Puheenjohtajan tervehdys

Edessäsi on katsaus nuorisoseurojen toiminta-vuoteen 2016. Ja vaikka itse sanonkin, vuosi oli vähintäänkin upea!

Vuosi pyrähti käyntiin juhlahumussa kun yksi harrastusaloistamme täytti pyöreitä. Kansantanssin 150-vuotisjuhlat huipentuivat mahtavaan Riemua! -spektaakkeliin Pispalan Sottiisissa. Kesäkuun alussa Tampereen messukeskuksessa estradille nousi 1000 tanssijaa, 100 muusikkoa ja 10 nuorta näyttelijää. Sekä katsomossa että lavalla saatiin kokea valtavat määrät liikutuksen tunteita - iloa, haikeutta ja ennen kaikkea riemua - tanssista, musiikista sekä teatterista!

kuva: Johannes Wilenius

Upea toimintamme nuorisoseuroissa tuo minussa esiin ihastuksen ja hämmästyksen tunteita. Meidän arkeemme kuuluu kymmeniä tuhansia tunteja kerhotoimintaa - tanssia, teatteria, musiikkia ja urheilua - johtokuntatyöskentelyä sekä seurantalon ylläpitoa! Puhumattakaan kaikista tapahtumistamme, jotka tuovat ihmisiä yhteen ja palkitsevat meitä arkisessa aherruksessamme.

Harrastustoimintamme samoin kuin kaikki muukin työ seuroissamme on osa suurempaa kokonaisuutta, sillä sen kautta pääsemme toteuttamaan aatettamme ja kasvamaan hyväksi ihmiseksi ja kunnon kansalaiseksi. Ilman talkoolaisia, luottamushenkilöitä ja ohjaajia tämä ei olisi mahdollista. Kiitos kaikille teille, jotka ohjaatte ryhmiä, toimitte johtokunnassa ja ylläpidätte seurantaloja! Ilman teidän tekemäänne työtä ei olisi meitä.

Juhlahumun, säihkeen ja arkisen puurtamisen lisäksi toimintavuonna saimme nauttia myös toisenlaisista tähtihetkistä, kun uudistettu Suomen Nuorisoseuramuseo avasi ovensa. Meidän museossamme pääsee tutustumaan järjestömme upeaan historiaan ja kokemaan tekemisen riemua.

Ja katso vaikka itse, vuosi oli mahtava!

Ragni Reichardt

Puheenjohtaja​

Nuorisoseurat numeroina

Tuloksia! Vuonna 2016 jäsenmäärä Pohjois-Karjalassa kasvoi 12,8 % vuoteen 2015 verrattuna. Kasvua saatiin mm. laajentamalla toimintaa uusille kohderyhmille.

Kasvufoorumit kääntävät suunnan ylöspäin

Vuonna 2016 sana ”kasvu” nousi niin luottamushenkilöiden kuin työntekijöidenkin huulille tavallista useammin. Syksyllä 2015 pidetty Nuorisoseurakokous oli huolestunut pitkään jatkuneesta jäsenmäärän negatiivisesta kehityksestä. Trendin suunnan muuttaminen otettiin työn alle ja sydämen asiaksi.

Keväällä 2016 Nuorisoseurafoorumissa sovittiin, että jokaisella alueella järjestetään kasvufoorumi, joka kokoaa alueen nuorisoseurojen avaintoimijat yhteen. Kasvufoorumissa käsitellään maakunnan nykytilannetta erityisesti harrastustoiminnan katsauksen kautta, ja pohditaan kunkin nuorisoseuran kasvunpaikkoja ja mahdollisuuksia toiminnan kehittämiseen. Keskustelun perusteella jokaiselle alueelle laaditaan kasvuohjelma.

Kasvufoorumit ovat vasta alku. Tavoitteena on kääntää jäsenmäärän kehittyminen positiiviseksi strategiakauden päätökseen, vuoteen 2020, mennessä. Kasvufoorumien vetämisestä vastaa toiminnanjohtaja Henna Liiri.

Tekemisen riemua!

Nuorisoseurat on Suomen merkittävin lapsi- ja nuorisotyön toimija. Nuorisoseuroissa jokaisella lapsella, nuorella ja aikuisella on mahdollisuus harrastaa kulttuuria, kasvaa aktiiviseksi yhteisön jäseneksi ja kokea tekemisen riemua! Nuoriso-seurojen keskeisiä harrastusaloja ovat tanssi,teatteri, sirkus ja liikunta.

Nuorisoseuratoimintaa on sekä kaupungeissa että maaseudulla ympäri Suomea. Toimintaa toteuttavat paikalliset nuorisoseurat, aluetoimistot ja valtakunnallinen liitto. Suomen Nuorisoseurat ry on valtakunnallinen nuorisotyötä tekevä järjestö, jonka tehtävänä on tukea paikallisten nuorisoseurojen toimintaa.

