Esko Ahosesta Suomen Nuorisoseurojen ensimmäinen kunniapuheenjohtaja
Suomen Nuorisoseurat on nimittänyt kunniapuheenjohtajakseen järjestön pitkäaikaisen puheenjohtajan Esko Ahosen, 61. Lestijärven kunnanjohtaja ja entinen kansanedustaja Ahonen toimi valtakunnallisen nuorisoseurajärjestön puheenjohtajana kymmenen vuotta, 2006-2016. Hänen merkittävimpiin saavutuksiinsa kuuluu 136-vuotiaan järjestön uudistaminen. Hän johti Kalevan Nuorten Liiton ja Suomen Nuorison Liiton yhdistymistä, joka tapahtui vuoden 2013 alussa.
Suomen Nuorisoseurat halusi palkita ja kiittää pitkäaikaisinta puheenjohtajaansa jollakin erityisellä tavalla. Ahonen oli jo saanut järjestön korkeimman tunnustuksen, kultaisen ansiomerkin vuonna 2005. Kunniapuheenjohtajuus on valtakunnallisen nuorisoseurajärjestön ensimmäinen. Kunniapuheenjohtajia voi olla vain yksi kerrallaan.
Ahonen on toiminut nuorisoseuroissa kaikilla tasoilla ja aina hakeutunut luottamustoimiin. Hänen ensimmäinen seuransa oli Kivijärvenkylän nuorisoseura, johon hän liittyi teini-ikäisenä. Myöhemmin hän toimi aktiivisesti Evijärven nuorisoseurassa. Alueellisella tasolla Ahonen on toiminut Etelä-Pohjanmaan nuorisoseuran johtokunnassa monissa pesteissä, mukaan lukien puheenjohtajana. Vuonna 2002 hänet valittiin valtakunnallisen nuorisoseurajärjestön valtuustoon ja edelleen hallitukseen vuonna 2003. Ahonen valittiin nuorisoseurajärjestön johtoon vuonna 2006 tiukalla tuurilla, sillä valtuuston kokouksessa puheenjohtajan nimi ratkesi arvalla.
Liittojen yhdistyminen mahdollisti pitkän puheenjohtajuuden
Ahosen mukaan hänen tavoitteensa oli puheenjohtajaksi pyrkiessään päästä kehittämään koko nuorisoseurajärjestöä entistä vahvemmaksi. Nyt taaksepäin katsoessaan hän toteaa, ettei voinut arvatakaan, mihin tie ja miten pitkälle se vie.
”En kuvitellut, että puheenjohtajan tehtävästä tulisi 10 vuoden pesti, koska sääntöjen mukaan vain kuusi vuotta oli mahdollista,” Ahonen kommentoi. ”Puheenjohtajan työ on ollut mielenkiintoista, mutta myös erittäin haasteellista. Tuohon kymmenen vuoden ajanjaksoon sopii monenlaisia asioita: kokouksia, strategioita, jäsenrekisterin uudistamista, juhlapuheita, uuden pääsihteerin valinta.”
Ahonen nostaa kaudessaan kaksi asiaa ylitse muiden. Ensimmäinen on nuorisoseuraliikkeen viisiosaisen historian julkaisemisen 10.10.2011 Eduskunnassa. Toinen on Suomen Nuorisoseurojen Liiton ja Kalevan Nuorten Liiton yhdistyminen vuoden 2013 alussa Suomen Nuorisoseuroiksi. Tämä yhdistyminen mahdollisti hallinnollisesti Ahosen kymmenvuotisen puheenjohtajuuden.
”Liittojen yhdistymisestä oli puhuttu jo ennen puheenjohtajakauttani, mutta silloin se oli tuntunut utopistiselta”, Ahonen sanoo. Kasvukivuista ja ristiriidoista huolimatta yhdistyminen onnistui hyvin.
”Meillä on vahva nuorisojärjestö ja innostunutta väkeä joka tasolla,” hän sanoo. ”Teatteri, kansantanssi, sirkus, kylä- ja kehittämistoiminta, kerhot ja eri-ikäisten toiminta, kaikki mahtuvat mukaan. Nuorisoseurat on säilyttänyt asemansa, mihin on ollut suuri ansio sillä, että toiminta on ollut monipuolista. Olen kiitollinen siitä, että olen saanut olla tässä kasvun tehtävässä.”