LAHJOITA
In English
Kuvapankki
Seuralainen
Nuorisoseurarekisteri
Puoti
Työkalupakki
Tapahtumakalenteri
menu-icon

Tekijä: Aura

  • Jutajaiset käynnistyivät Vuoden kansantanssiyhtyeiden konsertilla

    Jutajaiset käynnistyivät Vuoden kansantanssiyhtyeiden konsertilla

    Pohjoisen folk-festivaali Jutajaiset käynnistyi tänään Rovaniemellä Vuoden kansantanssiyhtye Siepakoiden ja edellisen VKY:n Polokkareiden yhteiskonsertilla. Suomen kovimmat kansantanssiryhmät pääsivät esiintymään lähes täydelle Korundin katsomolle.

    ”Kyllä pohjoinen dimensio on folkissa todella väkevä”, lausui tapahtuman johtaja Paula Kähkönen avajaissanoissa. Rovaniemen kaupungin tervehdyksen toi palvelualuepäällikkö Merja Tervo.

    Konsertin ensimmäinen puoliaika oli taattua oululaista Polokkari-laatua – tanssijoiden energia täytti Korundin lavan. Toisella puoliajalla Rovaniemen omat nuoret, Siepakoiden Edustus tanssivat  katsojien sydämiin.

    Ilta jatkuu Kauppayhtiöllä kuplettien, Siepakoiden bändi KAJEAn ja Enkelin sävelin. Lauantaina vuorossa on erilaista kansanperinneohjelmaa Hostel Cafe Kodissa, illalla Soittajan kaipuu -konsertti Korundilla ja ilta jatkuu taas Kauppayhtiöllä. Sunnuntaina vuorossa on Lasten Jutajaiset nuorisokeskus Mondella, Jutajaiset-messu ja kahvia ja maakuntalauluja seurakuntakeskuksessa.

  • 31.8. viimeinen päivä ilmoittautua Nuorisoseurakokoukseen!

    31.8. viimeinen päivä ilmoittautua Nuorisoseurakokoukseen!

    Vielä mukaan Nuorisoseurakokoukseen!

    Ilmoittautuminen kokouksen viralliseen majoitukseen ja kuljetuksiin päättyy perjantaina 31.8. Mukaan voi sen jälkeen edelleen ilmoittautua kokousedustajaksi tai sivustaseuraajaksi. Käytännössä henkilö voi tulla jopa ilman ennakkoilmoittautumista paikan päälle seuran valtakirjan kanssa. Emme kuitenkaan voi enää taata majoituksen, kuljetuksen, ruokailujen tai iltaohjelmalippujen saatavuutta virallisen ilmoittautumisen jälkeen. Vapaita paikkoja voi kuitenkin kysellä Pia Matilaiselta: pia.matilainen@nuorisoseurat.fi.

    Tee aloite!

    31.8. on myös viimeinen päivä tehdä aloite kokouksen käsittelyyn. Katso ohjeet aloitteen tekemiseen täältä.

    Yhdessä Nuorisoseurakokoukseen

    Nuorisoseurojen sääntömuutoksen myötä ensimmäistä kertaa jokainen jäsenseura saa lähettää Nuorisoseurakokoukseen vähintään kaksi edustajaa. Kenenkään ei siis tarvitse lähteä yksin, vaan valtakunnalliseen kokoukseen voi lähteä aina kaverin kanssa.

    Ehdota valtuustoon

    Nuorisoseurojen valtuustossa on noin neljäkymmentä jäsentä ja saman verran varajäseniä. Valtuusto valitaan aina kolmeksi vuodeksi kerrallaan ja valinnan tekee Nuorisoseurakokous. Jäsenseurat voivat ehdottaa valtuuston jäseniksi henkilöitä, ja näiden ehdotusten pohjalta vaalivaliokunta tekee esityksen Nuorisoseurakokoukselle.

    Valtuustolla on äärimmäisen tärkeä tehtävä järjestössä, se nimittäin hyväksyy toiminnan kivijalat: toimintasuunnitelman, talousarvion, toimintakertomuksen, tilinpäätöksen ja säännöt.

    Haluaisitko sinä vaikuttamaan valtuustoon? Onko seurassasi aktiivinen jäsen, jolla olisi paljon annettavaa? Pidä huolta, että seurastasi tai alueeltasi tulee edustaja valtuustoon!