Nuorisoseuratoiminnan perustan muodostaa seuroissa tehtävä kerho- ja harrastustoiminta. Se yhdistää sukupolvia ja elävöittää asuinalueita. Liitto tukee seuroissa tehtävää monipuolista toimintaa ohjaajahuollon, koulutuksen, tapahtumien ja viestinnän avulla sekä tuottamalla aineistoja ja luomalla uutta toimintaa.

Luova lava lapsille

Luova lava lapsille –toiminta jatkoi vuonna 2016 kasvuaan. Enimmäkseen kesäkuun alkupuolella järjestettyjä leirejä toteutettiin kolmellatoista paikkakunnalla, ja niihin osallistui yli viisisataa leiriläistä. Leirit työllistivät lähes sata nuorta ohjaajaa. Lisäksi syksyllä käynnistettiin useita Luova lava-kerhoja.

Luova lava lapsille -toiminta on 8-12 -vuotiaille lapsille suunnattua kulttuurillista leiri- ja kerho-toimintaa. Toiminta on lapsilähtöistä ja monitaiteista. Se on lasten luovuutta vahvistavaa, ammatti-taitoisesti ohjattua matalankynnyksen toimintaa.

Luova lava lapsille-toiminnan lähtökohtana on lasten luovuus, jota pyritään tukemaan eri taiteen-alojen ohjaajien toimesta. Leireillä ja kerhoissa tutustutaan useisiin taiteenaloihin leikkien ja harjoitteiden kautta, ja niissä noudatetaan nuoriseurojen arvoja: yhteisöllisyys, osallisuus ja yhdenvertaisuus. Luova lava lapsille –leirit ja -kerhot huipentuvat Hetki taiteilijana esityksen, jossa lasten ääni saadaan kuuluviin.

Luova lava lapsille -toimintaa järjestetään eri puolella Suomea. Leirejä ja kerhoja järjestävät yksittäiset nuorisoseurat sekä nuorisoseurojen aluetoimistot ja keskusseurat. Luova lava lapsille -toiminnan tukena toimii Suomen Nuorisoseurat ry:n työntekijät.

Tanssi

Vuonna 2016 juhlistettiin Kansantanssin riemuvuotta koko kansantanssikentän voimin.

​

Toimintaa ideoitiin ja järjestettiin yhdessä yli järjestörajojen. Yksi huipentuma oli Runebergin päivän tienoilla, kun esittävä kansantanssi täytti 150 vuotta. Silloin tanssittiin Koiviston polskaa kauppakeskuksissa, kaduilla ja toreilla eri puolilla Suomea. Yhdessä tekeminen näkyi paitsi tapahtumissa, myös koulutuksissa, joihin osallistui ihmisiä hyvinkin erilaisin taustoin.

​

Vuoden aikana pidettiin aktiivisesti yhteyttä järjestön tanssitoimijoihin ympäri maata muun muassa alueellisissa tapaamisissa, joita järjestettiin kuudella eri paikkakunnalla.

Teatteri

Nuorisoseurojen teatterivuosi oli runsaan vilkasta, ja se sisälsi paljon uusia avauksia.

Yksittäisissä nuoriseuroissa nähtiin tekemisen riemua, kun eri-ikäiset harrastajat panivat itseään likoon sisä- ja ulkonäyttämöillä. Nuorisoseurojen teatteritoiminnan rikkaus onkin eri-ikäisten harrastajien yhdessä tekeminen ja toisilta oppiminen.

Nuorisoteatterin kehittämiseksi julkaistiin nuorten näytelmäkirjoituskilpailun tuotos WhatsUpp?, joka sisältää kuusi uutta nuorten kirjoittamaa näytelmää. Näytelmät ovat nuorisoseurojen jäsenteattereille käytettävissä ilman tekijänoikeusmaksuja vuoden 2017 loppuun saakka. Kirjaa saa tilattua Nuoriso-seurojen puodista.

Improliiga on nuorisoseurojen teatterin harrastamisen muoto, jossa muutaman henget joukkueet kisailevat toisiaan vastaan improvisaation keinoin. Uusia improliigoja nähtiin vuoden aikana sekä Etelä-Pohjanmaalla että Keski-Suomessa. Liigoihin osallistui toistakymmentä joukkuetta, ja jokainen esitysilta oli käytännössä loppuunmyytyjä.

