelkka-ajelua, hiihtokoulua ja sisäpelejä sekä tietysti tarjolla myös makkaraa, lettuja, hernekeittoa ja kahvion herkkuja”, Timo luettelee. 

    Vapaaehtoistoiminta ja talkootyö ovat nuorisoseuratyön selkäranka. Ne ovat merkittävässä roolissa jokaisessa nuorisoseurassa. Vuoden nuorisoseuralaisen nimitys annetaan pyyteettömästä työstä nuorisoseuratoiminnan hyväksi. Palkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 2016. 

    Pääkuvassa Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Elina Weckström, joka luovutti vuoden nuorisoseuralainen tunnustuksen Timo Hartikaiselle viime sunnuntaina Lipinlahdella, Nurmeksessa. Kuva: Jussi Salmi

  • Vuoden nuorisoseura on yhteisöllinen ja idearikas Mallusjoen Nuorisoseura

    Vuoden nuorisoseura on yhteisöllinen ja idearikas Mallusjoen Nuorisoseura

    ”Mallusjoen Nuorisoseura ei nuku edes talvella. Se elää ja hengittää yhteisöllisyydestä ja halusta tehdä hyvää yhdessä lasten ja nuorten hyväksi. Mallusjoella kehitetään ja keksitään koko ajan uutta. Seura toimii talkoovoimalla tuottaen laadukasta harrastustoimintaa kaikenikäisille, kulttuuria laidasta laitaan, perinteisiä tapahtumia ja kilpailuita sekä retkiä.” Näin kuvaillaan hakemuksessa Mallusjoen Nuorisoseuraa, joka palkittiin viime sunnuntaina Vuoden nuorisoseurana.

    ”Meidän johtokuntamme jäsen Anni Kivinen piti johtokunnassa hieman kuivahkon esitelmän nuorisoseuratoiminnasta ja täräytti lopuksi, että seuramme on valittu Vuoden Nuorisoseuraksi”, naurahtaa yli 100-vuotisen seuran puheenjohtaja Tom Martelin ja jatkaa ”kyllähän tunnustus sai hyvinkin innostuneen vastaanoton meiltä kaikilta. Kieltämättä se tuntuu kivalta, vaikkakin loppupelissä sillä ei ollut väliä, valitaanko meidät vai ei, sillä tärkeintä kuitenkin on, että meillä on täällä hyvä porukka ja huippu meininki. Valinnan myötä toki tieto leviää laajemmaltikin.”

    ”Tunnustus on meidän seurallemme ja koko kylälle iso arvostamamme asia ja lämmittää varmasti jokaisen mieltä ja sydäntä kovasti. Tuntuihan tuo uskomattomalta, että kaikista Suomen seuroista valinta kohdistui juuri meihin”, seuran johtokunnan jäsen Anni Kivinen jatkaa.

    Lasten hiihtokilpailut

    Takkari-klubin illat vetävät talon täyteen

    ”Historia on pitkä ja on pitänyt sisällään monipuolisesti kaikenlaista toimintaa eri ikäluokille jo usean sukupolven ajan. Mallusjoen Näyttämö on toiminut yli 40 vuoden ajan, kuten myös toinen esiintyvä ryhmämme Mallusjoen Kansantanssijat sekä Mallusjoen Miesvoimistelujoukkue. Vuonna 2017 perustimme kansanmusiikkivivahteisen sekakuoron Mallusjoen Pikkaraiset”, Anni Kivinen kertoo.

    Uusimpana varainkeruumuotona idylliseen Mallusjoen Seurataloon avattiin viime syksynä Takkari-klubi, jossa voi kokea tunnettujen artistien seurassa tuulahduksen Takinkääntöviikkojen kesäisestä festaritunnelmasta. Syksyn ja talven aikana klubilla ovat esiintyneet useat Suomen huippuartistit, ja talo on ollut monesti viimeistä paikkaa myöten täynnä. Useasti paikka on loppuunmyyty jo viikkoja ennen keikkaa.

