Tekijä: Essi Roisko

  • Nuori Kulttuuri Festivaali kiertää keväällä viisi kaupunkia – nuoret pääosassa taiteen tekemisessä 

    Nuori Kulttuuri Festivaali kiertää keväällä viisi kaupunkia – nuoret pääosassa taiteen tekemisessä 

    Vuoden 2026 Nuori Kulttuuri Festivaali on nuorten oma valtakunnallinen taidetapahtuma, joka antaa lavan ja tilan nuorille harrastajille ympäri Suomen. Kevään aikana festivaali levittäytyy viiteen kaupunkiin, joissa nuoret pääsevät esittämään, kokemaan ja tekemään taidetta omannäköisellään tavalla. 

    Festivaalikaupungit keväällä 2026: 

    • Vaasa 17.–18.4. 
    • Sodankylä 9.5. 
    • Savonlinna 23.5. 
    • Vantaa 23.5. 
    • Lahti 30.5. 

    Festivaaleilla nähdään ja koetaan nuorten luovuutta monessa muodossa: musiikkia, teatteria, tanssia, sirkusta, kuvataidetta, audiovisuaalisia teoksia ja uusien taidemuotojen yhdistelmiä. Jokaisessa kaupungissa rakennetaan oma kokonaisuutensa paikallisten nuorten ja taidetoimijoiden näkemyksellä. 

    Monissa kaupungeissa tapahtumat suunnittelevat ja toteuttavat nuoret itse. He toimivat tuottajina, esiintyjinä ja tapahtumatekijöinä, saaden samalla kokemusta taiteen tekemisestä, tuotannosta ja yhteisöllisestä työstä. 

    ”Haluamme, että nuoret pääsevät vaikuttamaan siihen, millaisia tapahtumia heille järjestetään. Tämä on sukupolvi, joka luo uutta kulttuuria rohkeasti ja omista lähtökohdistaan,” kertoo kulttuurisen nuorisotyön suunnittelija Johanna Hurme. 

    Vuoden 2026 festivaalivuosi on myös Nuori Kulttuuri -toiminnan nykyisen strategiakauden päätösvuosi ja kuuden vuoden mittaisen kehitystyön huipennus. Tavoitteena on vahvistaa nuorten osallisuutta taiteen ja kulttuurin parissa sekä juurruttaa parhaat toimintamallit osaksi valtakunnallista kulttuurisen nuorisotyön kenttää. 

    Lue lisää ja seuraa kevään tapahtumien rakentumista osoitteessa nuorikulttuuri.fi/festivaali/

    Suomen Nuorisoseurat hallinnoi Nuori Kulttuuri -toimintaa.

  • Ylivieskan nuorisoseurantalo Savela mahdollistaa ylisukupolvisen toiminnan

    Ylivieskan nuorisoseurantalo Savela mahdollistaa ylisukupolvisen toiminnan

    Esittelemme syys-marraskuun aikana nuorisoseurantaloja eri puolilta Suomea. Tällä kertaa vuorossa on Ylivieskan nuorisoseurantalo Savela Keski-Pohjanmaalta.

    Ylivieskan Nuorisoseuran Savelan taloa on alettu rakentaa 1907 ja avajaiset on vietetty 1909. 

    Nimi on vaihdellut Ylivieskan tai Savelan Nuorisoseura aina uuden aikakauden mukaan. 

    Talo on rakennettu William Savelan maille ja se on lohkottu vasta vuonna 1951 omaksi 1,3 ha tontiksi. Tästä johtuu nimi Savela. Talo on upeassa kunnossa -kiitos perusteellisen ja huolellisen talkoo- ja huoltotyön, mitä nuorisoseuran väki on toteuttanut. 

    Tällä hetkellä Savelaa vuokrataan juhlapaikkana erilaisille perhejuhlille ja talolla tanssitaan joka toinen sunnuntai. Vuodesta 2011 asti on järjestetty aina maanantaisin senioritanssia.

    Savelassa on järjestetty jo vuodesta 2022 alkaen yhdessä Keski-Pohjanmaan Nuorisoseuran kanssa Luova lava -päiväleirejä, joiden toteuttamisessa myös seuran aktiiviset H-kiltalaiset ovat talkoilleet ahkerasti tuoden ylisukupolvisen kohtaamisen mahdollisuuden leirien sisältöön. 

