Seurantalojen keskusjärjestöt vetosivat korjausavustusten puolesta
Seurantaloja ylläpitävien yhteisöjen valtakunnalliset keskusjärjestöt ovat vedonneet hallitusneuvottelijoihin seurantalojen korjausavustusten määrärahan puolesta. Seurantalot ovat erilaisten yhteisöjen ylläpitämiä, kaikille avoimia harrastus-, kokoontumis- ja juhlatiloja. Niitä on Suomessa noin 2000.
”Seurantalot ovat kansalaisyhteiskunnan mittaamattoman arvokasta omaisuutta. Niiden lisääntynyt korjausvelka ja tarpeet energiatehokkuuden kohentamiseen asettavat yhdistyspohjalta, paljolti vapaaehtoisvoimin toimivat omistajat tiukkaan rakoon. Seurantalojen tulevaisuus on osaltaan turvattava niiden korjausavustuksen tasoa nostamalla”, sanoo Seurantaloasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja Mikko Härö.
Seurantaloasiain neuvottelukunta toimii korjausavustusten asiantuntijaelimenä. Siinä ovat edustettuina muun muassa taloja omistavien yhteisöjen keskusjärjestöt. Opetus- ja kulttuuriministeriön budjetissa on vuosittain noin 1,7 miljoonan euron määräraha yleishyödyllisesti toimivien seurantalojen korjausavustuksiin sekä neuvonta- ja ohjaustyöhön. Avustusten jakaminen on delegoitu Suomen Kotiseutuliitolle.
Korjausavustusten määräraha on riittämätön: vuonna 2023 avustuksia haettiin noin 6,6 miljoonan euron edestä. Se on yli miljoona euroa edellisvuotta enemmän. Hakusumman kasvu kertoo muun muassa seurantalojen korjausvelan kertymisestä. Avustuksella katetaan vain osa korjauskustannuksista, sillä yhteisöjen omaa rahoitusta sekä etenkin talkootyötä käytetään paljon korjausten mahdollistamisessa.
2000 talkoovoimin ylläpidettyä taloa
Seurantaloja on ympäri maata, sekä maaseudulla että kaupungeissa. Ne ovat vapaan kansalaistoiminnan keskuksia, joissa eri-ikäiset ihmiset harrastavat päivittäin. Tavalliset kansalaiset vuokraavat niitä perhejuhlien viettoon.
Monet seurantalot sijaitsevat keskusten ulkopuolella ja ovat seutunsa ainoita kokoontumispaikkoja. Tällaiset talot ovat todellisia monipalvelupisteitä, joita käytetään esimerkiksi päivähoidon tai koululaisten tarpeisiin, terveydenhuoltoon ja äänestämispaikkoina.
Merkittävä osa rakennuksista on kulttuurihistoriallisesti arvokkaita. Ne edustavat eri aikakausien arkkitehtuuria. Vanhimmat säilyneet talot on rakennettu 1880-luvulla. Myös vanhoja kansakouluja ja muita rakennuksia on muutettu seurantalokäyttöön. Perinteisen seurantalon tunnusmerkki on suuri juhlasali, jossa on usein myös näyttämö.
Seurantalojen korjausavustusten puolesta ovat vedonneet Suomen Kotiseutuliitto, Suomen Nuorisoseurat, Finlands Svenska Ungdomsförbund FSU, Suomen Työväentalojen Liitto, Kansantalojen Liitto, Suomen Kylät, Raittiuden Ystävät ja Marthaförbundet.