    Ehdota: nuorisoseurakokous.nuorisoseurat.fi/ehdota-valtuustoon

    Nuorisoseurojen järjestöjyrät neuvoo

    Mikä on Nuorisoseurakokous? Kolmivuotisohjelma? Mitä valtuusto tekee? Kuka on vaalivaliokunnassa? Mitä eroa valmistelevalla ja varsinaisella vaalivaliokunnalla?

    Järjestöjargon on välillä vaikeaa. Järjestön hallinnon rattaissa kyse on kuitenkin ihmisistä ja jokaisen jäykänkuuloisen termin takana on joukko innostuneita nuorisoseuralaisia. Uudessa blogisarjassa avataan selkeästi Nuorisoseurojen hallinnon saloja!

    Lue lisää: nuorisoseurakokous.nuorisoseurat.fi/jarjestojyrat-neuvoo

     

  • Tiistenjoen ja Haapakosken nuorisoseurat haastavat toisensa pyöräilemään

    Tiistenjoen ja Haapakosken nuorisoseurat haastavat toisensa pyöräilemään

    Tiistenjoen nuorisoseurantalo on kaunis punainen puurakennus Lapuanjoen varressa. Talolta on matkaa noin kahdeksan kilometriä alavirtaan Haapakosken nuorisoseurantalolle. Jo yli 30 vuotta seurat ovat haastaneet toisensa vuorovuosin leikkimieliseen pyöräilykisaan. Tänä vuonna oli tiisteläisten vuoro haastaa haapakoskelaiset.

    Homman juju on yksinkertainen: pyöräillään toisen seuran talolle, laitetaan nimi vihkoon ja ansaitaan sillä yksi piste omalle seuralle. Vihkoon voi myös jättää terveisiä tai tsemppiviestejä muille pyöräilijöille. Haasteessa yhdistyy monta hyvää asiaa: seurojen välinen yhteistyö ja ystävyys, leikkimielinen kisailu ja liikkumisen ilo.

    Perinne on lähtenyt liikkeelle 80-luvulla, mutta tarkkaa aloitusvuotta ei löytynyt. Alun perin haaste oli vain yhden päivän mittainen, ja tapahtumia oli kaksi: kesäisin pyöräiltiin ja talvisin hiihdettiin Lapuanjoen jäitä pitkin. Silloin seurantaloilla oli päivystys ja Lapuan kaupunki tarjosi mehut. 2000-luvulla hiihtohaaste jäi, koska osallistujamäärät vähenivät ja talvien jäätilannekin muuttui epävarmaksi. Pyöräilyhaaste taas kasvatti suosiotaan, ja se pidennettiin ensin viikon, sitten koko kesän, mittaiseksi. Nykyään myös mistä tahansa pyöräilevä voi laittaa nimensä vihkoon.

    ”Haastepyöräily on mukava piristys kesäisin. Pyöräilijät tykkäävät tästä, koska se on hyvää liikuntaa. Vaikka se on leikkimielinen kisa, niin aina loppua kohden pyöräilijöitä on enemmän”, sanoo Haapakosken nuorisoseuran puheenjohtaja Marja-Leena Laurila.

    ”Tänä vuonna haasteen alkamista kyseltiin jo toukokuun alussa”, Tiistenjoen Nuorisoseuran puheenjohtaja Päivi Sipilä valottaa haasteen suosiota. ”Meillä on muutamia todella aktiivisia pyöräilijöitä, jotka saattavat käydä joka päivä, säätäkin uhmaten. Sitten on niitä, jotka menevät hissukseen vaikka lasten kanssa.”

    Voitot menevät aika lailla vuorotellen. Yhteen aikaan Haapakoski voitti monena vuonna peräkkäin, mutta nyt näyttää siltä, että voitto menee toista vuotta peräkkäin tiisteläisille.

    ”Voitto ei ole tärkeä, vaan se että saadaan porukka liikkumaan”, Sipilä sanoo. ”Täällä sivukylillä on aina vähän tällaista kisailua ja kissanhännänvetoa, huumorilla tietenkin. Some on voimissaan ja siellä kuittaillaan vastapuolelle.”