    Savelan salissa on ollut kankaalle tekstattu teksti vuosikymmeniä – Liity joukkoon, tiemme ylös käy!

    Savela sijaitsee osoitteessa Veitsimäentie 1, 84100 Ylivieska. Ylivieskan Nuorisoseuran toimintaa voi seurata Facebookissa.

  • Pitkäjärven Lehtola on kestänyt aikaa ja sukupolvia

    Pitkäjärven Lehtola on kestänyt aikaa ja sukupolvia

    Esittelemme syys-marraskuun aikana nuorisoseurantaloja eri puolilta Suomea. Tällä kertaa vuorossa on Pitkäjärven nuorisoseurantalo Lehtola Hämeestä. Esa Keskinen kertoo talosta:

    ”Pitkäjärven Nuorisoseura perustettiin vuonna 1924, ja ensimmäiset tanssit ja tapahtumat pidettiin milloin missäkin, esimerkiksi kylän talojen puimaladoissa. Pian oli selvää, että seuralle tarvittiin oma talo. Tontti sille saatiin Siikalan tilan maista sopuhintaan. 
     
    Talon rakennusurakkakilpailun voittivat Hugo Mikkola ja Kalle Hakala 8 000 markan tarjouksella. He rakensivat hirsikehikon vesikattoon neljässä kuukaudessa vuonna 1932. Ensimmäiset iltamat pidettiin jo tammikuussa 1933, vaikka talo oli keskeneräisenä eittämättä melkoisen kylmä. 
     
    Seurantalo Lehtola valmistui sopivasti seuran 10-vuotisjuhliin vuonna 1934 ja samalla pidettiin talon vihkiäiset. Juhlassa esitettiin lehtitietojen perusteella kaksi harvinaista teosta: Aleksis Kiven Lea ja Gustaf von Numersin keskeneräiseksi jäänyt kuvaelma, Eräpyhän niemekkeellä, jossa “nähdään Längelmäen satavuotias päällikkö Kauris Eräpyhän ikivanhalla uhripaikalla”. Jälkimmäisestä ei ole juuri löydettävissä lisätietoja. 
     
    Sota-aikana 1940–1943 Lehtolan keittiö ja ravintola olivat jonkin aikaa vuokrattuna siirtoväelle, mutta silti salissa pidettiin muutamat iltamat. Lehtolaan majoitettiin tiettävästi hetkellisesti myös useita evakkoperheitä. 
     
    Jo 1930-luvulla tapahtumiin liittyi usein juoksu- tai yleisurheilukilpailu, jonka jälkeen järjestettiin iltatanssit. Vielä 1960-luvun alkupuolella joka talvi Lehtolassa pidettiin hiihtokilpailuja, joissa oli runsaasti osanottajia. 1960-luvulla lopulla aktiivinen nuoriso oli kuitenkin vähissä kylästä ja toiminta hiipui lopulta kokonaan. Myös seurantalo alkoi rapistua. 

    Kesällä 1973 uusi nuorisojoukko aloitti innokkaasti pysähdyksissä olleen nuorisoseuratoiminnan. Seuran johtokunta oli silloin keski-iältään alle 20 vuotta ja oli todennäköisesti Suomen nuorisoseuroista nuorin. 

    Bändi esiintymässä Lehtolassa vuonna 1974.

    1980–1990-luvut olivatkin isojen rakennusprojektien aikaa, ja esimerkiksi talon uusi lisäosa valmistui 1993. Tanssitoiminta oli tuolloin vilkasta 25 vuoden ajan. Esiintymässä kävivät muun muassa nousua tekevä Agents solistinaan Topi Sorsakoski. 

    2000-luvun alussa talon yläkertaan remontoitiin kerhohuone ja saunatilat pukuhuoneineen. 

    Talolla kokoonnutaan talvikaudella joka torstai. Ainoan poikkeuksen tekee jouluaaton osuminen torstaille. Kesällä seuran väki ja kyläläiset kokoontuvat kylän yhteisrantaan. 

    Taloa ja saunatiloja vuokrataan erilaisiin juhliin, kokouksiin ja tapahtumiin. Yleisimpiä ovat syntymäpäivät, häät ja muut perhejuhlat. Myös teatteri- ja tanssileirejä sekä muun muassa opiskelijoiden sitsi-tapahtumia on talolla järjestetty.

