Vuoden nuorisoseura haastattelussa: ”Pitkäjänteisesti tehty perustyö toi palkinnon Lahteen”
Suomen Nuorisoseurat nimesi Vuoden Nuorisoseuraksi 2018 Lahden Tanhuujat maaliskuussa. Kunnianosoitus on korkein, jonka yksittäinen seura voi nuorisoseuraliikkeessä saada. Tänä vuonna 80-vuotisjuhlia viettävä Tanhuujat kulkee etunenässä erityisesti lasten kansantanssiryhmien toiminnassa.
Lahden Tanhuujat on perinteinen nuorisoseura, jonka toimintaa ohjaavat vahvasti nuorisoseurajärjestön arvot: osallisuus, yhteisöllisyys ja yhdenvertaisuus. Seura toimii keskisuuressa kaupungissa ja se on haastavassa kilpailuympäristössä pystynyt säilyttämään merkittävän aseman harrastustoiminnan tarjoajana.
Lahtelaiset ovat panostaneet lasten ja nuorten kansantanssitoimintaan vahvasti. Harrastajista 75 prosenttia on lapsia ja nuoria. Tanssijoista kasvaa ja kasvatetaan määrätietoisesti myös uusia ohjaajia. Viimeisimmältä kansantanssiohjaajakurssilta valmistui useita uusia apuohjaajia seuraan.
Suomen Nuorisoseurojen hallitus perusteli Vuoden Nuorisoseuranvalintaansa seuraavin sanoin. Lahden Tanhuujat perustettiin 80 vuotta sitten ja perustamisestaan lähtien seura on ollut esimerkki monelle seuralle ympäri maan. Seura on yksi ensimmäisistä, joka aloitti lasten kansantanssitoiminnan nuorisoseurajärjestössä. Tämä Helvi Jukaraisen perinne elää seurassa edelleen vahvana.
Kansantanssin lisäksi palkitussa nuorisoseurassa harrastetaan myös sählyä ja pelataan mölkkyä.
Yllättävän vireää toimintaa
”Lahdessa on ollut suhteellisen paljon harrastajia eri ikäryhmissä jatkuvasti. Varsinkin lasten kansantanssiryhmät ovat olleet suosittuja”, kansantanssiopettaja Lotta Terävä kertoo.
Oulun ammattikorkeakoulusta valmistuneen kansantanssiopettajan mielestä Lahdessa ja sen lähialueilla kansantanssitoiminta on yllättävän vireää. Hän katsoo tilannetta objektiivisesti, koska on opiskellut pitkään Oulussa.
”Ouluun on syntynyt viime vuosina uusia ryhmiä ja harrastajamäärät ovat lisääntyneet kansantanssigenressä. Täällä toiminta on ollut taas pitkään aktiivista ja laajaa. Lahdessa on tehty hyvää pohjatyötä, koska täällä on isoja lastenryhmiä. Se takaa vanhempiin kansantanssiryhmiin suuremman määrän harrastajia.”
Lotta Terävä Säpinä-ryhmänsä kanssa Lahden Tanhuujien treenipaikalla Hannunsalilla.
Monipuolinen harrastus
”Kansantanssi on monipuolinen harrastus. Voit kehittyä siinä yksilönä ja joudut myös aina tekemään yhteistyötä parisi kanssa”, kansantanssiopettaja Terävä toteaa.
Ryhmät muovautuvat monesti tässä harrastuksessa yhteisöllisiksi, koska harrastuksen mukana ryhmä kasvaa yhdessä useamman vuoden ajan.
”On totta, että murrosiässä karsiutuu paljon harrastajia pois. Sen vuoksi olisi keksittävä keinoja, joilla teini-ikäiset harrastajat saataisiin pysymään pidempään harrastuksen parissa.”
Terävä haluaisi alueellisia yhteistuotantoja lisää.
”Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että alueellisia yhteisproggiksia olisi hyvä lisätä saman ikäisten harrastajien kanssa. Isommissa tuotannoissa on ideaa, koska niissä monesti saadaan houkuteltua myös lasten ja nuorten luovuus hienovaraisesti esiin.”
Terävä rohkaisee yli seurarajojen tapahtuvaan lasten ja nuorten ryhmien yhteistyöhön, koska sitä kautta on mahdollista saada uusia alkuja esimerkiksi uusien tapahtumien muodossa.
”Hyvät ideat kannattaa jalostaa siinä yhteisössä, jossa itse toimii.”
”Yhteisö, jossa vuorovaikutus on aitoa”
”Ensimmäinen vuosi opetustyössä on sujunut todella mukavasti Lahden seudulla. On mukavaa kasvaa lasten ja nuorten kanssa yhdessä eteenpäin,” Terävä sanoo.