    Kisan loppuvaiheessa molemmilla seuroilla kerätään ”salaa” porukoita kasaan ja lähdetään isolla joukolla keräämään pisteitä, varsinkin jos kisa on tiukka. Kisan viimeisenä päivänä pidetään seurantalolla valvojaiset. Kumpikin seura arpoo myös pienet tuotepalkinnot osallistuneiden kesken. Tuloksista ilmoitetaan paikallislehteen.

    Päivi Sipilä kannustaa muitakin nuorisoseuroja järjestämään vastaavanlaisia haasteita, mikäli sopivan matkan päästä löytyy haasteeseen vastaava ystäväyhdistys.

    ”Tämä on helppo järjestää. Tarvitaan vain ruutuvihko, jonka numeroi. Sovitaan päivämäärät ja ilmoitetaan ne paikallislehdessä ja somessa. Lisäksi viholle pitää olla paikka. Meillä on vanha maitolaituri, jossa on postilaatikko viholle”, kannustaa Päivi. ”Aika pienellä vaivalla saa liikkumisen ja osallistumisen ilon. Ja vain joka toinen vuosi tarvitsee itse järjestää.”

    Kuva: Päivi Sipilä

  • Harrastajateatteriliiton kuulumisia: Harrastajateatterikesä lähestyy

    Harrastajateatteriliiton kuulumisia: Harrastajateatterikesä lähestyy

    45. Harrastajateatterikesä käynnistyy Jyväskylän kaupunginteatterilla perjantaina 17.8. Harrastajateatterikesään haki 25 esitystä, joista 6 valittiin kesän 2018 ohjelmistoon. Valinnat teki näyttelijä Tapani Kalliomäki.

    Ofelia-ryhmän Arjen yksinäiset avaa Harrastajateatterikesän

    Ofelia-ryhmä - Arjen yksinäiset - Kuvaaja Arttu LuukkonenHämeenlinnalaisen Ofelia-ryhmän Arjen yksinäiset kurkottaa erittäin mielenkiintoisella ja raikkaalla tavalla kohti absurdia ja eri aikatasoja. – Nautittavaa heittäytymistä, herkkyyttä ja lämpöä. Hienon ohjauksen kruunaa näyttelijöiden avoimen henkilökohtainen ote, toteaa Kalliomäki. Henkilöiden ja tarinan matkaan mahtuu niin Marilyn Monroe, James Dean kuin Ofeliakin. Esitys on taitava tragikomedia, joka naurattaa, koskettaa ja onnistuu olemaan arvaamaton ja yllättävä. Arjen yksinäiset on näyttelijänä tunnetun Ria Katajan ensimmäinen ohjaustyö.

    Perjantain toisena esityksenä nähtävä Leichner & Klemettinen työryhmän Nuoren Wertherin kärsimykset on Kalliomäen mukaan ilmaisultaan täynnä maanista riemua, roihuavaa raivoa sekä pakahdutetun surun luomaa energistä haltioitumista. Nuoren Wertherin kärsimykset on puheenvuoro yksinäisille, joiden unelmat jäivät toteutumatta. – Nuoruuden into ja tekemisen riemun liekki palavat kauniisti tässä monologissa, summaa Kalliomäki. Työryhmän jäsenet ovat osallistuneet menestyksekkäästi Harrastajateatterikesään myös Jyväskylässä vuonna 2016 Ilves-Teatterin alaisuudessa Paratiisi -esityksellä.

    Lauantain aloittava Kuusamon Näyttämön Neljäntienristeys saa Kalliomäeltä kiitosta niin roolisuorituksia kuin koko esitystä leimaavasta terveestä anteeksipyytelemättömyydestä ja vahvasta kollektiivisuuden tunteesta, joka siirtyy katsojalle lämpönä ja ymmärryksenä tarinan henkilöitä kohtaan. Neljäntienristeyksessä Suomen historiaa käydään läpi samalla kun seurataan mielenkiintoista näyttämöllepanoa sukupolvitarinasta. – Hieno esitys siitä miten ihmisten persoonat rakentuvat historiansa, menneisyytensä kautta, Kalliomäki kehuu. Ohjaustyön on tehnyt Ahti Ahonen. Kuusamon Näyttämön esitys on loppuunmyyty.