Loppusyksystä seilattiin Teatterilaivalla, jolla yhteistyössä Suomen Harrastajateatteriliiton, Sivistysliitto Kansalaisfoorumin, Suomen Ylioppilastateatteriliiton ja FIDEAn kanssa tuotettiin teatterin rakastajille tapahtuma, jossa nähtiin mainioita esityksiä, kouluttauduttiin työpajoissa, kisailtiin teatteriaiheisessa tietovisassa ja ennen kaikkea kohdattiin vanhoja ja uusia ystäviä.

Järjestön vapaaehtoisverkosto teatteriagentit kokoontui kahteen otteeseen jakamaan ajankohtaisia kuulumisia ja ideoimaan uutta toimintaa. Suomen Harrastajateatteriliiton ja Sivistysliitto Kansalais-foorumin kanssa syvennettiin yhteistyötä esimerkiksi koulutustarjonnan ja jäsenlehtien artikkelivaihtojen merkeissä.

Neljä kuudesta nuoresta näytelmäkirjailijasta esittelemässä uutta Whatsupp?-näytelmäkokoelmaaTeatterilaivalla.

Ramppikuumeessa nähtiin Martinlaakson lukion näytelmä Ei.

Lasten ja nuorten asialla

Lastenkulttuurin osaamiskeskus vastaa lasten ja nuorten kulttuurisen harrastustoiminnan kehittämisestä ja koordinoinnista. Nuorisoseurojen työn-tekijöistä kootun osaamiskeskuksen toiminnan tueksi muodostettiin eri puolilta maata toimivista lasten kasvatuksen ja kulttuurin toimijoista asiantuntijaverkosto. Osaamiskeskuksen ja verkoston ensimmäinen yhteistapaaminen oli Tampereella 2.-3.9.

Laadukkaan kerho- ja harrastustoiminnan järjestäminen lapsille ja nuorille on nuorisoseurojen keskeisin tehtävä. Kerhotoiminnan edistämiseksi nuorisoseurat kouluttaa ohjaajia, tuottaa aineistoja, kehittää uusia toimintamalleja, järjestää tapahtumia, toteuttaa hankkeita sekä vaikuttaa yhteiskunnallisesti lasten ja nuorten toimintaedellytysten parantamiseksi.

Kerhoja perheen pienimmille

Nuorisoseurat järjestää yhteistä tekemistä myös alle koulu-ikäisille ja heidän vanhemmilleen. Toiminta tukee perheen pienimpien kokonaisvaltaista kehitystä sekä lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta.

• Tempoa tenaviin-ryhmissä lauletaan ja leikitään. Vuonna 2016 ryhmiä toimi eri puolilla Suomea.

• Vauvasirkusryhmissä temppuillaan, tasapainoillaan ja tehdään pariakrobatiaharjoitteita. Nuorisoseurojen   vauvasirkusryhmiä toimi Helsingissä, Jyväskylässä ja Rovaniemellä. Vauvasirkustoiminnan ohjaajille      järjestettiin Helsingissä täydennyskoulutusta sekä virikekurssi.

Toimintaa koulun jälkeen

Nuorisoseurojen Helsingissä, Jyväskylässä, Oulussa ja Rovaniemellä järjestämään iltapäivätoimintaan osallistui päivittäin noin 350 peruskoulun 1-2-uokkien oppilasta. Iltapäivätoiminnan ohjaajille järjestettiin tapaaminen 15.1. Oulussa, ja lapsille yhteinen piirustuskilpailu.

Valmistautumista Suomen juhlavuoteen 2017

Nuorisoseurat kutsui Suomen Harrastajateatteriliiton ja Suomen Nuorisosirkusliiton järjestämään yhteistapahtuman lapsille ja nuorille Lappeenrantaan. Voltti 2017 järjestetään Lappeenrannassa 8.-11.6.2017, ja se yhdistää lastenkulttuuri-tapahtuma Lasten Kalenat, sirkusfestivaali Nurtsin ja lapsi-teatteritapahtuma Valokeilan.

Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuodelle 2017 nuorisoseurat valmisteli 100 tapahtumaa, 1000 tarinaa -hankkeen. Hankkeessa kootaan lasten ja nuorten tarinoita heidän Suomestaan sekä tuetaan heidän suunnittelemiaan ja toteuttamiaan tapahtumia pienillä avustuksilla.

Pispalan Sottiisi 8.-12.6.2016

Kansantanssin Riemuvuoden parhaat pidot eli kansantanssin ja -musiikin suurtapahtuma Pispalan Sottiisi järjestettiin kesäkuussa 2016. Vaihteleva sää rytmitti festivaalia, mutta toivottu kävijämäärä 20 000 saavutettiin.