    Silvennoinen & Hela & Band tunnelmoimassa Takkari-klubilla. Kuva: Foto Hannele valokuvaamo, Marjo Kauramäki

    “Mallusjoella on järjestetty 90-luvun alusta Takinkääntöviikko-nimistä olut- ja musiikkifestivaalia, ja ympärivuotinen Takkari-klubi on luonnollinen jatkumo kesän kovimmalle tapahtumalle. Ja jos viivan alle jotain jää, niin se käytetään lapsien ja nuorien harrastustoimintaan”, Martelin sanoo. Ja mukavia juttuja onkin Mallusjoella tarjolla: suositut sirkusryhmät eri-ikäisille lapsille, sählyä ja liikkakerho.

    Takkari-klubille on luvassa jatkoa myös ensi syksynä, sillä palaute on ollut pääasiassa erittäin hyvää. ”Olemme buukanneet kovasti bändejä ensi syksyyn. Tämä meidän tila on ainutlaatuinen moneen toiseen verrattuna, sillä tunnelma on hyvin intiimi ja tiivis, kun tilaan mahtuu vain reilu 200 katsojaa. Kun katsoja pääsee tosi lähelle artistia, keikka on hyvinkin vaikuttava kokemus. Ja illan aikana on myös hyvät tarjoilut”, kehuu Martelin. Ja kaikki tämä tehdään talkootyöllä; illan aikana talkoolaisia on mukana parisenkymmentä.

    Mallusjoen Miesvoimistelujoukkue keikalla

    Yhteisöllisyys on seuran voimavara

    Mikä sitten on kaikkein parasta Mallusjoen Nuorisoseurassa? ”Ennakkoluulottomuus, tasavertaisuus ja se, että tehdään yhdessä kaikkea, niin se on se meidän juttu. Kyllä se lähtee ihmisistä ja siitä yhteisöllisestä ajatusmaailmasta. Tärkeää on, että kun käsitellään jotain asiaa, jokainen voi sanoa mielipiteensä ja yhdessä päätetään. Kun asiat on puitu yhdessä, niin sieltä löytyy aina yhteinen sävel”, Martelin sanoo.

    Mallusjoen Nuorisoseuralla on vahva talkoohenki.

    Anni Kivinen nostaa esiin myös yhdessä tekemisen, talkoohengen ja yhteisöllisyyden tunteen. ”Porukka on idearikasta ja luovuutta riittää. Asioita saadaan aikaiseksi ja jokainen meistä nauttii siitä, että voimme jakaa iloa ympärille esim. erilaisten tapahtumien muodossa ja mahdollistaa niin lapsille ja nuorille kuin myös aikuisemmallekin väelle monipuolista toimintaa. Yksi parhaimpia asioita on se, että olemme tottuneet tekemään rohkeasti erilaisia asioita eikä meitä rajoita käytännössä mikään muu kuin oma mielikuvituksemme. Olemme avoimia uusille erilaisille asioille ja uskallamme ottaa riskejä ja puskea kohti uutta ja katsoa, mitä sitten tuleman pitää. Usein tätä kautta syntyy hienoja juttuja. Porukka puhaltaa yhteen hiileen ja toimii pyyteettömästi.”

    Ensi kesän Takinkääntöviikko järjestetään kolmipäiväisenä tapahtumana. Ja koko tapahtuma tehdään jälleen kerran talkoovoimin. Lapsetkin ovat mukana tapahtumassa; he saavat työstään palkkaa, ja se onkin monelle heistä ensimmäinen kesätyöpaikka.

    Vuosittain jaettava tunnustus annetaan Nuorisoseuralle, joka aktiivisella toiminnallaan kokoaa ihmiset tärkeän tekemisen äärelle ja harrastuksen pariin luoden ympärilleen yhteisöllisyyttä, yhdenvertaisuutta ja tekemisen riemua. Vuoden Nuorisoseura valitaan facebookin kannatusäänestyksessä. Äänestykseen Suomen Nuorisoseurojen hallitus valitsee hakijoista neljä seuraa. Tänä vuonna Mallusjoen lisäksi loppusuoralla olivat Valkolan ja Hietaman Nuorisoseurat sekä Tammelan Nuorisoseura Aura.