    Lauantain toisena esityksenä nähtävä Orimattilan teatterin Madaamit puolestaan on provokatiivinen komedia äitiydestä, väsymisestä ja lapsiperheen arjesta. Esityksen on ohjannut Eppu Gustafsson. Perheen mullistukset ja paineet avioerosta tarjoillaan tragikomedian muodossa ja sisältö on näin helposti vastaanotettavissa. Arjen raadollisuus käsitellään vapauttavan naurun kautta. – Esitys antaa varmasti lohtua ja pilkettäkin silmäkulmaan monille lasten kanssa ruuhkavuosia eläville, arvelee Kalliomäki.

    Toisen festaripäivän päättävä Laukaan Teatterin Viimeiset Mitalit on puheenvuoro ja oodi vanhuksille, jonka on ohjannut Aila Lavaste. Esitys nostaa esille ihmiset, jotka ovat intohimoineen ja pelkoineen elämänsä loppupuolella. – Ihminen kantaa mukanaan kaiken eletyn elämän, mutta miten selvitään matkan varrella syntyneiden haavojen yli. Voiko ihminen hyväksyä itsensä, ellei hyväksy historiaansa?

    ”Kaikki synti tulee Ruotsista ja hyvä harrastajateatteri tulee Suomesta.”

    Helsingin Gayteatteri - Olitko Sinä? Homomman Suomen historia 2.0 - Kuvaaja Ingemar RaukolaSunnuntaina festarit päättävää Helsingin Gayteatteri HGT ry:n esitystä Olitko Sinä? Homomman Suomen historia 2.0 Kalliomäki kuvailee ajankohtaiseksi, tärkeäksi, yhteiskuntakriittiseksi ja karnevalistiseksi kokonaisuudeksi, jossa rakkaus voittaa. – Esitys puhuu vahvasti vähemmistöjen, rakkauden ja suvaitsevaisuuden puolesta ja siinä on raikas ja häpeilemätön ote, kehuu Kalliomäki näkemäänsä. Esityksen innoittamana Tapani Kalliomäki toteaa pilke silmäkulmassaan että ”Kaikki synti tulee Ruotsista ja hyvä harrastajateatteri tulee Suomesta.” Gayteatterin esityksen on ohjannut Kim Gustafsson.

    Raadissa Malla Malmivaara, Hanna Liinoja ja Mika Terävä

    Tapahtumaviikonloppuna 17. – 19.8. Jyväskylän kaupunginteatterissa esityksiä arvioi omalta kantiltaan myös tapahtuman raati. Raadissa ovat näyttelijä Malla Malmivaara, draamakasvatuksen yliopistonopettaja, käsikirjoittaja ja ohjaaja Mika Terävä sekä Jyväskylän kaupunginteatterin näyttelijä Hanna Liinoja. Raati antaa palautteen jokaisesta esityksestä työryhmälle ja jakaa tapahtuman päätteeksi päätöstilaisuudessa sunnuntaina yhteensä 1000€ edestä stipendejä, sekä kunniamainintoja. Yleisö puolestaan pääsee keskustelemaan esityksistä valitsija Tapani Kalliomäen johdolla suosituissa Jälkilöylyissä jokaisen esityksen jälkeen. Tapahtuman järjestävät Suomen Harrastajateatteriliitto ja Jyväskylän kaupunginteatteri.

    Harrastajateatterikesän lippuja voi ostaa Jyväskylän kaupunginteatterin lippumyymälästä sekä lippu.fi:stä.

    Ohjelmistoon voi tutustua lisää osoitteessa www.harrastajateatterikesa.fi

  • Kansallista kesäteatteripäivää juhlitaan perjantaina 29.6.

    Kansallista kesäteatteripäivää juhlitaan perjantaina 29.6.

    Teatterin tiedotuskeskus TINFO on julistanut Kansallisen kesäteatteripäivän, joka on tänä vuonna 29.6.2018, vilkkaimman teatteriviikonlopun perjantaina. Kesäteatteri on kiinteä osa suomalaista teatterikulttuuria ja ansaitsee oman juhlapäivänsä.

    Kansallista kesäteatteripäivää juhlittiin ensimmäistä kertaa perjantaina 1.7.2016, joka oli sinä vuonna ylivoimaisesti suosituin kesäteattereiden ensi-iltapäivä. Ajatus herätti innostusta, joten merkittävää suomalaista kesäilmiötä päätettiin juhlia myös jatkossa.