Pispalan Sottiisi levittäytyi tänä vuonna Tampereen Messu- ja Urheilukeskukseen, jonne rakennettiin Euroopan suurin sisäleirintäalue 700 tanssijalle. Sottiisin monipuoliseen ohjelmaan kuului konsertteja, työpajoja ja tanssitupia. Sottiisi juhlisti Riemuvuotta pääjuhlassaan, jossa nähtiin ainutlaatuinen 1000 tanssin, 100 soittajan ja 10 näyttelijän yhteinen voiman-ponnistus ja huikea spektaakkeli ”Riemua! – Hyppyä ja hypetystä 150 vuotta!”.

Sottiisin kansainväliset kansantanssivieraat tulivat tänä vuonna Liettuasta, Slovakiasta, Virosta, Venäjältä ja Unkarista. Yleisö sai nauttia ryhmien vauhdikkaista esityksistä ja upeista puvuista pitkin festivaaliviikkoa Tampereen Laikun lavalla, Pirkkahallissa ja Koskikeskuksessa.

Yksi riemukkaimmista konserteista oli Béla Gazdágin juhlakonsertti – Tanssimestarin jalanjäljillä, jossa unkarilaisen Béla Gazdágin entiset oppilaat ja Bélan oma ryhmä, unkarilainen Alba Regia esiintyivät.

Kansantanssin monimuotoinen kirjo näkyi myös lasten Priima-tiimakonsertissa. Lasten kansantanssikatselmuksista – Tanssi-ralleista – valitut vauhdikkaat ja herkät tanssit vaihtelivat perinteisistä koreografioista juonellisiin ja kantaaottaviin esityksiin.

Festivaaliviikko päättyi Tampere-talossa Sottiisin päätöskonserttiin, jossa täysi salillinen osoitti seisaaltaan suosiota tanssiteokselle: ”Janne ja Aino – Balladi erään säveltäjän elämästä”.

Pispalan Sottiisia on järjestetty vuodesta 1970 lähtien, ja se on kansainvälisen C.I.O.F.F. perinnefestivaalien organisaation jäsen.

Tapahtumarikas vuosi 2016

Ohjaajat & koulutus

Ohjaajien peruskoulutus

KNoppi-koulutus on 13-vuotta täyttäneille nuorille tarkoitettu koulutus, joka antaa ryhmän ohjaamiseen tarvittavat perusvalmiudet. Koulutus koostuu neljästä osasta, joissa paneudutaan ohjaajan tehtäviin ja vastuuseen sekä ohjaajana kehittymiseen. KNoppi Pro on aikuisille tarkoitettu koulutus, joka kehittää ryhmän ohjaamiseen sekä nuorten ohjaajien tukemiseen tarvittavia valmiuksia. KNoppi sekä KNoppi Pro -kurssien kouluttajina toimivat KNoppi-kouluttajakoulutuksen käyneet henkilöt.

Nuorisoseurat ohjaajan tukena

Kerho-ohjaajien hyvinvoinnin edistämiseksi ja virkistykseksi nuorisoseurat järjestää ohjaajatapaamisia sekä virikepäiviä, joissa he voivat yhteisen tekemisen myötä tutustua toisiinsa ja jakaa kokemuksiaan.

Ohjaajan työn tueksi

Kerho-ohjaajien työn tueksi ja virikkeeksi on kevät- ja syyskaudelle koottu kerho-ohjelmat sekä tuotettu kansantanssiaineistoja, jotka kaikki ovat vapaasti ladattavissa liiton kotisivuilta. Ajankohtaisista asioista ohjaajille on tiedotettu Nuorisoseuralehden ohjaajasivuilla sekä keväällä ja syksyllä lähetetyissä ohjaajakirjeissä.

Hankkeet

ERNOD

Erityisnuoret ja digiajan osallisuuden tukeminen monialaisissa toimintaympäristöissä -hanke on monialainen kokonaisuus, jossa on tavoitteena erityisnuorten osallisuuden lisääminen. Toimintavuoden aikana hankkeessa pilotoitiin ensimmäisenä Suomessa online-läksytuki -mallia, jossa korkeakouluopiskelijat antavat läksytukea paikasta riippumatta etäyhteyden välityksellä nuoremmilleen. Nuorisoseurat olivat mukana kokeilun toteutuksessa kouluttamassa kokeilussa mukana olevien kirjastojen henkilökuntaa ja vapaaehtoisia. Järjestön sisällä mallinnettiin saavutettavampaa harrastustoimintaa sekä annettiin koulutusta mediavaikuttamisen menetelmistä, selkokielestä sekä erityisryhmien kanssa työskentelystä. Hanke jatkuu elokuuhun 2017. ESR-rahoitteisessa hankkeessa on mukana nuorisoseurojen lisäksi Mikkelin ja Kouvolan kaupunginkirjastot, Mikkelin ammattikorkeakoulu ja Humanistinen ammattikorkeakoulu.