    Lehtolan nimi juontuu todennäköisesti tontin lehtipuiden keskellä sijainneesta metsäsaarekkeesta. Talon salissa menneiden aikojen henki näkyy yhä: seinällä on kyltit, joissa kielletään tupakointi ja lattialle sylkeminen. Näyttämölavan akustiikkaa on aikanaan parannettu, tai ainakin yritetty parantaa, liimaamalla valtava määrä kananmunakennoja sen kattoon. Keino on havaittu riittävän hyväksi, eikä sitä ole lähdetty korvaamaan.”

    Lehtola sijaitsee osoitteessa Laasolantie 751, 35100 Orivesi. Pitkäjärven Nuorisoseuran toimintaan voi tutustua heidän verkkosivuillaan sekä Facebookissa ja Instagramissa.

  • Yhdessä tekemisen voimaa – mitä vapaaehtoisuus merkitsee nuorisoseuralaisille? 

    Yhdessä tekemisen voimaa – mitä vapaaehtoisuus merkitsee nuorisoseuralaisille? 

    Nuorisoseurojen toiminta rakentuu ihmisten yhteisestä tekemisestä, halusta vaikuttaa ja rakkaudesta omaan yhteisöön. Tuoreen kyselyn perusteella vapaaehtoistoiminta koetaan seuratoiminnassa erittäin myönteisenä, merkityksellisenä ja palkitsevana osana elämää. 

    “Tulen kökkään niin kauan kuin jaksan.” 
    “Tunnen, että minut halutaan pitää mukana.” 

    Vapaaehtoistyö on iloa, yhteisöllisyyttä ja kasvua 

    Nuorisoseuroissa toimivat vapaaehtoiset kuvaavat toimintaansa ennen kaikkea ilon ja yhteisöllisyyden lähteenä. Toiminta tuo mukanaan ystäviä, yhteenkuuluvuuden tunnetta ja mahdollisuuden oppia jatkuvasti uutta. Monelle se on myös tärkeä hyvinvoinnin lähde ja tapa antaa takaisin yhteisölle, joka on aiemmin tarjonnut harrastuksia ja elämänsisältöä. 

    Moni kertoo kasvaneensa vapaaehtoisuuteen lapsesta saakka – vanhempien, harrastusten tai nuorisoseuraperinteiden myötä. Seurojen pitkä historia näkyy edelleen vahvana jatkumona: haluna pitää kylät elinvoimaisina, ylläpitää kulttuuriperintöä ja luoda harrastusmahdollisuuksia lapsille ja nuorille. 

    Vapaaehtoisten ääni: kiitoksen ja arvostuksen voima 

    Suurin osa vastaajista kokee, että heidän panostaan arvostetaan ja kiitetään, mutta moni muistuttaa, että arjen kiitoksella on erityinen merkitys. Pieni sana “kiitos”, henkilökohtainen huomio, yhteinen kahvihetki tai kiitosjuhla koetaan tärkeiksi tavoiksi osoittaa arvostusta. 

    “Arkipäiväisissä jutuissa, ohimennen muistettaisiin kiittää pienistäkin asioista.” 
    “Pullakahvit ja arvostus riittävät.” 

    Kiitoksen kulttuuri vahvistaa yhteisöä ja saa vapaaehtoiset jatkamaan tärkeää työtään entistä innostuneempina. 

    Sitoutuneita tekijöitä, mutta huoli tulevaisuudesta 

    Vapaaehtoiset näkevät tulevaisuutensa pääosin valoisana ja aikovat jatkaa mukana niin pitkään kuin jaksavat. Moni kuitenkin tunnistaa ikääntymisen ja kuormituksen rajoittavan osallistumista tulevaisuudessa. Siksi suurin yhteinen toive on selkeä: nuorempia ja uusia vapaaehtoisia tarvitaan mukaan. Vapaaehtoiset toivovat myös, että vastuita ja tehtäviä jaettaisiin useammille, jotta tekeminen pysyy mielekkäänä ja kestävämpänä. 

    Tulevaisuuden eväät: yhteisöllisyyttä, tukea ja kiitosta 

    Kyselyn perusteella nuorisoseurojen vapaaehtoistoiminta on vahvaa, elävää ja merkityksellistä, mutta sen jatkuvuus tarvitsee: 

    • uusia toimijoita ja matalan kynnyksen mahdollisuuksia tulla mukaan, 
    • parempaa jaksamisen ja kuormituksen tukea, 
    • sekä kiitoksen ja arvostuksen kulttuuria, joka näkyy arjessa. 