    TINFO kerää kesäteatterien ensi-illat avoimeen verkkopalveluun. Palvelusta löytyy noin nelisensataa ensi-iltaa. Kesäteatterikausi alkaa perinteisesti vappuaatosta ja jatkuu elokuun loppuun. 

  • Sottiisin pääjuhlassa Työtä ja ilonpitoa sadan vuoden takaa

    Pispalan Sottiisin pääjuhla Työ ja ilonpito on tanssillinen kokonaisuus, jossa liikutaan työn ja työväen maailmasta lasten ja nuorten leikkiin, herraskaisten tansseihin ja lopulta kaiken kansan yhteistanssiin.

    Sata vuotta sitten kaikki oli kovin toisenlaista. Vastahan Finlaysonin Plevnan kutomosaliin oli syttynyt ensimmäinen sähkövalo vuonna 1882. Koskia valjastettiin tehtaiden tarpeeseen.

    Katukivillä kuuluu pienten jalkojen ääniä ja ilon kiljahduksia. Juoksuaskelin kokoontuvat lapset leikkimään ja laulamaan. Kuka ei ehdi kyykkyyn ja kenestä tulee litta?

    Lapset ovat tarkkaan seuranneet isompien ammatteja, arjen liikkeitä ja ääniä. Rattaat ja rukkihan pyörivät molemmat. Hei pyöritetään ja kehrätään, niinkuin pullamummokin on tehnyt.

    Lapset ovat tarkkaan seuranneet isompien ammatteja, arjen liikkeitä ja ääniä. Rattaat ja rukkihan pyörivät molemmat. Hei pyöritetään ja kehrätään, niinkuin pullamummokin on tehnyt.

    Tehdaskaupungin salongeissa kajahtavat tanssin sävelet. Kristallikruunujen välkkeessä kavaljeerit hakevat daamejaan franseesiin ja polkkaan.

    Päivä kääntyy kohti iltaa ja työväki kokoontuu tehtaan varjoista tansseille, soitoille ja lauluille. Illanvietoissa torppien tytöt ja pojat etsivät uusia ystäviä ja kumppaneita.

    Taustalla kaikuu epävarmuus tästä päivästä ja toivo paremmasta huomisesta.

    Tanssi yhdistää säätyjä ja synnyttää tarinoita uuden kansakunnan astuessa ensiaskeliaan.

    Musiikista vastasi Suistamon Sähkö.

    Esityksen jälkeen hyvä fiilis.

    Kuvat: Petri Kivinen

  • Suomalaisen kansantanssin ikoni Antti Savilampi nimetty Kansantanssikiltaan

    Suomalaisen kansantanssin ikoni Antti Savilampi nimetty Kansantanssikiltaan

    Antti Savilampi on nimetty Suomen Nuorisoseurojen Kansantanssikiltaan. Savilampi on tanssija, tanssinopettaja, ohjaaja ja koreografi. Hän on toiminut kansantanssin parissa yli 50 vuotta ja hänen merkityksensä suomalaisen kansantanssin arvostukseen ja sen kehittymiseen on ollut valtaisa. Nimitys julkistettiin kansantanssin ja -musiikin festivaali Pispalan Sottiisissa perjantaina 15.6.

    Kestilässä, Pohjois-Pohjanmaalla syntynyt Antti Savilampi sai kipinän kansantanssiin syksyllä 1965, jolloin hän aloitti puuseppäopinnot Pohjois-Pohjanmaan Keskusammattikoulussa. Antti meni mukaan tyttöjen liikunnanopettajan Elsi Niinimaan vetämään tanhukerhoon, ja siitä se alkoi, kipiniöinti, joka on jatkunut jo vuosikymmeniä.

    Tällä hetkellä Savilampi opettaa kansantanssia muun muassa Sibelius-Akatemiassa ja kiertää ympäri Suomea vetämässä kursseja. Etusijalla ovat kuitenkin ohjaaminen ja koreografioiden laatiminen. Tanssiminenkaan ei ole unohtunut, sillä Antti tanssii aikuisten tanhuryhmä Kärrissä, joka on toiminut ilman taukoa 50-luvulta asti.

