OSA II Vapaaehtoistoiminnan blogi – Tuutko mukaan?

Tämä on toinen osa vapaaehtoistoimintaa Nuorisoseuroissa käsittelevästä kolmiosaisesta blogisarjasta. Blogi nojaa Suomen Nuorisoseurat ry:n seuratoiminnan tuki –verkoston toteuttamaan haastattelututkimukseen järjestössä toimiville vapaaehtoisille keväällä 2018 sekä vs. toimialajohtanana työskentelevän Henna Liirin omiin kokemuksiin Nuorisoseuroista niin harrastajana, vapaaehtoisena kuin vapaaehtoistoimintaa johtavana työntekijänä.

Vapaaehtoisten haastattelututkimus on osa seuratoiminnan tuki -verkoston laajempaa vapaaehtoistoiminnan kehittämistä järjestössä. Yliopistoharjoittelija Joonas Pitkänen toteutti 51 puhelinhaastattelua tutkimukseen valituille nuorisoseuralaisille ympäri Suomea. Haastateltavat olivat eri ikäisiä, eri sukupuolen edustajia, järjestön eri tasoilla ja hyvin erilaisissa vapaaehtoistehtävissä toimivia ja heillä oli vaihtelevasti kokemusta nuorisoseuratoiminnasta. Haastatelluista naisia oli 69 %, miehiä 31 % ja muita 0 %. Iältään haastateltavat olivat 16-72-vuotiaita, 43 % heistä oli 41-60-vuotiaita. Haastateltavista 78 % oli työssäkäyviä, joukossa oli myös opiskelijoita, työttömiä ja eläkeläisiä. Haastattelukysymykset jakaantuivat kahteen teemaan: henkilökohtaisiin arvoihin ja tavoitteisiin sekä järjestötoimintaan ja käytännön kysymyksiin.

Nuorisoseurojen vapaaehtoiseksi tullaan useimmiten henkilökohtaisen rekrytoinnin kautta – joku pyysi minut mukaan. Nuorisoseurat on kasvatusjärjestö ja vastauksissa käy ilmi myös se, että moni on kasvanut vapaaehtoiseksi perheen tai harrastuksen saattelemana. Vapaaehtoistyö näyttäytyy tällöin hyvin luontevalta jatkumolta ja osalta omassa elämässä. Toisaalta vapaaehtoiseksi saattaja voi olla myös oma lapsi, jonka harrastustoimintaa halutaan olla mahdollistamassa ja tukemassa. Vaikka mukaan tullaan harvemmin hakuilmoitusten myötä, niin julkiseen tietoon ja avoimuuteen kannattaa myös jatkossa panostaa samalla tiedostaen, että tulevaisuuden vastuunkantajat todennäköisesti temmeltävät nuorisoseuran harrastusryhmissä jo tällä hetkellä. Kysymykseksi ehkä nouseekin se, miten järjestö saattaa nuo temmeltäjät vapaaehtoistoiminnan tielle, ja miten se antaa heille työkaluja toimia myös järjestön luottamushenkilöinä tulevaisuudessa. 

Suurin osa koki nuorisoseuraan mukaantulemisen kynnyksen olevan matala. Toisaalta nimettiin useita seikkoja, jotka voivat olla esteenä mukaantulolle: tietämys järjestöstä, sen vanhanaikainen tai jopa valheellinen imago, reitit tulla mukaan, sisäpiirivaikutelma, ajan puute, kilpailu eri toimijoiden välillä ja ylipäätään ajankäytön osalta, tehtäväkuvaus ja sitoutuminen. Kun mietin omaa nuorisoseurahistoriaani, kaikkiin käännekohtiin liittyy joku henkilö, joka on pyytänyt minut mukaan. Yksi mieleenpainunut hetki on, kun harjoituksissa ohjaajani ja alueen työntekijä pyysivät minut mukaan kasvattiseurani johtokuntaan ja suostuin. Olin tuolloin lukiolainen ja juuri päättänyt kauteni paikallisessa nuorisovaltuustossa. Tuosta hetkestä alkoi oma tieni luottamushenkilönä järjestössä. 

Suurin osa haastateltavista koki saaneensa hyvän perehdytyksen tehtävään ja perehdyttäjinä olivat toimineet seurajohto, ohjaaja, edeltäjät, erilaiset koulutukset, työntekijät tai samassa tehtävässä toimivat vertaiset. Joskus oli opittu myös kantapään ja tekemisen kautta, hyödynnetty muuta osaamista ja otettu itse selvää tehtävistä. Suurin osa koki saavansa tukea, kun sitä tarvitsi, jos itse oli aktiivinen. Haastatteluissa nousi esiin myös huoli niistä, jotka eivät apua itse pyydä. Oma työni on olla paikallisten nuorisoseurojen ja nuorisoseuralaisten tukena. Välillä puhelin soi ja minulta kysytään neuvoa mitä kummallisimpiin tilanteisiin. Onneksi olemme osa valtakunnallista liittoa ja usein löytyy joku toinen, joka on saman asian kanssa jo aiemmin puntaroinut ja sen ratkaissut. Ja jos ei löydy, niin mietitään asiaa yhdessä. Tämä verkosto on arvokas paitsi meille työntekijöille myös jokaiselle jäsenelle, ongelmien kanssa ei tarvitse olla yksin. 

Kirjoittaja on joensuulainen Suomen Nuorisoseurat ry:n vs. toimialajohtaja, jonka harrastuksiin kuuluvat kotoilu, käsityöt ja koira. 

Henna Liiri
044 207 3072 / henna.liiri@nuorisoseurat.fi 

PS. Huomasithan, että lanseeraamme keväällä uuden Tervetuloa Nuorisoseuraan –webinaarimuotoisen koulutuksen paikallisten seurojen uusille luottamushenkilöille. Hyppää mukaan ilmaiseen ja kaikille avoimeen koulutukseen! Lue lisää >>

Nuorisoseurat on Suomen merkittävin kulttuurisen nuorisotyön toimija. Vuonna 1881 perustetussa valtakunnallisessa nuorisotyötä tekevässä järjestössä toimii lähes 700 nuorisoseuraa ja niissä 40 000 jäsentä. Yli puoli miljoonaa henkilöä osallistuu nuorisoseurojen järjestämiin tapahtumiin vuosittain ja järjestö ylläpitää 600 nuorisoseurantaloa. Järjestön arvoja ovat osallisuus, yhteisöllisyys ja yhdenvertaisuus.