    “Vapaaehtoistyö on yhteisöllistä – ja se antaa enemmän kuin ottaa.” 

    Lisätiedot

    Vapaaehtoistoiminnan kyselyyn vastasi 147 järjestön eri tasoilla toimivaa vapaaehtoista. Vastauksia saatiin kaikista nuorisoseuramaakunnista ja selvä enemmistö oli + 40-vuotiaita naisia. Vastaajista yli puolet oli korkeakoulutuksen suorittaneita. Kyselyn analysoinnissa on hyödynnetty tekoälyä.

    Kyselyn tulos vahvistaa käsitystä pitkäjänteisestä sitoutumisesta Nuorisoseurojen toimintaan, sillä useat vastaajat olivat toimineet järjestössä jo pitkään. Vapaaehtoistoiminnan kehittämistä jatketaan tulosten perusteella. Kiitokset kaikille kyselyyn vastanneille! 

    Lisätietoja antaa aluetyön johtaja Henna Liiri: henna.liiri@nuorisoseurat.fi, puh. 044 207 3072. 

    Kaipaatko tukea oman nuorisoseurasi vapaaehtoistoiminnan johtamiseen? Tutustu vapaaehtoistoiminnan sivustoon, joka on luotu tukemaan vapaaehtoistoimintaa paikallisissa nuorisoseuroissa organisoivien arkeawww.nuorisoseurat.fi/vapaaehtoistoiminta 

  • DofE-toimijoiden tapaamisesta uusia ideoita ja vertaistukea

    DofE-toimijoiden tapaamisesta uusia ideoita ja vertaistukea

    Suomen Nuorisoseurat on yksi DofE -toimintaa toteuttavista organisaatioista Suomessa. The Duke of Edinburgh’s International Award (DofE) on maailmanlaajuinen ohjelma, joka innostaa 14-24-vuotiaita nuoria löytämään omat vahvuutensa ja suunnan tulevaan.

    Harrastamisen- ja seuratoiminnan suunnittelijamme Minna Pasi ja Etelä-Suomen koordinaattorimme Johanna Lindstam osallistuivat DofE -toimijoiden kansainväliseen tapaamiseen Luxemburgissa, jonka tavoitteena oli verkostoitua ja saada uusia ideoita. Koolla oli DofE -ohjelman parissa työtä tekeviä Irlannista, Luxemburgista, Liettuasta ja Suomesta.

    ”Kouluvierailuilla tutustuimme Luxemburgin tapaan toteuttaa DofE -ohjelmaa koulutyön ohessa. DofE on nerokkaasti tuotu osaksi koulun arkea, jolloin oppilaiden on helppo lähteä suorittamaan ohjelman ensimmäistä pronssitasoa koulun työntekijän (usein opettaja tai nuorisotyöntekijä) avulla. Vapaaehtoistyö suoritetaan koulun omissa toiminnoissa esimerkiksi käymällä tutorkoulutus ja auttamalla nuorempia oppilaita vaikka matematiikassa”, Minna kuvailee.

    Viikon aikana jokainen osallistujamaa piti oman työpajan valitsemastaan aiheesta. Luxemburgilaiset esittelivät omaa Mérite Jeunesse -ohjelmaansa. Ohjelmaa tehdään 36:ssa koulussa ympäri maata sekä muutamissa järjestöissä. Liettualaisten opastuksella tehtiin tarinoita näkyväksi ja saatiin hyvää oppia siitä, miten tarinoiden kautta voidaan saada omalle toiminnalle lisää näkyvyyttä ja osallistujia.

    ”Suomesta veimme tuliaisena Erätauko-keskustelun ja Lego-mielenosoituksen. Pienen demon avulla osoitimme, kuinka Erätaukoa (englanniksi Timeout) voi hyödyntää esimerkiksi nuorten kanssa toimiessa. Saimme työpajasta hyvää palautetta ja moni osallistuja halusikin viedä menetelmän omaan työhönsä”, Johanna kertoo.

    Viikon aikana opittiin myös uusia luontomenetelmiä Luxemburgin kauniissa luonnossa. Kuva Tommi Närhi.