  • Nuorisoseurapäivän juhlassa palkittiin Mallusjoen Nuorisoseura ja Timo Hartikainen Hammaslahden Nuorisoseurasta 

    Nuorisoseurapäivän juhlassa palkittiin Mallusjoen Nuorisoseura ja Timo Hartikainen Hammaslahden Nuorisoseurasta 

    Suomen Nuorisoseurat palkitsi Mallusjoen Nuorisoseuran vuoden nuorisoseurana ja hammaslahtelaisen Timo Hartikaisen vuoden nuorisoseuralaisena tänään valtakunnallisessa Nuorisoseurapäivän juhlassa Lipinlahdella, Nurmeksessa. Viime vuoden nuorisoseuraksi valittu Lipinlahden Nuorisoseuran järjestämä juhla nuorisoseurantalo Tuohuspirtillä oli lämminhenkinen. Juhlassa esiintyivät muun muassa Lipinlahden Pelimannit ja tanssiryhmä Nurmeksen Sepot. Tunnustukset jakoi Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Elina Weckström

    Mallusjoen Nuorisoseura on idearikas ja yhteisöllinen 

    Vuoden nuorisoseuraksi valittu Mallusjoen Nuorisoseura on yli satavuotias seura Päijät-Hämeessä Orimattilassa. Seura toimii talkoovoimalla tuottaen laadukasta harrastustoimintaa kaikenikäisille, kulttuuria laidasta laitaan, perinteisiä tapahtumia ja kilpailuita sekä koko perheen retkiä. Tunnetuin kesätapahtuma on jo 90-luvun alusta järjestetty olut- ja musiikkifestivaali Takinkääntöviikko. Se sai jatkoa viime syksynä, kun seura ideoi ympärivuotisen Takkari-klubin, jossa Suomen kärkiartistit ovat tarjonneet musiikkielämyksiä lähes joka kerta loppuunmyydylle katsomolle. 

    ”Kyllähän tunnustus sai hyvinkin innostuneen vastaanoton meiltä kaikilta. Kieltämättä se tuntuu kivalta, vaikkakin loppupelissä sillä ei ollut väliä, valitaanko meidät vai ei, sillä tärkeintä kuitenkin on, että meillä on täällä hyvä porukka ja huippu meininki”, seuran puheenjohtaja Tom Martelin kertoo ensitunnelmista. Seurassa parasta onkin johtokunnan jäsenen Anni Kivisen mukaan yhdessä tekeminen, talkoohenki ja yhteisöllisyys. ” Olemme avoimia uusille erilaisille asioille ja uskallamme ottaa riskejä ja puskea kohti uutta ja katsoa, mitä sitten tuleman pitää. Usein tätä kautta syntyy hienoja juttuja”, Kivinen sanoo.  

    Seuran historia ulottuu yli sadan vuoden päähän ja on pitänyt sisällään monipuolisesti kaikenlaista toimintaa eri ikäluokille jo usean sukupolven ajan. Mallusjoen Näyttämö on toiminut yli 40 vuoden ajan, kuten myös toinen esiintyvä ryhmä Mallusjoen Kansantanssijat sekä Mallusjoen Miesvoimistelujoukkue. Vuonna 2017 perustettiin kansanmusiikkivivahteinen sekakuoro Mallusjoen Pikkaraiset. Lisäksi on suositut sirkusryhmät eri-ikäisille lapsille, sählyä ja liikkakerho. 

    Vuosittain jaettava Vuoden Nuorisoseura -tunnustus annetaan Nuorisoseuralle, joka aktiivisella toiminnallaan kokoaa ihmiset tärkeän tekemisen äärelle ja harrastuksen pariin luoden ympärilleen yhteisöllisyyttä, yhdenvertaisuutta ja tekemisen riemua. Vuoden Nuorisoseuran valitsee Suomen Nuorisoseurojen hallitus ja valinnassa huomioidaan Facebookissa järjestetty kannatusäänestys. 

