Nuorisoseurat tekee aktiivista työtä osaamisen tunnistamisessa digitaalisten osaamismerkkien saralla. Merkkiä hakeneet henkilöt voivat todentaa yhdistys- ja järjestötoiminnasta kertyneen osaamisen digitaalisen merkin avulla ja näin hyödyntää sitä esimerkiksi työnhaussa tai oppilaitokseen hakiessa. Merkkejä voi tällä hetkellä hakea mm. esihenkilötyön, tuottamisen, ohjauksen, kouluttamisen ja seurantaloihin liittyvän osaamisen osalta. Nyt uutena merkkinä on julkaistu myös yhdenvertaisuusosaajan merkki. Merkkiä voi hakea henkilö, joka on osallistunut nuorisoseurojen yhdenvertaisuus- ja moninaisuuskoulutukseen, ymmärtää […]
Lue lisää
Esteettömyys parantaa talon saavutettavuutta Kerkkoon Nuorisoseura halusi talonsa Toivolan mittavan peruskorjauksen yhteydessä parantaa myös esteettömyyttä, jotta talo palvelisi paremmin erilaisten käyttäjien tarpeita. Suunnitelmiin kuului esteettömän wc:n ja sisääntuloluiskan rakentaminen. ”Suunnittelun alkuvaiheessa tapasimme Kotiseutuliiton rakennustutkijan kanssa paikan päällä Toivolassa ja saimme tietoa muun muassa eri wc-ratkaisujen mitoitusperiaatteista sekä sisääntuloluiskan korkoeroista ja nousukulmasta. Tutkimme myös aiheeseen liittyviä nettisivustoja ja rakentamismääräyksiä. Olimme yhteydessä […]
Lue lisää
Juha Vidgrénin setä Esa oli aktiivinen nuorisoseuralainen Iisalmessa ja hänen kauttaan Juha sai ensikosketuksen nuorisoseuratoimintaan 1980-luvulla. ”Täällä maaseudulla nuorten toiminta ja suomalaisen kulttuurin ylläpitäminen on ollut lähellä sydäntä pienestä pitäen, ja siitä on tullut itselle tärkeä osa oman, paikallisen kulttuurielämän tukemisen kautta”, kertoo Juha Vidgrén, joka työskentelee vieremäläisen perheyrityksen Ponsse Oyj:n tehtaalla päivittäin henkilöstö- ja yhteiskuntasuhdetyössä. […]
Lue lisää
Aitoon yhdenvertaisuuteen tähtääminen vaatii tietoa, avointa keskustelua ja oman aseman tarkastelua. Millainen on kulttuurinen taustamme? Millaisessa ympäristössä olemme kasvaneet? Vaikuttaako asenteisiimme, näkemyksiimme ja arvoihimme se, olemmeko kotoisin Hangosta, Ivalosta vai Kööpenhaminasta? Miten tapahtumatuottajina, ohjaajina, suunnittelijoina ja koordinaattoreina edistämme sitä, että nuorisoseurojen tapahtumat ja toiminnot olisivat aidosti yhdenvertaisia ja että mukaan pääsisivät kaikki, myös sukupuoli-, seksuaali-, kieli-, vammais- ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvat harrastajat? Näitä ja useita muita kysymyksiä […]
Lue lisää
Valtuuston kolmivuotiskausi on kääntynyt loppusuoralle, ja syksyn Nuorisoseurakokouksessa valitaan uusi valtuusto jatkamaan työtä. Nyt on oivallinen aika pysähtyä tarkastelemaan, mitä olemme yhdessä saaneet aikaan kuluneella kaudella, onko tavoitteet saavutettu. Valtuuston puheenjohtajisto istahti yhdessä etäyhteyksien päähän pohtimaan kulunutta kautta. Kausi 2019–21 oli hyvin toisenlainen kuin kolmivuotisohjelmaa kirjoitettaessa kukaan osasi arvatakaan. Valtuuston kokouksista yli puolet oli etäkokouksia. Pääsimme opiskelemaan uusia taitoja, sähköisiä etäkokous- […]
Lue lisää