    Savilampi tunnetaan kansantanssipiireissä erityisesti yhteisöllisyyden ja hyvän ilmapiirin luojana. Tapahtumiin hänet pyydetään vetämään huutokatrillia, johon voivat osallistua niin vasta-alkajat kuin edistyneet. Huutokatrillissa yksinkertaiset askelkuviot harjoitellaan ensin yhdessä. Tanssin alkaessa ohjaaja ”huutaa” aina seuraavan kuvion.

    Savilammelle on aikaisemmin myönnetty tanssitaiteen valtionpalkinto vuonna 2010 ja Kaustisen kansanmusiikkijuhlan mestarikansantanssijan arvonimi vuonna 2011.

    Nuorisoseurojen Kansantanssikilta on perustettu vuonna 2012. Kansantanssimestarit nimeää Suomen Nuorisoseurojen hallitus joka toinen vuosi. Killan jäseniä kutsutaan tanssimestareiksi.

    Antti Savilampi tunnetaan yhteisöllisyyden ja hyvän ilmapiirin tekijänä. Kuvaaja: Petri Kivinen

  • Kulttuurisen nuorisotyön tunnustuspalkinto kolmelle mahdollistajalle

    Suomen Nuorisoseurat on myöntänyt toisen valtakunnallisen kulttuurisen nuorisotyön tunnustuspalkinnon Nuori Kulttuuri -tapahtumien taiteellisille johtajille Anna Kuoppamäelle, Jaana Saariselle ja Marko Keräselle. Palkinto luovutettiin Sounds 2018 -tapahtuman päättäjäisissä Mikkelissä sunnuntaina 27.5.2018.

    Palkitut ovat toimineet pitkään Nuori Kulttuuri -tapahtumien taiteellisina johtajina ja olleet kehittämässä tapahtumista kulttuurisen nuorisotyön muotoa, jolla voidaan rohkaista, kannustaa ja innostaa nuoria kulttuurisiin harrastuksiin asuinpaikasta tai taustasta riippumatta.  

    Nuori Kulttuurin taiteelliset johtajat

    Anna Kuoppamäki on toiminut Sounds-musiikkitapahtumien taiteellisena johtajana. Anna on arvostettu musiikkikasvattaja, musiikkikasvatuksen tutkija ja lauluntekijä. Hän on tehnyt työtä muun muassa edistääkseen matalankynnyksen musiikkikasvatusta ja taiteen perusopetuksen ja kulttuurisen nuorisotyön välisen synergian vahvistamista. Annan kädenjälki näkyy vahvasti vuoden 2018 Sounds-tapahtumassa, jonka teemana on nuorten oma ääni.

    Jaana Saarinen on toiminut Teatris-teatteritapahtumien taiteellisena johtajana. Jaana on tunnettu näyttelijä, jolla on vuosien kokemus niin teatterilavoilta kuin televisiosta.  Nuori Kulttuuri -toiminnassa Jaana on kannustanut nuoria kokemaan ja näkemään sekä kertomaan omia tarinoitaan teatterin keinoin.  

    Marko Keränen on toiminut Moves –tanssitapahtumien taiteellisena johtajana.  Marko on pidetty tanssinopettaja, koreografi ja tanssija.  Marko on tehnyt määrätietoisesti työtä nuorten tanssiharrastusten edistämiseksi ja mahdollistamiseksi. Nuori Kulttuuri -toiminnassa Marko on korostanut nuorten kohtaamista taiteilijoina ja ennen kaikkea ihmisinä.  

    Nuori Kulttuuri -tapahtumien taiteelliset johtajat ovat yhdessä olleet merkittävällä tavalla kehittämässä tapahtumista nykyisenkaltaisia katselmuksia, joissa nuoret taiteilijat nostetaan esiin ja joissa osallistujilla on mahdollisuus esiintyä laadukkaissa puitteissa, kohdata toisia alan harrastajia ja saada ammattimaista, rakentavaa palautetta suorituksestaan sekä elämyksiä yhdessä toisten kanssa. 

    Valtakunnallinen kulttuurisen nuorisotyön tunnustuspalkinto 

    Suomen Nuorisoseurat myöntää Kulttuurisen nuorisotyön palkinnon vuosittain. Tavoitteena on nostaa työn arvostusta ja tekemistä. Kulttuurisessa nuorisotyössä nuori pääsee turvallisesti taiteen avulla tutkimaan itsessään erilaisia puolia, kasvamaan osaksi yhteisöä ja saa kannustusta omaehtoiselle tekemiselleen.  Palkinto voidaan myöntää mille tahansa kulttuurisen nuorisotyön toimijalle, ilmiölle tai tapahtumalle. Palkinto perustettiin Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna ja ensimmäisen palkinnon sai tuolloin jyväskyläläinen teatteriyhdistys Kulissi.  Vuonna 2018 palkinnon arvo on 3000 euroa.  

