Terveisiä Kansantanssin kääntöpiiristä 2015
Terveisiä Kansantanssin kääntöpiiristä 2015! Kansantanssin kääntöpiiri kokoontui 4.-5.9. Tampereella. Vuoden aikana alueellisista tanssitoimijoiden tapaamisista valitut edustajat sekä muut kansantanssitoiminnan kehittämisestä kiinnostuneet henkilöt tapasivat Tampereella jo toista kertaa. Yhteensä 33 osallistujaa ympäri Suomea rakensi kahden päivän ajan entistä parempaa kansantanssitoimintaa! Olemme koonneet tähän tiivistelmän Kansantanssin Kääntöpiirin aiheista ja keskusteluiden tuloksista.
Perjantai-iltana katseet käännettiin edellisen vuoden Kansantanssin kääntöpiiriin. Riia Niemelä kertoi, miten vuoden 2015 kehityskohteisiin on järjestön puolelta vastattu. Heti sen jälkeen suunta vaihdettiin lähitulevaisuuteen eli kohti Kansantanssin riemuvuotta 2016. Jussi Kaijankangas esitteli Tanssinriemu – sivustoa ja Suomen Nuorisoseurojen Kansantanssin riemuvuoden päätapahtumaa Pispalan Sottiisia. Joonas Pokkinen toi terveisiä järjestöjen yhteiseltä, Kansantanssin Riemuvuoden työryhmältä. Jukka Heinämäki ja Petri Hoppu haastoivat osallistujia miettimään miten yksittäiset ryhmät, seurat ja alueet voisivat juhlia Kansantanssin riemuvuotta ja tuoda kansantanssin näkyväksi valtakunnallisesti.
Tuleva ilman yhteyttä menneeseen on hapuilua
Siinä päällimmäiset terveiset tanssitaiteen tohtori Isto Turpeisen luennosta Kansantanssin kääntöpiirissä. Turpeinen on tutkija, pedagogi, koreografi, tuottaja ja tanssija. Erityisalueena hänellä on ollut poikien tanssinopetus.
Väitöstutkimuksessaan Raakalautaa ja rakkautta. Kolme sommitelmaa oman elämän tanssista hän tarkastelee pitkällisen pedagogisen kokemuksensa kautta kehkeytynyttä raakalauta-työtapaa. Mitä on kohtaaminen ja kokemuksen jakaminen tanssin opetuksessa?
Enemmän kuin tanssista Turpeinen puhui ihmisten kunnioituksesta, rakkaudesta ja dialogisesta vuorovaikutuksesta. Hänen mielestään molemmat, sekä opettaja että oppija ovat yhtä lailla kasvatettavana oppimistapahtumassa. Kasvatuksen ytimenä on se, että ihmisessä olevat mahdollisuudet toteutuisivat.
Tarttis tehdä jotain? Turpeisen mukaan koko tanssin alan kasvu syntyy rakenteiden vahvistumisesta. Siihen tarvitaan yhteistoimintaa sekä verkostoja että rihmastoja, jotka pitävät sisällään yhtä lailla tietoa, taitoa, rakennetta kuin rahoitustakin. Ennen muuta tanssialan vahvistamiseen tarvitaan kuitenkin rohkeutta katsoa eteenpäin. Nuorisoseurojen vahvuus on yhteisöllisyys, perinteen tuntemus ja luovuus. Luovuus on toimintaa ja yhdessä tekemistä.
Tutustu Isto Turpeisen väitöstutkimukseen: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/154201
Onko kansantanssitoiminta kulttuurista nuorisotyötä?
Eevi Miettinen herätteli kansantanssiväkeä pohtimaan omaa toimintaansa kulttuurisen nuorisotyön kautta. Kääntöpiiriläiset liittivät kulttuuriseen nuorisotyöhön muun muassa osallisuuden, yhteisöllisyyden, matalan kynnyksen toiminnan, kasvamisen ja oppimisen, dialogisuuden sekä nuorten omaehtoisen toiminnan mahdollistamisen. Yhdessä pohdittiin millaista lisäarvoa toiminnan määritteleminen kulttuuriseksi nuorisostyöksi tuo ohjaamiseen itselle, nuorelle, entä ulospäin. Määritteleminen voisi antaa työlle muun muassa uskottavuutta, laajempia yhteistyömahdollisuuksia, arvostusta rahoittajien näkökulmasta ja nuorille käsityksen itsestään kulttuurin luojana.
