Monikulttuurisuutta nuorisoseuroissa 1/4: käsitteet haltuun ja vinkkejä järjestäjälle

Nuorisoseurojen ovet ovat auki kaikenlaisille ihmisille. Mutta joillekin kohderyhmille ovet saattavat olla niin hyvin piilossa, ettei sillä ole väliä, ovatko ne auki vai kiinni. Olen Katri, Nuorisoseurojen työntekijä Pohjois-Karjalassa, ja tehtäväni on rakentaa polkuja ja viitoitusta nuorisoseurojen oville.

Neljäosaisessa blogisarjassa jaan vinkkejä monikulttuurisen toiminnan toteuttamiseen järjestössä. Blogin aiheet ovat Nuorisoseurojen KNoppi-koulutuksen monikulttuurisuusmateriaalin sisällöistä, jota on rakennettu Nuorisoseura 2.0 –hankkeessa. Blogi on suunnattu erityisesti nuorisoseuratoimijoille, mutta blogista saa vinkkejä myös muuhun harrastustoimintaan.

• Osa 1: Monikulttuurinen ohjaus ja vinkkejä monikulttuurisen toiminnan järjestäjälle
• Osa 2: Vinkkejä kommunikointiin ja tiedottamiseen monikulttuurisessa ryhmässä
• Osa 3: Vinkkejä monikulttuuristen lasten kohtaamiseen ja ohjaamiseen
• Osa 4: Kirjallisuus- ja linkkivinkkejä monikulttuurisuudesta

Monikulttuurinen ohjaus ja vinkkejä toiminnan järjestäjälle

Ota käsitteet haltuun: monikulttuurisuus, moninaisuus, maahanmuutto

Monikulttuurisen ja monikielisen toiminnan käsitteistöön on varmasti hyvä hieman tutustua kokonaisuuksien hahmottamiseksi, näin ainakin itse tein. Käsitteisiin ei kuitenkaan kannata takertua liiaksi, sillä kysehän toiminnassa on kuitenkin ihmisten kohtaamisesta yksilöinä, sellaisina kuin kukin on.

Long story short… Monikulttuurisessa ohjaamisessa eri kulttuureista tulevat ihmiset kohtaavat. Esimerkiksi ohjaaja ja osallistuja voivat edustaa eri kulttuuritaustoja. Monikulttuurisessa ryhmässä voi olla esimerkiksi lapsi, joka on vasta maahan muuttanut, pitkään maassa asunut, toisen tai kolmannen sukupolven edustaja tai monikulttuurisen perheen lapsi.

Monikulttuurisella väestöllä tarkoitetaan yleensä henkilöitä, joilla on eri etninen tausta tai muu kuin suomalainen syntyperä. Monikulttuurisuuden ohella voidaan puhua myös moninaisuudesta, sillä jokaisella meistä on hyvin moninainen ja moniulotteinen identiteetti, johon osaltaan myös kulttuuriset piirteet vaikuttavat. Maahanmuuttaja puolestaan on yleensä yleiskäsite ihmiselle, joka on muuttanut maasta toiseen. Sillä viitataan yleensä henkilöön, joka on syntynyt kontekstiin nähden ulkomailla. Maahan muuttamiselle voi olla monia eri perusteita. Käsitteisiin voi käydä tutustumassa mm. www.kotouttaminen.fi-sivulla tai THL:n sivulla.

Viisi vinkkiä monikulttuurisen toiminnan järjestäjälle

1. Vähintään kaksi ohjaajaa. Omassa Luova lava -kerhossamme totesimme, että monikulttuurisella ja monikielisellä lapsiryhmällä olisi hyvä olla vähintään kaksi ohjaajaa, jotta apukäsiä ja -silmiä riittäisi tukemaan ohjaamista, ja jotta jokainen lapsi tulisi kohdatuksi, kuulluksi ja nähdyksi. Monikielisessä ryhmässä kommunikointi voi vaatia erityistä keskittymistä ja monenlaisia menetelmiä, joissa useamman ohjaajan läsnäolo helpottaa ohjaustilanteen etenemistä.
2. Tukea ohjaajalle: materiaaleja, menetelmiä. Toiminnan järjestäjätahon on hyvä pohtia, minkälaista tukea voi tarjota ohjaajalle monikulttuurisen tai monikielisen ryhmän ohjaamiseen. Tähän pätee mielestäni hyvin yleiset jutut, mitä kerhonohjaaja ylipäänsä voisi minkä tahansa ryhmän ohjaamisen tueksi tarvita. Näitä voisivat olla esimerkiksi erilaiset ohjausmateriaalit ja -menetelmät, verkosto-osaaminen, ohjaajaresurssit tai muu tieto, taito tai vinkit, joista voisi olla hyötyä.
3. Tee suunnitelma, varasuunnitelma ja ajattele luovasti. Toiminnan järjestäjätaho voi tukea ohjaajia myös esimerkiksi suunnittelemalla ja pohtimalla yhdessä kerhon kausi- ja turvallisuussuunnitelmia. Onko jotain erityistä, mitä monikielisen ryhmän ohjaamisessa tulisi huomioida jo kausisuunnittelussa. Suunnitteluissa kannattaa aina varautua myös joustavuuteen ja varasuunnitelmiin sekä jättää tilaa omaan ryhmään tutustumiselle.
   Itse monikielistä ryhmää ohjatessani suunnitelmat muuttuivat ja kehittyivät jo heti kauden ensimmäisestä kerrasta lähtien, kun totesin, että yhteistä kieltä ei ryhmästämme oikein löytynyt. Kannustankin kaikkia luovaan ajatteluun, toiminnallisuuteen ja tekemisen kautta oppimiseen. Hyvät suunnitelmat antavat vankan pohjan toiminnalle, mutta kommelluksistakin selvitään ja niistä voidaan oppia! Tärkeää on, että järjestäjäorganisaatiosta löytyy ohjaajalle tuki ja kuuntelija, jos jokin mietityttää, ja ratkaisuja voidaan pohtia yhdessä.
4. Tsekkaa vakuutukset. Käytännön järjestelyihin liittyen toiminnan järjestäjätahon kannattaa tarkistaa, vaikuttaako kansalaisuus seuran harrastajien tapaturmavakuutuksen tai toiminnan vastuuvakuutuksen kattavuuteen (esim. jos kerholainen ei vielä ole Suomen kansalainen).
5. Ilmoittautumisen kieli ja tapa. Ilmoittautumiskäytäntöihin kannattaa myös kiinnittää huomiota, sillä esimerkiksi nettilomake voi kielitaidottomalle olla mahdoton kanava ilmoittautua mukaan ryhmään. Toiminnan järjestäjä voi pohtia, tarvitseeko toimintaan ilmoittautua etukäteen. Mitä tietoja ryhmään osallistumiselle tarvitaan? Mikä tai kuka tässä asiassa voisi olla tarvittaessa avuksi (esim. tulkki, kääntäjä, sosiaaliohjaaja, muut verkostot)? Nuorisoseurojen kotisivuilta työkalupakista (https://nuorisoseurat.fi/jasenseuroille/tyokalupakki/ ) löytyy myös jonkin verran käännösmateriaaleja toiminnassa hyödynnettäväksi.

Ja eikun toimintaa suunnittelemaan! Ollaan yhdessä rohkeita ja luovia! Lisää vinkkejä ja kokemuksia seuraavassa osiossa, stay tuned!