    Nuorisoseurat ja Nuori Kulttuuri 

    Nuorisoseurat on Suomen merkittävin kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön toimija. Se tarjoaa laadukkaita kulttuuri- ja liikuntaharrastuksia kaikenikäisille. Nuorisoseuroissa jokaisella lapsella, nuorella ja aikuisella on mahdollisuus kasvaa aktiivisen yhteisön jäsenenä ja kokea tekemisen riemua! 

    Nuori Kulttuuri -toiminta rakentuu nuorten taidetapahtumien ympärille. Vuosittain toimintaan osallistuu tuhansia nuoria, nuorisotyön ja taiteen ammattilaisia, nuorten vanhempia sekä oppilaitosten edustajia.

    Vuonna 2018 on vuorossa musiikki.  Keväällä järjestettiin 22 alueellista tapahtumaa ja kausi huipentui Mikkelissä valtakunnalliseen Nuori Kulttuuri SOUNDS -tapahtumaan 25.-27.5.2018. Vuonna 2019 vuorossa on teatteriteema ja valtakunnallinen tapahtuma järjestetään Jyväskylässä 24.-26.5.2019.

    Nuori Kulttuuri -toiminta siirtyi Suomen Nuorisoseurojen hallinnoitavaksi syksyllä 2017.  

  • Sounds 2018 pyörähti käyntiin tanssilla, musiikilla ja teatterilla

    Sounds 2018 pyörähti käyntiin tanssilla, musiikilla ja teatterilla

    Valtakunnallinen nuorten musiikkitapahtuma Sounds lähti käyntiin Mikkelin kauppakeskus Stellassa. Viikonlopun aikana on tiedossa paljon nuorten ryhmien musiikkiesityksiä ja lisäksi nuoret pääsevät oppimaan musiikin ammattilaisten ohjaamissa työpajoissa.

    Katsojia viihdyttivät tanssiryhmä 3D Crew, DJ Brandan Adams, Funk Favela Finland, Paleface ja juontajina toimineet nuoret Mikkelin Tyttö- ja Poikateattereista.

    Soundsin taiteellinen johtaja Anna Kuoppamäki toivotti kaikki tervetulleeksi Soundsiin ja puhui tapahtuman teemasta: omasta äänestä ja moniäänisyydestä.

    Anna esitteli myös tapahtuman raadin (ei järjestyksessä): Ape Anttila, Jussi Chydenius, Luca Gargano, Hanna Haapamäki, Jukka Immonen, Harri Kentala, Nacera Ketroussi, Kalle Koivisto, Sami Kontola, Minja Koski, Esa Kuloniemi, Lauri Kyrönseppä, Jyrki Lasonpalo, Hildá Länsman, Paleface, Emilia Neuvonen, Aleksi Ojala, Sara Puljula, Aija Puurtinen, Inga Rikandi, Lauri Schreck, Kirsi Uutinen, Olli Vartiainen, Reima Viitala

    Juontajina toimivat nuoret Mikkelin Tyttö- ja Poikateattereista. He opettivat däpin vuoden 2018 seuraajan: dipin.

    Kuvat: Mimmi Myyryläinen, Aura Piha

  • Jyväskylä isännöi vuoden 2019 valtakunnallista Nuori Kulttuuri -päätapahtumaa

    Jyväskylä isännöi vuoden 2019 valtakunnallista Nuori Kulttuuri -päätapahtumaa

    Valtakunnallinen nuorten taidetapahtuma Nuori Kulttuuri Teatris järjestetään ensi vuonna Jyväskylässä 24.-26.5.2019. Kyseessä on yksi maamme suurimmista nuorten taidetapahtumista.