Leipää ja kulttuuria

Leipää ja kulttuuria-hankkeet toteutuivat Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa suunnitelman mukaan. Etelä-Hämeessä käynnistyi Leipää ja kulttuuria-työllistämishanke maaliskuussa 2016. Nuorten työllistämistoimintaa tuettiin hanketta toteuttavilla paikkakunnilla.Hankkeet työllistivät vuoden 2016 aikana yhteensä 158 henkilöä. Nuoria heistä oli 58 %.Nuorisoseuroista löytyneitä työpaikkoja oli mm. ohjaajan tehtävät, toimistotyöt, teatterin puvustajat ja pukuvuokraamon hoitajat, media-assistentti, kiinteistönhuollon tehtävät sekä tapahtumien tuottaminen ja projektityöt.Lisäksi hankeverkosto on tukenut nuorisoseuroja työnantajana toimimisessa koko maan laajuisesti. Hankeverkostossa oli vuonna 2016 erillisrahoituksella töissä 6,5 henkilöä.

Hyvä Duuni

Hyvä Duuni edistää vaikeasti työllistyvien nuorten mahdollisuuksia päästä työelämään. RAY:n Paikka auki -avustusohjelman avulla palkattiin kolme nuorta kouluttautumaan oppisopimuksella nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajiksi Kuopion, Joensuun ja Jyväskylän aluetoimistoille.

Hyvä Duuni on antanut osallistujille kokemusta ja kokemuksia eri ympäristöissä ja erilaisten ihmisten kanssa. Koulutuksen aikana he ovat päässeet toteuttamaan monipuolisesti omia ja yhteisiä projekteja. Erityisesti työssä oppiminen on ollut osallistujien mieleen, sekä lähiopetuksen ja työssä oppimisen hyvä tasapaino. Avustusohjelmaan osallistuminen on tuonut myös paljon uusia ystävyyssuhteita ja luonut verkostoja.

Järjestö

Nuorisoseurat ympäri Suomen tarjoavat kulttuurisia harrastuksia niin lapsille, nuorille kuin aikuisillekin. Tule mukaan tanssimaan, tekemään teatteria, taiteilemaan ja kokemaan tekemisen riemua!

Osallisuus on järjestömme arvo

Osallisuus on yksi Nuorisoseuran kolmesta arvosta.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana nuorisoseuroissa on kehitetty aktiivisesti uusia menetelmiä ja toimenpiteitä erityisesti lasten ja nuorten osallisuuden edistämiseksi. Myös jäsenistön kuulemista jo toiminnan suunnitteluvaiheessa ja päätöksenteon valmistelussa on lisätty.

Lasten ja nuorten kuulemisessa käytetään luovia ja osallistavia menetelmiä, teemahaastatteluita ja avoimia verkkolomakkeita. Toimintaa kehitetään ja toteutetaan saadun materiaalin pohjalta. Toimintasuunnitelmat, ohjelmaluonnokset (esim. strategia, kolmivuotisohjelma) ovat koko jäsenistön kommentoitavissa liiton verkkosivuilla ennen päättävää kokousta.

Lasten ja nuorten osallisuus on haluttu varmistaa myös paikallisten seurojen toiminnassa. Seurojen mallisääntöihin on kirjattu, että johtokunnan on huolehdittava, että seuran alle 15-vuotiaat jäsenet tulevat kuulluksi seuran toimintaa suunniteltaessa. Paikallisten johtokuntien, harrastustoiminnan ohjaajien ja seuratoimijoiden tueksi on tuotettu menetelmäoppaita ja malleja, joista uusimpana Osallisuusportaat.

Soitto jokaiseen seuraan

Vaikka digitaaliset välineet ovat mahdollistaneet paremman tiedonkulun, osoitti Nuorisoseurojen vuoden 2016 soittokierros, että puhelimella on edelleen paikkansa. Nuorisoseurafoorumissa keväällä 2016 todettiin, ettei liitosta olla aikoihin oltu suoraan yhteydessä seuroihin. Haluttiin saada suora kontakti ja ennen kaikkea kuunnella seurojen kuulumisia ja toiveita.

Seuroja oli lähes 700, joten työsarkaa riitti. Mervi Tuisku, Marita Kumar ja Kirsi Parkkinen-Kuosmanen ryhtyivät hommiin elokuussa. Vuoden yli kestäneessä projektissa tavoitettiin lähes 500 seuraa. Seuralta kysyttiin rekisterin käytöstä, yhteystiedoista, Nuorisoseuralehden ja uutiskirjeiden saamisesta, taloudesta, menneiden vuosien kuulumisista ja tulevaisuuden visioista ja tukitoiveista.

