Vuoden nuorisoseuralaisen Timo Hartikaisen sydän sykkii kylän nuorisoseurantalolle

Vuoden nuorisoseuralainen Timo Hartikainen on paljasjalkainen hammaslahtelainen Pohjois-Karjalasta. Hän sai tänä keväänä myös Pohjois-Karjalan Vuoden nuorisoseuralainen -tunnustuksen. ”Kyllä nämä olivat molemmat täydellisiä yllätyksiä, ja vielä tuplapotti. Ensimmäinen ajatus oli, että onkohan tämä mennyt aivan oikein”, Timo naurahtaa ja jatkaa: ”jotenkin kuvittelin, ettei näitä saa muista kuin järjestötoiminnassa tehdystä työtä”.  Tunnustuksen luovutti Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Elina Weckström viime sunnuntaina Lipinlahdella, Nurmeksessa.

Timo Hartikaisen panos Hammaslahden nuorisoseurantalon kunnostuksessa on vertaansa vailla: hän on seuran puheenjohtajana organisoinut, hakenut rahoitusta, tehnyt sopimuksia ja myös mittavan määrän talkootunteja saadakseen talon uuteen kukoistukseen. 

”Kymmenisen vuotta sitten minut pyydettiin mukaan johtokuntaan, ja siitä lähtien olen ollut joko puheenjohtajana tai varapuheenjohtajana. Talo oli tuolloin melko huonossa kunnossa, mutta johtokunnassa oli vahva tahtotila; talo täytyy pelastaa. Ja siitä se lähti”, Timo muistelee. 

Timo Hartikainen on toisen polven nuorisoseuralainen, sillä hänen isänsä Toivo Hartikainen toimi aktiivisesti 1970-luvulta alkaen Hammaslahden Nuorisoseurassa. ”Isä oli mukana johtokunnassa, sai joitain ansiomerkkejäkin ja oli mukana tuolloin kunnostamassa taloa. Hänellä on siis vahva nuorisoseuratausta. Itse en tuolloin ollut kuin mukana joissain talkoissa ja totta kai kävin talolla nuorten diskoissa.” 

Talo seisoo kylän keskeisellä paikalla  

Timo Hartikainen ei paljon puhu itsestään, mutta kun keskustelu siirtyy takaisin nuorisoseurantaloon, hän innostuu kertomaan lisää. Ja mikä on kertoessa; onhan talo ainoa suurempi tila kylällä, mitä voi vuokrata ja missä on aktiivista toimintaa viikon jokaisena päivänä. Ja sijaintikin mitä parhain: aivan keskellä kylää, mäen päällä. Viikolla talossa toimii MLL:n perhekahvila, sydänyhdistyksen sisäcurling ja toisen järjestön boccia. Lisäksi on myös 4H-yhdistyksen ja helluntaiseurakunnan kerhot sekä erilaisia jumppia. Talolla on myös 4H-yhdistyksen toimisto. 

Kun Timo aloitti johtokunnassa, talon ensimmäinen remontti oli ulkoseinien korjaus. ”Talo oli ränsistyneen näköinen, sillä edellisen kerran ulkoseinät oli maalattu 70-luvulla. Päätettiin, että nyt on korkea aika tehdä remontti, kun talon katto on kuitenkin vielä hyvä. Silloin syntyi koko johtokunnassa ajatus, että talo pelastetaan ja säilytetään”, Timo sanoo. 

Sen jälkeen on tehty paljon talon hyväksi: ulkokatto maalattu ja ikkunat kunnostettu, vessat remontoitu esteettömiksi, sisävalaistus vaihdettu led-valoiksi, kellarissa oleva sauna korjattu perusteellisesti, hankittu äänentoistojärjestelmä, videotykki ja valkokangas, sadevesi- ja salaojajärjestelmät uusittu ja rakennettu invaluiska pääovelle ja jätekatos pihalle. Sekä paljon muuta. Lista on hengästyttävän pitkä. Viimeisin suurempi remontti oli lämmityksen muuttaminen öljylämmityksestä maalämpöön. 

”Olemme hakeneet aktiivisesti erilaisia avustuksia ja rahoituksia, ja saaneetkin mukavasti myönteisiä päätöksiä. Niiden turvin olemme voineet toteuttaa talon kunnostustöitä. Sellainenkin tuli eteen kuin Olvi-säätiön avustus, jonka kautta saimme hankittua jumppavälineitä ikäihmisille sekä ilmakiekkopelin nuorille. Ja vakuutusyhtiö lahjoitti talolle sydäniskurin”, Timo jatkaa listaa. 

Verkostoituminen tuo laajempaa toimintaa 

Timo Hartikaisen mielestä parasta nuorisoseurassa on yhteinen tahtotila; ei tarvitse tehdä yksin, vaan kaikki tukevat ja auttavat. Lisäksi hänen mielestään keskeinen asia heidän kylällään on yhteinen, usean paikallisen järjestön verkosto. 

”Verkostoituminen kannattaa ja suosittelen sitä lämpimästi. Saadaan enemmän aikaiseksi yhdessä. Meillä on esimerkiksi kylällä jokavuotinen talvitapahtuma, jossa on mukana yli kymmenen järjestöä. Urheiluseuralla on päävastuu, mutta jakamalla vastuuta saadaan paljon monipuolisempaa ja laajempaa toimintaa. Ja puuhaa riitti tänäkin vuonna: oli sekä sisällä että ulkona temppurataa, ongintaa, arpajaisia, piirakkapajaa, pulkkamäkeä, rusettiluistelua, askartelua, moottorikelkka-ajelua, hiihtokoulua ja sisäpelejä sekä tietysti tarjolla myös makkaraa, lettuja, hernekeittoa ja kahvion herkkuja”, Timo luettelee. 

Vapaaehtoistoiminta ja talkootyö ovat nuorisoseuratyön selkäranka. Ne ovat merkittävässä roolissa jokaisessa nuorisoseurassa. Vuoden nuorisoseuralaisen nimitys annetaan pyyteettömästä työstä nuorisoseuratoiminnan hyväksi. Palkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 2016. 

Pääkuvassa Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Elina Weckström, joka luovutti vuoden nuorisoseuralainen tunnustuksen Timo Hartikaiselle viime sunnuntaina Lipinlahdella, Nurmeksessa. Kuva: Jussi Salmi