    Vuoden nuorisoseuralaisen Timo Hartikaisen sydämen asiana nuorisoseurantalo 

    Vuoden nuorisoseuralaiseksi valittu Timo Hartikainen on paljasjalkainen hammaslahtelainen Pohjois-Karjalasta. Hän sai tänä keväänä myös Pohjois-Karjalan Vuoden nuorisoseuralainen -tunnustuksen. ”Kyllä nämä olivat molemmat täydellisiä yllätyksiä, ja vielä tuplapotti. Ensimmäinen ajatus oli, että onkohan tämä mennyt aivan oikein”, Timo Hartikainen naurahtaa ja jatkaa: ”jotenkin kuvittelin, ettei näitä saa muista kuin järjestötoiminnassa tehdystä työtä”.  

    Timo Hartikaisen panos Hammaslahden nuorisoseuratalon kunnostuksessa on vertaansa vailla: hän on seuran puheenjohtajana organisoinut, hakenut rahoitusta, tehnyt sopimuksia ja myös mittavan määrän talkootunteja saadakseen talon uuteen kukoistukseen. 

    Timo Hartikaisen kymmenen johtokuntavuoden aikana on korjattu ulkoseinät, maalattu ulkokatto, kunnostettu ikkunat, remontoitu vessat ja sisäänkäynti esteettömiksi, vaihdettu sisävalaistus led-valoiksi, hankittu äänentoistojärjestelmä, videotykki ja valkokangas, uusittu sadevesi- ja salaojajärjestelmät ja viimeisimmäksi siirrytty öljylämmityksestä maalämpöön.  

    Talo tarjoaakin nyt hyvät puitteet niin nuorisoseuralle kuin muillekin kylän toimijoille. Sen sijaan, että vuoden nuorisoseuralainen toisi itseään esille, hän nauttii siitä, että kunnostettu talo on aktiivisessa käytössä. 

    Vapaaehtoistoiminta ja talkootyö ovat nuorisoseuratyön selkäranka. Ne ovat merkittävässä roolissa jokaisessa nuorisoseurassa. Vuoden nuorisoseuralaisen nimitys annetaan pyyteettömästä työstä nuorisoseuratoiminnan hyväksi. Palkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 2016. 

    Molemmista vuoden tunnustusten saajista julkaistaan ensi viikolla erikseen laajemmat jutut kotisivujemme uutisissa: tiistaina 28.3. Mallusjoen Nuorisoseurasta ja keskiviikkona 29.3. vuoden nuorisoseuralaisesta Timo Hartikaisesta.

    Kuva: Jussi Salmi   

    Lisätietoja:  
    Pääsihteeri Annina Laaksonen 
    puh. 040 726 7450, annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi  

  • Nuorisoseuraviikko juhlistaa moninaista ja eläväistä nuorisoseuratoimintaa

    Nuorisoseuraviikko juhlistaa moninaista ja eläväistä nuorisoseuratoimintaa

    Ensi viikolla eli 20.–26.3. vietetään Nuorisoseuraviikkoa. Viikon jokaisena päivänä nostetaan sosiaalisessa mediassa esiin eri maakuntien Vuoden Nuorisoseuraksi valittuja seuroja ja esitellään heidän toimintaansa. Viikko huipentuu Nuorisoseurapäivään, jota vietetään sunnuntaina 26.3.

    Tämän vuoden juhla järjestetään Lipinlahden Nuorisoseuralla Nurmeksessa. Seura valittiin vuoden 2022 Vuoden Nuorisoseuraksi, ja perinteenä on ollut, että seuraavan vuoden juhlan isännöi edellisen vuoden kunnianosoituksen saaja. Juhlassa kuullaan Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Elina Weckströmin puhe sekä palkitaan Vuoden Nuorisoseura 2023 sekä Vuoden Nuorisoseuralainen 2023.