"Yleensä vastaanotto oli myönteistä ja nähtiin hyvänä, että liitosta ollaan yhteydessä," kertoi Mervi Tuisku. Hän huomasi myös alueissa suuria eroja. "Lapissa oli lupsakkaa porukkaa".

Nuorisoseurat mukana harrastustakuussa

Mielekäs harrastus on lapsille ja nuorille tärkeä asia ja siitä syystä järjestömme onkin monesti ottanut kantaa harrastustakuuseen: jokaiselle lapselle ja nuorelle pitäisi taata oikeus vähintään yhteen hyvään harrastukseen. Keskustelu harrastusten kohonneista hinnoista on puhuttanut erityisesti vuonna 2016.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on nostanut lasten ja nuorten harrastukset yhdeksi kärkihankkeekseen. Syksyllä ministeri Sanni Grahn-Laasonen kutsui pääsihteeri Antti Kalliomaan mukaan ”Jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus harrastaa” -työryhmään. Työryhmän tulokset julkistetaan vuonna 2017.

Nuorisoseurat on mukana mahdollistamassa lasten ja nuorten mielekästä, laadukasta, turvallista ja tavoitettavaa harrastustoimintaa!

Tunnustukset 2016

Vuoden Hermanni:

Valo Aatrokoski

Röykän-Leppälammen Nuorisoseura,

Nurmijärven kunta

Valo Aatrokosken nuorisoseura-CV on vaikuttava. Hän on tehnyt kaikkea, mitä nuorisoseuroissa voi tehdä ja saanut kaikki ansiomerkit, joita voi saada. Hän on vaikuttanut niin omassa seurassaan, piirissä ja liitossa, Kalevan Nuorissa, Kansalaisfoorumissa ja H-killassa. Istunut jäsenenä ja puheenjohtajana, valtuustoissa, edustajistoissa ja toimikunnissa. Lisäksi hän on ohjannut tanhuryhmää, valvonut diskoja, vetänyt kerhoja ja edistänyt urheilu-toimintaa. Ei ihme, että juuri hän on saanut kannettavakseen Vuoden Hermannin vitjat vuodeksi 2016.

Hallinto

Esko Ahonen johti nuorisoseurat muutoksen vuosien läpi

Teksti: Tuomas Koivuniemi

Lestijärven kunnanjohtaja ja entinen kansanedustaja Esko Ahonen jätti viime vuoden lopussa pestinsä Suomen Nuorisoseurat ry:n hallituksen puheenjohtajana, kun kymmenes johtovuosi tuli täyteen. Ahonen valittiin nuorisoseurajärjestön johtoon vuonna 2006 tiukalla tuurilla, sillä valtuuston kokouksessa puheenjohtajan nimi ratkesi arvalla.

Ahosen mukaan hänen tavoitteensa oli puheenjohtajaksi pyrkiessään päästä kehittämään koko nuorisoseurajärjestöä entistä vahvemmaksi. Nyt taaksepäin katsoessaan hän toteaa, ettei voinut arvatakaan, mihin tie ja miten pitkälle se vie.

”En kuvitellut, että puheenjohtajan tehtävästä tulisi 10 vuoden pesti, koska sääntöjen mukaan kuusi vuotta oli mahdollista. Eikä silloin nähnyt, miten paljon vuosikymmenessä tapahtuu – järjestön historiakirjasarja tehtiin valmiiksi sekä Suomen Nuorisoseurojen Liitto ja Kalevan Nuoret yhdistyivät.”

Kahden liiton yhdistyttyä kuuden vuoden pj-sääntö kumoutui, mistä syystä Ahonen jatkoi pestissään viime syksyyn saakka.

”Liittojen yhdistymisestä oli puhuttu jo ennen puheenjohtajakauttani, mutta silloin se oli tuntunut utopistiselta eikä kenttä tuntunut olevan valmis siihen.”

Ahonen myöntää, että kauden alussa oli paljon kasvukipuja ja ristiriitojakin nuorisoseurajärjestön kentällä. Ex-puheenjohtajan mukaan iso syy kipuiluun oli juuri liittojen yhdistymisajatus. Osa järjestöväestä pelkäsi, että ajetaanko sitä kautta alas koko liitto.

Yhdistyminen on onnistunut hänen mielestään kokonaisuudessaan hyvin.

”Meillä on vahva nuorisojärjestö ja innostunutta väkeä joka tasolla. Se on kuitenkin syytä tulevaisuudessakin muistaa, että me olemme aina olleet perhejärjestö siinä mielessä, että mukana on väkeä vauvasta vaariin”, hän muistuttaa.

Esko Ahonen kehottaa järjestön toimijoita muistamaan tämän perinnön. Kaikkia harrastusmuotoja ja -lajeja sopii nuorisoseuran laajan katon alle.