    Vaikuttavinta matkalla oli päästä kuulemaan nuorten omia kokemuksia ja tarinoita DofE:sta. Kokemuksista välittyi DofE:n antamat mahdollisuudet kokea huikeita elämyksiä, löytää uusia ystäviä, päästä vaikuttamaan itselle tärkeisiin asioihin ja matkustaa vaikka kansainvälisen projektin myötä toiselle puolelle maailmaa.

    Viikon kohokohtana joku piti prinssin, Prince Guillaume of Luxembourg, tapaamista ja joku toinen hyvää ruokaa ja syvällisiä keskusteluja. ”Kaiken kaikkiaan erittäin onnistunut viikko, josta voi ammentaa omaan työhönsä vielä monta kertaa! Yksi unelma olisi viedä joskus meidän nuoret seikkailulle Luxemburgiin tai vaikka Irlantiin”, Minna ja Johanna ideoivat.

    Teksti: Minna Pasi ja Johanna Lindstam

    Lue lisää

    Nuorisoseuroissa toimivia nuoria palkittavina DofE-ohjelman suorittamisesta

    Viisi nuorta palkittu DofE-ohjelman pronssisilla ja hopeisilla tunnustuksilla

    DofE -toiminta Suomessa

  • Ullavan Ylikylän nuorisoseurantalolla tapahtuu ympäri vuoden

    Ullavan Ylikylän nuorisoseurantalolla tapahtuu ympäri vuoden

    Esittelemme syys-marraskuun aikana nuorisoseurantaloja eri puolilta Suomea. Tällä kertaa vuorossa on Ullavan Ylikylän nuorisoseurantalo Keski-Pohjanmaalta.

    Ullavan Ylikylän Nuorisoseura perustettiin 1920-luvulla, kun Yrjö Kaunisto esitti paikkakunnalle oman seuran perustamista. Ajatus sai innostuneen vastaanoton ja pian Rahkosen, Neverbackan, Honkalan, Kallingin, Hanhisalon ja Lännän kylät liittyivät uuden yhdistyksen toiminta-alueeseen.

    Ensimmäiset vuodet kuluivat iltamien ja kokousten järjestämisessä, mutta oman kodin puute vaikeutti toimintaa. Vuonna 1926 perustettiin rakennustoimikunta, ja jo seuraavana vuonna valmistui Janne Siirilän piirtämä seurantalo Rahkosen kylälle, koulun läheisyyteen rahkosenharjulle. Rakennus sai erikoisen, näyttävän kattomuotonsa Nuorisoseura-lehdestä napattujen piirustusten innoittamana.

    Seurantalosta tuli nopeasti kylän kokoontumispaikka, jossa järjestettiin iltamia, urheilukilpailuja ja opintokerhoja – sekä ylläpidettiin omaa kirjastoa Arvi A. Kariston lahjoittamin kirjoin.

    Nykyisin Ylikylän nuorisoseurantalolla tapahtuu ympäri vuoden. Talvella keskiviikkoillat täyttää bingo, ja kesäisin nuorten pyörittämä kahvila houkuttelee väkeä sunnuntaisin. Teatteri Pystymehtä harjoittelee ja esiintyy talolla, ja lasten Luova lava -näytelmäkerho Taimikko kokoontuu tiistaisin. Lisäksi järjestetään karaokeiltoja, tansseja, musiikkitapahtumia ja juhlia.

    Seurantalon katossa kimaltavat diskopallot muistuttavat, että tämä kaksikerroksinen rakennus elää ajassa ja houkuttelee yhä uusia sukupolvia mukaan.

    Kesällä 2025 Ullavan Ylikylän nuorisoseura juhli 100-vuotista taivaltaan. Juhlassa Suomen Nuorisoseurat ry:n hallituksen jäsen Ira Järvelä luovutti seuralle kunniakilven tunnustuksena pitkästä ja elinvoimaisesta toiminnasta.

  • Tiilinen Lappilinna on tapahtumien keskus Etelä-Hämeessä

    Tiilinen Lappilinna on tapahtumien keskus Etelä-Hämeessä

    Esittelemme syys-marraskuun aikana nuorisoseurantaloja eri puolilta Suomea. Tällä kertaa vuorossa on Lappilan nuorisoseurantalo Lappilinna Etelä-Hämeestä.

    Lappilan nuorisoseura on perustettu 1920-luvun lopulla Lappilan kylälle Kärkölään. Kylä sijaitsee Riihimäki – Lahti -rautatien varrella ja Lappilan junaseisakkeelta on vain kivenheiton matka Lappilan nuorisoseurantalolle Lappilinnaan.