    Vuoden 2023 valtakunnalliset tunnustukset julkaistaan sunnuntaina 26.3. klo 15.00. Vuoden Hermannin palkinto jaetaan 15.–16.4. järjestettävillä H-kiltapäivillä Eurajoella.

    Kuva: Jukka Heinämäki

  • Eduskuntavaaliehdokkaat yksimielisinä: taiteen ja kulttuurin harrastaminen kannattelee demokratiaa ja luo hyvinvointia

    Eduskuntavaaliehdokkaat yksimielisinä: taiteen ja kulttuurin harrastaminen kannattelee demokratiaa ja luo hyvinvointia

    Eilen torstaina 16.3. järjestetyssä Nuori Kulttuuri Talks: Mitä väliä on kulttuurilla? -vaalipaneelissa keskusteltiin kulttuurin hyvinvointivaikutuksista ja sen harrastamisen merkityksestä. Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä Suomen Nuorisoseurojen ja Nuori Kulttuuri -toiminnan, Kulttuurihyvinvointipoolin, Suomen Nuorisosirkusliiton ja Sivistysliitto Kansalaisfoorumin toimesta. Sisällön suunnittelivat Nuorisoseurojen Nuoret vaikuttajat -ryhmän eduskuntavaalitiimi, ja mukaan oli kutsuttu keskustelijoita seitsemästä suurimmasta puolueesta.

    Keskustelussa nousi esiin taiteen ja kulttuurin rooli demokratian ja sivistyksen kannattelijana, vaikeiden asioiden purkamisen välineenä, empatiakyvyn lisääjänä sekä ihmisyyden ytimenä. Useat panelistit peräänkuuluttivat vakaampaa rahoitusta kulttuurille sekä jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuutta kulttuurin harrastamiseen.

    Lämmin kiitos upeille panelisteille ja supertyön tehneille juontajille! Kuvassa panelistit saamiensa ääntenkalasteluämpäreiden kanssa: Dimitri Qvintus (sd.), Fatim Diarra (vihr.), Daniel Sazonov (kok.), Petra Malin (vas.), juontajat Sandra Strömberg ja Sohvi Vanhatalo, Johannes Lahtela (kesk.), Jutta Seppinen (r.) sekä Emil Kokkonen (ps.).

    Paneelin tallenne löytyy tekoälyn tekstittämänä täältä.

  • Harrastamisen Suomen malli tuhlaa hallintoon eikä tavoita tärkeintä kohderyhmäänsä – Mallia on muutettava, vaativat nuorisojärjestöt

    Harrastamisen Suomen malli tuhlaa hallintoon eikä tavoita tärkeintä kohderyhmäänsä – Mallia on muutettava, vaativat nuorisojärjestöt

    Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi, Suomen Nuorisoseurat ja Suomen Partiolaiset ehdottavat, että seuraavalla vaalikaudella harrastamisen Suomen mallin toteutustapoja yhtenäistetään tutkimus- ja arviointitiedon perusteella. Lisäksi tulisi ottaa käyttöön harrastusseteli, jolla voidaan paremmin vastata nuorten omiin toiveisiin.

    Harrastamisen Suomen mallina tunnettu, koulupäivien yhteydessä peruskoululaisille tarjottava kerhotoiminta vakiinnutettiin nuorisolakiin 1.1.2023. Mallin puitteissa ja rahoituksella jokainen kunta voi järjestää harrastustoiminnan haluamallaan tavalla eikä yhtenäisestä mallista voi tosiasiassa puhua. Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin syksyllä 2021 toteuttaman, harrastusten järjestäjille suunnatun kyselyn tulokset osoittivat, että tuolloin pilotoidussa ja sittemmin vakiinnutetussa mallissa on puutteita etenkin ohjaajien yhdenvertaisen kohtelun, työehtojen noudattamisen sekä syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten tavoittamisen osalta. Lainvalmistelussa harrastuksen järjestäjien huolia ei kuitenkaan huomioitu. 

