Hyvää Kesäteatteripäivää!
Tänään 27.6. vietetään Kesäteatteripäivää, jolloin juhlistetaan ainutlaatuista ja elinvoimaista kesäteatterikulttuuria. Päivän kunniaksi Harrastajateatteriliitto on julkaissut kirjailija, näyttelijä ja ohjaaja Jenni Kokanderin kirjoittaman Kesäteatteripäivän julistuksen.
Sen myötä haluamme kiittää niitä tuhansia vapaaehtoisia, jotka mahdollistavat tänäkin kesänä onnistuneet näytökset sadoissa nuorisoseurojen ylläpitämisessä kesäteattereissa. Kiitos korvaamattomasta panoksestanne ja ihanaa teatterikautta niin tekijöille kuin kokijoillekin!
”Meillä ihmisillä on ollut aina tarve kohdata toisiamme. Selittää ympäröivää maailmaa ja sen liikkeitä. Välittää tunteitamme, havaintojamme ja kokemuksiamme.
Jo aikojen alussa me olemme istuneet nuotion ympärille iltaisin ja katsoneet toisiamme kiihkein silmin. Lempein, surullisin, pelokkain silmin. Nauraen kyynelten läpi. Kertoen tarinoita, joiden on tultava kerrotuiksi.
Me tarvitsemme kirkkaan kesäillan, jonon lippuluukulle, puiset pitkät penkit. Vieraan ihmisen olkapään hipaisun, kun asetumme paikallemme.
Me tarvitsemme puheensorinaa, käsiohjelman painomusteen tuoksua, hiljaisuuden ja yhteisen keskittymisen.
Me tarvitsemme sodasta kotiin palaavat pojat, avautuvat ja sulkeutuvat ovet. Laulut, jotka huomaamattaan laulaa mukana. Käyneistä marjoista juopuneet kanat ja possut, molskihousut ja viimeisen valssin.
Me tarvitsemme makkaraa, kuulumisten vaihdon vuosien jälkeen, uuden tutun, pullaa, kahvia, teetä, mehua, naurua, halauksia, tarkoin valittuja karkkeja rapisevassa pussissa.
Antaa sataa. Antaa lokin lentää näyttämölle kesken kiihkeän illalliskeskustelun. Antaa auringon porottaa ja vesipullojen rutistua käsissä. Antaa tuulen paukkua mikrofoneissa ja lentokoneen pauhun peittää alleen Kapteeni koukun viimeisen karjaisun. Antaa lehtien kirjoittaa, tai olla kirjoittamatta. Antaa lintujen pesiä lavasteisiin.
Me tarvitsemme yleisöä, jotta tarinat tulevat kuulluiksi. Me tarvitsemme kesäteattereiden tekijöitä. Ihan jokaista. Jotta tarinat tulevat kerrotuiksi.
Me tarvitsemme toisiamme. Tavataan tarinoiden äärellä.”
Jenni Kokander