Kuka omistaa tulevaisuuden, jonka nuoret elävät? kysyy Sitran Kalle Nieminen Nuorisoseuralehdessä
Elämme murroskautta, jonka aikana tekemämme valinnat ja päätökset tulevat vaikuttamaan tulevaisuuteemme ennennäkemättömällä tavalla. Ei ole vaikea nähdä, kuinka ympärillämme oleva maailma muuttuu nopeammin kuin koskaan ennen. Näistä muutoksista ja tulevaisuudesta puhuttaessa usein unohdetaan ketkä luomamme tulevaisuuden tulevat kuluttamaan. Tänään syntyvä lapsi tekee 18-vuotiaana valintoja hyvin erilaisessa maailmassa kuin me teemme nyt. Kuka päättää millaisessa maailmassa nuori elää vuonna 2035?
Maailma muuttuu seuraavan kolmenkymmenen vuoden aikana enemmän kuin viimeisen kolmensadan vuoden aikana. Kuulostaako tieteiskirjallisuudesta napatulta fraasilta? Saattaa kuulostaa, mutta sitä se ei ole. Oheisen väitteen kuulee yhä useammin asiantuntijoiden puhuessa tulevaisuudesta. Moni kysyy väitteen kuultuaan, pitävätkö luvut täysin paikkansa. Minusta se on yhdentekevää. Maailma ympärillämme muuttuu nopeammin kuin koskaan. Teknologian nopea kehitys ja entistä keskinäisriippuvaisempi maailma ovat katalyytteja nopealle kehitykselle ja kohtaamillemme arvaamattomille käänteille. Paljon tärkeämpi jatkokysymys onkin: Kuka määrää nopeasti muuttuvan tulevaisuuden suunnan?
Usein väitetään, että tällä hetkellä suuntaa näyttävät ne, jotka ymmärtävät parhaiten teknologian kehitystä ja osaavat toimia keskinäisriippuvaisessa kansainvälisessä ympäristössä. Yrityskeskittymissä kuten Yhdysvaltojen Piilaaksossa kehitetään jatkuvasti innovaatioita, jotka muokkaavat meistä jokaisen arkista elämää. Osa uusista keksinnöistä astelee elämäämme huomaamatta. Paremmat kännykkäsovellukset valokuvaamiseen ovat meille jo arkea, eivätkä paljoa hetkauta käyttäytymistämme. Osa näistä innovaatioista kuitenkin ravistelee arkeamme radikaalimmin. Itseohjaavat autot valtaavat pian katukuvaa, kone oppii ihmistä paremmin ja robotti auttaa arjen askareissa. Hurjimmat yrittävät viedä ihmisen Marsiin tai pidentää elinikäämme huomattavasti. Kehitys on nopea, ja sen suunta määrätään Piilaakson kaltaisissa keskittymissä.
Vaikka radikaalit muutokset, jotka vaikuttavat työelämäämme tai demokraattiseen järjestelmäämme tuntuvat usein kaukaisilta, niin olemme alkaneet puhua ja toimia näiden kehityskulkujen parissa entistä enemmän. Mikä parasta, olemme alkaneet nähdä myös mahdollisuuksia pelkkien uhkien sijaan. Voiko keinoäly tehostaa rekrytointia ja vähentää työttömyyttä? Voimmeko luoda teknologian avulla demokraattista päätöksentekoa tukevia kanavia? Näitä kysymyksiä ei tarvitse enää etsiä tieteiskirjallisuudesta asti, vaan ne ovat tulossa lähemmäksi päivänpolitiikkaamme.
Puhuessani tulevaisuuden trendeistä ja kehityskuluista eri tilaisuuksissa, olen alkanut panna merkille epäkohdan koskien yleisöä. Liian usein, ellemme aina, puhumme tulevaisuudesta ilman niitä, jotka tulevat elämään rakentamaamme tulevaisuutta. Nuoret alle 18-vuotiaat ovat harvoin ainakaan niissä tulevaisuutta koskevissa keskusteluissa, joissa itse olen mukana. Tulevaisuudesta puhuvat asiantuntijat vaikeilla termeillä. Omien empiiristen havaintojeni pohjalta ei kuitenkaan tule vetää suoraa johtopäätöstä siihen, etteivätkö nuoret puhuisi tulevaisuudesta. Päinvastoin! Haluatko nähdä tulevaisuuteen, josta nuoret puhuvat? Kirjoita selaimeen YouTube.
YouTube, Instagram ja Snapchat ovat esimerkkejä alustoista, joissa nuoret käyvät jatkuvaa keskustelua laajasti eri aiheista. Esimerkiksi YouTubea katsoo 99% suomalaisista nuorista. 15-17 vuotiaista nuorista 70% katsoo sisältöä maailman suurimmalta videoiden jakoalustalta päivittäin. Vaikka pääosin videoista haetaan piristystä ja huumoria, niin tutkimusten mukaan nuoret hakevat tubesta myös inspiraatiota, opetusvideoita ja vinkkejä erilaisiin elämäntilanteisiin. Kaikki tämä tapahtuu ajasta ja paikasta riippumatta, suoraan nuorelta nuorelle.
Nuoret siis puuttuvat katsomosta, kun kerron teknologian eksponentiaalisesta kasvusta pimeässä seminaaritilassa. Mutta kun suomalainen tubettaja pitää ”miitin” kauppakeskuksessa, on nuoria paikalla tungokseen asti. Lisäksi 10 000 nuorta seuraa puheenvuoroa livenä verkosta. Ja nuorethan puhuvat tulevaisuudesta, mutta eivät oudoilla asiantuntijatermeillä, joilla me nokittelemme toisiamme tietämyksessämme. Nuori puhuu konkretian kautta. Tubettaja kokeilee videolla virtuaalilaseja tai juttelee robotin kanssa, siinä missä asiantuntijan slidella virtuaalitodellisuus on vain termi muiden termien joukossa.
Kuva: Miikka Pirinen
Kuka siis omistaa nopeasti muuttuvan tulevaisuuden? En tiedä, mutta toivon että tulevaisuus kuuluu kaikille. Kokemamme nopea murroskausi vaikuttaa jo nyt mediaan ja työelämään, mutta myös nuorten koulutukseen ja oppimiseen. Jotta saamme nuoret samoihin tulevaisuuskeskusteluihin kanssamme, on meidän mietittävä missä ja miten tulevaisuudesta puhumme.
Jutun lähteinä on käytetty Sitran julkaisemaa trendilistaa ja Töttöröö Networkin selvitystä YouTuben vaikuttavuudesta.
Kalle Nieminen on Sitran asiantuntija, kollegoidensa mukaan ”Johtava Kokeilija, Kokeiluhörhö ja Innovaatiokilpailunörtti”