    Lappilinna on rakennettu kyläläisten yhteiseen käyttöön vuonna 1934. Lappilassa toimi vuosina 1928–2014 tiilitehdas, joka selittää myös Lappilinnan ulkonäön. 

    Lappilinnasta tuli suosittu tanssipaikka 50- ja 60-luvuilla, jolloin taloon rakennettiin taloon. Laajennus valmistui vuonna -63 ja sen jälkeen taloon mahtui satoja tanssijoita ja juhlijoita. Talon historian huippuhetkiin kuuluu The Renegadesin esiintyminen 60-luvun alkupuolella. 

    Lappilinnassa on edelleen hyvät valmiudet suurien juhlien ja tilaisuuksien järjestämiseen, sillä salissa on tilaa jopa 160m2. Talossa on upea sali ja näyttämö, hyvin varusteltu keittiö ja ravintolasali, tilavat eteistilat ja vessat sekä pihassa paljon pysäköintipaikkoja. 

    Nykyään Lappilinnassa järjestetään huutokauppoja, lasten askartelukerhoa sekä tansseja. Lisäksi salissa voi harrastaa lento- ja sulkapalloa, nyrkkeilyä ja pöytätennistä. 

    Tutustu Lappilan Nuorisoseuran toimintaan heidän verkkosivuillaan. Lappilinna sijaitsee osoitteessa Lappilinnantie, 16670 Lappila.

  • Kylähelmi – Ahlaisten yhteisön sydän ja aikamatka menneeseen

    Kylähelmi – Ahlaisten yhteisön sydän ja aikamatka menneeseen

    Esittelemme syys-marraskuun aikana nuorisoseurantaloja eri puolilta Suomea. Tällä kertaa vuorossa on Ahlaisten nuorisoseurantalo Kylähelmi Satakunnasta.

    Ahlaisten keskustassa sijaitseva Kylähelmi on rakennus, jolla on monivaiheinen ja värikäs historia. Se on ollut vuosien varrella niin asuinrakennus, pientavarakauppa, baari kuin sekatavarakauppakin. Rakennus valmistui alun perin vuonna 1870, ja se on palvellut kyläläisiä eri muodoissaan jo yli 150 vuoden ajan.

    1980-luvun jälkeen Kylähelmi siirtyi Porin kaupungin omistukseen ja toimi A-killan kesänviettopaikkana. Ahlaisten Nuorisoseura ja Kyläyhdistys vuokrasivat tilan vuonna 2007 ja vuonna 2012 nuorisoseura osti sen omakseen. Myös pihapiiri on kehittynyt – vanhan saunan tilalle rakennettiin uusi vuonna 2010, ja mittava päärakennuksen peruskorjaus valmistui marraskuussa 2024.

    Nykyisin Kylähelmi on vilkas tapahtuma- ja kokoontumispaikka, jota vuokrataan kokouksiin, juhliin ja leireihin. Pihapiirin kyläsauna on puolestaan suosittu talviuintipaikka ja vuokrattavissa myös yksityiskäyttöön. Lisäksi talossa järjestetään nuorisoseuran omaa toimintaa ja tapahtumia, jotka kokoavat kyläläisiä yhteen vuoden ympäri.

    ”Kylähelmen nimi kertoo rakennuksen uudistumisesta, siitä on tullut kylän helmi. Kyläsaunan nimi puolestaan viittaa siihen, että sauna on kyläläisten käytössä, erityisesti talviuintia varten”, Ahlaisten Nuorisoseurasta kerrotaan.

    Kylähelmen erityispiirteenä on sen tunnelmallinen retrohuone, joka vie vierailijat aikamatkalle menneiden vuosikymmenten tunnelmiin.

    Ahlaisten Nuorisoseuran ja Kylähelmen toimintaan voi tutustua seuran verkkosivuilla. Kylähelmi sijaitsee osoitteessa Nahkurinkuja 38, 29700 Ahlainen.

  • Tarvitseeko seuranne kausityöntekijöitä? Ota käyttöön Nuorisoseura-duunit!

    Tarvitseeko seuranne kausityöntekijöitä? Ota käyttöön Nuorisoseura-duunit!