Lahtelaista työnantajaansa uusi kansantanssiopettaja vuorovaikutukselliseksi yhteisöksi, jossa saa ja tulee antaa palautetta.
”Tällä on avoin ilmapiiri. Kyllä tällaisessa paikassa viihtyy. Ehkä kansainvälisyyskasvatuksen roolia voisi nostaa Lahdessa. Se innostaa ja motivoi myös lapsiryhmiä, kun pääsee esiintymään kansainvälisille festivaaleille ympäri maailmaa.”
Kavereita harrastuksen kautta
Lahtelainen Viivi Elomaa aloitti kansantanssiharrastuksen kolmevuotiaana. Nyt jo 9 -vuotias tyttö tanssii Säpinä -ryhmässä. Viivi on löytänyt harrastuksensa myötä paljon uusia kavereita.
”Olen aina rakastanut tanssimista ja meillä on tosi hauskaa Säpinässä. Tässä ryhmässä on vaan tyttöjä. Lotta ohjaa meitä ja sillä on aina hyviä ideoita. Sen lisäksi hän on tosi reilu.”
Täti houkutteli Roosa Kuisman mukaan kansantanssiharrastukseen kuusi vuotta sitten. Enää ei esiintyminen jännitä häntä ollenkaan.
”Tämä on ollut mukava harrastus ja olemme tanssineet yhdessä jo monta vuotta, vaikka minä olen 9 -vuotias. Viime vuonna olimme luokittelussa kultasarjassa. Se oli todella hieno juttu.”
Äiti vei ensimmäiselle tanssitunnille
”Olin 4- vuotias, kun äiti vei minut ensimmäiselle tanssitunnille. Poikapari löytyi heti ja tanssimme yhdessä seuraavat 11 vuotta. Kun poika lopetti kansantanssin, niin minä jatkoin aikuisryhmässä”, toiminnanohjaaja Päivi Semeri kertoo.
Semerin molemmat vanhemmat harrastivat kansantanssia ja sen vuoksi harrastus löytyi niin sanotusti luonnollisesti. Aviomies, parhaat ystävät sekä lasten kummit Semeri on löytänyt tämän yhteisön kautta
”Lapsuuden harrastuksesta on tullut minulle elämäntapa. Olen ollut seurassa toiminnanohjaajana yli 20 vuotta. Sen lisäksi olen ohjannut lasten ja nuorten ryhmiä sekä istunut johtokunnassa vuosia. Olen siis saanut aika paljon harrastukseni myötä. Enemppää ei voi oikein toivoa.”
Lahdessa oli 1980 -luvulla kansantanssibuumi ja Lahden Tanhuujissa oli parhaimmillaan 1000 harrastajaa.
”Tänä päivänä Lahdessa voi harrastaa erilaisia tanssilajeja ja kilpailu on kovaa. On hienoa, että meillä on vielä yli 200 kansantanssijaa harrastustoiminnassa mukana. Hiphopit ja houset ovat ajan ilmiöitä, mutta kansantanssi on osa suomalaista perinteen siirtämistä jälkipolville.”
Lahden Tanhuujien toiminnanohjaaja Päivi Semeri ja tanssija Mikko Semeri.
Ujosta puupökkelöstä parkettien parhaimmistoon
”Isäni, joka on yksi Lahden Tanhuujien perustajajäseniä, innostui ohjaamaan lapsillensa laulu- ja tonttuleikkejä kotina. Ei hän liioin kysellyt lastensa innostusta asiaan. Tätä kautta olen itse löytänyt kansantanssiharrastuksen”, lahtelainen Mikko Semeri kertoo.
Tästä ryhmästä muodostui hieman myöhemmin Semerin kuutoset, ensimmäinen lapsiryhmä Suomeen.
”Nuorisoseurayhteisö on ollut hieno kasvuympäristö minulle. Harrastus on tuottanut minulle aina iloa. Olen löytänyt tässä yhteisössä paljon kavereita ja ystäviä.”
Semeri on kiitollinen siitä, että ujosta puupökkelöstä on tullut vuosikymmenten saatossa parkettien parhaimmistoa hyvän harrastuksen myötä.
”Ensimmäiset 20 vuotta harrastin kansantanssi Möysän Nuorisoseurassa ja Harjulan kansanopistolla. Parikymppisenä löysin Lahden Tanhuujat ja sen jälkeen se on ollut kotipesäni. Voin rehellisesti sanoa, että aikuisiällä kansantanssi on ollut hyvä kuntoilumuoto. Myös koordinaatiokyvyn ylläpito on tärkeä asia tällaiselle seniorille.”
Aktiivisena ja luovana urheilumiehenä Semeri oli pitkään mukana myös seuran urheilutoiminnassa.
”Aloitimme tämän yhteisön kanssa MM -Mölkyn Lahdessa. Näitä kilpailuja oli hauska olla järjestämässä.”