”Yhtä linjaa ei kannata yksin kehittää, koska se johtaa helposti kapeutumiseen. Teatteri, kansantanssi, sirkus, kylä- ja kehittämistoiminta, kerhot ja eri-ikäisten toiminta, kaikki mahtuvat mukaan. Monipuolisuutta kannattaa vahvistaa.”

Joukkoja johdetaan edestä, mutta joukkovoima on järjestötyössä tärkeä elementti. Ahosen mukaan järjestötyö ei olisi onnistunut, ellei mukana olisi ollut muita luottamushenkilöitä ja työntekijöitä, jotka olivat ja ovat motivoituneita työskentelemään yhteiseksi parhaaksi.

”Nuorisoseurat on säilyttänyt asemansa, mihin on ollut suuri ansio sillä, että toiminta on ollut monipuolista. Myös valtionosuudet ovat pysyneet hyvin. Joukkueena on tehty hyvää työtä. Itse olen kiitollinen siitä, että olen saanut olla tässä kasvun tehtävässä”, hän sanoo.

Verkostot ja vaikuttaminen

Nuorisoseurat mukana rakentamassa Saimaa Stadiumia Mikkeliin

Mikkeliin nousee Suomen upeimpiin lukeutuva liikkumisen, urheilun ja tapahtumien kokonaisuus Saimaa Stadiumi. Kalevankankaalle nousevan suurhallin peruskivi muurattiin marraskuussa 2016. Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Antti Kalliomaa kuuluu suurhallin rakennuttajatahon hallitukseen. Suomen Nuorisoseurat on mukana hankkeessa omistamansa Suomen Nuoriso-opisto Paukkulan kautta. Nuorisoseura-järjestön myötä Saimaa Stadiumi saa valtakunnallisen ulottuvuuden.

”Tulevaisuudessa nuorisoseurajärjestön omat kulttuuri- ja nuorisotapahtumat saavat Saimaa Stadiumista vertaansa vailla olevan elämysten areenan”, kommentoi Kalliomaa.

Alkusyksystä käynnistynyt Saimaa Stadiumin rakentaminen kestää keväälle 2018 asti, jolloin rakennuksen on tarkoitus olla käyttövalmiina. Erilaisiin käyttötarkoituksiin muuntuva halli tulee täydentämään Kalevankankaan monipuolista liikunta-, urheilu- ja tapahtumatarjontaa. Sen käyttöala on lähes kaksi kertaa viereistä jäähallia suurempi. Rakennuksille tulee yhteinen sisääntulo- ja aulatila. Kalliomaalla on jo visioita siitä, mitä mahdollisuuksia uusi halli tuo nuorisoseurajärjestölle.

”Tulevaisuudessa nuorisoseurajärjestön omat kulttuuri- ja nuorisotapahtumat saavat Saimaa Stadiumista vertaansa vailla olevan elämysten areenan”, Kalliomaa hehkuttaa. ”Valmistuttuaan Saimaa Stadiumi avaa nuorisoseurojen tapahtumatuotannolle ovet aivan uusiin mahdollisuuksiin. Tilat on luotu tunnelmaltaan ja kooltaan mitä erilaisimpien tapahtumien näyttämöksi. Stadiumi sopisi mitä mainiommin esimerkiksi Kalenoiden tapahtuma-areenaksi. Saimaa Stadiumi tarjoaa kaikki palvelut, mitä onnistuneen tapahtuman järjestämiseen tarvitaan.”

Monitoimihallin rakennuttaa ja sen toiminnasta vastaa osakeyhtiö, jonka muodostavat Kaakkois-Suomen ammatti-korkeakoulu, Mikkelin kaupunki ja Suomen Nuoriso-opisto. Rakentamisen kustannusarvio on 18 miljoonaa euroa. Hankkeelle on saatu valtiolta liikuntapaikkarakentamiseen tarkoitettua avustusta vajaat miljoona euroa.

Viestintä

Vuonna 2016 viestintää tehtiin määrätietoisesti suuriakaan mullistuksia pelkäämättä. Viestintätiimi ahkeroi parantaen käytössä olevia työkaluja, kouluttaen työntekijöitä ja luottamushenkilöitä, laatien uusia helppokäyttöisiä pohjia seuroille ja luoden upeaa kuvitusta järjestön käyttöön. Suurin voimanponnistus oli uusien valtakunnallisten verkkosivujen julkaisu heinäkuussa, ja monien alueiden ja tapahtumien verkkosivujen siirtäminen saman katon alle.