    Nuori Kulttuuri -toiminnan ydin on vuosittain toteutettava nuorten taidetapahtumien katselmuskokonaisuus. Se koostuu yli kahdestakymmenestä alueellisesta ja yhdestä valtakunnallisesta tapahtumasta. Aluetapahtumat ovat avoimia kaikille 10-20 -vuotiaiden nuorten ryhmille, ja osa ryhmistä valitaan esiintymään valtakunnalliseen tapahtumaan. Lajit ovat vuorovuosin tanssi (Moves), musiikki (Sounds) ja teatteri (Teatris), joista vuonna 2019 vuorossa on esittävien taiteiden katselmus Teatris.

    Nuori Kulttuuri -toiminta tavoittaa vuoden aikana tuhansia nuoria, nuorisotyön ammattilaisia, nuorten vanhempia sekä oppilaitosten edustajia. Toimintaa järjestävät paikalliset nuorisotoimijat, ja kokonaisuutta koordinoi Suomen Nuorisoseurat.

    Jyväskylä on aidosti nuorten kaupunki

    Jyväskylän kaupungin kulttuuri- ja nuorisopalvelut iloitsevat tapahtuman tuomista mahdollisuuksista.

    ”On hienoa saada valtakunnallinen nuorten taidetapahtuma kaupunkiin. Vahva osallisuus, yhdessä tekeminen ja nuorten entistä vahvempi rooli kaikessa tekemisessä ovat tämän tapahtuman keskeinen viesti. Tuleva tapahtuma vahvistaa entisestään nuorekasta Jyväskylää moninaisena tapahtumakaupunkina”, sanoo Jyväskylän kaupungin kulttuuri- ja kehittämispäällikkö Marita Kajander.

    Koko vuoden kestävä tapahtuman rakentaminen integroidaan mahdollisimman tiiviisti kaupungin nuorisotyöhön, jotta nuoret pääsevät osalliseksi toiminnasta mahdollisimman laajasti.

    ”Jyväskylä on aidosti nuorten kaupunki, sillä meillä nuorten osuus kaupunkilaisista on todella merkittävä. Nuorten eri kulttuurit näkyvät ja kuuluvat hyvin kaupunkikuvassamme. Ne ovat osa jyväskyläläistä identiteettiä. Tällainen tapahtuma on yksi hetki nostaa niitä vielä paremmin esille”, iloitsee kaupungin nuorisopalveluiden palvelupäällikkö Katariina Soanjärvi.

    Edellisen kerran valtakunnallinen Nuori Kulttuuri -tapahtuma on ollut Jyväskylässä vuonna 1995, tuolloin Koulun Suurjuhlat -nimellä.

    Teatriksen johtoryhmä kootaan paikallisista nuorista

    Teatris rakentuu nuorten esityksistä, ammattilaisraadin palautteista, työpajoista ja oheisohjelmasta.

    ”Teatris on yhteisöllinen tapahtuma, joka kannustaa ja tukee nuoria taiteen harrastajia. Tärkeitä arvoja Nuori Kulttuuri -toiminnassa ovat osallisuus, yhteisöllisyys ja yhdenvertaisuus”, toteaa Nuori Kulttuuri -toiminnasta vastaava toimialajohtaja Pasi Saarinen.

    Jyväskylän tapahtumasta odotetaan koko kaupungissa näkyvää ja paikallisia nuoria osallistavaa tapahtumaa.

    ”Tapahtumaa varten kasataan jyväskyläläisistä nuorista koostuva tapahtuman johtoryhmä, joka tuetusti linjaa tapahtumaa. Tapahtuman rakentumisen toivotaan kehittävän myös kaupungin kulttuurista nuorisotyötä.”

    Suomen Nuorisoseurat luotsaa toimintaa

    Valtakunnallinen Nuori Kulttuuri -toiminta siirtyi viime vuonna Suomen Nuorisoseurojen hallinnoitavaksi. Samalla Nuori Kulttuuri -toimisto siirrettiin Helsingistä Jyväskylään. Nuorekkaana teatterikaupunkina tunnettu Jyväskylä oli luonteva valinta valtakunnallisen Teatris-tapahtuman isännäksi. Maakunnallisia tapahtumia taas järjestetään yhteistyössä kunnallisten nuorisotoimien ja paikallisten nuorisoyhdistysten kanssa.

    Lisätietoja: Pasi Saarinen, toimialajohtaja, Suomen Nuorisoseurat, pasi.saarinen@nuorisoseurat.fi, 0504080366
    www.nuorikulttuuri.fi