Lue lisää kulttuurisesta nuorisotyöstä Suomen Nuorisoseurojen Young Art Laboratorio -hankkeen blogista: https://youngartlaboratorio.wordpress.com/
Tanssirallin työstämisestä
Vuoden 2014 Kansantanssin Kääntöpiiri määritti yhdeksi kehityskohteeksi lasten kansantanssiryhmien luokittelujen kriteeristön luomisen. Kriteeristön luomisesta vastaa Oulun ammattikorkeakoulu Niina-Susan Vahtolan johdolla. Vahtola esitteli tämän hetkisen luonnoksen kriteereistä ja kääntöpiiri antoi palautetta jatkotyöstöä varten. Kriteeristö valmistuu syksyn 2015 aikana ja otetaan käyttöön Tanssirallissa 2016.
Lisäksi kääntöpiiri käsitteli Tanssirallin tulevaisuuden toteuttamistapaa. Tanssirallin on koettu olevan suhteessa koko lasten kansantanssiharrastusryhmien määrään pienen porukan juttu, ja lisäksi palautetta on saatu siitä, ettei toisten esityksiä ole ollut mahdollista seurata Tanssiralli-konserteissa ohjelmapäällekkäisyyksien vuoksi, mikä puolestaan on johtanut siihen, että ryhmät ovat joutuneet esiintymään puoli tyhjille saleille. Kehittäminen nousi tarpeesta nostaa Tanssirallin statusta ja antaa lasten ja nuorten toiminnalle sille kuuluva arvo ja paikka. Kansantanssin Kääntöpiirin tehtävänä oli arvioida neljän eri toteuttamistavan hyviä ja huonoja puolia ja tämän jälkeen äänestää vaihtoehdoista mieluisin, jota lähdettäisiin tulevaisuudessa toteuttamaan. Vaihtoehtoina oli:
1) Tanssiralli osana Pispalan Sottiisia (ääniä 3 kpl)
Osana suurempaa tapahtumaa on hyvät puitteet ja tuotannollisesti järkevää. Osallistujat ovat jo valmiiksi paikalla ja tämä on tuttu malli. Samassa paikassa toistuva tapahtuma kuitenkin toisille aina kaukana. Lapsille Pispalan Sottiisi on liian rankka paketti ja Tanssiralli ei saa sille kuuluvaa arvoa.
2) Tanssiralli osana Lasten Kalenoita (ääniä 0 kpl)
Monet osallistujista ovat jo paikalla, mutta malli törmää samoihin haasteisiin Pispalan Sottiisin kanssa. Tapahtuma on profiloitunut lastenkulttuuritapahtuma, jossa on paljon muutakin ohjelmaa, eikä nähty miten katselmus tähän sijoittuisi. Lisäksi tämä rikkoisi luokittelurytmin, kun samana vuonna olisi myös Tanssimylly.
3) Tanssiralli omana tapahtumanaan (ääniä 3 kpl)
Tässä mallissa saa keskittyä luokitteluohjelmaan ja toisten esitysten katsomiseen. Suurimpina kysymyksinä nousi, että onko kuitenkin liikaa tapahtumia yhdelle vuodelle ryhmän käytävänä sekä se, millä resursseilla ja missä tapahtuma voitaisiin tuottaa.
4) Alueelliset Tanssiralli-katselmukset (ääniä 16 kpl)
Järjestetään 2-4 tapahtumaa toukokuussa. Voitaisiin kehittää olemassa olevista alueellisista katselmuksista, mutta on taattava tasa-arvoiset puitteet ja resurssit aluetapahtumille. Ryhmät saavat keskittyä luokitteluesitykseen ja toisten esitysten seuraamiseen. Katselmuksen ollessa lähellä osallistuvien ryhmien määrä voi kasvaa. Aluetapahtumista voidaan koota Priimatiimi Pispalan Sottiisiin.
Selvä enemmistö kannatti äänestyksessä alueellista mallia, jota on lähdetty välittömästi valmistelemaan ottaen huomioon Kansantanssin kääntöpiirin arviot vuodelle 2016. Tiedotamme asiasta tarkemmin piakkoin.
Tanssin konkreettiset kehitystoimenpiteet seuraavalla kolmelle vuodelle
Kääntöpiirin väki lähestyi kolmivuotisohjelmaa kansantanssin näkökulmasta kärjillä: laatu, määrä ja saavutettavuus.