    Nuorisoseura-duunit keikkatyöalustalla paikalliset nuorisoseurat voivat tarjota lyhytkestoisia töitä ilman työnantajuuteen liittyvää byrokratiaa. Samalla työntekijät voivat kerryttää kokemustaan tarttumalla helposti ja nopeasti uusiin työmahdollisuuksiin.

    Palvelu sopii loistavasti erilaisten keikkatöiden tarjoamiseen, kuten seurantalon pihatöihin, ikkunoiden pesuun, tapahtuman lipunmyyntiin, kahvion hoitamiseen tai ohjaajan hommiin.

    Nuorisoseura-duunien kautta työntekijä saa korvauksen tekemästään työstä ja seura saa laskun toteutetusta keikasta. Kun keikka on julkaistu palvelussa, siitä voi esimerkiksi vinkata paikallisille nuorille, jolloin he voivat hakea työntekijöiksi.

    ”Tiedämme, että paikallisissa nuorisoseuroissa haluttaisiin palkata työntekijöitä erinäisiin tehtäviin, mutta työnantajan velvollisuudet tuntuvat liian raskailta. Toivomme, että voimme tämän avulla auttaa seuroja töiden tarjoamisessa ja samalla tarjota nuorille tulevaisuuden kannalta tärkeää työkokemusta”, alueellisen työn johtaja Henna Liiri kertoo.

    Palvelun käyttöönotossa auttaa alueellisen työn johtaja Henna Liiri, puh. 044 207 3072, henna.liiri@nuorisoseurat.fi sekä talouden ja hallinnon johtaja Iija Filen, puh. 045 633 6944, iija.filen@nuorisoseurat.fi. Ole rohkeasti yhteydessä!

    Suomen Nuorisoseurat ry on luonut alustan yhteistyössä WorkPilots:in kanssa. Alusta on nyt pilottivaiheessa, joten otamme mielellämme vastaan myös palautetta.

  • Nuorisoseurojen tapahtumat vahvistuvat uuden tapahtumajohtajan myötä

    Nuorisoseurojen tapahtumat vahvistuvat uuden tapahtumajohtajan myötä

    Suomen Nuorisoseurojen uudeksi tapahtumajohtajaksi on valittu Henni Välimaa, joka aloittaa tehtävässä 1.11. Hennin vastuulla tulee olemaan Nuorisoseurojen tapahtumatuotanto sekä Nuori Kulttuuri -toiminta.

    Hennillä on monipuolista kokemusta erilaisten tapahtumakokonaisuuksien johtamisesta, B2B-myynnistä, markkinoinnista, viestinnästä sekä esihenkilönä toimimisesta.

    ”Olemme erittäin tyytyväisiä saadessamme Hennin porukkaan. Hän tuo järjestöön osaamista, jota kaipaamme ja tulevina vuosina tarvitsemme. Lisäksi hän pystyy omalla persoonallaan tukemaan tapahtumatuotannon tulevaa kehittämistä”, iloitsee pääsihteeri Sanna Airaksinen.

    Henni on innoissaan päästessään aloittamaan uudessa roolissaan. ”On suuri ilo ja kunnia aloittaa työt Suomen Nuorisoseuroilla tapahtumien ja kumppanuuksien parissa. Olen innoissani päästessäni muiden toimijoiden kanssa rakentamaan tapahtumia, jotka kokoavat yhteen eri-ikäisiä ihmisiä. Yhteisöllisyyden vahvistaminen on tällä hetkellä tärkeää. Nuorisoseurat tekee arvokasta työtä kulttuurin ja harrastustoiminnan edistämiseksi ja tätä merkityksellistä työtä on hienoa päästä tekemään.”

    Tapahtumat ovat erittäin tärkeä osa Nuorisoseurojen toimintaa ja niiden asemaa halutaan tulevaisuudessa edelleen vahvistaa ja kehittää. Uudistuksia on luvassa jo ensi vuonna, jolloin Suomen Nuorisoseurojen valtakunnallisissa tapahtumissa on voimassa jäsenhinnat. Tampereella 10.-14.6.2026 järjestettävä Pispalan Sottiisi on ensimmäinen tapahtuma, jossa uudet hinnat ovat käytössä. Jäsenhinnat julkistetaan vuoden alussa.

    Lisätiedot: pääsihteeri Sanna Airaksinen, puh. 040 350 8913, sanna.airaksinen@nuorisoseurat.fi