Vaikka kuinka yrittäisi, ei tätäkään tekstiä voi kirjoittaa ilman, että puhuttaisiin myös koronasta. Maailman mittakaavassa pandemia on nimittäin lisännyt yhteisöjen eristäytymistä ja aiheuttanut muukalaisvastaisuutta. Monet marginaalissa eläneet vähemmistöt ovat yhä enemmän marginaalissa ja taloudellisesti entistä heikommassa asemassa. Vihapuhe ja salaliittoteoriat voivat hyvin, entistä paremmin. Kenties Suomessa tällaiset korona-aikana lisääntyneet kielteiset ilmiöt eivät ole silmiinpistävän yleisiä, […]
Lue lisää
Vitsinä heitetystä ajatuksesta syntyi uusi seura Ouluun Kirsi Raetsaari on 45-vuotias kahden tytön äiti, joka yhdistystoiminnan lisäksi viettää vapaa-aikaansa perheen kanssa talvisin laskettelurinteessä ja kesäisin asuntovaunukiertueella. Hänen nuorisoseurapolkunsa on kiertänyt Hollolan Nuorisoseurasta Oulunsaloon, jonka jälkeen hän oli perustamassa Ouluun Nuorisoseura Vilikkaan. Miten tulit mukaan nuoriseuratoimintaan? Muutin lukion alkaessa Lahteen, ja äitini mielestä tarvitsin harrastuksen. Alakoulussa harrastamani pianonsoitto ja tanhu olivat hautautuneet yläkoulun alussa. Äitini ystävän tytär, Pirita Laiho, tarvitsi apuohjaajan kansantanssiryhmäänsä Hollolan Nuorisoseurassa. Ensimmäisen talven aikana suoritin C-ohjaajakoulutuksen, ja seuraavana syksynä minulle annettiin oma lasten […]
Lue lisää
Hammaslahden nuorisoseurantalon lämmitysjärjestelmän korjaushanke alkoi vuonna 2015 kuntokartoituksen ja 3-vuotisen korjaussuunnitelman laatimisella. Suunnitelmassa myös täsmentyi hankkeen vaiheet ja aikataulu. Kuntokartoituksen lisäksi Suomen ympäristökeskus teki kylätalokatselmuksen energiatehokkuuden parantamiseksi. Kartoitusten ja suunnitelmien perusteella Hammaslahdessa päätettiin vaihtaa öljylämmitteisen talon lämmitysmuoto. Koska talon on kaavassa suojeltu, sen ulkonäköä ei saa muuttaa. Tämä vaikutti lämmitysmuodon valintaan siten, että vaihtoehdoista pois jäivät ilma/ilmavesilämpö ja hake/pellettilämmitys. Valinta kohdistui siis maalämpöön. ”Lämmitysmuutoksen […]
Lue lisää
Tanssinopettaja, juontaja Mari Sainion vanhemmat tulevat Varsinais-Suomesta, mutta itse hän on paljasjalkainen helsinkiläinen. Hän on kahden pojan äiti ja yhden miehen vaimo. Perheeseen kuuluu lisäksi kaksi kääpiövillakoiraa, Pate ja Pipsa. Mari aloitti tanssiharrastuksensa jo 6-vuotiaana Siltamäen Nuorisoseurassa tanhun merkeissä. Tanssilaji vaihtui, mutta tanssi jäi pysyvästi elämään. ”12-vuotiaana menin Aira Samulinin tanssikouluun, ja se oli mielestäni […]
Lue lisää
Mikko Alatalon sanoma ei neljässä vuosikymmenessä ole vanhentunut. Yhteisöllisyys – tuo ajaton termi – on viimeksi kuluneen vuoden aikana niin vahvistanut jo olemassa olevia kuin luonut myös tyystin uusia merkityksiä. Kaikkia meitä omalla tavallaan kurittanut pandemia on saanut meidät nostamaan katsetta pois omista navoistamme ja ajattelemaan asioita entistä enemmän myös kanssaeläjien näkökulmasta. Viime kevään poikkeusolojen aikana lähes arkirutiineiksi muodostuneet läheisten ja naapureiden puolesta […]
Lue lisää