Ulkoisessa viestinnässä korostetaan nuoriso-seurojen monipuolista toimintaa, kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön yhteiskunnallista merkitystä, järjestön valtakunnallisuutta ja toiminnan vaikuttavuutta.Viestinnässä nostetaan valokeilaan nykypäivänmoni-ilmeinen nuorisoseuralaisuus kiinnostavien tarinoiden ja toiminnassa mukana olevien ihmisten kautta.

Nuorisoseurojen uudet verkkosivut julkaistiin heinäkuussa 2016. Sivujen rakennetta selkiytettiin, sisältöjä karsittiin ja visuaalisuutta lisättiin. Henkilöstöä koulutettiin aktiivisesti sivujen käyttöön.

Nuorisoseurojen yhteinen ilme on levinnyt seuroille tehtyjen omien logojen ja helppokäyttöisten pohjien ansiosta. Kaikki materiaali on helposti ladattavissa ohjaajan tai seuran työkalupakista verkkosivuilta.

Graafikot Emmi, Joni, Iiris, Teemu, Janne, Heidi ja Matleena tuottivat paljon iloista kuvitusta Nuorisoseurojen käyttöön.

Nuorisoseuralehti toimitettiin neljä kertaa vuodessa jokaiseen jäsentalouteen. Sen myötä sisältöjä uudistettiin vastaamaan paremmin laajennetun lukijakunnan tarpeita.

Viestintätiimissä työskenteli vuoden aikana valta-kunnallinen tiedottaja, tapahtumatiedottaja, 5 graafikkoa ja 2 graafikkoharjoittelijaa.

Henkilöstö

Vuonna 2016 Suomen Nuorisoseuroilla oli vakituisia työntekijöitä 32, joista kolme oli osa-aikaisia. Vakituisista työntekijöistä 8 työskenteli keskustoimistossa ja 18 liiton aluetoimistoissa. Lisäksi liiton toimistossa ja aluetoimistoissa työskenteli eri tehtävissä työhallinnon tukia hyödyntäen palkattuja työntekijöitä ja työharjoittelijoita yhteensä 42 henkilöä. Henkilötyövuosien kokonaismäärä on noin 50.

Järjestön työntekijät kokoontuivat Nuorisoseurafoorumiin 7.-9.4. Jyväskylään ja työntekijäpäiville 13.-15.9. Liperiin. Tapaamisten ohjelmat koostuivat järjestön kehittämiseen liittyvistä työpajoista. Henkilöstön hyvinvointiin panostettiin järjestämällä yhteistä virkistystoimintaa toimipistekohtaisesti. Osaamista kehitetiin järjestämällä yhteisiä koulutuksia sekä mahdollistamalla henkilökohtaisiin koulutuksiin osallistuminen. Vuoden aikana työn-tekijöitä on osallistunut erilaisiin ammatillista osaamista täydentäviin koulutuksiin, johtamisen erityis-ammattitutkintoihin sekä yliopistojen järjestämiin johtamisopintoihin.

Talous ja varainhankinta

Talouden ja varainhankinnan tavoitteena oli, että talous on tasapainossa ja järjestöllä olisi mahdollisimman laaja rahoitus-pohja. Järjestön talous perustuu osallistumismaksuihin, yleisavustuksiin, hankerahoitukseen sekä jäsenmaksuihin.

Liiton jäseninä olevien nuorisoseurojen jäsenmaksu oli vuonna 2016 yhdeksän euroa per henkilöjäsen ja liiton jäsenenä olevien piirijärjestöjen jäsenmaksu oli neljä ja puoli euroa per jäsenyhdistysten henkilöjäsen.

Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi liiton toimintaan 1 060 000 euroa yleisavustusta. Avustuksesta 502 500 euroa välitettiin keskusseuroille ja aluetoimistoille, mikä oli lähes 40 000 euroa enemmän kuin vuonna 2015. Lisäksi avustussummasta 33 000 euroa käytetään ministeriön päätöksen mukaisesti aiemmin erityisavustuksella toteutettujen tapahtumien toteuttamiseen.

Liitto tuki paikallista ja alueellista varainhankintaa tuottamalla siihen tukimateriaalia ja toimintamalleja. Yritysyhteistyön tuki kohdistui valtakunnallisiin lasten ja nuorten tapahtumiin.

Tilikauden tulos oli –159.106,13 euroa. Lapin Nuorison Liiton konkurssi, kirjavaraston tyhjentäminen sekä jäsenmaksu-saatavat rasittivat taloutta. Lisäksi hankkeiden omavastuu-osuudet olivat osin budjetoitua suuremmat ja osa tapahtuma-avustuksista toteutui ennakoitua pienempänä.

Voit katsoa tuloslaskeman täältä ja taseen täältä.

Ansio- ja tunnustusmerkkien sekä H-arvojen saajat 2016