Miltä näyttää Nuorisoseurojen tanssitoiminta vuonna 2018? Kuinka paljon meillä on harrastajia? Millaista toiminta on sisällöltään? Entä miten ihmiset saavat tietoa ja miten kansantanssi näkyy ulospäin? Kiperiin kysymyksiin päästiin pohtimaan vastauksia ja tarvittavia toimenpiteitä ryhmissä.
Laatupajassa pohdittiin millaiset toimet parantavat kansantanssitoiminnan sisältöä ja millaista tukea ohjaajat ja muut toimijat tarvitsevat, jotta laatu voisi parantua. Erityisen vahvasti esille nousi ohjaajien toiminnan olosuhteet ja tuki, sekä toiminnan elämyksellisyys. Koettiin, että toiminnan järjestäjät tarvitsevat koulutusta, jotta ohjaajien aika ja jaksaminen riittäisi toiminnan sisällön suunnitteluun ja toteutukseen. Tavoitteeksi asetettiin, että vuonna 2018 toiminta on elämyksellistä, enemmän kuin ryhmän oman harjoitukset, esiintymiset ja toisten esitysten katselemista konserttitilassa. Ryhmät elävät ja toimivat yhdessä alueellisesti ja valtakunnallisesti yli sukupolvirajojen.
Määräpajan lähtötilanne oli se, että määrällisesti sekä harrastajien että harrastusryhmien määrä on laskenut. Määrän nykyisinä ongelmina voidaan nähdä myös se, että kaikkea tuntuu olevan liian vähän: ei ole tarpeeksi mm. osallistujia, ryhmiä tai koulutuksia. Toisaalta tilastointikaan ei ole täysin kattavaa. Positiiviseen suuntaan kehittyneessä tulevaisuudessa nähtiin kuitenkin kasvua määrissä.
Saavutettavuustyöpajassa pohdittiin kansantanssitoimintaa sekä nuorisoseurajärjestön harrastusmuotona että laajemmin. Vuoteen 2018 mennessä kansantanssin nähtiin mahdolliseksi koskettaa kokonaisia ikäluokkia koulumaailman kautta. Ryhmässä todettiin, että lähtökohdat harrastustoiminnalle ovat seurakohtaisesti varsin eroavaisia jo harrastustiloista lähtien. Pitkäpolvisen keskustelun myötä ehdittiin myös pureutua viestinnän haasteisiin ja merkittäväksi kehityskohdaksi nousi myös liiton viestinnän jalkautuminen vahvemmin pois ylätasolta tukemaan ruohonjuuritasolla tapahtuvaa toimintaa.
Valitut toimenpiteet ja kehittämiskohteet vuosille 2016-2018
Saavutettavuus:
- Kiertävä ope maakuntaan kouluille (17)
- Tuotantokoulutus lähelle (12)
- Viestintä jalkautuu (12)
Määrä:
- Somen käyttöönotto ja koordinointi (14)
Kansantanssi näkyy somessa yhteisillä tägeillä, tehdään erityisesti videoita - Kasvatetaan omat ohjaajat, koulutetaan mahdollisimman moni (13)
Koulutetaan enemmän ja lähempänä kuin aiemmin, harrastusryhmä vaatii ohjaajan - Ammattimainen markkinointi ja tiedotus, sisäinen ja ulkoinen (12)
Markkinointia ja viestintää tehdään nykyaikaisesti, toimijoille annetaan työkaluja
Laatu:
- Koulutetaan seuran toimijoita työnantajuuteen (21)
- Materiaalia tyrkylle – Tanssin riemua (19)
- Toimintamallipaketin luominen ja jakaminen (12)
- Paikallisen ja valtakunnallisen jamittelun kehittäminen (11)
Kaiken kaikkiaan viikonloppu oli pullollaan asialle omistautuneiden osallistujien antoisia keskusteluja, ideoita ja mukavaa yhdessä oloa. Keskustelut jatkukoon joka puolella Suomea erilaisissa yhteisöissä, tulevissa tapahtumisissa ja sosiaalisessa mediassa. Tavataan tanssitoimijoiden alueellisissa tapaamisissa keväällä 2016! Lisätietoa Kansantanssin kääntöpiiristä ja alueellisista tapaamisista voit kysyä Riia Niemelältä Tanssin osaamiskeskuksesta. Riian tavoitat riia.niemela@nuorisoseurat.fi tai 044 744 3939.