    “Valitettavasti lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta merkittävä uudistus vesittyi huonoon valmisteluprosessiin ja ohjauksen puutteeseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön esityksestä nuorisolakiin säädettiin uusi pykälä harrastamisen Suomen mallista, vaikkei mallin piloteista oltu tehty minkäänlaista arviointia. Laki on jo voimassa ja arviointi vasta tekeillä”, sanoo Allianssin vaikuttamistyön päällikkö Katja Asikainen.

    Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi, Suomen Nuorisoseurat ja Suomen Partiolaiset ehdottavat harrastamisen Suomen mallia korjattavan siten, että malli huomioisi nykyistä paremmin kunkin paikkakunnan olemassa olevan harrastustarjonnan. Nykyisen mallin kerhot toimisivat ideaalitilanteessa tapana tutustua harrastuksiin ja polkuna pysyvään harrastukseen nuoren elämässä. 

    “Harrastamisen Suomen mallissa pitäisi pystyä keskittymään harrastamisen mahdollistamiseen yhä useammalle lapselle ja nuorelle. Jokaisessa kunnassa eri tavalla toteutettu toiminta aiheuttaa kohtuuttomasti hallinnollista työtä ja vie resursseja itse harrastustoiminnalta. Harrastusten järjestäjien on vaikea luoda yhtenäisiä malleja ja käytäntöjä paikallisten toimijoiden tueksi”, sanoo Suomen Partiolaisten toiminnanjohtaja Kaisa Leikola. 

    Harrastamisen Suomen mallista saadun palautteen perusteella nykyinen toiminta tavoittaa parhaiten jo harrastavia lapsia ja nuoria. Jatkossa erityiseksi kohderyhmäksi tulisi ottaa ne lapset ja nuoret, jotka eivät vielä harrasta mitään ja joille harrastamisen kynnys on tavallista korkeampi esimerkiksi taloudellisista tai sosiaalisista syistä. Nuorisojärjestöt ehdottavat ratkaisuksi harrastusseteliä, jolla nuori voisi valita itselleen mieleisen harrastuksen avoimilta harrastusmarkkinoilta. Kokeilu voitaisiin rajata yläkoulussa ja lukioissa sekä ammatillisessa koulutuksessa opiskeleviin alle 18-vuotiaisiin nuoriin. Samantyyppinen harrastustukimaksu on menestyksekkäästi käytössä esimerkiksi Islannissa.

    “Teini-ikäisillä harrastuspudokkuus on suurinta, joten seteli tukisi jo aloitettuun harrastukseen kiinnittymistä. Kerhomallinen toiminta taas palvelisi edelleen alakouluikäisiä lapsia ja nuoria”, sanoo Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen.

    Harrastamisen Suomen mallin kehittämisen lisäksi harrastus- ja kerhotoiminnan rahoitusta niin kunnissa kuin valtion osalta tulisi tarkastella kokonaisuutena. Tarvittaessa on tehtävä rakenteellisia muutoksia, jotka yksinkertaistavat rahoitusta ja mahdollistavat resurssien mitoittamisen paremmin lasten ja nuorten sekä heidän toiveidensa mukaisesti.

    Miksi nuorten harrastaminen on tärkeää, miten pandemia vaikutti nuorten harrastamiseen ja miten harrastamisen Suomen malli toimii? Kokosimme perustiedot lasten ja nuorten harrastamisesta ja harrastuspolitiikasta yhteen.

    Lisätiedot: 

    Annina Laaksonen 
    Pääsihteeri, Suomen Nuorisoseurat ry 
    annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi, 040 726 7450

    Anna Munsterhjelm
    Toiminnanjohtaja, Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi
    anna.munsterhjelm@nuorisoala.fi., 040 5879514

    Kaisa Leikola
    Toiminnanjohtaja, Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry
    kaisa.leikola@partio.fi, 040 5084784